PROJEKTITYÖOHJE SISÄLLYS. ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti C-kori

ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti 19.04.2017 PROJEKTITYÖOHJE C-kori SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Palautukset... 3 3. Projektityön vaiheet... 6 1.1 Aloitus... 7 1.2 Esiselvitys... 8 1.3 Suunnittelu... 9 1.4 Toteutus... 11 1.5 Lopetus... 11 4. Projektityön aloitus - PBL1... 13 5. Yksilötyö... 15 6. Projektisuunnitelma... 17 7. Kenttätutkimus... 21 8. Fokusointi - PBL2... 23 9. Kehitysohjelma... 24 10. Esittelymateriaali ja alustava lopputuotos... 25 11. Esittely - PBL3... 26 12. Näyttelyesite... 27 13. Näyttelyposteri... 28 14. Näyttelyn havainnemalli tai -esitys... 36 15. Ryhmäreflektio ja kurssipalaute... 37 16. Yksilöreflektio... 38 17. Portfolio... 39

ENG-A1002 AEP 2 (39) 1. JOHDANTO Projektityö koostuu ryhmän yhteisestä (R) ja ryhmän jäsenten henkilökohtaisesta yksilötyöstä (Y). Projektityö tehdään ja se dokumentoidaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Projektityötä tukevat luennot, pakolliset työpajat ja muut ryhmätyötilaisuudet sekä vastaanotot. Ohjattujen opetusaikojen lisäksi ryhmä työskentelee omana aikanaan. Ryhmätyön lisäksi, siihen liittyen, kukin ryhmäläinen tekee omaa yksilötyötään. Yhden oppilaan työmäärää ja tuntijakoa havainnollistaa kuva 1. Työskentelyn ajoitus ja muu resursointi hallitaan projektisuunnitelman avulla. (8,2) (6,8) 90 (15,0) (4,2) (2,3) (1,0) 45 (7,5) Kuva 1. Tuntijako. Yht. 135 h/oppilas. Sulkeissa h/vko.

ENG-A1002 AEP 3 (39) 2. PALAUTUKSET Kustakin tehtävästä on annettu kuvaus, palautettava tiedostonimi ja palautuspaikka. Portfoliota lukuun ottamatta kansiot näkyvät kaikille ryhmäläisille. Tiedostonimi Eräpäivä Tiedostonimissä "Sukunimi.Etunimi" tarkoittaa tiedoston tekijää, N# on ryhmän tunnus, esim. B5, ja xxx on tiedostopääte, esim. docx. Alla annettu palautuksen eräpäivä (DL) edeltää tavallisesti sitä päivää, jona palautettavaa dokumenttia tarvitaan. MyCoursesissa kellonaika on 23.55. MS-Projectohjelmassa eräpäiväksi kirjataan ohjeessa annettua eräpäivää seuraava päivä, klo 00.05. DL1-Y 10.4.2017 Ennakkotehtävä DL2-R 11.4.2017 Ryhmäytymistehtävä DL3-R 13.4.2017 Skenaario DL4-Y 17.4.2017 Alustava yksilötyö DL5-Y 19.4.2017 Päivitetty yksilötyö Ryhmän toiminnan onnistuminen ja jäsenen vahvuudet. Ennakkotehtava_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Ennakkotehtävä Ryhmän nimi, jäsenten taustat ja osaaminen. Ryhmaytymistehtava_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Ryhmäytymistehtävä Vähintään kahden alustavan suunnitelman kuvaus. Skenaario_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Skenaario Yksilötyön tiedonhaun alustavat tulokset. Yksilotyo1_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Alustava yksilötyö Yksilötyön tiedonhaun tuloksena kirjoitettu artikkeli. Yksilotyo2_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Päivitetty yksilötyö

ENG-A1002 AEP 4 (39) DL6-R 20.4.2017 Alustava projektisuunnitelma DL6-Y 20.4.2017 Opponointi DL7-Y 28.4.2017 Lopullinen yksilötyö DL7-R 28.4.2017 Kehitysohjelma Projektisuunnitelma ryhmän ja sen osaryhmien tasolla. Projektisuunnitelma1_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Alustava projektisuunnitelma Kysymykset valitun henkilön artikkelista ja artikkelin arviointi. Tiedostonimeen tulee opponoijan nimi. Opponointi_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Opponointi Yksilötyön tiedonhaun tuloksena kirjoitettu lopullinen artikkeli. Yksilotyo3_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Lopullinen yksilötyö Kehitysohjelma kaupunkitilaa varten. Kehitysohjelma_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Kehitysohjelma DL8-R 08.5.2017 Esittelymateriaali, alustava lopputuotos ja päivitetty projektisuunnitelma DL9-R 14.5.2017 Näyttelyesite ja -posteri Töiden esittelymateriaali (PBL3:a varten). Alustava näyttelyesite, havainnemalli tai -esitys ja näyttelyposteri. Jos sähköinen 3D-malli tulostetaan, tulee valmis malli palauttaa tässä vaiheessa. Päivitetty projektisuunnitelma ryhmän, sen osien ja yksilötasolla. Esittelymateriaali_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Esittelymateriaali Nayttelyesite_N#_vvvvkkpp.xxx Posteri_N#_vvvvkkpp.pdf Sahkoinen_malli_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Alustava lopputuotos Projektisuunnitelma2_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Päivitetty projektisuunnitelma Lopullinen näyttelyesite ja -posteri tulostusta varten. Nayttelyesite_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Palautus -> Näyttelyesite Posteri_N#_vvvvkkpp.pdf MyCourses -> N-kori -> Posteri

ENG-A1002 AEP 5 (39) DL10-R 15.5.2017 Lopullinen projektisuunnitelma Lopullinen projektisuunnitelma. Projektisuunnitelma3_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Lopullinen projektisuunnitelma DL11-R 16.5.2017 Näyttelyn havainnemalli tai -esitys Havainnemalli tai -esitys. Palautus näyttelytilaan. DL12-R 19.5.2017 Ryhmäreflektio ja kurssipalaute Ryhmän reflektio ryhmätyöstä. Ryhmareflektio_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Ryhmäreflektio DL12-Y 19.5.2017 Yksilöreflektio ja portfolio Henkilökohtainen portfolio kaikesta tehdystä. Sisältää henkilökohtaisen reflektion. Portfolio_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Portfolio

ENG-A1002 AEP 6 (39) 3. PROJEKTITYÖN VAIHEET Projektilla on seuraavat vaiheet: aloitus, esiselvitys, suunnittelu, toteutus ja lopetus (kuva 2). PBL1 PBL2 PBL3 PBL4 Kuva 2. Projektin vaiheet. Työn tekemisessä sovelletaan ongelmaperusteista oppimista (PBL - Problem Based Learning). Harjoituksen keskiössä on kolme työpajaa ja loppunäyttely: 1. Projektityön aloitus (PBL1, luku 4, s. 13), 2. Synteesi (PBL2, luku 8, s. 23), 3. Esittely (PBL3, luku 11, s. 26) ja 4. Näyttely (PBL4). Ongelmaratkaisutyöpajoissa työstetään annettua tehtävää. Työskentely toteutetaan suunnitellusti vaiheittain. Nämä vaiheet on esitetty kuvassa 3. Ryhmä voi halutessaan poiketa työpajojen 1 ja 2 kirjaimellisista ohjeista ja soveltaa ohjeita niin, että työ etenee vastaavalla tavalla. Oppiminen suoritetaan käytännönläheisten tehtävien parissa. Tarkoituksena on oppia ja luoda uutta tietoa vuorovaikutuksessa ryhmässä ja itsenäisesti. Jokaisella on vastuu omasta oppimisestaan ja ryhmän yhteisen ongelman ratkaisemisesta.

ENG-A1002 AEP 7 (39) PBL3 PBL4 PBL1 PBL2 Kuva 3. Ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) sykli. 1.1 ALOITUS Ennakkotehtävä Aloitusvaiheeseen kuuluu ennakkopohdinta, ryhmäytyminen, PBL1 ja yksilötyön 1. vaihe. Ks. kuva 4. Huom! MS-Project-ohjelmasta otetuissa janaaikataulun kuvissa eräpäiväksi kirjataan ohjeessa annettua eräpäivää seuraava päivä. Kukin oppilas tekee ennakkotehtävän ennen ryhmäytymistä. Tehtävälomake ja palautuskansio ovat MyCoursesissa. DL1-Y 10.4.2017 Ennakkotehtava_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Ennakkotehtävä

ENG-A1002 AEP 8 (39) 1.2 ESISELVITYS Kuva 4. Aloitus. Ryhmäytyminen - pakollinen läsnäolo Ryhmä järjestäytyy: tutustuminen, vahvuudet, roolit, vastuut. Tehtävälomake ja palautuskansio ovat MyCoursesissa. DL2-R 11.4.2017 Ryhmaytymistehtava_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Ryhmäytymistehtävä Projektityön aloitus - PBL1 - pakollinen läsnäolo Yksilötyön 1. vaihe Yksilötyön 2. vaihe Aihe annetaan ja työ aloitetaan. Tehdään skenaario. Ks. luku 4. Projektityön aloitus - PBL1 (s. 13). Ks. luku 5. Yksilötyö (s. 15). Alustava yksilötyö, DL4-Y 17.4.2017. Esiselvitysvaiheeseen kuuluu tarvittavan tiedon hakeminen ja projektisuunnitelman aloitus (kuva 5). Ks. luku 5. Yksilötyö (s. 15). Päivitetty yksilötyö, DL5-Y 19.4.2017. Tiedon jako ja opponointi Ennen PBL2:ta ryhmäläiset tutustuvat kaikkiin toistensa tekemiin yksilötöihin. Kukin suorittaa opponointitehtävän. Opponointilomake ja palautuskansio ovat MyCoursesissa.

ENG-A1002 AEP 9 (39) Projektisuunnitelman 1. vaihe Esisuunnittelu Kenttätutkimus 1.3 SUUNNITTELU Kuva 5. Esiselvitys. Tehdään alustava projektisuunnitelma. Ks. luku 6. Projektisuunnitelma (s. 17). Alustava projektisuunnitelma, DL6- R 20.4.2017. Kohteen esisuunnittelu: kuvat (esim. pituus-, poikki- ja tasoleikkaus, maisemasovitus), sähköinen mallinnus, fyysinen mallinnus jne. Kenttätutkimus tehdään ryhmän oman ajoituksen mukaan. Tutkimuksen raportti liitetään osaksi Kehitysohjelmaa (ks. luku 9, s. 24). Ks. luku 7. Kenttätutkimus (s. 21). Suunnitteluvaiheen aloittaa PBL2 ja päättä PBL3. Tehtävät ilmenevät kuvasta 6. Fokusointi - PBL2 - pakollinen läsnäolo Yksilötyön 3. vaihe Kehitysohjelma Ks. luku 8. Fokusointi - PBL2 (s. 23). Ks. luku 5. Yksilötyö (s. 15). Lopullinen yksilötyö, DL7-Y 28.4.2017. Ks. luku 9. Kehitysohjelma (s. 24). DL7-R 28.4.2017.

ENG-A1002 AEP 10 (39) Kehitysohjelman arviointi Kuva 6. Suunnittelu. Ryhmä esittelee suunnitelmansa opettajille. Opettajat antavat lausuntonsa ja ohjeita jatkotyöhön. Asiantuntijahaastattelut Läsnä koko ryhmä tai sen edustajat. Saadut vastaukset kirjataan muistioon. Muistio liitetään projektisuunnitelmaan. Projektisuunnitelman 2. vaihe Projektisuunnitelman jatkotyöstäminen: Täydennetään ja päivitetään projektisuunnitelma. Ks. luku 6. Projektisuunnitelma (s. 17). Päivitetty projektisuunnitelma, DL8- R 08.5.2017. Esittelymateriaali ja alustava lopputuotos Ennen PBL3:a tehdään esittelymateriaali ja alustava lopputuotos. Ks. luku 10. Esittelymateriaali ja alustava lopputuotos (s. 25). DL8-R 08.5.2017.

ENG-A1002 AEP 11 (39) 1.4 TOTEUTUS Suunnittelu Kohteen suunnittelu: kuvat (esim. pituus-, poikki- ja tasoleikkaus, maisemasovitus), sähköinen mallinnus, fyysinen mallinnus jne. Esittely - PBL3 - pakollinen läsnäolo Ks. luku 11. Esittely - PBL3 (s. 26). Toteutusvaiheessa tehdään valmiiksi näyttelyyn tulevat tuotokset. Tehtävät ilmenevät kuvasta 7. 1.5 LOPETUS Näyttelyesite ja -posteri Kuva 7. Toteutus. Tehdään valmiiksi ja palautetaan tulostusta varten. Ks. luku. 12. Näyttelyesite (s. 27) ja luku 13 Näyttelyposteri (s. 28). DL9-R 14.5.2017. Projektisuunnitelman 3. vaihe Ks. luku 6. Projektisuunnitelma (s. 17). Lopullinen projektisuunnitelma, DL10-R 15.5.2017. Näyttelyn havainnemalli tai -esitys Ks. luku 14. Näyttelyn havainnemalli tai -esitys (s. 36), DL11-R 16.5.2017. Lopetusvaiheessa tulokset esitellään näyttelyssä ja projekti reflektoidaan (kuva 8).

ENG-A1002 AEP 12 (39) Kuva 8. Lopetus. Näyttelyn pystytys Opettajat tekevät pystytyksen jälkeen lopputuotosten alustavan arvostelun. Näyttely - pakollinen läsnäolo Alustava ohjelma (lopullinen julkaistaan MyCouresissa): Avaustilaisuus. Näyttely: Ryhmän päivystys ständeillä. Ständillä on koko ajan pari vastaamassa kysymyksiin ja kertomassa projektityöstä. Ryhmät päättävät päivystysvuoroista itse. Oman ryhmän työn esittely kiertelijöille. Muiden ryhmien töiden arviointi. Lopputapahtuma. Näyttelyn purku ryhmittäin. Ryhmäreflektio ja kurssipalaute Ks. luku 15. Ryhmäreflektio ja kurssipalaute (s. 37), DL12-R 19.5.2017. Yksilöreflektio ja portfolio Ks. luku 16. Yksilöreflektio (s. 38) ja luku 17. Portfolio (s. 39). DL12-Y 19.5.2017.

ENG-A1002 AEP 13 (39) 4. PROJEKTITYÖN ALOITUS - PBL1 Sisältää vaiheet 1 5. Lopussa annetaan palaute ja suoritetaan reflektointi havainnoijan johdolla sekä tarkistetaan jatkosuunnitelma. Kesto n. 2 h. Vaihe 1a Ryhmäytyminen Roolien valinta (PBL1:tä varten: puheenjohtaja, kirjuri, havainnoija). Valitaan havainnoijan ryhmätyön arvioinnin kohteet yksilö- ja ryhmätasolla. (Esim. mikä meni hyvin, miten kukin osallistui, vuorovaikutus, ryhmän ilmapiiri, ajan käyttö jne.) Sovitaan yhteiset pelisäännöt (viestintä). Vaihe 1b Työn lähtökohta Tutustuminen harjoitustyöhön. Varmistetaan tehtävänannon ja PBL:n ymmärtäminen. Vaihe 2 Aivoriihi, ideoiden tuottaminen Ideoiden tuottaminen. Selkeät ja lyhyet esitykset. Ei muotoilua, ei kritiikkiä, ei analysointia. Kirjuri kirjaa kaikki ideat sellaisenaan. Vaihe 3 Ideoiden työstäminen Ideoiden ryhmittely. Jokainen ryhmän jäsen jakaa 5 p. tärkeimmiksi katsomilleen ideoille/idearyhmille. Valitaan eniten pisteitä saaneet ideat (idearyhmät) jatkotyöstöön, vähintään kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa. Kirjataan pöytäkirjaan lyhyt kuvaus eri vaihtoehdoista. Vaihe 4 Tavoitteet Käydään keskustelua ratkaisun sisällöstä ja yksilötehtävien merkityksestä. Määritellään ratkaisun ongelma-alueet ja osaamistarpeet. Laaditaan oppimistavoitteet. Jaetaan oppimistavoitteiden perusteella yksilötehtävät uuden tiedon hankkimiseksi, ryhmäläisten vahvuudet huomioon ottaen. Sovitaan opponoinnit (yksi yksilötyö/jäsen).

ENG-A1002 AEP 14 (39) Vaihe 5 Yhteisen tehtävän määrittäminen Annetaan projektille kuvaava nimi. Palaute Havainnoija kertoo palautteen ensin yksilötasolla, sitten ryhmälle ja viimeiseksi tutorille (ryhmän ohjaamisesta vastaava opettaja). Havainnoija antaa palautetta kunkin suorituksesta ja osallistumisesta, palaute on rakentavaa ja motivoivaa. Ryhmä kommentoi havaintoja vasta koko palautteen annon jälkeen. Reflektointi Tarkistus Skenaario Lyhyt loppukierros, jossa jokaiselta kysytään mielipidettä esim. seuraaviin kysymyksiin: Käsiteltiinkö oleellisia asioita? Mitkä asiat olivat tärkeitä? Mikä oli ryhmän ilmapiiri? Saitko sanottua? Tulitko kuulluksi? Jäikö asioita käsittelemättä? Työpajan lopussa oltava valmiina: Aihepiiri: selkeä tehtävänanto omalle projektille. Selkeät ryhmä- ja yksilötehtävät. Kirjoitetaan lyhyt skenaario. Se sisältää ryhmän itselleen tekemän tehtävänannon, jota se noudattaa sekä tulee jatkossa täsmentämään ja rajaamaan. Skenaario sisältää projektin nimen, kuvauksen valitusta suunnitelmasta, yksilötyöt ja niiden tekijät, liitteenä PBL1:n pöytäkirja ja liitteenä kuva(t) fläppitaululla esitetyistä ideoista. Hyväksyttäminen Skenaario tulee lopuksi hyväksyttää opettajalla! Tämä on projektin perustamispäätös. Palautus DL3-R 13.4.2017. Skenaario_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Skenaario

ENG-A1002 AEP 15 (39) 5. YKSILÖTYÖ Työn vaiheet Taustalla on yhteisen tehtävän määrittely PBL1:ssä (ks. luku 4. Projektityön aloitus - PBL1, (s. 13). Yksilötyön tarkoitus on tuoda oleellista tietoa ryhmän käyttöön ongelman ratkaisemiseksi. Jokainen ryhmäläinen laatii oman itsenäisen tuotoksen; poikkeuksena on projekti-insinööri (ks. luku 6. Projektisuunnitelma, s. 17). 1. Alustava yksilötyö Ryhmäläinen tekee alustavan tiedonhaun, jotta saadaan selville, onko ko. tietoa löydettävissä ja minkälaisia tietoja löytyy. Vähintään vaaditaan lähdeluettelo. Ennen päivitetyn yksilötyön aloittamista ryhmän on hyvä kokoontua ja tarvittaessa fokusoida ja päivittää aiheita alustavan tiedonhaun pohjalta. DL4-Y 17.4.2017. Yksilotyo1_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Alustava yksilötyö 2. Päivitetty yksilötyö PBL2:ta edeltävässä tapaamisessa (tai sen yhteydessä) jokainen esittää ja jakaa oman yksilötyönsä keskeisen sisällön muille ryhmän jäsenille. PBL2:ssa uuden tiedon pohjalta lähdetään ryhmätyötä uudelleen työstämään. DL5-Y 19.4.2017. Yksilotyo2_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Päivitetty yksilötyö 3. Lopullinen yksilötyö Työ viimeistellään saadun palautteen ja päivitettyjen tietotarpeiden pohjalta. Lopullinen yksilötyö tullaan liittämään portfolioon. DL7-Y 28.4.2017. Yksilotyo3_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Lopullinen yksilötyö Ohjeet Yksilötyön tarkoituksena on jakaa tietoa muille ja siksi sen on oltava sellaisessa muodossa, että muutkin sen ymmärtävät. Kyse ei siis ole pelkästä linkkikokoelmasta, vaan työn tulee sisältää suorasanaista tekstiä, mahdollisia kuvia ja kaavioita sekä taulukoita. Kirjallisen sisällön tulee olla hyvää suomen kieltä, asiatekstiä ja sisällön tulee olla jäsenneltyä. Työssä voidaan hyödyntää myös jäsentelyä esimerkiksi mielikuvakartan avulla (mindmap-tekniikka).

ENG-A1002 AEP 16 (39) Tiedonhaun on hyvä olla laajaa, mutta työssä tulee analysoida, mikä tieto on oleellista ongelmanratkaisussa ja se tulee esittää selkeästi. Lähteet: työelämä, joukkotiedotusvälineet (lehdet, TV, radio, internet), opetus, kirjallisuus (kirjat, tieteelliset artikkelit, opinnäytteet, standardit; Oppimiskeskus, kirjastot, internet), asiantuntijat, yms. Tiedonhakijan oppaat: http://lib.aalto.fi/fi/guides/ Teksteissä tulee olla viittaukset, jotta tiedon alkuperä voidaan jäljittää.

ENG-A1002 AEP 17 (39) 6. PROJEKTISUUNNITELMA Yleistä Laatiessaan projektisuunnitelman ryhmän tulee suunnitella työskentelyään ja muotoilla se hankekokonaisuus, jota he tulevat toteuttamaan. Suunnitelma on muuntuva ja mukautuva dokumentti. Projektisuunnitelman lähtökohtana ovat työlle asetettu tavoite ja tekniset, ajalliset ja taloudelliset rajaukset. Ryhmä ei voi muuttaa itse työlle asetettuja raameja. Ryhmä voi tehdä muutosesityksiä, mutta ainoastaan projektin asettaja voi muuttaa tavoitetta tai rajauksia. Hyvässä projektisuunnitelmassa: Projektin tavoitteenasettelu on realistinen. Hankkeen toteutusmalli ja tuotokset voidaan johtaa tavoitteenasettelusta. Projektille on annettu aloittamisajankohta, raportointiajankohdat ja päättymisajankohta. Projektille on osoitettu riittävät resurssit suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Projektin eri osapuolilla on selkeät roolit, tehtävät ja vastuut. Onnistuneessa projektissa koko projektiryhmä toimii kurinalaisesti kaikkien asetettujen tavoitteiden suuntaan ja noudattaa yhdessä asetettuja teknisiä, ajallisia ja taloudellisia sopimuksia. Projektityökurssilla kaikki osallistuvat projektisuunnitelman tekemiseen. Projekti-insinööri vastaa projektisuunnitelman kirjaamisesta; tämä on hänen yksilötyönsä. Noudatetaan esimerkiksi seuraavaa projektin suunnittelijan tehtävälistaa: Tarkistakaa projektin asettajalta, mihin ongelmiin projektilla haetaan ratkaisua. Tutkikaa, millaisia osaongelmia siitä voidaan johtaa. Tarkistakaa projektille asetetut tavoitteet yhdessä projektin asettajan kanssa. Jakakaa tavoite edelleen osatavoitteiksi. Kartoittakaa vaihtoehtoisia ratkaisutapoja tavoitteiden saavuttamiseksi annetuilla resursseilla ja projektille varatussa ajassa. Analysoikaa ja valitkaa sopivin ratkaisumalli. Ottakaa huomioon eri vaihtoehtoihin liittyvät riskit. Osittakaa projekti jakamalla se osaprojekteihin sekä edelleen tehtäväkokonaisuuksiin ja yksittäisiin tehtäviin. Muodostakaa tarvittaessa ryhmän sisäisiä osaryhmiä. Arvioikaa tehtävien kestot ja laatikaa aikataululuonnos annettujen aikarajojen asettamissa puitteissa. Kartoittakaa tehtävien edellyttämät resurssit (ihmiset ja heidän osaaminen, projektille ja tehtäville varattu aika, tilat, koneet ja laitteet, materiaalit, matkat). Kohdistakaa hankkeelle osoitetut resurssit eri tehtäville. Tarkistakaa alustavasti henkilöiden suostumus ja resurssien riittävyys. Jo alkuvaiheessa kannattaa ennakoiden sopia yhteiset työskentelykäytännöt, tapaamisajat ja sisäisten aikarajoitteet.

ENG-A1002 AEP 18 (39) Ryhmän yhdessä tekemän luonnoksen pohjalta projektiryhmän projektiinsinööri jatkaa suunnittelua Microsoft Officen Project-työkalulla. Työn tuloksena syntyy yksityiskohtainen projektisuunnitelma, joka sisältää hankkeen aikataulun, kustannusarvion, resurssien käyttösuunnitelman ja hankintasuunnitelman. Projektisuunnitelman liitteet ovat Skenaario (ks. luku 4. Projektityön aloitus - PBL1, s. 13). Kehitysohjelma (ks. luku 9, s. 24). Asiantuntijahaastattelut. Muistio/pöytäkirja kustakin kokouksesta. Erityissuunnitelmat kuten riskienhallinta-, viestintä-, koulutus-, tiedonhakusuunnitelmat, vierailukäynnit. Erityissuunnitelmia laaditaan hankekohtaisten erityistarpeiden ja -piirteiden mukaisesti. Asiakirjat Suunnitelma sisältää kaksi asiakirjaa: Taulukkotiedosto (mpp, MS-Projectilla) sisältää (jana-)aikataulun sekä suunnitellut ja toteutuneet työtunnit. Tekstitiedosto (pdf, esim. Wordillä) sisältää suunnitelman muut osat ja liitteet. Suunnitelman sisältö Projektisuunnitelman tulee sisältää seuraavat osat: Nimi Sisällys Projektia kuvaava nimi. Suunnitelman sisällysluettelo. Johdanto Lyhyesti kuvattuna hankkeen tausta, tavoitteet (tuotokset), rajaus, toimintatavat, aikataulu ja sisältö. Taustojen avulla selviää tilaajan tarve projektille sekä millaiseen ympäristöön valmis tuotos tulee käyttöön. Taustat auttavat näkemään projektin asiakkaan/tilaajan näkökulmasta. Projektille asetetuista tavoitteista ja rajauksista nähdään koko projektin tarkoitus. Tavoitteet on hyvä jakaa osatavoitteisiin, jotka voivat olla peräkkäisiä tai rinnakkaisia. Työlle asetetut tekniset, taloudelliset ja ajalliset rajaukset tarkentavat tavoitetta. Osatavoitteisiin jakaminen ja hankkeen rajaukset mahdollistavat aikataulun ja resurssien käytön yksityiskohtaisen suunnittelun. Organisaatio ja sidosryhmät Kirjataan projektin ohjausryhmä, projekti-insinööri sekä projektiryhmän jäsenet ja niiden roolit. Osallistujien tehtäväkuvista selviää edelleen työn- ja vastuunjako heidän kesken. Vrt. ryhmäytymistehtävä.

ENG-A1002 AEP 19 (39) Painopistealueet Työsuunnitelma Aikataulu Kustannusarvio Osa-alueet, joille ei ole nimetty vastuunkantajaa, ovat projekti-insinöörin vastuulla. Onnistunut projektin rajaus selventää myös työnjakoa. Sidosryhmiin kuuluvat tilaaja sekä asiantuntijatahot. Valitut painopisteet, joiden toteutumisen osalta työtä tullaan tällä kurssilla arvioimaan (ks. kurssiesite): esteettisyys, taiteellisuus, muotoilu omaperäisyys, uutuusarvo käytettävyys, toimivuus, kelpoisuus kestävyys, luotettavuus, lujuus taloudellisuus, edullisuus, hinta-laatu ekologisuus, kierrätettävyys sosiaalinen kestävyys huollettavuus, ylläpidettävyys Työ- ja toteutussuunnitelman avulla suunnitellaan tulevat työtehtävät sekä projektin eteneminen valittujen työtapojen avulla (työskentelyprosessin kuvaus tai malli ja osatehtävien riippuvuudet). On myös hyvä tarkistaa arvioidut työmäärät sekä ilmoittaa, mitä menetelmää työmäärän laskemisessa on käytetty. Työsuunnitelmaan kuuluu resurssien käyttösuunnitelma ja tarvittavien resurssien kirjaaminen määrineen. Suunnitelmassa hyödynnetään kurssin normaalisuoritukseen arvioitua aikaa (n. 135 h/henkilö, ks. kuva 1, s. 2). Suunnitelmaan kuuluu hankkeen sisäinen valvonta (tarkistuksen aikataulu ja kohteet), jonka avulla työn edistymistä arvioidaan. Aikataulu sisältää hankkeen, työvaiheiden ja tehtävien aloitus- ja lopetuspäivämäärät. Aikatauluja suunniteltaessa pitää muistaa niin lomat kuin muutkin työt. Aikataulut toimivat jälkeenpäin myös projektin seurannan ja onnistumisen mittareina. Kustannuslaskenta sisältää tarvittavien resurssien, matkojen ja hankintojen kustannukset. Kustannusseurannan avulla nähdään osaltaan työn onnistuminen. Väärin arvioidut työmäärät ja aikataulut vaikuttavat heti kustannuksiin. Projektin budjettiin on hyvä varata ylitysvara.

ENG-A1002 AEP 20 (39) Muutosten hallinta Riskien hallinta Projektit eivät koskaan toteudu täysin suunnitellun mukaisesti, joten muutoksiin tulee varautua etukäteen ja projektin resurssien hallinnan avulla. Ennen hankkeen käynnistymistä on käytävä läpi mahdolliset muutokset suunnitelmissa ja resursseissa, mitkä toteutuessaan vaikuttavat aikatauluun, kustannuksiin tai lopputulokseen. Tarvittaessa tehdään muutos projektisuunnitelmaan perusteluiden kanssa. Tehdyt muutokset tulee projekti-insinöörin ja ohjausryhmän käsitellä yhteisessä kokouksessa. Tiedossa olevat riskit kuten aikataulun ja kustannusten muuttuminen on huomioitava. On tehtävä riskianalyysi, jolla pyritään tunnistamaan ja estämään sietämättömien riskien toteutuminen ja varautumaan pienempiin riskeihin. Viestintä, raportointi ja dokumentointi Viestintä- ja raportointisuunnitelmassa kerrotaan, miten projektin eteneminen kerrotaan projektin ohjausryhmälle, projektin toimijoille ja mahdollisesti muille asianosaisille ja miten tuotokset dokumentoidaan (työkalut, tiedostojen hallinta, käytännöt, yms.). Mitä laajemmasta projektista on kyse, sen tarkempaa tiedottamisen ja raportoinnin on oltava. Projektin päättäminen Projekti on osattava myös päättää, jolloin etukäteen on hyvä kirjata projektisuunnitelmaan projektin viralliseen päättämiseen ja loppuraportointiin liittyvät toimenpiteet. Lähteet Kettunen, S.: Onnistu viestinnässä. 2. uudistettu p. Helsinki: WSOYpro Oy. Pelin, R.: Projektihallinnan käsikirja. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Ruuska, K.: Pidä projekti hallinnassa. Talentum Media Oy. Viirkorpi, P.: Onnistunut projekti. Opas kunta-alan projektityöskentelyyn. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Palautus Kolmessa vaiheessa: 1. Alustava projektisuunnitelma DL6-R 20.4.2017. Projektisuunnitelma1_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Alustava projektisuunnitelma 2. Päivitetty projektisuunnitelma DL8-R 08.5.2017. Projektisuunnitelma2_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Päivitetty projektisuunnitelma 3. Lopullinen projektisuunnitelma DL10-R 15.5.2017. Projektisuunnitelma3_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Lopullinen projektisuunnitelma

ENG-A1002 AEP 21 (39) 7. KENTTÄTUTKIMUS Tutustutaan annettuun kohdealueeseen ja tehdään kenttätutkimus paikan päällä. Ryhmä suorittaa kenttätutkimuksen sopimansa työjaon mukaan. Kenttätyön raportti on vapaamittainen dokumentti havainnoinnin ja kenttätyön tuloksista (kuvia, haastatteluita, luonnoksia yms.). Raportti tulee osaksi kehitysohjelmaa (ks. luku 9, s. 24). Täytetyt kenttätutkimuslomakkeet tulevat liitteiksi. Tutkimuslomakkeet ovat kansiossa: MyCourses -> N-kori -> Oheismateriaali. Lomakkeet ovat luonnoksia ja ne on syytä muokata paikan päällä tarpeeseen sopiviksi. Tutkimusmenetelmät ovat: Kartoitus Valokuvaaminen Seuranta Testikävely Laskeminen Jäljittäminen Jälkien etsiminen Toiminnot, ihmiset ja eri tyyppiset alueet ja rakenteet voidaan merkitä tutkittavaa aluetta kuvaavalle kartalle tai pohjapiirustukseen symbolein, jotka kuvaavat eri toimintojen tyyppejä ja lukumäärää. Tätä kutsutaan myös käyttäytymiskartoitukseksi. Alueen lisäksi kartoitetaan sen ympäristö, pohjaolosuhteet ja valaistus. Valokuvaaminen ja videointi on olennainen osa julkisen elämän tutkimusta. Sen avulla voidaan dokumentoida tilanteita, joissa urbaani toiminta ja tila toimivat joko aiotulla ja suunnitellulla tavalla tai ennakoimattomasti. Jotta voidaan tarkkailla ihmisten liikkumista laajemmalla alueella tai pidemmän aikaa, tarkkailijat voivat vaivihkaa seurata alueella liikkuvia henkilöitä heidän tietämättään. Vaihtoehtoisesti seurattavalta voidaan kysyä lupa hänen liikkeidensä tarkkailemiseksi. Tätä kutsutaan myös varjostamiseksi. Kävelyllä voi samalla huomioida ympäröivää elämää. Tavoitteena on, että tarkkailijalla on mahdollisuus tietyllä reitillä tehdä huomioita alueen ja sen käytön ongelmakohdista ja mahdollisuuksista. Onko esim. liikuntarajoitteiset otettu huomioon? Laskeminen on julkisen tilan käyttöä koskevissa tutkimuksissa laajasti käytetty työväline. Periaatteessa kaikki on laskettavissa, mikä tarjoaa vertailukelpoisia lukuja tiettyä hetkeä ennen ja sen jälkeen eri maantieteellisillä alueilla. Ihmisten liikkumista tutkittavan alueen sisällä tai sen läpi voidaan havainnollistaa piirtämällä pohjapiirustukseen tai karttaan kulkureittien mukaisia linjoja. Ihmisen toiminta jättää usein jälkiä kaduille, roskia, jälkiä nurmikolle jne., mikä antaa tarkkailijalle tietoa kaupungin elämästä. Nämä jäljet voidaan merkitä muistiin laskennan, valokuvaamisen ja kartoituksen avulla.

ENG-A1002 AEP 22 (39) Päiväkirja Tutkimuspäiväkirjaa pitämällä voi merkitä muistiin yksityiskohtia ja vivahteita vuorovaikutuksesta julkisen elämän ja tilan välillä. Merkityt havainnot voi myöhemmin luokitella ja laskea. Analysointi paikalla Arvio alueen yleisilmeestä, toimivuudesta, teknisestä kunnosta, siisteydestä. Onko kestävän rakentamisen näkökohdat otettu huomioon? SWOTyhteenveto (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats = vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat). Analyysi Kenttätutkimustulosten pohjalta kirjoitetaan analyysi, joka liitetään Kehitysohjelmaan (ks. luku 9, s. 24).

ENG-A1002 AEP 23 (39) 8. FOKUSOINTI - PBL2 Sisältää PBL-syklin vaiheet 7 ja 8 (kuva 3). Lopussa annetaan palaute ja suoritetaan reflektointi havainnoijan johdolla sekä tarkistetaan jatkosuunnitelma. Kesto n. 2 h. Vaihe 7 Opitun jakaminen Roolien uudelleen jako eri henkilöille (PBL2:ta varten: puheenjohtaja, kirjuri, havainnoija). Ryhmän jäsenet pitävät lyhyen esityskierroksen yksilötyön keskeisistä johtopäätöksistä (esim. 2 min/henkilö). Käydään keskustelu uusien tietojen merkityksestä ryhmän yhteisen tehtävän ratkaisemiseksi. Kirjuri dokumentoi ja kirjaa ydinkohdat. Vaihe 8 Yhteenvedon laatiminen Idean jatkotyöstö, analysointi ja fokusoinnin/synteesin suunnittelu uusien tietojen pohjalta. Suunnitellaan esittely (PBL3:n esitysmateriaali) ja näyttelyn alustavat tuotokset (esite, posteri ja havainnemalli). Valmistellaan aiheeseen lisätietoa tuovat kysymykset haastateltavalle asiantuntijalle. Varataan haastatteluaika. Kysymykset lähetetään ennakkoon sähköpostilla asiantuntijalle. Asiantuntijoita voi olla useita; yleensä yhdestä kahteen. Tehtävien jako ryhmän jäsenille. Ryhmätapaamisten sopiminen. Palaute Havainnoija kertoo palautteen ensin yksilötasolla, sitten ryhmälle ja viimeiseksi tutorille. Havainnoija antaa palautetta ryhmätyöskentelyyn osallistumisesta, palaute on rakentavaa ja motivoivaa. Ryhmän jäsenet kommentoivat havaintoja vasta koko palautteen annon jälkeen. Reflektointi Tarkistus Hyväksyttäminen Lyhyt loppukierros, jossa jokaiselta kysytään mielipidettä esim. seuraaviin kysymyksiin: Käsiteltiinkö oleellisia asioita? Mitkä asiat olivat tärkeitä? Mikä oli ryhmän ilmapiiri? Saitko sanottua? Tulitko kuulluksi? Jäikö asioita käsittelemättä? Työpajan lopussa oltava valmiina: Aihepiiri: selkeä tehtävän jatkotyöstö. Selkeät ryhmä- ja yksilötehtävät. Suunnitelma tulee lopuksi hyväksyttää opettajalla!

ENG-A1002 AEP 24 (39) 9. KEHITYSOHJELMA Kehitysohjelma on kuvaus kohdealueesta ja siitä, kuinka sitä on tarkoitus kehittää. Esitetään kohdealueeseen tulevat muutokset ja siihen suunniteltu rakenne tai rakennus. Kehitysohjelma on vapaamittainen kirjallinen kuvaus. Se voi sisältää kuvia vision kannalta keskeisistä referenssikohteista. Kehitysohjelmaan sisältyy analyysi kenttätutkimuksen tuloksista. Myöhemmin kehitysohjelma liitetään päivitetyn projektisuunnitelman liitteeksi (ks. luku 6, s. 17). Sisältö Kuvaus kohdealueesta Kuvaus suunnitelmasta Analyysi kenttätutkimustuloksista (ks. luku 7, s. 21) Täytetyt kenttätutkimuslomakkeet Palautus DL7-R 28.4.2017 Kehitysohjelma_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Kehitysohjelma

ENG-A1002 AEP 25 (39) 10. ESITTELYMATERIAALI JA ALUSTAVA LOPPUTUOTOS Esittelykalvoissa käytetään havainnollistavaa visualisointia. Kuvataan kohteen lähtökohdat, ongelmat ja toteutus. Jos esittelyssä käytetään kalvoja, alustavaa lopputuotosta ei tarvitse esitellä; sen osalta riittää tiedostojen palautus. Esittelytilaisuudessa kalvot eivät ole välttämättömyys. Esitelmässä voi hyödyntää työn idean sisältäviä, alustavia lopputuotoksia: näyttelyesite, näyttelyposteri ja näyttelyn havainnemalli- tai esitys. Muut esitysmuodot ovat myös mahdollisia; esittelyn on kuitenkin hyvä pohjustaa näyttelytilaisuuden tarpeita. DL8-R 08.5.2017. Esittelymateriaali_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Esittelymateriaali Alustavasta lopputuotoksesta ks. luvut 12. Näyttelyesite (s. 26) 13. Näyttelyposteri (s. 28) 14. Näyttelyn havainnemalli tai -esitys (s. 36)

ENG-A1002 AEP 26 (39) 11. ESITTELY - PBL3 Tuotosten purkutilaisuus. Pakollinen läsnäolo. Kesto n. 2 h. Esitys Keskustelu Hyväksyttäminen Päivitys Tarkistus Ryhmän edustajat esittelevät työnsä tulokset ja synteesin muille saman korin ryhmille (n. 10 min/ryhmä). Esitystapa on vapaamuotoinen; käytössä on videoprojektori. Kysymysten käsittely ja kommentointi. Argumentoidaan harjoitustyön ongelmaratkaisujen esitettyjä tuotoksia. Parannusehdotuksia annetaan ratkaisujen viimeistelyä ja näyttelyä varten. Esitystilaisuuden jälkeen pohditaan, kuinka saatu palaute tai muiden ryhmien esitysten anti on syytä ottaa huomioon omassa projektissa. Työpajan lopussa oltava valmiina: Aihepiiri: selkeä tehtävän jatkotyöstö. Selkeät ryhmä- ja yksilötehtävät.

ENG-A1002 AEP 27 (39) 12. NÄYTTELYESITE Yleiskuvaus Näyttelyesite kuvaa ryhmätyön tuloksen. Näyttelyesite on nähtävänä kurssin loppunäyttelyssä ja mahdollisesti vielä sen jälkeen. Ryhmätyön tulos kuvataan lyhyesti ja ytimekkäästi. Esitteen tulee olla asiallinen, informatiivinen ja selkeä. Ulkomuodon tulisi houkutella lukemaan, herättää mielenkiintoa ja olla esteettinen. Esitteessä voi käyttää eri värejä ja sitä voi elävöittää kuvilla. Sanoman luonteenomaiset erityispiirteet ja omaperäisyys on hyvä pyrkiä hyödyntämään. Koko Näyttelyesitteen koko on yksi A4, joka taitetaan kahtia siten, että esitteessä on neljä A5-kokoista sivua. Taitto Etusivu: Otsikko / työn nimi Takasivu Etusivu Keskiaukeama: Työn kuvaus Takasivu: Kurssin koodi ja nimi Päiväys Keskiaukeama Ryhmän numero Ryhmän nimi haluttaessa Tekijöiden nimet ja opintoalat (ENG/ENY, ENG/KJR, ENG/RYM, ARTS/A, ARTS/MU) Tekstin ja kuvien asettelu on muutoin vapaa. Kuvat Kuvien tulee olla itse tuotettuja. Tekijänoikeuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 Tekijänoikeuspalvelu: http://copyright.aalto.fi/fi/ Kuvien tulostustarkkuus: 300...600 dpi (dots per inch). Huom. JPG-kuvat voivat olla rakeisia, vaikka dpi olisi em. välillä. Kieli Kieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti. Tulostus Kurssin järjestäjät vastaavat tulostuksesta ja tuovat esitteet näyttelytilaisuuteen. Esite tulostetaan vain kerran. Tulosteita otetaan n. 10 kpl/ryhmä. Palautus Eräpäivä, tiedostonimi, jossa N on kori ja # ryhmänumero, ja palautuspaikka. DL9-R 14.5.2017. Nayttelyesite_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Palautus -> Näyttelyesite

ENG-A1002 AEP 28 (39) 13. NÄYTTELYPOSTERI Yleiskuvaus Posterin tulee sisältää Posteri on tietotaulu, juliste. Posteri esittelee ryhmätyön tuloksen: idea (mitä on tuotettu) argumentaatio (miksi on päädytty kyseiseen ideaan) rakenne (mistä kyseinen idea koostuu) olemus ( markkinointi kuinka idea myydään katsojalle) Posteri on esillä näyttelyssä ja mahdollisesti vielä sen jälkeen. Ryhmätyön tulos kuvataan posterissa lyhyesti ja ytimekkäästi. Posterin tulee olla asiallinen, informatiivinen ja selkeä. Ulkomuodon tulisi houkutella lukemaan, herättää mielenkiintoa ja olla esteettinen. Posterissa voi käyttää eri värejä ja sitä voi elävöittää kuvilla. Sanoman luonteenomaiset erityispiirteet ja omaperäisyys on hyvä pyrkiä hyödyntämään. Posteria pitää pystyä lukemaan muutaman metrin päästä. Otsikko / työn nimi Kurssin koodi ja nimi Päiväys Ryhmän numero (ryhmän nimi haluttaessa) Tekijöiden nimet ja opintoalat (ENG/ENY, ENG/KJR, ENG/RYM, ARTS/A, ARTS/MU) Koko Asento Taitto Kirjasimet Kuvat A0 (841 mm x 1189 mm) Pysty- tai vaakasuora Tekstin ja kuvien asettelu vapaa Peruskirjasimet, kirjasinkoko min. 36 pt (points). Kuvien tulee olla itse tuotettuja. Tekijänoikeuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 Tekijänoikeuspalvelu: http://copyright.aalto.fi/fi/ Kuvien tulostustarkkuus: 300...600 dpi (dots per inch). Huom. JPG-kuvat voivat olla rakeisia, vaikka dpi olisi em. välillä. Tiedosto Käytetään valmista posteripohjaa: Posteri_N#_vvvvkkpp.indd (MyCourses). Tekstiä ei tallenneta JPEG-muotoon, vaan siihen käytetään tekstityökalua. Kuvat liitetään posteriin riittävällä resoluutiolla. Tulostetaan Adobe PDF -tulostimella InDesignin sisältä.

ENG-A1002 AEP 29 (39) PDF-muodon max. koko 200 Mt. (rajoite MyCoursesissa, eli jos tiedosto on tätä suurempi, niin palautetaan vain linkki internetosoitteeseen, jossa tiedosto on). Palautetaan PDF-muoto, joka sisältää kaikki fontit ja kuvamateriaalin. Palautus Eräpäivä, tiedostonimi, jossa N on kori ja # ryhmänumero, ja palautuspaikka. DL9-R 14.5.2017. Posteri_N#_vvvvkkpp.pdf MyCourses -> N-kori -> Posteri Tulostus paperille Kurssin järjestäjät vastaavat tulostuksesta ja tuovat tulosteet näyttelytilaisuuteen. Posteri tulostetaan vain kerran, koska yksi tuloste maksaa useamman kympin. Kestävän kehityksen integrointi Tehtävänä on arvioida, miten ovat toteutuneet kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottaminen tehdyissä ratkaisuissa. Esimerkiksi tarkastelun lähtökohtana olisi hyvä olla kokonaisvaltainen elinkaariajattelu, jossa pohditaan ratkaisun kaikkia elinkaaren vaiheita ja niissä tehtyjä valintoja kestävän kehityksen kannalta. Tarkastelun vaiheita ovat esimerkiksi resurssien ja materiaalien hankinnat, valmistusvaihe, käyttövaihe ja käytöstä poisto sekä näihin liittyvät kuljetukset, energian käytöt ja mahdolliset erilaiset muut vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan ja ihmisiin. Kestävän kehityksen määritelmä (Our Common Future, 1987, The Brundtland Commission): Kestävä kehitys tyydyttää nykyisen sukupolven vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Omaa ratkaisu arvioidaan kaikkien kestävän kehityksen neljän erilaisen näkökulman kannalta: ympäristölliset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat. Arvioinnin tulos esitetään osana posterin sisältöä. Esityksen tulee sisältää arviointi kaikista kestävyysnäkökohdista. Kestävyysnäkökohdat on esitetty taulukossa 1. Kestävän kehityksen arviointimatriisi on esitetty taulukossa 2.

ENG-A1002 AEP 30 (39) Taulukko 1. Kestävyysnäkökohdat. Esitystapa voi olla liikennevalo, (prosentteja osoittava pylväs)diagrammi tai muu visuaalinen kuvaus kestävän kehityksen neljästä osatekijästä. Enimmäiskoko 80x130 mm 2. Kuvassa 9 on esimerkki liikennevalosta. Ympäristölliset Taloudelliset Sosiaaliset Kulttuuriset näkökohdat Elinkaariajattelu Elinkaariajattelu Elinkaariajattelu Elinkaariajattelu Maa-alan käyttö Resurssien järkevä Tasa-arvon Paikalliset Ympäristönsuojelu käyttö edistäminen kulttuuriarvot Luonnon Taloudellinen Syrjäytymisen Monikulttuurisuus monimuotoisuus "kohtuullisuus" ehkäiseminen Ratkaisun Ilmaston muutos Työpaikat Alueellinen ja vetovoimaisuus (kasvihuonekaasut) Kustannustehokkuus kansainvälinen Kauneus Ilman ja veden Kilpailukyky vaikuttavuus Uutuusarvo laatu Markkinat Työllisyys Identiteetin Materiaalien Jatkojalostus ja Yhteisöllisyys muokkaaminen kierrätettävyys tulevat näkymät Turvallisuus Yhteensopivuus Jätehuolto ja jätteen jne. Terveys ympäristöön käsittely Käyttäjätahot jne. Energian säästö, jne. tehokkuus ja uusiutuva energia jne. Taulukko 2. Kestävän kehityksen arviointi. Näkökohdat Ei voi arvioida Ei toteudu Toteutuu osittain Toteutuu Ympäristölliset Taloudelliset Sosiaaliset Mikä erityisesti missäkin osa-alueessa? Kulttuuriset Näkökohdat Ympäristölliset Taloudelliset Sosiaaliset Kulttuuriset Kestävä kehitys Ei toteudu Toteutuu Toteutuu Toteutuu osittain Kuva 9. Liikennevalo. InDesign ohjeet Adobella on hyvä ohjesivusto osoitteessa: https://helpx.adobe.com/indesign.html

ENG-A1002 AEP 31 (39) Youtubesta kannattaa etsiä ohjevideoita hakusanalla indesign tutorial tai tarkemmalla hakusanalla esim. indesign paragraph, ohjevideoiden avulla on erittäin helppo koostaa posteri seuraamalla selostettuja ohjeita ja toistamalla ne InDesignissa. Jos posterin kanssa on ongelmia, apua voi pyytää (ENG-A1002@aalto.fi), mutta viimeistään viisi päivää(!) ennen palautusaikaa, jotta ongelmiin ehditään reagoida. Kuvan tuonti Photoshopista InDesigniin oikealla resoluutiolla 1. Avaa kuva Photoshopissa. 2. Valitse valikko Image -> Image Size (kuva 10). Kuva 10. Kuvakoko. 3. Ota ruksi pois kohdasta Resample. 4. Näet kuvan pikselikoon kohdassa Dimensions. Kirjoita Resolutionkenttään 250, ja näet kuvan fyysisen koon senttimetreissä. 5. Paina OK, ja tallenna kuva. 6. Kun tuot kuvan InDesigniin (File -> Place, tai paina Ctrl+D), se luo kuvalle automaattisesti fyysisesti oikean kokoisen kehyksen (kuva 11).

ENG-A1002 AEP 32 (39) Objektien sijoittelu ja tasaaminen Kuva 11. Kuvakehys. Varmista, että vähintään seuraavat valinnat on tehty View-valikossa: Mikäli dokumentin ympärillä ei näy mittanauhaviivoja, valitse View -> Show Rulers View -> Grids & Guides -> Snap to Guides View -> Grids & Guides -> Smart Guides Lopullisen planssin tulostus Adobe PDF-tulostimella 1. Valitse File -> Print. 2. Varmista että Printer -kohdassa on valittuna Adobe PDF (kuva 12).

ENG-A1002 AEP 33 (39) Kuva 12. Tulostusasetukset. 3. Valitse vasemmalta kohta Marks and bleed. Varmista, että Marks-otsikon alla on ruksattuna ainoastaan Crop Marks eli leikkausmerkit. 4. Varmista, että Offset-kohdassa lukee 5 mm, ja että alempana Bleed and Slug kohdassa on ruksattuna Use Document Bleed Settings (tällöin kentissä pitäisi lukea 10 mm). 5. Valitse vasemmalta kohta Setup ja varmista, että paperikoko on Custom tällöin InDesignin pitäisi automaattisesti laskea paperin koko oikein, eli A0 + 10 mm reunukset (siis 861 x 1209 mm). Jos näin ei käy, voit valita Width ja Height kohdista varmuuden vuoksi valinnan Auto (kuva 13). 6. Varmista, että Scale-kohdassa sekä leveys että korkeus ovat 100%. 7. Paina lopuksi Print ja kirjoita tiedostonimeksi Posteri_N#_vvvvkkpp.pdf, jossa N# on ryhmän tunnus, esim. B5.

ENG-A1002 AEP 34 (39) Kuva 13. Tulostusasetukset. Posterin tarkastelu lopullisessa muodossa Kun et ole tekstityökalussa, voit painaa w-näppäintä ja piilottaa kehykset. Painamalla uudelleen w kehykset tulevat jälleen näkyviin. Oletuksena rasterikuvat näyttävät suttuisilta InDesigniin tuotaessa, se johtuu siitä, että oletuksena ohjelma näyttää kuvista karkean esikatseluversion, jotta sen käyttäminen ei hidastuisi liikaa. Painamalla hiiren kakkosnappia paperialueen ulkopuolella ja valitsemalla pudotusvalikosta kohdan Display Performance -> High Quality Display saat näkyville parempilaatuisen version kuvista.

ENG-A1002 AEP 35 (39) InDesign ja Photoshop luokkakoneissa "Adobe CC Master Aalto" ja "Adobe CC Design Small Aalto" -paketteihin kuuluvat mm. ohjelmat Adobe InDesign CC 2017 Adobe Photoshop CC 2017 Adobe CC Master Aalto -paketti on seuraavien tilojen koneissa: Arabia - Lumen luokka ARTS Luokat (ei Lume) - Windows Design Factory luokkakoneet Kone A046A Maari aula MaariL Töölö Päärakennus C332 Adobe CC Design Small Aalto -paketti on seuraavien tilojen koneissa: CAE-luokka ja -assarikone Kemia B016 Kone A046 MaariB Vesitekniikka luokka ja opiskelijakoneet https://inside.aalto.fi/display/itpk/ohjelmistot+itn+windowsluokkakoneissa

ENG-A1002 AEP 36 (39) 14. NÄYTTELYN HAVAINNEMALLI TAI -ESITYS Havainnemalli tai -esitys voi olla esim. fyysinen malli, sähköinen malli, kalvoesitys, video, kotisivu tai muu vastaava. Palautus Ryhmä tuo havainnemallin näyttelyn pystytykseen. Tunnistetiedoiksi merkitään DL11-R 16.5.2017. Kurssin koodi ja nimi Päiväys Ryhmän numero (ryhmän nimi haluttaessa) Tekijöiden nimet ja opintoalat (ENG/ENY, ENG/KJR, ENG/RYM, ARTS/A, ARTS/MA) Fyysinen malli Fyysisen mallin enimmäismitat ovat 500 x 500 x 500 mm 3. Sähköinen malli tai esitys Materiaalin ostamiseen ryhmä voi käyttää 50. Asiasta sovitaan etukäteen ryhmänohjaajan kanssa. Rahat saa takaisin kuittia vastaan. Lauri Salokankaalle toimitetaan: Alkuperäinen kuitti, josta käy ilmi, mitä on ostettu ja milloin. Kuitissa ei saa olla mukana muita ostoksia. Ryhmän tunnus. Sen henkilön nimi ja tilinumero, jolle rahat palautetaan. Yliopistolla tehtävästä 3D-tulostuksesta tulee sopia opettajien kanssa. Opettajat päättävät lopullisesti, tulostetaanko malli. Tulostusresurssit ovat rajalliset. Näyttelypisteen pöydälle ryhmä tuo oman tietokoneen. Akku on hyvä ladata täyteen ennen esittelyä. Näyttelytilassa on rajoitetusti pistokkeita. Jos ryhmän sähköinen 3D-malli tulostetaan, niin on DL8-R 08.5.2017. Sahkoinen_malli_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Alustava lopputuotos

ENG-A1002 AEP 37 (39) 15. RYHMÄREFLEKTIO JA KURSSIPALAUTE Ryhmäreflektio Reflektion tarkoituksena on työn lopuksi pohtia ryhmänne toimintaa projektin aikana. Toimintaa analysoidaan esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitä olette oppineet harjoitustyön aikana? Missä olette mielestänne onnistuneet ryhmänä? Mitä tekisitte nyt toisin, jos voisitte? Miten ryhmänne toiminta tuki työn tavoitteita? Miten projektisuunnitelma tuki lopputuloksen saavuttamista? Saavutitteko omat tavoitteenne ryhmänä? Kokoontukaa ryhmänne kanssa ja pohtikaa ryhmänne toimintaa ja tehkää havainnoistanne lyhyt video (5-8 min). Voitte hyödyntää tässä esimerkiksi erilaisia internetin ilmaisohjelmia. Ryhmäreflektion suurin tiedostokoko on 200 Mt. Jos tiedosto on suurempi, se julkaistaan muualla ja MyCoursesiin palautetaan tekstitiedosto, jossa on linkki osoitteeseen. Kurssipalaute Palautteen tarkoituksena on antaa parannus- ja kehitysehdotuksia kurssin kehittämiseen. Palautteen voi antaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla: liittämällä se ryhmäreflektion videoon tai käyttämällä lomaketta MyCoursesissa: N-kori -> Palaute (anonyymi) Palautteessa arvioidaan joitakin tai kaikkia seuraavista: luennot ohjatut harjoitukset näyttely ryhmätyöskentely (eri alan oppilaiden kesken) opetusmetodi (projektinhallinta ja PBL) osatehtävien mielekkyys ohjeistus oheismateriaali MyCourses kurssin tiedotus ja keskustelu työskentelytilat opetuksen taso jne. Palautus DL12-R 19.5.2017. Ryhmareflektio_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Ryhmäreflektio

ENG-A1002 AEP 38 (39) 16. YKSILÖREFLEKTIO Ongelmalähtöinen ryhmätyö korostaa opiskelijoiden vastuuta oppimisestaan. Yksi osa ongelmalähtöistä oppimista on oman oppimisprosessin ja ryhmätyön reflektointi. Tämä käytäntö myös avaa opettajille kunkin ryhmän työskentelyprosessia. Jokainen kurssilainen kirjoittaa tiiviin reflektion omasta oppimisestaan ja panoksestaan kurssilla. Reflektiossa pohdiskellaan myös ryhmän työskentelyä kurssin aikana sekä omaa osuutta siinä. Lisäksi tuodaan ilmi oma panos ryhmätyöhön. Voit käyttää seuraavia kysymyksiä apuna reflektion kirjoittamisessa: Mitä opin kurssin aikana? Miten edistin omaa oppimistani? Onnistuinko toimimaan projektisuunnitelmamme mukaisesti? Auttoiko projektisuunnitelma työskentelyäni? Miten ennakkotehtävässä listaamasi vahvuudet ja ryhmätyön haasteet näkyivät ryhmäni työskentelyssä? Mikä oli vastuualueeni ryhmätyössämme? Miten oma panokseni edisti ryhmämme työtä kurssin aikana? Olisinko voinut tukea työskentelyä jollain tavalla paremmin? Kuinka ryhmämme toimi? Onnistuimmeko jakamaan työn tasaisesti ja tarkoituksenmukaisesti? Teimmekö hyvää yhteistyötä? Mitkä olivat mahdolliset ongelmakohdat? Kuinka selvitimme mahdolliset ryhmädynamiikan ongelmat? Reflektiotekstin maksimimitta on kaksi sivua ja se palautetaan osana portfoliota. Ks. luku 17. Portfolio (s. 39).

ENG-A1002 AEP 39 (39) 17. PORTFOLIO Kurssilla kootaan henkilökohtainen portfolio, johon liitetään kaikki kurssilla tehdyt yksilötehtävät sekä oman yksilötyön opponointi/vertaisarviointi. Yksilötehtäviä ovat: Ennakkotehtävä Yksilötyö (ks. luku 5, s. 15) Opponointi (s. 20), toiselle ryhmäläiselle annettu Opponointi (s. 20), omasta työstä saatu Yksilöreflektio (ks. luku 16. s. 38) Sekä muut mahdolliset omakohtaiset tuotokset Portfolion ensimmäisellä sivulla on sisällysluettelo. Muut osat ovat selkeästi otsikoituja. Projekti-insinöörin portfoliossa ei ole yksilötyötä, opponointeja eikä projektisuunnitelmaa. Portfoliot arvioidaan ja ne voivat vaikuttaa arvosanaan nostavasti tai laskevasti. DL12-Y 19.5.2017. Portfolio_Sukunimi.Etunimi_N#_vvvvkkpp.xxx MyCourses -> N-kori -> Portfolio