Hallituksen esitys laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä

1 (27) Hallituksen esitys laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä Lausuntoyhteenveto

2 (27) Sisällysluettelo 1. Lausuntopyyntö... 3 2. Lausunnot... 3 3. Huomiot hallituksen esitysluonnoksen sisällöstä... 4 3.1. Ei lausuttavaa... 4 3.2. Nykytilan arviointi... 4 3.3. Esityksen tavoitteet... 5 3.4. Toteuttamisvaihtoehdot... 6 3.5. Keskeiset ehdotukset... 6 3.6. Osakeyhtiön perustaminen... 10 3.7. Omaisuus... 11 3.8. Yritysvaikutukset... 13 3.9. Vaikutukset liiketoimintaan... 14 3.10. Vaikutukset asiakkaille ja kilpailutilanteeseen... 15 3.11. Vaikutukset julkiseen talouteen... 20 3.12. Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön... 20 3.13. Asian valmistelu... 23 3.14. Voimaantulo... 24 3.15. Lakiehdotus... 24 3.16. Muut huomiot... 26

3 (27) 1. LAUSUNTOPYYNTÖ Puolustusministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä. Esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan puolustusvoimien hallinnassa olevaa, ravitsemispalvelujen tuottamiseen liittyvää omaisuutta ja toimintaa perustettavalle osakeyhtiölle, jonka päätoimialana olisivat ravitsemispalvelut. Puolustusministeriö pyysi kirjeissään 10.6.2011 ja 13.6.2011 lausuntoja esitysluonnoksesta Lausunto pyydettiin toimittamaan puolustusministeriöön viimeistään 12.8.2011. 2. LAUSUNNOT Yhteensä 13 organisaatiota antoivat lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta. Lausunnon antoivat: valtioneuvoston kanslia valtiovarainministeriö työ- ja elinkeinoministeriö sisäasiainministeriö oikeusministeriö Pääesikunta Rajavartiolaitoksen esikunta Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus Kilpailuvirasto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Palkansaajajärjestö Pardia ry Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry Elinkeinoelämän keskusliitto Lausuntoa eivät antaneet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry

4 (27) 3. HUOMIOT HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSEN SISÄLLÖSTÄ 3.1. Ei lausuttavaa Sisäasiainministeriö: Sisäasiainministeriöllä ei ole lausuttavaa koskien hallituksen esitystä laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämistä. Oikeusministeriö: OM:llä ei ole lausuttavaa puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen yhtiöittämistä koskevasta lakiesityksestä. 3.2. Nykytilan arviointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry: Nykytilan arvioinnissa luonnoksessa on maininta siitä, että toiminnan tehostamisen vuoksi ravitsemuspalvelujen tehtävissä olevan henkilöstön määrä on supistunut merkittävästi. Luonnoksessa luonnehditaan työtyytyväisyyden pysyneen hyvällä tasolla supistumisista huolimatta. JHL:n mielestä luonnoksessa annetaan yleisesti liian ruusuinen kuva henkilöstön tilanteesta vaikka todellisuus on toinen muonituskeskuksissa. Työtyytyväisyyteen ovat jäsenistömme mukaan negatiivisesti vaikuttaneet muun muassa jatkuvan kuormituksen lisääntyminen johtuen vajaamiehityksestä tai muista syistä. Muonituskeskuksissa on runsaasti pitkiä poissaoloja, mitkä johtuvat yleisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut myös tarkastusraportissaan (218/2011) saman asian. Työntekijämäärä on vähentynyt ja jäljelle jääneen henkilöstön työmäärä on lisääntynyt jolloin henkilöstö väsyy, sairaspoissaolot lisääntyvät, motivaatio työntekoa kohtaan heikkenee, pitkäaikaissairaiden määrä kasvaa samoin kuin halukkuus osa-aikaeläkettä ja aiempaa eläkkeelle pääsyä kohtaan kasvaa työurat lyhenevät. Edellä mainittuja ongelmia ei ole nykymallissa osattu ratkaista lainkaan. Tilanne on haasteellinen ja vaatii selkeitä toimenpiteitä henkilöstön jaksamista ja työviihtyvyyttä ajatellen. JHL ei kuitenkaan näe yhtiöittämisen olevan ratkaisu jo olemassa oleviin ongelmin vaan ensin tulee nykymuotoinen toiminta vakiinnuttaa sille tasolle, jotta uusia kehittämisratkaisuja voitaisiin tehdä.

5 (27) 3.3. Esityksen tavoitteet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry: Valtiontalouden tarkastusvirasto on kuitenkin todennut raportissaan (218/2011), että säästövaikutusten arviointi on puutteellista [Puolustusministeri Jyri Häkämiehen 28.6.2010 tekemän päätöksen] perustelumuistiossa ei ole ilmoitettu, kuinka paljon säästöjä aiotaan saada aikaan ja miten niiden odotetaan koostuvan. Siinä ei ole myöskään perusteltu, millä perusteella yhtiöittämisellä ajatellaan saavutettavan ne tavoitteet, jotka sille on asetettu. Myöskään ei ole kerrottu, millä kriteereillä tulosten saavuttamista aiotaan mitata. JHL on pitänyt jo aikaisemmin tehtyä päätöstä huonosti perusteltuna ja päätöksen teossa ei ole noudatettu läpinäkyvyyden periaatetta. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa raportissaan (218/2011), että Puolustusministeriö on teettänyt Corporate Advisor Group oy:llä liiketoimintasuunnitelman Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksesta mahdollisesti muodostettavalle valtion omistamalle ruokahuoltoyhtiölle. Suunnitelma on päivätty 16.4.2010 ja puolustusministeriö on määrännyt sen salassa pidettäväksi. Suunnitelman mukaan se toimii päätöksenteon pohjana yhtiöittämispäätöstä tehtäessä ja mikäli PURU päätetään yhtiöittää, niin sama suunnitelma toimii valmiina suunnitelmana yhtiömuotoista toimintaa käynnistettäessä. Konsultille annettu toimeksianto sisälsi myös riskianalyysin perustettavasta yhtiöstä, mutta ei sellaista vaihtoehtoa, jossa PURU säilyy osana Puolustusvoimia, eikä myöskään tämän vaihtoehdon ja yhtiömuotoisen toiminnan vertailua. On herännyt epäily, että Senaattikiinteistöjen kanssa neuvoteltavan vuokramallin laskentapohjana konsultilla on ollut puolustusvoimien käyttämä laskentamalli, mikä on alempi kuin markkinoilla oleva käypä vuokratasomalli, jolloin tämä aiheuttaa nykytilassa lisää kustannuksia ja uhkaa aloittavan yhtiön tasetta. Tällainen toimeksianto tarkoittaa sitä, että tosiasiallinen päätös toiminnan yhtiöittämisestä oli tehty ennen puolustusministerin 28.6.2010 tekemää päätöstä. Liiketoimintasuunnitelman mukaan yhtiömallinen toiminta on suunniteltu käynnistettäväksi aikaisintaan vuoden 2012 alussa. JHL ei hyväksy tällaista menettelytapaa, missä aidosti ei tutkita kaikkia vaihtoehtoja ennen päätöksen tekemistä. Mahdollinen yhtiöittäminen vaatii vahvaa muutosjohtamista. Näkemyksemme mukaan muutosjohtamista tulee terävöittää ja toteuttaa asiantuntijoiden avulla, koska nykytilanteessa muutosjohtamisen taso on alhainen. Jos muutosjohtamiseen yhtiöittämisen kohdalla ei kiinnitetä riittävää huomiota, niin suurena riskinä on henkilöstön suuri vaihtuvuus suorittavassa portaassa. Huono muutosjohtaminen, henkilöstön työsuhteiden ja palvelussuhteen ehtojen huonontaminen yhdessä ovat aloittavalle yhtiölle suuri ja kohtalokas riski. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus PURU: Lakiesityksen valmistelussa on huomioitava, että lainsäädäntö ja toteutus mahdollistavat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti liiketaloudellisten periaatteiden noudattamisen. Pidämme myös ehdotuksessa huomioonotettavina tärkeinä tavoitteina toiminnan tehostamisen ja henkilöstötyytyväisyyden ylläpitämisen ja kasvattamisen periaatteet tavalla joka mahdollistaa yrityksen kokonaisvaltaisen kehittämisen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

6 (27) 3.4. Toteuttamisvaihtoehdot Valtiovarainministeriö: Pääesikunta: Esityksen kohdassa 2.2. todetaan yhtiöittämisen mahdollistavan myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman henkilöstötavoitteiden toteuttamisen. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman luvussa 10 todetaan, että nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, josta hallitus sopii vaalikauden kehyksestä päätettäessä. Em. vuoksi esityksessä oleva lause pitää poistaa tai muotoilla uudestaan. Esitysluonnoksen sivulla 5 on todettu seuraavaa: Yhtiöittäminen edistäisi valtion tuottavuusohjelman tavoitteita vähentämällä puolustusvoimien henkilöstöä noin 550 henkilöllä. Pääesikunta esittää harkittavaksi käyttää henkilötyövuosia (HTV) henkilölukumäärän sijaan, koska tuottavuusohjelmassa käytetään henkilöstövähennysten määreenä henkilötyövuosia. Samoin on tehty puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa 2012+. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry: JHL:n mielestä Puolustusvoimien ruokahuollon tulee jatkua edelleenkin itsenäisenä toimintana, eikä siirtää toimintoja perustettavaan valtion yhtiöön. JHL on yhtynyt Pääesikunnan aikaisempaan kantaan, missä on myös arvioitu, että oman toiminnan kehittämistä puoltaa huoltovarmuus ja kustannusten parempi ennakointi. 3.5. Keskeiset ehdotukset Valtiovarainministeriö: Hallituksen esityksen mukaan (sivu 4) esityksen tavoitteena on yhtiöittämisen kautta järjestää puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen oikeudellinen muoto ja omistus siten, että perustettava yhtiö olisi valtion sidosyksikkö, jolloin puolustusvoimat voisi hankkia siltä palveluja ilman julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaista kilpailutusta. Edelleen esityksessä jatketaan, että osakeyhtiömuotoisen toiminnan alkuvaiheessa yhtiön asiakkaana olisi pääasiassa puolustusvoimat. Toiminnan vakiinnuttua asiakkaiksi voitaisiin tavoitella esimerkiksi muita valtion virastoja ja kuntia sekä mahdollisesti muita tahoja. Esityksen tavoitteena on, että puolustusvoimien ravitsemispalveluja kehitetään markkinaehtoisena toimintana tavoitteena luoda niistä kilpailukykyinen yhtiö. Esitetyllä tavalla toteutettuna puolustusvoimien ravitsemuspalveluiden tuottaminen valtion sidosyksikkönä ilman kilpailuttamisvelvoitetta on linjassa hankintalain (348/2007) 10 :n kanssa. Hankintalakiin kirjattu sidosyksikön käsite perustuu yhteisön tuomioistuimen vielä kehittyvään käytäntöön. Yhteisön oikeuskäytännön mukaisesti menettely kuitenkin edellyttää, että perustettavan yhtiön asiakaskunnan tulee pääsääntöisesti olla hankintayksikön eli tässä tapauksessa valtion sisäisiä asiakkaita. Yhteisön tuomioistuin

7 (27) on todennut ns. Asemfo-ratkaisussaan (C-295/05), että noin 10 prosentin ulosmyynti olisi mahdollista sidosyksikköaseman vaarantumatta. Hallituksen esityksessä esitettyjen asiakkaiden osalta on siten huomioitava, että sidosyksikköaseman vaarantumatta ulosmyyntiä voi olla vain hyvin rajallisesti, jolloin yhtiö ei voi ainakaan laajasti toimia kilpailluilla markkinoilla. Kyse ei ole myöskään tällöin hallituksen esityksessä mainitusta aidosta markkinaehtoisesta toiminnasta, koska kyseessä olisi sidosyksikköasema. Kyse on toimintamuodon valinnasta tai perustettavan yhtiön elinkaaresta: yhtiö voi aluksi toimia suunnitellusti sidosyksikköasemassa valtiolle tai se voi toiminnan kehittyessä siirtyä avoimesti markkinoilla toimivaksi yhtiöksi. Jälkimmäisessä tapauksessa valtion sidosyksikköasema voidaan menettää jo toiminnan varsin varhaisessa vaiheessa. Sidosyksikköasema ei ole oikeudellisesti sidoksissa hallituksen esityksessä asetettuihin siirtymäaikoihin vaan yhtiön tosiasialliseen toimintaan ja ulosmyynnin määrään. Hallituksen esityksen perusteluja tulisi selkiyttää ja tarkentaa koskien yhtiön suunniteltua toimintatapaa ja sidosyksikköasemaa sekä kehitystä markkinoilla avoimesti toimivaksi yhtiöksi. Nykyisessä muodossaan hallituksen esityksestä ei saa yhtenäistä kokonaiskuvaa yhtiön suunnitellusta toimintamuodosta ja sen kehityksestä (vrt. esimerkiksi s. 4, 6 ja 8-9). Kun tarkoituksena on, että yhtiö siirtyy suoja-ajan ja siirtymäajan jälkeen toimimaan avoimesti markkinoilla, tarkoittaa se yhtiön sidosyksikköaseman loppumista. Tällöin palvelujen tarjoaminen valtiolle edellyttäisi hankintalain mukaisen kilpailuttamisen järjestämistä, ja että yhtiö voittaisi kilpailuttamisen. Edellä mainitut seikat eivät kuitenkaan estä sitä, että yhtiön taloudellisen toiminnan tulee olla myös sidosyksikköasemassa järjestetty liiketaloudellisten periaatteiden ja hyvien markkinakäytäntöjen mukaisesti taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti. Työ- ja elinkeinoministeriö: Kilpailuneutraliteetista ja luonnoksessa esitetyistä yhtiöittämiseen liittyvistä järjestelyistä Esitysluonnoksen mukaan tavoitteena on yhtiöittämisen kautta järjestää puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen oikeudellinen muoto ja omistus siten, että perustettava yhtiö olisi valtion sidosyksikkö, jolloin puolustusvoimat voisi hankkia siltä palveluja ilman julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) mukaista kilpailutusta. Luonnoksen mukaan perustettava valtiosta muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen osakeyhtiö olisi täysin valtion omistama. Näin ollen hankintalain 10 :n valvontaa ja määräysvaltaa koskeva edellytys täyttyisi esitetyssä tilanteessa. Jos perustettavan yhtiön on tarkoitus toimia edellä selostetun perusteella nimenomaan valtion sidosyksikkönä, esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi, miksi perustettava yhtiö tarvitsee luonnoksessa esitettyjä suoja/siirtymäaikoja. Markkinoiden toimivuuden kannalta ja po toimialan luonne huomioon ottaen luonnoksessa ehdotettu yhteensä kuuden vuoden siirtymä/suoja-aika on liian pitkä. Erityisen ongelmallisena työ- ja elinkeinoministeriö pitää neljän vuoden suoja-ajan jälkeistä kahden vuoden siirtymäaikaa. Tämän siirtymäajan kuluessa yhtiöllä olisi käytännössä yksinoikeus puolustusvoimien ruokahuollon toteuttamisessa, ja lisäksi se voisi vapaasti kilpailla markkinoilla. Tämä säännös antaa yhtiölle selkeän kilpailuedun muihin markki-

8 (27) noilla toimiviin yrityksiin verrattuna, eikä sitä voida pitää kilpailuneutraliteetin toteutumisen näkökulmasta kannatettavana. Jos perustettava yhtiö ei toimi hankintalain mukaisena valtion sidosyksikkönä, voitaisiin toissijaisesti harkita puolustusvoimien ruokahuollon turvaamista antamalla lailla perustettavalle yritykselle julkisen palvelun velvoite tuottaa ruokahuoltopalvelut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä eli ns. SGEI palveluna. Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Yhtiön toiminnalle annettavasta suoja-aika ja siirtymäaika Esityksen mukaan perustettavalle yhtiölle luotaisiin neljän vuoden suoja-aika ja kahden vuoden siirtymäaika, eli käytännössä peräti kuuden vuoden siirtymäaika, jonka aikana puolustusvoimat ostaisi kaikki tarvitsemansa ravitsemispalvelut perustettavalta yhtiöltä. Perustettava osakeyhtiö saisi siten toimintansa alussa merkittävässä määrin ns. varmaa kauppaa puolustusvoimilta, vieläpä huomattavan pitkän ajanjakson. Vielä tätäkin valitettavampana EK pitää esitysluonnoksen kirjauksia siitä, että perustettava yhtiö tarjoaisi edellä mainittuna suoja-aikana palvelujaan myös muille kuin puolustusvoimille. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee ns. sidosyksiköltään. Sidosyksikkösuhteen täyttyminen ja kilpailutusvelvoitteen välttämisen mahdollisuus - edellyttää, että hankintayksikkö valvoo yksikköä kuin omia toimipaikkojaan. Lisäksi edellytetään, että yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan kyseisen hankintayksikön kanssa. Esitysluonnoksesta käy selvästi ilmi, että puolustusvoimat aikoo hyödyntää sidosyksikkösuhteen tarjoamat mahdollisuudet kilpailuttamisvelvollisuuden välttämiseen ja samanaikaiseen markkinoille tunkeutumiseen täysimääräisesti hyödykseen. Esityksen mukaan yhtiö toimisi osakkaana olevan valtion sidosyksikkönä, jolloin puolustusvoimien ei tarvitse noudattaa julkisista hankinnoista annetun lain mukaista hankintamenettelyä ostaessaan palvelua yhtiöstä. Toisaalta taas yhtiön todetaan tarjoavan palveluitaan pääasiassa puolustusvoimille : EK paheksuu linjausta, jonka mukaan hankintalain mukainen kilpailuttamisvelvoite pyritään välttämään, ja samaan aikaan palveluita halutaan myydä myös markkinoille se maksimaalinen määrä, minkä hankintalain sidosyksikkösuhteen ylläpitäminen suinkin sallii. Kilpailua siis vääristettäisiin tietoisesti juuri niin paljon kuin hankintalaki suinkin sallii. Ensinnäkin, perustettavan yhtiön tulisi kilpailla palvelusopimuksista tasapuolisesti muiden alan toimijoiden kanssa, eikä sille tulisi sallia sopimusta suoraan ilman kilpailutusta. Vain avoimella tarjouskilpailulla voidaan varmistaa, että palvelut tuotetaan puolustusvoimille tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Toiseksi, mikäli perustettava yhtiö edellä lausutusta huolimatta saisi ilman kilpailutusta tällaiset puolustusvoimien kanssa solmittavat ravitsemispalvelusopimukset, yhtiö ei ainakaan saisi samaan aikaan tarjota palvelujaan markkinoille. Jo vähäinenkin markkinoille meno on omiaan vääristämään kilpailua. Kilpailuneutraliteetin kannalta on arveluttavaa, jos puolustusvoimilta huomattavaa liiketoimintaa saava yhtiö voi volyymietujen turvin kilpailla alan muiden toimijoiden kanssa muista asiakkaista ja sopimuksista.

9 (27) Perustettavan yhtiön näkökulmasta vähäinenkin markkinoille suuntautuva liiketoiminta voi olla jonkin pienen alueellisen toimijan näkökulmasta katsottuna kohtalokasta. Aloittavan valtionyhtiön erityisasemaa ei voida perustella myöskään sen kilpailukyvyn varmistamisella. Pelkästään puolustusvoimien tuoma liikevaihto on niin merkittävä, että osaavalla johtamisella hyvä kannattavuus voidaan varmistaa ilman tätä. Yhtiön toiminta suoja-ajan ja siirtymäajan jälkeen Suoja-ajan ja siirtymäajan jälkeen osakeyhtiö toimisi esityksen mukaan täysin markkinaehtoisesti. Tällöin asiakkaiksi voisivat puolustusvoimien lisäksi tulla niin kunnat kuin yksityiset toimijat. Tässä vaiheessa toiminnan sallittaisiin esityksen mukaan laajentua merkittävästi, niin että sidosyksikkösuhteenkin annettaisiin suosiolla murtua. EK pitää erikoisena, että vain puolustusvoimien ruokahuollosta huolehtinut valtion sisäinen yksikkö alkaisi yhtiöittämisen jälkeen kilpailla rajoituksitta markkinoilla. Voinee aiheellisesti kysyä, miksi valtion tulisi lähteä harjoittamaan ravitsemispalvelutoimintaa kilpailluilla markkinoilla. EK pitäisi perusteltuna, että yhtiöittäminen olisi ensimmäinen vaihe strategiassa, jonka tavoitteena on valtion jo aikaisemmin valitseman linjan mukaan luopua hotelli- ja ravintolapalveluiden tuottamisesta. Lopuksi Esitysluonnoksessa todetaan, että puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisellä ei vääristettäisi kilpailua, ja että yhtiön mahdollisuuksia markkinoilla tultaisiin rajoittamaan niin pitkään kuin sillä on ilman avointa kilpailuttamista aikaansaatu yksinoikeusasema puolustusvoimien ravitsemispalvelujen tuottajana. Näihin päämääriin tulisi pyrkiä, mutta valitettavasti tilanne on esitysluonnoksen mukaisilla järjestelyillä juuri päinvastainen kuin mitä edellä mainitut lupaukset antavat ymmärtää. Esityksen mukaan yhtiön sallittaisiin jo ylipitkänä suoja- ja siirtymäaikana tarjota palvelujaan myös markkinoille siinä määrin kuin kilpailuttamisvelvoitteen välttämisen tarkoituksessa on mahdollista. Tällöin yhtiö siis kilpailisi markkinoilla hyödyntäen edellä mainittua yksinoikeusasemaa. Esitetyllä toimintamallilla luonnollisesti vääristettäisiin alan kilpailua. Hankinta- ja kilpailujuridiset ongelmat taklattaisiin luonnollisesti siten, että valtio ei lähtisi omistajana lainkaan tarjoamaan ravitsemispalveluja sen enempää puolustusvoimille, kunnille kuin yksityisasiakkaillekaan, vaan tehtävä jätettäisiin olemassa olevien toimivien markkinoiden vastuulle. Mikäli yhtiö kuitenkin perustetaan, esitettynä neljän vuoden suoja-aikana sen tulisi tehostaa toimintojaan toimimalla pelkästään puolustusvoimien ruokailupalvelujen tuottajana. Erityistä kahden vuoden siirtymäaikaa ei tarvita. Tämän jälkeen valtion tulee hallitusti luopua yrityksestä. Mikäli valinta on se, että yritys ennen osakkeiden myymistä siirtyy kilpailemaan markkinoilla, puolustusvoimien tulee avata ruokapalvelunsa kilpailulle.

10 (27) On myös varmistettava se, että yritykselle ei luoda sellaista taloudellista asemaa, joka antaa sille kilpailuedun sekä puolustusvoimien ruokahuollossa, että muutoin markkinoilla. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus PURU: Pyydämme näiltä osin myös tarkennusta puolustusvoimien ja yhtiön välisten vastuiden määräytymiseen lakiesityksen kohdan 2.3. sanamuodossa siten että yhtiö voi suunnitella liiketoimintaansa asiakkaan tarpeet huomioon ottavalla ja liiketoiminnalliset edellytykset täyttävällä tavalla. 3.6. Osakeyhtiön perustaminen Valtiovarainministeriö: Hallituksen esityksen kohdan 3.1.1. lopussa on lause: Siirtymäajan jälkeen yhtiön omavaraisuusaste olisi kilpailijoiden kanssa vertailukelpoinen. Lause pitäisi muuttaa muotoon: Siirtymäajan jälkeen yhtiön omavaraisuusaste olisi samalla tasolla kuin kilpailijoilla. Korkeintaan voisi hyväksyä sen, että omavaraisuusaste olisi yhtä hyvä kuin merkittävien kilpailijoiden korkein omavaraisuusaste. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus PURU: Yhtiölle on tällöin tarkennettava liiketoimintasuunnitelma ja toimintastrategia sekä suunnitellun liiketoiminnan siirrot on selvitettävä ja varmistettava sekä taloudellisen toiminnan suunnittelun että oikeudellisten ja verotuksellisten kysymysten osalta. Yrityksen pääomarakenteen suunnittelussa on huomioitava operatiivisten sekä käynnistämiskustannusten lisäksi myös erityisesti henkilöstön siirtoa koskevissa asioissa mm. suoja-aikaa ja siirtymäaikaa koskevat velvoitteet ja eläkevastuiden siirtymistä koskevat velvoitteet. Myös yhtiön operatiivinen kassavirta on turvattava toiminnan käynnistämisvaiheessa ja sen osalta rakennettava toiminta tavalla, joka mahdollistaa riittävän pääomarakenteen ja mahdollisimman nopeasti pääsyä muiden alalla toimivien yritysten kanssa vertailukelpoiseen toimintaympäristöön. Toiminnan alkuvaiheessa syntyvät lisäkustannukset on pystyttävä kattamaan joko toiminnallisilla tuloilla tai alkuvaiheen pääomarakenteen rakenteilla.

11 (27) 3.7. Omaisuus Valtiovarainministeriö: Esitysluonnoksen mukaan valtio sijoittaisi apporttina yhtiöön puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen käyttö- ja vaihto-omaisuuden. Siirrettävä käyttöomaisuus koostuisi keittiökoneista ja -laitteista, ravitsemispalvelujen tietojärjestelmästä sekä muusta puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen materiaali- ja käyttöomaisuuskirjanpidossa olevasta kalustosta. Kenttämuonituksen laitteet jäisivät puolustusvoimien omaisuudeksi. Vaihto-omaisuus koostuisi elintarvikkeista. Siirtyvät erät arvostettaisiin käypään arvoon, jona pidettäisiin kirjanpitoarvoa. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan Puru Oy saisi kilpailuetua, jos se omistaisi suurkeittiölaitteet. Alan käytäntö näyttää jonkin verran vaihtelevan, mutta esimerkiksi sekä Senaatti-kiinteistöjen että valtiovarainministeriön haastattelemat Palmian asiantuntijat lähtevät siitä, että vallitsevassa kilpailutuskäytännössä operaattori ei tuo mukanaan suurkeittiölaitteita. Helsingin kaupungin ruokapalvelun tuottaja on Palmia, joka on Helsingin kaupungin liikelaitos. Palmia maksaa tiloistaan ja suurkeittiölaitteistaan kokonaisvuokraa Helsingin Tilakeskukselle. Sama käytäntö on Jyväskylän Tilapalvelulla. Senaatti-kiinteistöt on esittänyt kaksi mallia kilpailunäkökohdan huomioonottamiseksi: 1. Puolustusvoimat vuokraisi Puru Oy:lle sekä tilat että laitteet Puolustusvoimat jäisi Senaatti-kiinteistöjen vuokralaiseksi ko. muonituskeskusrakennuksissa nykyisten rajapintojen mukaisesti pääomavuokralla ja omistaisi jatkossakin suurkeittiölaitteet. Näin puolustusvoimat kilpailuttaisi ainoastaan ruokapalvelujen tuottajan tarjoten tilat ja laitteet ko. toimijalle vastaten tiloista ja laitteista. 2. Senaatti-kiinteistöt vuokraisi tilat ja laitteet suoraan Puru Oy:lle, mikä edellyttäisi nykyisen Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimusmallin muuttamista kokonaisvuokramalliksi Senaatti-kiinteistöjen ja Puru Oy:n välille. Tällöin nykyiset sopimukset eivät voisi siirtyä liiketoiminnan siirrossa sellaisenaan Puru Oy:lle, vaan tilat ja laitteet tulisi arvioida siirtohetkellä ja neuvotella uudet kokonaisvuokran sopimusehdot. Suurkeittiölaitteiden uusimisvastuu kokonaisvuokramallissa on hinnoiteltava odotettavissa olevan käyttöiän mukaan. Valtiovarainministeriön mielestä jatkovalmistelussa on tulevan kilpailutuksen tasapuolisuuden turvaamiseksi lähdettävä sitä, että yhtiölle ei luovuteta suurkeittiölaitteita, vaan toimitaan Senaatti-kiinteistöjen esittämien vaihtoehtojen mukaisesti. Em. vaikuttaa yhtiön taserakenteeseen ja hallituksen esityksen kohdan 3.1.2 sisältöön.

12 (27) Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston kanslia haluaa korostaa sitä, että tulevan yhtiön tase muodostetaan riittävän vahvaksi, jotta yhtiö selviää alkuvuosien suoja-ajan yli ilman omistajan lisäpääomituksia. Avaava tase edellyttää yhteensä 8,8 miljoonaa euroa budjettivaroja, joista 4,4 miljoonaa euroa varataan eläkevastuuvelan kattamiseen, 2,8 miljoonaa euroa varataan siirtyvään lomapalkkavelkaan ja 1,6 miljoonaa euroa omaan pääomaan (osakepääoma). Koska yhtiön avaava tase ei sisällä mm. ostovelkoja eikä myyntisaamisia, muodostuu käyttöpääoman rahoittaminen kriittiseksi tekijäksi. Puolustusvoimien ruokahuollon ja Puolustusvoimien väliset neuvottelut maksuajoista ovat vielä kesken. Mikäli neuvotteluissa päädytään täysin markkinaehtoiseen maksuaikatauluun, tarvitsee yhtiö Puolustusvoimien ruokahuollon laskelmien mukaan edellä mainitun 8,8 miljoonan euron lisäksi 4,2 miljoonaa euroa lisäpääomaa käyttöpääoman rahoittamiseen. Mikäli neuvotteluissa päädytään aloittavan yhtiön kannalta positiiviseen ratkaisuun, voi lisäpääoman tarve olla em. pienempikin. Joka tapauksessa budjettivaroja tarvitaan yli 10 miljoonaa euroa. Aloittavaa tasetta ja sen loppusummaa on tarkistettava, kun tiedetään maksuaikaneuvottelun tulos. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry: Mikäli yhtiö perustetaan, niin sen tase tulee olla kunnossa. Henkilöstöjärjestöille on jäänyt sellainen kuva, ettei perustettavan yhtiön taloudellisia vaikutuksia ole riittävästi tutkittu tai ilmenneitä ongelmia ratkaistu. Yhtiöittämisen valmisteluryhmässä on toukokuun 2011 puolessa välissä tullut esiin seikka, että aloittavan yhtiön taseesta puuttuu jo perustamishetkellä noin 5 miljoonaa euroa. Tietoa ei ole siitä, mistä rahat otetaan vajeeseen. Taustalla on puolustusvoimien ja ministeriön kiista siitä, miten itse suoritteista laskutetaan ja milloin laskut maksetaan. Viiden miljoonan euron vaje aloittavan yhtiön kassassa on kohtalokas ja käytännössä tarkoittaa sitä, että jos asiaa ei korjata, niin uusi yhtiö on selvitystilassa ja konkurssissa jo helmikuussa 2012. Toinen tasetta horjuttava kustannuserä tulee syksyllä 2011, kun tietojärjestelmistä koituvat kustannukset (300 000 400 000 euroa) tulevat maksuun. Tätä ei ole budjetoitu ja ministeriön käyttömenoista (jotka ovat muutenkin tiukat) tätä ei välttämättä löydy. Kesäkuun alussa 2011 olleessa valmisteluryhmän kokouksessa tuli esille asia, että edellä mainitut rahavajeet ovat edelleen korjaamatta ja seuraavat ongelmat ovat jo näköpiirissä. Puolustusvoimien Ruokahuollon palvelukeskuksen (PURU) ja Senaattikiinteistöjen välillä on edelleen kiistaa vuokramallista sekä vuokrien suuruudesta. Käytännössä suurin osa toimitiloista on Senaattikiinteistöjen omistuksessa ja Puolustusvoimat ovat vuokralaisena kohteissa. Nyt perustettavan yhtiön kohdalla ei ole saatu neuvoteltua oikeaa vuokramallia ja kustannukset uhkaavat karata käsistä. Yhtiön kohdalla on haettu halvempia kustannuksia kuin puolustusvoimissa, mikä kuitenkaan ei sovi Senaattikiinteistöjen strategiaan vaan vuokrataso haetaan markkinoilla olevasta käyvästä vuokratasosta. tähän yhtiöittämisen kohdalla ei ole kuitenkaan varauduttu ja näin ollen aloittavan yhtiön taseesta puutuu entistä enemmän varallisuutta.

13 (27) Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus PURU: Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen puolesta esitämme lisäksi kohdan 3.1.2. tarkennusta siten, että perustettavan yhtiön uuteen pääomaan ja järjestelyyn liittyen esitettyjä määriä nostetaan 2,6 miljoonalla eurolla alkuvaiheen toimintakulujen kattamiseen esityksessä esitetyn 1,6 miljoonan euron lisäksi. 3.8. Yritysvaikutukset Valtioneuvoston kanslia: Uusi yhtiö on alusta lähtein arvonlisävelvollinen, jolloin asiaan on varauduttava myös Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisämenojen arviomäärärahassa. Valtiovarainministeriö: Esitysluonnoksen mukaan lain 3 :n 1 momentissa säädettäisiin, että tuloverotuksessa noudatetaan soveltuvin osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 d :ssä tarkoitettua liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä. Lain 3 :n 2 momentissa säädettäisiin varainsiirtoverosta siten, että osakeyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa 1 :ssä tarkoitetusta luovutuksesta perustettavan osakeyhtiön osakkeita vastaan. Ministeriön käsityksen mukaan puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittäminen vastaa esitysluonnoksessa esitetyn perusteella luonteeltaan sellaista järjestelyä, jota elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :ssä tarkoitetaan. Siten voidaan pitää perusteltuna, että verotuksessa puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen kuvatulla tavalla sovelletaan liiketoimintasiirtoa koskevaa säännöstä. Esitysluonnoksen mukaan puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisessä perustettavaan osakeyhtiöön ei siirrettäisi omaisuuseriä, joista varainsiirtoverolain (931/1996) 1 :n perusteella tulee suorittaa varainsiirtoveroa. Jos perustettavaan yhtiöön ei myöskään käytännössä siirretä varainsiirtoverolaissa tarkoitettuja kiinteistöjä tai arvopapereita, tulisi lain 3 :n 2 momentti poistaa aiheettomana. Ministeriö pitää perusteltuna, että lakiluonnokseen ei sisälly arvonlisäveroa koskevaa säännöstä, koska asiasta säädetään arvonlisäverolaissa. Esitysluonnoksen perusteluosassa sivulla 7 käsitellään kuitenkin perustettavan yhtiön arvonlisäverokohtelua. Arvonlisäverotusta koskeva maininta vaikuttaa sinänsä asianmukaiselta, mutta se voidaan myös jättää perustelutekstistä pois.

14 (27) 3.9. Vaikutukset liiketoimintaan Valtioneuvoston kanslia: Yhtiön liiketoiminta on hyvin herkkä liikevaihdon muutoksille. Kustannusrakenne on pääosin kiinteä ja marginaalit ohuet. Lisäksi yhtiö ei pysty suoja-aikana sopeuttamaan toimintaansa (esim. henkilöstökulujen osalta) eikä hankkimaan merkittävästi Puolustusvoimien ulkopuolista liikevaihtoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Yhtiön taloudellinen asema Esityksen mukaan yhtiöön sijoitettaisiin apporttina käyttöomaisuutta 6,4 miljoonan euron arvosta. Kun yhtiöön sijoitetaan puolustusvoimien ruokahuollon tarvitsemat koneet, laitteet ja kalusto, tämä on omiaan tukemaan yhtiön asemaa myöhemmissä mahdollisissa kilpailutuksissa. ja jopa sulkemaan kilpailijat käytännössä pois palvelutuotannosta. EK pitää toimivan kilpailun näkökulmasta perustellumpana, että käyttöomaisuus jää puolustusvoimien omistukseen, ja on muidenkin potentiaalisten toimijoiden käytettävissä. Yhtiön taseasemasta on esityksen perusteella pääteltävissä, että myös tase luo nykyisiin toimijoihin verrattuna näitä selkeästi paremmat kilpailuedellytykset. EK edellyttääkin yhtiötä perustettaessa varmistettavan sen, että yhtiön taloudelliset resurssit eivät mahdollista kilpailuetuja. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus PURU: Yhtiön toiminnan rakenteessa on lisäksi varmistettava riittävä jousto kysynnän ja toimintarakenteen tasapainottamiseksi siten että yhtiön liiketoimintaa voidaan kehittää ja että yrityksellä on myös investointikykyä palveluinfrastruktuuriin. Tämä edellyttää, että yhtiö voi arvioida omaa toimintaansa ja liiketoiminnallista kannattavuutta ja että yhtiöllä on mahdollisuuksia toiminnan sopeuttamiseen ilman ehdotetun lakiehdotuksen erityisiä rajoituksia mikäli yhtiön toiminnan kannalta markkinoilla tai asiakkaissa tai asiakkaiden ostokäyttäytymisessä tapahtuu merkittäviä muutoksia yhtiön liiketoiminnan kannalta. Edellä mainituista syistä ja muista velvoitteista johtuen yhtiölle on varmistettava vahva pääomarakenne joka turvaa toiminnan suoja-aikana ja että kilpailun avaaminen voidaan toteuttaa siten, että yhtiöllä on riittävät edellytykset toimia markkinaehtoisesti ja että yhtiö voi myös täyttää sille asetetut erityistehtävät ja velvoitteet tämän lain soveltamisen tai olemassa olevien sopimusten näkökulmasta.

15 (27) 3.10. Vaikutukset asiakkaille ja kilpailutilanteeseen Työ- ja elinkeinoministeriö: Ehdotusten suhde EU:n valtiontukisääntelyyn EU:n valtiontukisäännöt tulevat sovellettavaksi tilanteessa, jossa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa asetetut neljä kumulatiivista kriteeriä täyttyvät: tuki myönnetään julkisista varoista; toimenpide on valikoiva/toimija saa taloudellisen edun; toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Valtiontukisääntöjä sovelletaan vain taloudelliseen toimintaan. Jokainen viranomainen vastaa itse toimenpiteen valtiontukiluonteen arvioinnista sekä siitä, että ennen tuen täytäntöönpanoa noudatetaan kulloinkin soveltuvaa menettelyä. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että perustettava yhtiö tarjoaisi toimintansa alkuvaiheessa palveluita pääasiassa puolustusvoimille niin henkilöstön neljän vuoden suoja-ajan kuin tätä seuraavan kahden vuoden siirtymäajan välillä. Hallituksen esityksen mukaan siirtymäajan tarkoituksena on valmistautua kilpailulle avaamiseen ja saattaa muun muassa yhtiön omavaraisuusaste kilpailijoiden kanssa vertailukelpoiseksi. Esitysluonnoksesta saa sen käsityksen, että ainakin toiminnan alkuvaiheessa puolustusvoimien ruokahuolto on suunniteltu toteutettavan täysin valtion sisäisenä toimintana siten, ettei perustettava yhtiö tarjoa palveluita lainkaan markkinoilla. EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta kyse on tuolloin julkisen toimijan sisäisestä työnjaosta, jolloin toiminnalla ei lähtökohtaisesti ole kilpailua vääristävää vaikutusta. Ministeriö huomauttaa kuitenkin, että jos perustettava yhtiö myy ruokahuoltopalveluita myös markkinoilla, saattavat EU:n valtiontukisäännöt tulla sovellettavaksi, siitä huolimatta vaikka edellä selostettu hankintalainsäädännön mukainen sidosyksikkömääritelmä täyttyy ja ns. 10 %:n raja ei ylittyisi. Koska yhtiöllä olisi mainitulla ajanjaksolla yksinoikeusasema puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen tuottajana, valtiontukisääntelyn näkökulmasta tarkasteltavaksi tulisivat tällöin ainakin puolustusvoimien ilman tarjouskilpailumenettelyä tekemät palveluostot. Jos mainittuja ostoja ei ole toteutettu markkinahintaan, ja muut valtiontuen kriteerit täyttyvät, toimenpidettä voidaan pitää SEUT 107 (1) mukaisena valtiontukena. Työntekijöiden lisäeläkeoikeuksiin liittyvien kustannusten korvaaminen Unionin tuomioistuin on todennut, että valtion tukena pidetään myös toimenpiteitä, jotka vapauttavat yrityksen sellaisista kustannuksista, jotka tavanomaisesti kuuluvat sen vastattaviksi. Tuomioistuin on täsmentänyt, että tämä koskee erityisesti työntekijöille maksettavia korvauksia. Yhtiöittämistilanteessa olisi siis myös arvioitava valtion varoista rahoitetun lisäeläkevakuutuksen ottamista työntekijöille EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Arvioitaessa eläke-etujen tai muiden väliaikaisten henkilöstöjärjestelyjen kompensointiin liittyvien tukien hyväksyttävyyttä yhteismarkkinoille ratkaisu- ja oikeuskäytännössä on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, onko toimenpide liittynyt markkinoiden avaamiseen (monopolien purkamiseen) ja onko kyseessä väliaikainen siirtymäkauden järjestely, jossa esimerkiksi viranhaltijoiden asema suojataan lailla tai markkinoiden avaamisen jälkeen valtion tulee maksaa tavallisen eläkkeen ja lisäeläkkeen erotus.

16 (27) Jos toimenpide täyttää valtiontuen kriteerit, se tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa ennen sen täytäntöönpanoa Euroopan komissiolle (SEUT 108 artikla 3 kohta), jolla on yksinomainen toimivalta arvioida, onko tuki sisämarkkinoille hyväksyttävää. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa tuen hyväksyttävyyden perusteita voitaisiin arvioida komission ns. Destia-päätöksessä (C7/2006) esittämien perusteiden valossa. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen SEUT 106 artiklassa säädetään yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista eli SGEI-palveluista. Tällaisilla palveluilla tarkoitetaan taloudellisia palveluja, jotka katsotaan yhteiskunnallisesti niin tärkeiksi, että viranomainen voi asettaa palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoitteen niiden saatavuuden turvaamiseksi. Viranomaisen tavoitteena on julkisen palvelun velvoitteen avulla turvata yleishyödyllisen palvelun tarjonta kaikissa olosuhteissa, vaikka markkinoilla ei aina olisi riittävästi palveluntarjoajia. Tällöin julkisen palveluvelvoitteen sisältönä on tuottaa ennalta määriteltyä palvelua julkisista varoista suoritettua korvausta vastaan. Jokainen jäsenmaa määrittelee omat SGEI-palvelunsa, niiden järjestämistavan sekä päättää rahoituksesta ottaen huomioon omat kansalliset erityispiirteensä. Komissio on ilmoittanut, että se tulee vain varmistamaan, ettei SGEI järjestelyihin sisälly ilmeisiä virheitä. SGEI palvelun tuottajalle julkisista varoista maksettavia korvauksia koskee oma valtiontukisääntely, joka on vahvistettu EU:n tuomioistuimen tuomiossa (C-280/00 Altmark Trans) sekä komission SGEI- päätöksessä (2005/842/EY) ja komission SGEIpuitteissa (2005/C 297/04). Komission päätöksessä 842/2005 määritellään ne edellytykset, joiden täyttyessä SGEIpalveluiden tuottamisesta maksetut korvaukset ovat yhteismarkkinoille soveltuvaa valtiontukea, joka vapautetaan ennakkoilmoitusmenettelystä komissiolle. Jotta päätöstä voidaan soveltaa, on noudatettava myös muita päätöksessä mainittuja edellytyksiä. Esimerkiksi toimeksiannossa on määriteltävä palveluvelvoitteen ajallinen kesto (4 artikla), korvauksen määräytymisperusteet sekä kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus (5 artikla) sekä noudatettava liiallisten korvausten valvontaan liittyviä ehtoja (6 artikla). Liiallisten korvausten välttäminen ja ns. ylikompensaatiokielto ovat yhteydessä korvauksen laskemisessa käytettävien laskentaperusteiden tarkkaan määrittelyyn. Pääsääntö sisämarkkinoille soveltuvan korvauksen määrästä sisältyy komission päätöksen 5 artiklaan; korvaus ei saa olla suurempi kuin palvelun tuottamisesta aiheutuvat kulut, lisättynä kohtuullisella tuotolla. Em. summasta vähennetään palvelusta saatavat tulot. Jos yritys harjoittaa SGEI-palvelun tuottamisen lisäksi muuta taloudellista toimintaa, yrityksen on sisäisessä kirjanpidossa eriteltävä SGEI-palveluihin liittyvien palveluiden tuottamisesta syntyneet menot ja tulot sekä menojen ja tulojen kohdentamisessa käytetyt laskentaperusteet muusta taloudellisesta toiminnasta. Komissio arvioi parhaillaan SGEItä koskevan erityissääntelyn uudistamista. Uusien EUsäädösten on tarkoitus tulla voimaan alustavan arvion mukaan tammikuuhun 2012 mennessä.

17 (27) Kilpailuvirasto: Esityksessä on pyritty tasapainoilemaan yksinoikeussopimuksen, varautumista ja huoltovarmuutta koskevien velvoitteiden sekä markkinaehtoisen toiminnan välillä. Perustettavan osakeyhtiön siirtymäaikana pyritään toimimaan markkinaehtoisesti tarjoamalla palveluita muille valtion virastoille ja kunnille, mutta kuitenkin ilman markkinaehtoisen toiminnan riskejä. Kilpailuvirasto katsoo, että keskeisimmän ongelman kilpailuneutraliteetin toteutumisen näkökulmasta muodostaa pitkähkön suoja-ajan jälkeinen kahden vuoden siirtymäaika, jolloin puolustusvoimien ravitsemuspalvelutoiminnalla on edelleen tosiasiallisesti yksinoikeussopimuksen luonteinen oikeus armeijan ruokahuollon toteuttamisessa siitä huolimatta, että toimintaa suunnataan samanaikaisesti myös muille markkinoille. Esityksessä osakeyhtiömuoto mahdollistaa toiminnallisten riskien tehokkaamman rajaamisen ja hallinnan. Yksinoikeussopimus turvaa myös vakaan asiakaskunnan, jolloin perustettavan osakeyhtiön toiminta ei sisällä samankaltaisia riskejä kuin muilla aloilla toimivilla yrityksillä. Kilpailuvirasto huomauttaa, että kilpailuneutraliteetin toteutumisen näkökulmasta viranomaisten ei tulisi asettaa markkinoilla toimivia omia organisaatioitaan edullisempaan asemaan suhteessa muihin markkinoilla toimiviin osapuolisiin. Esityksen mukaan tavoitteena on, että puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisellä ei vääristettäisi kilpailua ravitsemispalvelujen yleisillä markkinoilla. Perustettavan yhtiön mahdollisuuksia kilpailla tultaisiin rajoittamaan niin pitkään kuin sillä on ilman avointa kilpailuttamista aikaansaatu yksinoikeusasema puolustusvoimien ravitsemispalvelujen tuottajana. Varsinaisia konkreettisia ehdotuksia luonnos ei kuitenkaan sisällä. Kilpailuvirasto pitää tärkeänä, että tähän näkökohtaan kiinnitetään riittävästi huomiot myös käytännössä. Kilpailuvirasto pitää myös sitä tärkeänä, että perustettava yhtiö ei saa omaisuuden aliarvostamisen ja taseen rakenteen perusteella keinotekoista kilpailuetua muihin yksityisiin toimijoihin nähden. Lopuksi Kilpailuvirasto toteaa kuitenkin, että yleensä oikein toteutettu yhtiöittäminen lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja sitä kautta parantaa markkinoiden toimivuutta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Yleistä yhtiöittämisestä ja palveluiden avaamisesta kilpailulle EK tervehtii ilolla pyrkimystä avata puolustusvoimien ravitsemispalvelujen tuottaminen kilpailulle. EK katsoo, että terve ja toimiva kilpailu takaa parhaiten sen, että palvelut tuotetaan laadukkaasti, edullisesti ja tehokkaasti. EK on kuitenkin huolissaan tavasta, jolla palvelut luonnoksen mukaan avattaisiin kilpailulle. Sen sijaan, että ravitsemispalvelut ostettaisiin normaalisti markkinoilta joissa on vireä kilpailu ja riittävä tarjonta palvelut ostettaisiinkin sitä varten perustettavalta valtion omistamalta osakeyhtiöltä. Valtion ydintoimintoihin ei EK:n mielestä luontevasti lukeudu esimerkiksi juhlapalvelujen järjestäminen, vaan tällaisten palvelujen tuottaminen tulisi jättää selkeästi yksityisen tarjonnan varaan. Lisäksi yhtiön toiminta olisi esityksen mukaan sellaista, että se vääristäisi monella tavalla kilpailua toimialalla. EK ymmärtää, että kilpailulle avaamisen on tapahduttava varovaisesti. Saattaa myös olla niin, että perustettavalle yhtiölle jäisi ehdotetussa mallissa

18 (27) esimerkiksi siirtyvän henkilöstön etuuksiin liittyviä sellaisia velvoitteita ja rasitteita, joita kilpailijoilla ei ole. Jonkinlaiset väliaikaiset siirtymäkauden järjestelyt perustettavan yhtiön toimintaedellytysten varmistamiseksi voisivat siten olla perusteltuja, mutta ehdotetussa mitassa niitä ei EK:n mielestä voi toteuttaa. Siirtymäkauden edut ovat vaikutuksiltaan kilpailua selvästi vääristävät, ja ennen kaikkea niiden kesto peräti kuusi vuotta - on kohtuuttoman pitkä. Perustettava yhtiö olisi toimialallaan kolmanneksi suurin toimija, joten sen käyttäytyminen markkinoilla vaikuttaisi vääjäämättä alan muiden toimijoiden toimintaedellytyksiin ja kilpailuolosuhteisiin. MPHL ry ja Pardia ry: HE:n esityksen luonnoksen yleisperusteluosiosta 3.1.5 Vaikutukset asiakkaille ja kilpailutilanteeseen ja sen 6 mom 1. lause (Verrattuna yksityisiin kilpailijoihin puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen palkat, eläke- ja lomaedut ovat huomattavasti toimialaa paremmat.) esitetään poistettavaksi kokonaan. Rajavartiolaitoksen esikunta: Sisäasiainministeriön rajavartio-osasto toteaa, että Rajavartiolaitoksella on kolme muonituskeskusta asevelvollisuuslain (1438/2007) nojalla palelevien varusmiesten muonittamista varten. Lisäksi Rajavartiolaitos toteuttaa asevelvollisuuslain nojalla reserviläiskoulutusta. Rajavartio-osasto haluaa korostaa, että Rajavartiolaitos tuottaa ravitsemuspalveluja vain tälle omalle rajatulle henkilöstölleen. Rajavartio-osasto katsoo, että hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa oleva maininta Rajavartiolaitoksesta valtionhallinnon ravitsemispalveluita tuottavana yksikkönä voinee antaa väärän kuvan toiminnan laajuudesta ja siksi se tulisi muotoilla uudelleen edellä sanottu huomioiden. Rajavartio-osasto totea myös, että hallituksen esitysluonnoksen yleisperustelujen mukaisesti puolustusvoimien tehtävänä on huolehtia asevelvollisten ylläpitoon kuuluvista ravitsemispalveluista. Puolustusvoimien ylläpitovastuulla ovat asevelvollisuuslain nojalla puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palvelevat varusmiehet palvelusaikanaan, kertausharjoituksissa olevat reserviläiset sekä sotilasvirkaan koulutettavat Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat. Rajavartiolaitos toteuttaa osaltaan muonitushuoltoa aiemmin lausutun mukaisesti. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus tuottaa nykyisellään valtakunnallisia ateriapalveluja puolustusvoimien lisäksi myös Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitos pitää välttämättömänä, että Rajavartiolaitoksella on myös jatkossa mahdollisuus hyödyntää puolustusvoimien ruokahuollonpalveluja ruokahuollon yhtiöittämisen jälkeenkin. Rajavartio-osasto esittää, että hallituksen esityksen perustelujen kohta 3.1.5 alkaen kolmannesta virkkeestä muutettaisiin kuulumaan seuraavasti: Yhtiön sopimusasiakkaina olisivat puolustusvoimien pääesikunta, puolustushaarat ja joukko-osastot. Rajavartiolaitokselle rajavartiolain (578/2005) 25 :ssä säädetyt sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät huomioiden, myös Rajavartiolaitoksella olisi oikeus olla perustettavan yhtiön sopimusasiakas.

19 (27) Pääesikunta: Yhtiön asema sidosyksikkönä Esitysluonnoksen sivulla 8 on viitattu tarpeeseen hankkia uusia asiakkaita puolustusvoimien ulkopuolelta. Sivulla 9 on todettu, että perustettavan yhtiön toiminnan merkittävä laajentaminen voi johtaa siihen, ettei yhtiötä enää olisi omistajiensa sidosyksikkö, mikä merkitsisi puolustusvoimien ravitsemispalveluiden kilpailuttamisvelvoitetta. Hallituksen esityksestä ei selviä, missä määrin esitystä laadittaessa on kiinnitetty huomiota sidosyksikköjä koskevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön, joten pääesikunta katsoo aiheelliseksi nostaa esiin seuraavat tarkentavat huomiot sidosyksikköasemaan liittyen. Mikäli asiakaspiirin laajentamiseen ryhdytään hyvin varhaisessa vaiheessa, on pääesikunnan näkemyksen mukaan olemassa riski, että yhtiötä ei voitaisikaan pitää sidosyksikkönä. Sidossuhteen muodostumisen edellytykset ovat EU-oikeuskäytännössä varsin tiukat, joten siirtymäkaudella tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka suuren osan palveluistaan yhtiö tarjoaa suoraan puolustusvoimille. Tätä problematiikka olisi pääesikunnan käsityksen mukaan syytä käsitellä enemmän hallituksen esityksessä. Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 10 :n mukaan lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettavaa lakia koskevan puolustusministeriön työryhmämietinnön PLM005:00/2006 mukaan lakia ei sovellettaisi puolustus- ja turvallisuushankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Esitysluonnoksen 1 2 momentin mukaan osakeyhtiötä hallinnoi valtioneuvoston kanslia. Esitysluonnoksen perusteluissa on sivulla 5 viitattu valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 5 :ään, jonka mukaan omistajaohjauksesta vastaava ministeriö käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka koskevat mm. valtiolle osakkeenomistajana kuuluvien oikeuksien käyttämistä ja yhtiön muuta omistajaohjausta. Pääesikunta kiinnittää huomiota tarpeeseen tarkastella esitysluonnoksessa ja mahdollisesti lakitekstissä enemmän sitä, että perustettavan yhtiön määräysvalta on järjestetty tavalla, joka ei vaaranna perustettavan yhtiön asemaa hankintalaissa tarkoitettuna sidosyksikkönä. Suora hankinta eli hankinta ilman kilpailua sidosyksiköltä on kiellettyä, jos sidosyksikön toiminta ei kohdistu pääasiallisesti omistajiin. Suoran hankinnan edellytykset poistuvat, jos sidosyksikkö harjoittaa vähäistä suuremman määrän toiminnastaan muiden kuin omistajiensa kanssa. Pääosaksi toiminnasta ei oikeuskäytännön mukaan riitä enemmistö toiminnan määrästä, vaikka julkisista hankinnoista annetun lain sanamuoto näyttäisi sen mahdollistavan. Pääesikunnan käsityksen mukaan toiminnan pääosa tarkoittanee käytännössä toiminnan laadusta ja alan markkinoista riippuen 80 100 % sidosyksikön

20 (27) toiminnan volyymistä. Asiaa ei ole kuitenkaan hankintalaissa säädetty samalla tavalla yksiselitteisesti kuten erityisalojen hankintalain (Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 30.3.2007/349) 19 :ssä, jossa prosentti on 80. Pääesikunnan materiaaliosastolta saadun tiedon mukaan oikeuskäytännössä on katsottu sallituksi noin 5-10 % mahdollisuus kohdistaa toimintaa muihin kuin omistajiin. Lisäksi on huomioitava, että yksityisen osapuolen tuleminen mukaan perustettavan yhtiön osakkaaksi aiheuttaa sen, ettei yhtiötä voida pitää sidosyksikkönä. Jopa vähemmistöomistus aiheuttaa tämän. Tämän vuoksi pääesikunnan käsityksen mukaan esitysluonnoksessa tulisi ottaa enemmän kantaa mahdollisiin yhtiön omistuspohjan muutoksiin ja sen vaikutuksiin sidosyksikköasemaan. 3.11. Vaikutukset julkiseen talouteen Pääesikunta: Esitysluonnoksen sivulla 9 on todettu, että yhtiöittämisellä ei olisi siirtymäaikana vaikutusta valtion talousarviosta puolustusvoimille myönnettävään määrärahan mitoitukseen. Pääesikunnan talousosasto on todennut, että vaikka kokonaistasolla muutosta ei tapahtuisikaan, toimintamenojen sisällä tapahtunee muutos kiinteistömenosta muihin toimintamenoihin. Kiinteistöjen vuokraosuudet jäävät nykyisellään joukko-osastojen tilavuokriin. Yhtiöittämisen myötä perustettava yhtiö vastannee itse omista vuokristaan ja sisällyttää näihin kohdistuvat kulut palveluidensa hinnoitteluun. 3.12. Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön Valtiovarainministeriö: Yleisperustelujen kohdassa 3.2.1 esitetään, että puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen henkilöstö siirtyisi kokonaisuudessaan osakeyhtiön palvelukseen. Puolustusvoimista yhtiöön siirtynyttä henkilöstöä koskisi neljän vuoden suoja-aika, jonka aikana yhtiö ei pääsääntöisesti voisi irtisanoa henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuen. Lisäksi yhtiöön sovellettaisiin kahden vuoden siirtymäaikaa, vaikkakin tämän siirtymäajan sisältö ja merkitys jää esityksessä epäselväksi. Mahdollisesti tällä tarkoitetaan aikaa, jolloin perustettava yhtiö toimisi sidosyksikköasemassa ja jonka kuluessa yhtiö siirtyisi toimimaan avoimesti markkinoilla. Lisäksi esitetään, että henkilöstölle annetaan aikaa sopeutua uuteen toimintatapamalliin. Valtiovarainministeriö toteaa, että onnistuneessa muutoksessa muutoksen nopea läpivienti on ensiarvoisen tärkeää. Näin ollen vuosia kestävät siirtymä- ja sopeutusajat ovat yleensä liian pitkiä. Sen sijaan on tärkeää varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista heti alusta alkaen. Tässä tapauksessa henkilöstölle lienee annettu sellaisia sitoumuksia suoja-ajasta, ettei suoja-ajan lyhentäminen enää ole mahdollista. Mainitun otsikon alla esitetään, että virkojen lakkaaminen ja virkasuhteiden päättyminen eivät edellyttäisi suostumusta. Kyseinen virke (s. 9) tulee päättää tähän. Virkkeen loppuosassa esitetty henkilökohtainen yhteistoimintamenettely tulee poistaa, sillä sellaista ei ole olemassa. Yhteistoiminnan osapuolia ovat virasto ja henkilöstö eli useampi