Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi
Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Laki työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Työsopimuslaki Tehtävät, roolit ja vastuut Työterveyshuolto Hyvä työkyky Terveellinen ja turvallinen työ ja työolot Työsuojelu Työnantaja
Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010 Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis ja systemaattinen yhteistyö Osapuolet tietävät oman vastuunsa: selvillä oleminen työkykyyn ja työterveyteen liittyvät riskit työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus työkyvyttömyyskustannukset varautuminen varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy osallistuminen työterveysyhteistyö ja sen suhde työpaikan tt-yhteistyöhön työssä jatkamismahdollisuuksien selvittäminen
Työterveyshuollon korvaukset muuttuvat kannustaviksi? HE 67/2010 sairausvakuutuslain muuttamisesta Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksettaisiin jatkossa nykyinen 60 % korvaus, jos työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta on sovittu yhdessä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijöiden kesken työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä muuten korvaus tippuu 50 %:iin Pirkko Mäkinen 10.11.2010
Yhteistyö työturvallisuuden hallinnassa Edellytys Työpaikka tuntee terveyshuollon, sen tehtävät ja osaamisen Työterveyshuolto tuntee työpaikan: organisaatio, prosessit, työn ja työolot Kontaktit lisäävät tuntemista ja luottamusta onko käytössä yhteinen kieli? Yhteistyö vaarojen ja kuormitustekijöiden arvioinnissa Yhteistyötä kaikissa työterveyshuollon perustehtävissä Työpaikkaselvitykset, työpaikkakäynnit, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, sairauspoissaolot, työperäiset sairaudet jne. Yhteistyötä linjajohdon kanssa (työsuojeluvastuu!), työsuojelun ja työntekijöiden kanssa
TYÖURVALLISUUDEN HALLINTA heti pois Vaarojen ja haittojen selvittäminen TTurvL 10 Työpaikkaselvitys TthL 12 Vaarojen arviointi TTurvL 10 Työpaikkaselvitysten johtopäätökset työolojen terveydellisestä merkityksestä ThL 12, VnA 1484/2001 7 Työsuojelun toimintaohjelma TTurvL 9 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma TthL 11 Toimenpiteet TTurvL 8 Työpaikkaselvityksen toimenpide-ehdotukset Tthl 12 Jatkuva seuranta TTurvL 8
Työturvallisuusyhteistyöstä työhyvinvointiyhteistyöhön Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa: turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa Lähde: Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä TTL/EU Progress -rahoitusohjelma
Työhyvinvoinnin rakentajat työpaikalla organisaation johto, lähiesimiehet, henkilöstöhallinto työsuojeluhenkilöt, luottamushenkilöt työntekijät itse meistä jokainen työterveyshuolto on työhyvinvoinnin rakentamisen kumppani: Miten? tarve yhteistyölle kartoitetaan ja toimintatavat ratkaistaan työpaikalla yhdessä työterveyshuollon kanssa
Työterveyshuolto kumppaniksi organisaation toiminnan kehittämiseen Lähtökohtana työhyvinvoinnin johtamisessa oikea suuntaaminen eli organisaation kehittämisen tarpeet; Työterveyshuolto mukaan tarpeiden määritykseen Työterveyshuollon perustehtäviin kuuluu tehdä johtopäätöksiä työolojen merkityksestä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle Terveysperusteiset tarpeet kehittämiselle Kehittämistarpeiden tärkeysjärjestys Toimenpiteiden suunnittelu yhteistyössä
Druvan -malli - Kehitettiin - Johtamista - Työn ja työympäristöä - Työyhteisön toimintaa - Yhteistyötä - Osaamista - Vaikutettiin - Liikuntatottumukset - Elämäntapojen muutokset - Ikään ja työaikaan liittyvät toiminnot - Työterveyshuollon perustehtävät: lisättiin tuntuvasti - Kehittämiskohteet esille nk. Metal age menetelmällä Pirkko Mäkinen 10.11.2010
Druvanin tulokset Henkilöstön hyvinvointi parani Työkykyindeksin tulokset paranivat Työilmapiirikyselyn tulokset paranivat Iän vaikutus mitattuun työkykyyn väheni Sairauspoissaolot laskivat ( - 197 000 e) 2 % yksikköä (6.7; 4.7) ja 5 päivää vuodessa Ennenaikaiset eläkkeet vähenivät ( - 60 000 e) Kunta sai 46% vuotuisen tuoton sijoitetulle pääomalle. Artikkeleita hankkeesta Tuottavuustyösivustolla Työsuojelurahaston sivuilla Pirkko Mäkinen 10.11.2010
Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa 2008-2009 Sairauspoissaolojen vähentämisessä erityistä huomiota: - Työolot, työkuorma - Työntekijän oma arvio työkyvystä ja jaksamisesta - Organisaation toimintaan Lisäksi: - Työtehtävät ja niiden hallinta, sekä palkitsevuus - Esimiesten ja työterveyshuollon toiminta pitkien sairauslomien yhteydessä - Yksittäisen työntekijän terveyskäyttäytyminen - Muutosten hallintaraportti Raportti Pirkko Mäkinen 10.11.2010
TYÖKYKYYN PANOSTAMINEN TOI LASSILA & TIKANOJALLE MILJOONASÄÄSTÖT Työkykyä pitää johtaa; kustannukset ovat investointeja Työturvallisuus ja työkyky selkeästi linjajohdon vastuulle Työkyvyn hoitamiselle yhtenäiset toimintatavat Työssä jaksamisen tukeminen ja työkyvyttömyysriskien tunnistaminen ja torjunta Toimintamalli luotiin yhdessä henkilöstön, esimiesten, työterveyshuollon ja tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Selkiytettiin roolit Yhteistyö lisäsi esimiesten ja koko henkilöstön tietoisuutta työkykyyn liittyvistä asioista on Pirkko Mäkinen 10.11.2010
Tuloksia sairauspoissaolojen määrä väheni n. 25 prosenttia (2 % yksikköä). työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden määrä väheni noin 40 ja kustannukset 73 prosenttia työtapaturmien määrä väheni noin 20 prosenttia; sairauspäivien määrä vahinkoa kohden väheni noin 35 prosenttia n. 70 työntekijälle etsittiin muuntunutta työkykyä vastaava työtehtävä eläköitymisikä nousi lähes kolmella vuodella tuottavuusyhteistyökunniamaininta 2010 Lähteet: ilmarinen.fi, etk.fi, tuottavuus.fi Pirkko Mäkinen 10.11.2010
Esimerkki tarpeenmäärityksestä Työterveyshuollon pilottihanke 2008-2009 Työpaikkaesimerkki Nimettiin kolme kehittämiskohdetta tyhy -kysely Valmeri työntekijäkysely Halmeriturvallisuuden hallinnan arviointimenetelmä Työpaikkaselvitys ja vaarojen arviointi kehittämiskohteet arvioitiin työpaikkaselvityksessä terveysriski ja tärkeysjärjestys psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisiin kuormitustekijöihin suunnattu työpaikkaselvitys uupumisvaaraa puutteet työjärjestelyissä, johtamisessa, koulutuksessa
Tarpeenmäärityksestä toimenpiteisiin - mitä saatiin aikaan? Linjaorganisaatio käsitteli suunnatun työpaikkaselvityksen tuloksen yhdessä työterveyshuollon kanssa; työterveyspsykologi mukana käsittelyssä Työyhteisölle järjestettiin palautetilaisuus selvityksestä Työpaikan esimies suunnitteli linjaorganisaation tuella tarvittavat kehittämistoimenpiteet psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työterveyshuollon toimenpideehdotusten pohjalta Rakenteet kuntoon Kuormituksen hallinta parani Tiedonkulku parani työterveyshuollon ja työnpaikan välillä Linjajohto ja työsuojelu esimiehen miehen tueksi, Työturvallisuus ja hyvinvointi osaksi arkityötä ja johtamista Pirkko Mäkinen 10.11.2010
Työhyvinvoinnin kehittämistarpeiden määrittäminen Vaarojen arviointi, oma työturvallisuusseuranta Työpaikkaselvitykset Työpaikkakäynnit Sairaanhoito Terveystarkastukset Kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset Kehittämistarpeet Esimiesten valmiudet Työhyvinvointikyselyt Henkilöstötutkimukset Tyky -toiminta Sairauspoissaolot Tapaturmat Eläköitymiset Vaihtuvuus
Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä TTL / Eu:n Progress ohjelma 2009 Pirkko Mäkinen 30082010 18
Tiedonkulku ja turvallisuusjohtaminen Kulttuuri, organisaatio, organisointi ja menetelmät Turvallisuusjohtaminen Työolot Fyysinen työympäristö Työvälineet ja menetelmät Työskentelytavat Psykososiaalinen työympäristö Seuraamukset Vakavat terveyshaitat Lievät terveyshaitat Vaara- ja kuormitustilanteet Tiedonkulku Työterveyshuolto
Tiedonkulku toimimaan työpaikan ja työterveyshuollon välillä Työnantajan oltava aktiivinen; mitä tietoa tarvitaan? Työterveyshuollon annettava tietoja ja neuvontaa työsuojelutoimikunnalle ja työsuojeluvaltuutetulle Tiedonkulun tarpeet ovat erilaisia eri organisaatiotasolla Käytännöistä sovitaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa Säännölliset tapaamiset Muistiin kirjaus, mitä sovittiin; seuranta
Yhteistyötä kuormituksen hallinnassa Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Kuormitusselvitykset Työhyvinvointikyselyt Jälkipuinti Sairauspoissaolojen seuranta Muu työyhteisötyö
Haitallisen kuormituksen hallinta organisaatiotasolla Vaarojen selvitys ja arviointi onko selvillä kuormituksen taustatekijät (syyt) ja ilmeneminen työssä? Perustyöpaikkaselvitys, suunnattu työpaikkaselvitys johtopäätökset kuormitustekijöiden terveysriskistä: mitä, missä, keille, kuinka vakavaa Toimenpiteiden suunnittelu kuormituksen vähentämiseksi: perustuu vaarojen arvioinnin ja työpaikkaselvitysten tuloksiin työpaikkaselvitysten toimenpidesuositukset on huomioitu tärkeysjärjestys, aikataulu, vastuut määritelty Toimenpiteiden toteutus ja vaikutuksen seuranta
Varhaisen tuen malli - päävaiheet Tunnistaminen - henkilö itse, esimies, työsuojelu, työterveyshuolto - miten näkyy työssä Puheeksi ottaminen - keskustelu tilanteesta, tavoitteista ja ratkaisuista Suunnittelu ja toimintatapojen muutos - mitä tukitoimia ja muutoksia työssä tarvitaan - mitä tukitoimia tai selvityksiä työterveyshuollossa Seurantapalaverit Prosessin päätös (työkyvyn ylläpito) Esimerkki: Elintarvikealan tuottavuustalkoot 2009 / Valio
Työterveysyhteistyö osaksi työhyvinvoinnin kehittämistä ja hallintaa Jotta yhteistyö toimisi ja tuottaisi tulosta, tarvitaan tarpeen määrittämistä, roolien selkiyttämistä yhteisten tavoitteiden, toimintatapojen ja aikataulujen suunnittelua eri toimijat saman pöydän äärelle Työterveyshuolto voi toimia vuoropuhelun edistäjänä Tutuksi, mitä työterveyshuolto voi tarjota toteutuksen ja vaikutusten seurantaa. Ja ennen kaikkea tarvitaan tahtoa!
Kysymyksiä omalle työpaikalle Tunnemmeko työterveyshuollon mahdollisuudet toimia asiantuntijana? Hyödynnetäänkö meidän työpaikalla työpaikkaselvityksiä ja työpaikkaselvityksen johtopäätöksiä työolojen terveysriskeistä? Suunnitellaanko meidän työpaikalla, miten työpaikkaselvitys ja työnantajan riskien arviointi sovitetaan yhteen? Hyödynnämmekö työterveyshuollon moniammatillisuutta työn kuormittavuuden arvioinnissa? Onko meidän työpaikalla pyydetty työterveyshuoltoa mukaan työhyvinvoinnin kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen? Onko meidän työpaikalla sovittu selkeästi, mitä tietoa työpaikka tarvitsee työterveyshuollolta milläkin organisaatiotasolla? Onko meidän työpaikalla sovittu, mitä yhteistyötä työterveyshuolto tekee eri organisaatiotasojen kanssa? Osallistuuko työterveyshuolto työsuojelutoimikunnan työhön? Teemmekö yhteistyötä sairauspoissaolojen hallinnassa? Onko meillä käytössä varhaisen tuen malli työkyvyn tukemisessa? Pirkko Mäkinen 10.11.2010