TIKKURILAN VANTAAN TOIMIPAIKAN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI VUODELTA 2004
Ympäristöselonteon päivitystietojen vahvistamispäätös SFS-Inspecta Sertifi ointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-001) tarkastanut ympäristöjärjestelmän ja vuoden 2004 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot 2004. Tarkastuksen perusteella on todettu 2005-06-07, että ympäristöjärjestelmä ja päivitystiedot täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset. SFS-INSPECTA SERTIFIOINTI OY Eeva Parviainen Johtaja 2
Kaveria ei jätetä turvallisuusasioissakaan! Pitkään vastuuntuntoisesti toimineen yrityksen kehityksessä harvoin saavutetaan yhtäkkisiä suuria menestyksiä. Tämä näkyy myös Tikkurilan yhteiskuntavastuuohjelman kolmeen ensimmäisen osaalueeseen (tuotteiden turvallisuus, tuotanto- ja logistiikkaprosessien ekotehokkuus sekä taloudellinen menestys) liittyvien mittarien asennoista vuonna 2004. Kehitys sinänsä oli oikean suuntaista, ja jatkossakin edistystä on odotettavissa. Tuotevalintoihin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöasiat riippuvat kyvystämme kehittää ja markkinoida asiakkaidemme näkemyksiä ja toiveita vastaavia ratkaisuja, jotka ovat myös turvallisia ja ympäristömyötäisiä. Prosessien ekotehokkuuden kehittäminen puolestaan riippuu paljolti meistä itsestämme halustamme ja kyvykkyydestämme panostaa näihin asioihin. Taloudellinen menestys on yhdistelmä onnistunutta strategiaa, jota toteutetaan kaikkien ydin- ja tukiprosessien kautta. Ohjelman neljännen osa-alueen (henkilöstön hyvinvointi) positiivinen kehityspolku katkesi tapaturmataajuuden osalta. Mittarina käytetty LTA1-luku kääntyi valitettavasti nousuun. Työturvallisuuden parantamiseksi vauhditettiin jo aloitettuja kehityshankkeita, jotka varmasti parantavat tilannettamme positiivinen välittämisen ja ajattelemisen henki on jo tunnistettavissa Tikkurilassa. Syksyllä 2004 pidetty HSE-kriisikokous antoi osaltaan eväitä parannuksien tekemiseen. Erityisen merkityksellisenä pidän HSE-ryhmätyöskentelyn aktivoitumista, riskien tunnistamis- ja arviointiprojektin ja sen yhteydessä sovittavien parannustoimien läpiviemistä sekä kattavaa työturvallisuuskorttikoulutusta. Myös sattuneiden tapaturmien systemaattisella analysoinnilla saadaan arvokasta tietoa. Tulokselliseen toimintaan liittyvät aina selkeät tavoitteet, kehitysmittarit ja suunnitelmallisuus. Tässä suhteessa meillä Tikkurilassa on vielä paljonkin tekemistä. On pystyttävä tunnistamaan ne ydinasiat, joita kehittämällä pystymme eri osa-alueilla ja toiminnoissa prosesseissa parantamaan toimintaamme jatkuvasti. On myös seurattava systemaattisesti toiminnan kehittymistä ja tehtävä tarvittavat korjaukset. Tässäkin olemme kyllä oikealla tiellä. Vaikka tehdäänkin rinnan monenlaisia asioita, on aina syytä miettiä, mitä ovat ne avainhankkeet, joiden toteutuminen parhaiten tukee kokonaisuutta. Rajoitetut resurssit pitää kohdentaa optimaalisesti kokonaisuutta ajatellen tavoitteena mieluummin tuloksia kuin touhuamista. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin jokaisen tikkurilalaisen omaa, ammattimaista ja aktiivista panosta. Ja myös sen työtoverin perään pitää uskaltaa katsoa. Se on oikeata välittämistä. Visa Pekkarinen Toimitusjohtaja Tikkurila Oy 3
A. Tuotteiden tulee olla turvallisia ihmisille ja ympäristölle. Liuotteiden käyttö kotimaahan myydyissä tuotteissa Liuotteiden käytön vähentyminen kuvaa onnistumista ympäristöja turvallisuussyistä suositeltavampien vaihtoehtojen kehittämisessä ja markkinoinnissa Suomessa. Liuotteiden kokonaismäärä Tikkurilan kotimaahan myymissä tuotteissa oli kahden edellisen vuoden tasolla. Kauppa- ja rakennusmaalien suotuisa kehitys jatkui. Teollisuusmaaleissa vesiohenteisten tuotteiden osuus pieneni hieman ja tuotteiden keskimääräinen liuotepitoisuus kohosi. Pääosin muutokset johtuivat ostetun liiketoiminnan aiheuttamasta tuotevalikoiman muutoksesta ja tuotannon siirtämisestä kotimaahan. Tikkurila Paintsissä vesiohenteisten tuotteiden myyntiosuustavoite vuodelle 2005 saavutettiin vuonna 2003 ja ylitettiin vuonna 2004. Suurin osa teolliseen maalaukseen soveltuvien tuotteiden myynnistä on edelleen liuoteohenteisia tuotteita. Niinpä Tikkurila Coatingsin myynnille vuodeksi 2005 asetettu 30 %:n markkinaosuustavoite vesiohenteisissa ja liuotteettomissa tuotteissa on osoittautumassa liian haasteelliseksi. Voidaan olettaa, että markkinavetoiset muutokset liuoteohenteisten tuotteiden käytössä ovat lähitulevaisuudessa suhteellisen hitaita. Vain näiden tuotteiden käyttöä rajoittavilla direktiiveillä tullee olemaan voimakkaampi myönteinen vaikutus perinteisten liuoteohenteisten maalien käytön vähenemiseen. Tämä näkyy kuitenkin selkeämmin vasta sitä mukaa kuin määräykset astuvat voimaan. Vaihtoehtoiset tuotteet eivät välttämättä ole vesiohenteisia, vaan siirtymistä tapahtunee myös korkean kuiva-ainepitoisuuden (ns. high solids) tuotteisiin ja muihin maalityyppeihin. 4
APEO-yhdisteiden käyttö Dispergoinnin apuaineina käytettävien alkyylifenolietoksylaattien (APEO) määrän supistuminen on esimerkki pyrkimyksistä vähentää ympäristön kannalta epäilyttävien aineiden käyttöä. APEO-yhdisteiden käytössä kotimaahan myydyissä tuotteissa ei tapahtunut suuria muutoksia (Kuva 1, s. 5). Kehitystyötä jatketaan niissä tuotteissa, joihin ei vielä ole ollut tarjolla raaka-ainetta ilman APEO-yhdisteitä. Haitallisten raaka-aineiden käyttö Vaarallisten raaka-aineiden lukumäärän väheneminen parantaa työturvallisuutta. Vuonna 2004 otettiin käyttöön joukko uusia haitallisia raakaaineita, kun liuoteohenteisten maalien valmistusta siirrettiin konsernin muista yksiköistä Vantaalle ja hankittiin uusia liiketoimintoja. Vaarallisia aineita oli vuonna 2000 käytössä noin 470 ja vuonna 2004 noin 500. Ko. mittarin ei voida lähivuosina odottaa osoittavan kovin positiivista kehitystä, sillä siihen vaikuttavat sekä tuotannon siirrot että tiedon lisääntyminen aineiden ominaisuuksista. Mittarin seuranta ainakin sisäisesti on kuitenkin perusteltua, sillä pitkällä aikavälillä on tarpeen vähentää käytössä olevien luokiteltujen aineiden lukumäärää. APEO-yhdisteet kotimaahan myydyissä tuotteissa Kg 80 000 Toteutunut 70 000 60 000 50 000 40 000 kg 30 000 20 000 10 000 0 1996 2001 2002 2003 2004 Kuva 1. APEO-yhdisteet kotimaahan myydyissä tuotteissa. Taulukko 1. Vesiohenteisten (VO) ja liuotteettomien tuotteiden osuus, keskimääräinen liuotepitoisuus ja liuotteiden kokonaismäärä kotimaan myynnissä. 2000 2001 2002 2003 2004 Tavoite 2005 VO- ja liuotteettomien tuotteiden osuus (%) Paints 72 72 73 75 77 75 Coatings 22 22 23 21 20 30 Tuotteiden keskimääräinen liuotepitoisuus (g/l) Paints 147 144 143 129 121 Coatings 432 420 405 444 450 Liuotteiden kokonaismäärä (tn) 6 400 6 600 6 300 6 100 6 200 5
6
B. Tuotanto- ja toimitusprosessien kehittämisen tavoitteena on parantaa ekotehokkuutta. Ongelmajätemäärä Ongelmajätteiden määrän ja sitä kautta raaka-ainehukan väheneminen kuvaa säästävämpien toimintatapojen omaksumista tuotantoprosessissa. Vuonna 2004 ongelmajätteenä hävitetyn materiaalin määrä tuotelitraa kohti laskettuna kasvoi lievästi (Kuva 2, s. 7). Oleellisin syy tähän oli uusien tuotetyyppien lanseerauksen aiheuttama säiliö- ja laitteistopesujen lisääntyminen ja siitä johtuva liuotepitoisen ongelmajätteen (suurelta osin liuotepitoista pesujätettä) kasvu Novacolor- ja Temacolor-tehtailla (NC & TC). Monicolor-tehtaan (MC) ongelmajätemäärä pieneni selvästi edellisvuodesta, sillä entistä suurempi osuus epäkuranteista eli pakkausvaurioiden tms. takia myytäväksi kelpaamattomista tuotteista pystyttiin hyödyntämään raaka-aineena. Vuonna 2005 Coatingsin tehtaiden (NC & TC) pesujärjestelmä tasapainotetaan ja tuotehävikkiä pienennetään. Paintsin MCtehtaalla epäkuranttien tuotteiden hyödyntäminen jatkuu, ja täytön vaihdoista syntyvää jätemäärää pienennetään ajamalla pitempiä sarjoja. Kaatopaikkajätemäärä Kierrätysmahdollisuuksien lisääntyminen on osoitus laajemmasta yhteiskunnan vihertymisestä. Kaatopaikalle toimitettavan jätemateriaalin määrä väheni edelleen selvästi energiajätteen erottelun tehostumisen ansiosta (Kuva 3, s. 7). Tehdasalueen jätemateriaalien kokonaismäärä supistui hieman ja hyötykäytön osuus kasvoi. (Kierrätyksen ja hyötykäytön osuus jätemateriaalivirroista oli noin 55 %). g/tuotelitra Ongelmajätteen määrä g/tuotelitra 40 40 35 35 30 30 25 25 20 20 15 15 10 10 5 5 0 0 g/tuotelitra 14 12 10 8 6 4 2 1991 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kaatopaikkajätteen Kuva 2. Ongelmajätteen määrä. g/tuotelitra 16 Toteutunut Tavoite Toteutunut Tavoite 0 1991 2000 2000 2001 2001 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 Kuva 3. Kaatopaikkajätteen määrä. Myös kuluttajien tyhjien maalipurkkien keräily tehostuu. Jätehuoltomääräykset sallivat vuoden 2005 alusta lähtien tyhjien maalipurkkien keräilyn ja hyödyntämisen muun peltipurkkijakeen joukossa. 7
Teollisuusjäteveden kemiallinen hapenkulutus Teollisuusjäteveden kemiallinen hapenkulutus (COD) kuvaa orgaanisten raaka-aineiden hävikkiä vesiohenteisen (VO) tuotannon yhteydessä. Vuonna 2004 teollisuusjäteveden kokonaismäärä pieneni tuotannon pesujärjestelyjen ansiosta noin 15 % edellisestä vuodesta. COD-pitoisuus laskettuna vesiohenteista tuotelitraa kohti sen sijaan kohosi hieman ja oli vuoden 2002 tasolla. Myös viemäriin joutuneen kuiva-aineen määrä kasvoi hieman. Teollisuusjäteveden sinkkipitoisuus pysyi hyvin sallittujen kuormitusrajojen alapuolella lukuun ottamatta marraskuun lopun kahta näytteenottopäivää. Näiden satunnaisten ylitysten syiden selvitys oli vielä kesken tätä kirjoitettaessa. Ilman erityistoimenpiteitä COD-pitoisuutta ei saada laskemaan tavoitteen mukaisesti; alkuperäinen tavoitetaso on lyhyellä tähtäimellä ollut liian tiukka. Yleiseen puhdistamoon johdettavien vesien COD-pitoisuuden merkitys ympäristökuormituksen kannalta on verraten vähäinen, joten vuoden 2005 tavoitteeksi otetaan nykytason säilyttäminen (Taulukko 2, s. 9). Liuotepäästöt Liuotepäästöjen (VOC) pieneneminen kuvaa tehtaan lähiympäristöön kohdistuvan liuotepäästörasituksen vähenemistä. Liuoteohenteisten tuotteiden valmistusmäärä vähän päästöjä aiheuttavalla MC-tehtaalla kasvoi selvästi, ja pääosin tästä syystä myös VOC-päästö tuotettua liuoteohenteista litraa kohti pieneni selvästi (Kuva 4, s. 9). Myös ympäristöön leviävä kokonaispäästö väheni. 8
Vuoden 2004 lopulla VTT kalibroi Tikkurilan käyttämän päästömittauslaitteiston. Aiemmin käytetty muuntokerroin oli liian suuri, joten todelliset liuotepäästöt ovat olleet jonkin verran ilmoitettua pienempiä. Vuodelle 2005 ei ole suunnitteilla erityishankkeita. Tuotannon liuotepäästöt liuoteohenteista tuotelitraa kohti g/tuotelitra 3,5 Toteutunut 3 Tavoite 2,5 Muut ekotehokkuusmittarit Muiden prosessien ekotehokkuuteen liittyvien mittarien kehitys selviää taulukosta 2. g/tuotelitra 2 1,5 1 Uusi ympäristölupa vireille Loppuvuodesta 2004 toimitettiin Uudenmaan Ympäristökeskukselle uudistuneen ympäristölainsäädännön edellyttämä, Tikkurilan toimintoja koskeva ympäristölupahakemus. Tuleva ympäristölupa saattaa tuoda tiukennuksia joihinkin lupaehtoihin pääosin Tikkurilan toiminta täyttänee jo nykyisellään tulevallekin luvalle asetettavat vaatimukset. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä tarkastellaan mahdollisia VOC-päästöjen yms. vähennystarpeita. 0,5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 4. Tuotannon liuotepäästöt liuoteohenteista tuotelitraa kohti. Taulukko 2. 2001 2002 2003 2004 Tavoite 2005 *) Yksikkö Energiankulutus 0,71 0,70 0,68 0,61 0,60 (+) kwh / tuotelitra Veden kulutus n. 1,00 0,86 0,84 0,71 0,70 (+) l / tuotelitra Materiaalihukka, koko tuotanto 16,00 15,40 18,00 16,20 ( ) g / tuotelitra Teollisuusveden kemiallinen hapenkulutus (COD) 1,80 2,10 1,90 1,90 ( ) g / VO-tuotelitra *) Vuonna 2000 määriteltyä tavoitetta muutettu realistisemmaksi: (+) = tavoitetta kiristetty, ( ) = tavoitetta löysätty. 9
C. Hyvin hoidetut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat vaikuttavat positiivisesti yhtiön taloudelliseen tulokseen. Ympäristöviestintä Vastuullinen toiminta ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa luo pohjaa pitkäaikaisille asiakassuhteille ja auttaa myös säilyttämään asiakkaiden luottamuksen. Ympäristöystävällisyys ei ole tuotteen lisäominaisuus vaan itsestään selvä osa arvoketjua yritykseltä asiakkaalle. Ympäristöasiat muokkaavat yhä enenevässä määrin myös yrityskuvaa: hyvin asiansa hoitava yritys saa hyvän imagon ja sitä kautta lisää asiakkaita. Tikkurila jakaa tietoa turvallisista tuotteista ja niiden käytöstä useita eri kanavia käyttäen: painetussa muodossa, sähköisesti, puhelimessa ja henkilökohtaisesti, melkeinpä kädestä pitäen. Koulutus Koulutuskeskus Paletti oli tehokkaassa käytössä koko vuoden 2004. Useissa tilaisuuksissa käsiteltiin ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. Yksi esimerkki oli ammattilaisille kehitetty koriste- ja kuviointimaalauskurssi, jolla opetettiin perinteisiä tekniikoita mm. puun- ja kivenmukailua vesiohenteisilla tuotteilla. Palaute oli erittäin positiivista, ja myös alalla pitkään toimineet entisöijät hyväksyivät uudet menetelmät. Tikkurilan omille maalareille pidettiin koulutusta, jossa keskityttiin uusiin maalausmenetelmiin. Myös teollisuusmaaliasiakkaiden koulutuksessa on tuotu esiin vesiohenteiset, niukkaliuotteiset ja liuotteettomat vaihtoehdot. Koulutettavina on ollut mm. kotimaisia ja ulkomaisia jälleenmyyjiä sekä maalaamoiden työnjohtoa. Tuotetieto Asiakaslehti Tikkurilan Viestissä julkaistiin artikkeleita, joissa kerrottiin vesiohenteisista vaihtoehdoista sekä M1-luokkaan kuuluvasta maalaussysteemistä rakennusmaalauksessa. Ruutu pinnoitusteknisessä julkaisussa käsiteltiin laajasti teolliseen maalaukseen soveltuvia vesiohenteisia ja liuotteettomia vaihtoehtoja. Myös teollisuusmaaliasiakkaille suunnitellussa esitemateriaalissa pääpaino oli ympäristölle ja käyttäjille turvallisilla tuotteilla. Kuluttajille tarkoitettu Tikkurilan Maalilinja vastaanotti vuoden 2004 aikana yli 60 000 puhelua. Aina kun mahdollista, vesiohenteista tuotetta ehdotetaan vaihtoehtona liuoteohenteiselle. Kiinnostus vesiohenteisia, hajuttomia ja allergisille sopivia tuotteita kohtaan tuntuu kasvavan koko ajan. Kampanjat Tikkurila osallistui aktiivisesti ja näkyvästi EU-kukkaviikkoon, jonka tavoitteena oli lisätä Euroopan unionin ympäristömerkin tunnettuutta niin asiakkaiden kuin oman henkilöstön keskuudessa. Vuoden aikana sisäisessä viestinnässä kampanjoitiin laajasti ja näkyvästi työturvallisuuden puolesta. Ainakaan toistaiseksi työtapaturmalukuja ei valitettavasti ole saatu laskuun, mutta turvallisuusasioille on kuitenkin saatu runsaasti julkisuutta henkilöstön keskuudessa. 10
EMAS-rekisteröinti Keväällä 2004 julkaistussa ympäristöselonteossa käsiteltiin laajasti mm. tuoteturvallisuutta ja maalinkäyttäjien tiedonsaantia. Keväällä pidetyssä EMAS-auditoinnissa todettiin, että Tikkurilan toiminta täyttää edelleen EMAS-asetuksen vaatimukset. Seuraava EMASauditointi tulee toteuttaa ennen 30.6.2006. EMAS-rekisteröintiin liittyen Tikkurilassa järjestettiin syksyllä 2004 avoimet ovet -tilaisuus, jonka pääkohderyhminä olivat alan opiskelijat sekä oma henkilöstö. Kävijöitä oli yhteensä yli 1 000, ja palaute päivästä oli positiivista. Ympäristökustannukset Tuotannon välittömien ympäristökustannusten (snt / tuotelitra) kehitys kuvaa sitä, missä määrin on pystytty tehostamaan tuotantoresurssien käyttöä ja välttämään materiaalihukkaa eli lisäämään ekotehokkuutta. Ympäristökustannukset pysyivät vuonna 2004 suunnilleen edellisen vuoden hyvällä tasolla (Kuva 5, s. 11). Ongelmajätekustannusten osuus kohosi lievästi jätemäärän kasvun takia. Materiaalihukan vähentämishankkeita jatketaan vuonna 2005; nämä tuovat säästöä myös välittömissä ympäristökustannuksissa. Merkittävin kustannuslähde on eri prosessivaiheissa hukkaan menneen raaka-aineen hankinta-arvo. Tuotannon välittömät ympäristökustannukset snt/litra snt/tuotelitra 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 Toteutunut Tavoite 00 2000 2001 2002 2002 2003 2004 2005 Kuva 5. Tuotannon välittömät ympäristökustannukset. 11
12
D. Henkilöstön hyvinvointi on perusedellytys yrityksen menestykselle. Tapaturmataajuus Tapaturmia mitataan LTA1-luvulla (poissaoloon johtaneet tapaturmat / miljoona tehtyä työtuntia). Vuosi 2003 näytti Tikkurilassa jo todella lupaavalta, mutta vuonna 2004 tapaturmia sattui runsaasti. LTA1-luku oli peräti 29. Myönteistä asiassa kuitenkin oli, että sattuneet tapaturmat olivat enimmäkseen lieviä. Edellisenä vuonna yhtä tapaturmaa kohden aiheutui lähes kahden viikon, nyt noin viikon sairauspoissaolo (Kuvat 6 ja 7, s. 3). Vuonna 2004 työsuojelun tärkein tavoite oli vähentää tapaturmia. Tavoitelukuna oli LTA1 = 14. Vuoden 2005 tavoite on tätäkin vaativampi: LTA1 = 10. Tapaturmien vähentäminen on edelleenkin Tikkurilan tärkein turvallisuustavoite. Sen saavuttamiseksi tullaan toteuttamaan useita erilaisia projekteja, joista tärkeimmät ovat: työtehtävien riskien arviointi kaikissa työpaikoissa, niin tuotannossa kuin toimistoissa turvallisia työskentelytapoja vahvistetaan koko henkilöstön koulutuksella: jokainen Vantaalla työskentelevä tikkurilalainen tulee käymään työturvallisuuskorttikoulutuksessa läheltä piti -ilmoitusten ja vaaratilanneilmoitusten käyttöönotto ja hyödyntäminen. Tapaturmataajuus LTA1 Tikkurila Oy:n Vantaan toimipaikalla kpl/milj. työtuntia 35 Toteutunut Tavoite 30 25 20 15 10 5 0 kpl/milj. työtuntia 2000 2000 2001 2001 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 Kuva 6. Tapaturmataajuus LTA1 Tikkurila Oy:n Vantaan toimipaikalla. Tapaturmien vaikeusaste Tikkurila Oy:n Vantaan toimipaikalla kpl menetettyjä työpäiviä/tapaturma 14 Toteutunut 12 Tavoite 10 8 6 4 2 0 kpl menetettyjä työpäiviä/tapaturma 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 7. Tapaturmien vaikeusaste Tikkurila Oy:n Vantaan toimipaikalla. 13
Henkilöstön osaaminen Tikkurila on panostanut henkilöstönsä kehittämiseen monin tavoin vuosien kuluessa. Henkilöstö osallistuu tarpeiden mukaan järjestettävään ajankohtaiseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, mm. esimies-, ammattitutkinto-, vuorovaikutus-, kieli- ja atk-koulutukseen. Yhtiö tukee myös henkilöstönsä omaehtoista opiskelua. Vuonna 2004 tikkurilalaisille kertyi 1 759 koulutuspäivää eli keskimäärin kaksi päivää henkilöä kohden. Koulutuspäivien jakautuminen lajeittain on kuvattu taulukossa 3. Vuosina 2005 2006 Tikkurila panostaa erityisesti esimiesten ja maalialan ammattiosaajien kouluttamiseen. Esimiesten johtamistyöllä on merkittävä vaikutus työyhteisöjen ilmapiiriin sekä työntekijöiden motivaatioon ja työssä jaksamiseen. Maalialan ammattilaiset kouluttautuvat ammattitutkinnolla laaja-alaisiksi oman alansa osaajiksi, mikä parantaa mahdollisuuksia myös mm. työnkiertoon sekä lisää työssä viihtyvyyttä. Työhyvinvointi Ihmisen hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan harmonisesta tasapainosta. Terveellinen, turvallinen työ, joka vastaa yksilön edellytyksiä ja johon liittyy aikaansaamisen tunne sekä oppimiskokemuksia, edistää hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus lähteä terveenä töistä kotiin. Sairauspoissaolot ovat Tikkurilassa jonkin verran vähentyneet vuodesta 2003. Sairauspoissaoloihin pyritään kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Esimiehiä kannustetaan keskustelemaan toistuvista poissaoloista alaistensa kanssa: esim. voidaanko työtehtävien järjestelyllä tai vastaavilla toimenpiteillä tukea kunkin terveenä pysymistä. Tikkurilan työryhmä arvioi vuonna 2004 toteutettuja työhyvinvointitoimenpiteitä yhdessä eläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Arviointi- ja suunnittelupäivän yhteydessä sovittiin, että vuosien 2005 2006 kehittämiskohde on työhyvinvointi kokonaisuutena. Henkilöstötutkimus Tikkurilassa tehtiin huhtikuussa 2004 henkilöstötutkimus osana Kemira-konsernissa toteutettua tutkimusta. Tutkimuksen mukaan erityisen positiivisiksi arvioitiin työskentelyolosuhteet, tarjolla olevan koulutuksen laatu ja määrä sekä erityisesti työnantajakuva. Hiukan huonompia arvioita saivat palkitseminen, tehokkuus ja joustavuus sekä työmotivaatio. Ongelmallisimpia asioita olivat tutkimuksen mukaan tiedon kulku, sisäinen yhteistyö sekä työn organisointi ja ohjaus. Vastausprosentti tutkimuksessa oli matalahko (osissa organisaatiota jopa alle 50 %), mikä johtunee kyselyn suhteellisen nopeasta toteuttamisaikataulusta. Silti tutkimuksen tulokset antavat henkilöstön kehittämiselle suuntaa. Tutkimus on tarkoitus uusia vuonna 2005. Taulukko 3. Koulutuspäivät Koulutuslaji (%) Yleinen koulutus 52 Perehdytys ja opintomatkat 30 Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskoulutus 12 Muu koulutus 6 Taulukko 4. Sairauspoissaolot (%) 2003 2004. Prosentit on laskettu suhteessa ko. vuoden työpäivien lukumäärään. Vuosi Emoyhtiö Paints Coatings 2003 6,5 *) 7,5 7,8 2004 5,8 6,1 7,1 *) Vuoden 2003 tilastossa on otettu huomioon sekä emoyhtiö Tikkurila Oy että Tikkurila Services Oy, joka 1.1.2004 sulautui emoyhtiöön. 14
Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioita koskevat kyselyt Ympäristöpäällikkö Pekka Kotilainen Puh. (09) 8577 2325 Faksi (09) 8577 6915 Sähköposti pekka.kotilainen@tikkurila.fi Turvallisuuspäällikkö Tauno Wartiainen Puh. (09) 8577 2480 Faksi (09) 8577 6915 Sähköposti tauno.wartiainen@tikkurila.fi Osastopäällikkö Anu Passinen Puh. (09) 8577 2309 Faksi 8577 6936 Sähköposti anu.passinen@tikkurila.fi Aineistopyynnöt Viestintäosasto Puh. (09) 857 71 Faksi (09 8577 6919 Sähköposti tiedotus@tikkurila.fi 15
PAINOKURKI 750502 Tikkurila Oy Kuninkaalantie 1, PL 53, 01301 VANTAA puh. (09) 857 71, faksi (09) 8577 6900 www.tikkurila.fi Tikkurila kuuluu Kemira-konserniin.