Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016

Transkriptio

1 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2016

2 Rakennetiedot Jämsän matkailukeskus Laskettavan muuttujan vuositaso (YTR) Yritykset YTR:n mukaan Toimipaikat YTR:n mukaan Henkilöstömäärä (2015) Liikevaihto (2015)

3 Jämsän matkailukeskuksen yritysryhmien suhdannekehitys Jämsän matkailukeskuksen liikevaihto kasvoi vuonna 2015 yhteensä 11,7 %. Vuonna 2016 liikevaihto kasvoi 8 % edellisvuodesta. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 9,7 %, mutta toisella neljänneksellä liikevaihto sukelsi peräti 21,2 % vuoden takaisesta. Kolmannella neljänneksellä liikevaihdon kehitys oli jälleen myönteistä kasvaen 23,2 %. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kohosi 29,9 %. Puolivuosittaisen tarkastelun mukaan liikevaihto supistui ensimmäisellä puoliskolla 7,4 % ja kasvoi toisella vuosipuoliskolla 25,4 % edellisvuodesta.

4 Jämsän matkailun liikevaihdon kehittyminen =100 Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa Jämsän matkailu Alkuperäinen sarja Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen Indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden vaihtelun toimialalla. tasoon. Perusvuotena käytetään vuotta 2010 (2010=100) Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2017

5 Lapin matkailukeskusten liikevaihto Matkailu kasvoi Lapissa ja erilaisilla profiileilla. Kasvua tapahtui etenkin loppuvuodesta 2015 uusien kansainvälisten kohdemaiden markkinoiden ansiosta. Lapin matkailukeskukset paransivat tulostaan, ja liikevaihdon kehitys jatkui positiivisena kaikissa seutukunnissa. Lapin suhdannekatsauksessa on käytetty kuukausittaisia trendisarjoja Lähde: Lapin suhdannekatsaus 2016

6 Jämsän matkailukeskuksen yritysryhmien suhdannekehitys Vuonna 2015 Jämsän matkailukeskuksen henkilöstömäärä kasvoi 0,2 % edellisvuodesta. Vuoden 2016 aikana henkilöstömäärä kasvoi edelleen, yhteensä 5,8 %. Ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä kasvoi 6,5 % vuotta aiemmasta, toisella neljänneksellä 6,8 %. Kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 5,1 %, ja viimeisellä neljänneksellä 4,5 % vuodentakaisesta.

7 Jämsän matkailun henkilöstömäärän kehittyminen = Henkilöstömääräindikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää Jämsän matkailu Alkuperäinen sarja Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken Indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. tasoon. Perusvuotena käytetään vuotta 2010 (2010=100) Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2017

8 Lapin matkailukeskusten henkilöstö Henkilöstömäärä on asettunut hieman vuoden 2010 tason yläpuolelle. Vuokratyövoiman käyttö on yleistä ja lisääntynyt matkailussa, joten kaikki henkilöstö ei näy matkailutoimialoilla. Pyhä-Luostoa lukuun ottamatta henkilöstömäärät kasvoivat hiukan Lapin matkailukeskuksissa Lapin suhdannekatsauksessa on käytetty kuukausittaisia trendisarjoja Lähde: Lapin suhdannekatsaus 2016

9 Trendivertailu Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä.

10 Henkilöstömäärän ja liikevaihdon muutos Jämsän matkailukeskuksessa Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon ,5-4,8-0,6-1 -0,8 0,2 0,7 1,7 1,9 2,7 2,7 2,5 5,2 5,8 6, ,1 11,7 11,4 11,2 15, Henkilöstö Vuosimuutos % Liikevaihto Liikevaihto on ollut kasvu-uralla kahta vertailuvuotta lukuun ottamatta (2009 ja 2014). Henkilöstömäärä on jatkanut kasvuaan. Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2017

11 Jämsän matkailun liikevaihto Jämsän matkailu Euroestimaatit Lähde: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2017

12 Jämsän ja muiden matkailukeskusten yritystoiminta Matkailukeskusten yritystoiminta Liikevaihto milj. Henkilöstö Levi (ennakkoarvio 2015) Pyhä-Luosto (ennakkoarvio 2015) Rovaniemi (ennakkoarvio 2015) Saariselkä (ennakkoarvio 2015) Ylläs (ennakkoarvio 2015) Meri-Lappi (ennakkoarvio 2015) Sotkamo (välitön tulo ja työllisyys 2013) Pudasjärvi (välitön tulo ja työllisyys 2013) Kuusamo (välitön tulo ja työllisyys 2013) Tahko (matkailutulo 2013)* 79 Jämsä (2015) * Tahkon osuus on koko Pohjois-Savon matkailutulosta 14 % (laskettu menomenetelmän mukaan arvioidusta matkailutulosta) Lähteet: Tilastokeskus/asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2017 Lapin suhdannekatsaus 2016 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: Sotkamossa/Pudasjärvellä/Kuusamossa Pohjois-Savon matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2013 Harmaalla pohjalla esitetyistä tiedoista ei vielä uudempia käytettävissä

13 Käsitteet Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei-taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Euroestimaattien tuotantotapaa on uudistettu keväällä Uudessa menetelmässä eurojen tasotietona käytetään yhtenäisesti indeksien perusvuotta (vuosi 2010=100), ei siis yritysrekisterin uusinta vuositilastoa kuten aiemmin. Uuden menetelmän myötä toimialojen euroestimaattisarjat eivät enää jatkossa muutu koko aikasarjan osalta, vaan tiedot päivittyvät ainoastaan samalta ajalta kuin indeksisarjatkin.

14 Käsitteet Rakennetiedot sisältävät toimeksiantoon sisältyvien yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät, kuvattavasta muuttujasta riippuen liikevaihdon, viennin tai palkkasumman vuositason absoluuttisen luvun euroina tai vuositason yhteenlasketun henkilöstömäärän. Rakennetiedot tuotetaan uusimmalta Tilastokeskuksen yritys- ja julkisyhteisörekisterin vuositilaston julkaisuvuodelta (tällä hetkellä vuosi 2014). Myös henkilöstömäärätietojen sekä euromääräisten liikevaihtotietojen lähteenä käytetään yritysrekisteriä. Tietojen revisoituminen. Revisio tarkoittaa tietojen tarkentumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista. Uusimman kuukauden osalta verohallinnon kausiveroaineiston kattavuus on liikevaihdolla mitattuna noin prosenttia. Kausiveroaineisto kertyy 12 kuukauden ajan, jolloin yritykset voivat myös ilmoittaa muutoksia aikaisemmin ilmoittamiinsa tietoihin. Myös Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositiedot päivittyvät 2-12 kuukauden viiveellä tarkasteltavan ajankohdan päättymisestä. Yritysjärjestelyt, yritysten toimipaikkarakenteen muutokset, toimialojen muutokset ja yritysten aloittamiset sekä lopettamiset aiheuttavat myös tarkentumista tietoihin.