KIRJALLINEN KYSYMYS 639/2002 vp Peruskoulun merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä Eduskunnan puhemiehelle Koululaitoksella on tärkeä merkitys lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Siirtymävaihe peruskoulusta jatko-opintoihin on nuoren syrjäytymiskehityksen kannalta riskialttein: noin 7 % ikäluokasta ei jatka opiskelua heti peruskoulun jälkeen. Koulun olisikin otettava entistä suurempi vastuu nuorten ohjaamisesta jatko-opintoihin. Peruskoulusta voitaisiin nimetä vastuuhenkilö, joka seuraisi huonosti koulussa menestyneiden oppilaiden siirtymistä toisen asteen opintoihin. Tämä henkilö voisi olla esimerkiksi opintoohjaaja. Työministerin johtama nuorten osallisuushankkeen johtoryhmä on korostanut opintojenohjauksen roolia nuorten osallisuuden tukemisessa. Ministeri on esittänyt, että oppilaan ohjausta on voitava jatkaa peruskoulun jälkeen, vaikka nuori ei enää olisikaan koulussa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella konkreettisia suunnitelmia velvoittaa peruskoulut nimeämään vastuuhenkilöt, jotka seuraavat peruskoulun päättävien oppilaiden siirtymistä jatko-opintoihin? Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2002 Merikukka Forsius /vihr Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Merikukka Forsiuksen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 639/2002 vp: Onko hallituksella konkreettisia suunnitelmia velvoittaa peruskoulut nimeämään vastuuhenkilöt, jotka seuraavat peruskoulun päättävien oppilaiden siirtymistä jatko-opintoihin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvät oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen ja muun opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joista Opetushallitus päättää. Näiden perusteiden pohjalta opetuksen järjestäjä, yleensä kunta, hyväksyy opetussuunnitelman. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle soveltuvia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen avulla oppilas saa erityisesti yhteiskunnan ja työelämän sekä ammatinvalinnan ja jatkoopintojen kannalta tarpeellisia valmiuksia. Tavoitteisiin kuuluu, että oppilaissa viriää peruskoulun aikana myönteinen asennoituminen jatkoopiskeluun ja työntekoon. Päävastuu vuosiluokkien 7 9 oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla (oppilaanohjaajalla), jonka merkitys valinnaisuuden, joustavuuden ja koulun monimuotoisuuden lisääntyessä tulee entistä tärkeämmäksi. Tehokas oppilaanohjaus edellyttää paitsi koulun sisäistä yhteistoimintaa myös hyvin toimivaa yhteistyötä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välillä, erityisesti työ- ja elinkeinoelämän, toisen asteen oppilaitosten sekä työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaanohjaus vastaa osaltaan tiedottamisesta sekä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvistä tehtävistä erityisesti oppilaan siirtyessä kouluasteelta toiselle tai tehdessä koulutusta koskevia valintoja. Peruskoulun oppilaanohjauksessa oppilasta tuetaan antamalla tietoa ja perusteet harkita ja päättää, miten ja missä hän opiskeluaan jatkaa. Ei ole estettä siille, että kunta tai muu opetuksen järjestäjä antaa ohjausta myös peruskoulun päättäneille nuorille, jotka eivät ole hakeutuneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen. Velvollisuutta osallistua mahdollisesti tarjottavaan ohjaukseen ei kuitenkaan ole. Voimassa olevien säännösten mukaan kuntia tai peruskouluja ei voida velvoittaa seuraamaan peruskoulun päättäneiden nuorten siirtymistä muuhun koulutukseen eikä nimeämään tehtävään vastuuhenkilöä. Hallitus ei suunnittele kunnille peruskoulun jälkeiseen koulutukseen siirtymistä koskevaa erillistä seurantatehtävää. Hakeutumista ja pääsemistä lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen voidaan määrällisesti selvittää esimerkiksi perusopetuslain 21 :ssä tarkoitetussa koulutuksen arvioinnissa. Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään ja koulutukseen hakeutumista tehostetaan kehittämällä perusopetuksen oppilaanohjausta ja oppilashuoltoa siten, että asenteet koulutukseen muodostuvat myönteisiksi, oppimisvaikeudet korjataan ja muut koulutusta estävät ongelmat ratkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2
Ministerin vastaus KK 639/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2002 Opetusministerin sijaisena ministeri Kaarina Dromberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Merikukka Forsius /gröna undertecknade skriftliga spörsmål SS 639/2002 rd: Har regeringen konkreta planer på att ålägga grundskolorna skyldighet att utse ansvariga som följer hur de elever som avslutar grundskolan övergår till fortsatta studier? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Målen och de centrala innehållen, som Utbildningsstyrelsen beslutar om, i ämnen och ämnesgrupper samt i elevhandledning och annan undervisning ingår i grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen. Utifrån dessa grunder godkänner utbildningsanordnaren, vanligen kommun, läroplanen. Avsikten med elevhandledningen är att stödja, hjälpa och vägleda eleverna så att varje elev klarar sig så bra som möjligt i studierna i grundskolan och är kapabel att träffa ändamålsenliga och för honom eller henne lämpliga avgöranden om utbildning och val för framtiden. Med hjälp av elevhandledningen får eleven färdigheter som behövs i synnerhet med tanke på samhälls- och arbetsliv samt yrkesval och fortsatta studier. I målen ingår att det hos eleven under tiden i grundskolan väcks en positiv attityd till fortsatta studier och arbete. Huvudansvaret för elevhandledningen i årskurs 7 9 vilar på studiehandledaren (elevhandledaren), som i och med ökad valfrihet, flexibilitet samt mångformighet i skolan får en allt större betydelse. Effektiv elevhandledning förutsätter inte bara samarbete inom skolan, utan även välfungerade samverkan mellan skolan och samhället runt omkring, i synnerhet arbets- och näringslivet, läroanstalterna på andra stadiet och arbetskraftsmyndigheterna. Elevhandledningen svarar för sin del för informationen och för uppgifter som rör samarbetet mellan hemmet och skolan i synnerhet när eleven skall flytta från en skolnivå till en annan eller träffa val som gäller utbildningen. I grundskolans elevhandledning stöds eleven med information och motiv för sina överväganden och beslut om hur och var studierna skall fortsätta. Det finns inga hinder för att kommunen eller en annan utbildningsanordnare vägleder också de unga som har lämnat grundskolan och som inte har sökt eller kommit in till utbildning på andra stadiet. Någon skyldighet att delta i en eventuell vägledning finns likväl inte. Enligt gällande bestämmelser kan kommunerna eller grundskolorna inte åläggas skyldighet att följa övergången till annan utbildning bland dem som gått ut grundskolan, inte heller att utnämna ansvariga för uppgiften. Regeringen planerar inte någon särskild uppföljningsuppgift för kommunerna rörande övergång till utbildning efter grundskolan. Ansökan och antagning till gymnasieutbildning och yrkesutbildning kan kvantitetsmässigt utredas t.ex. i sådana utvärderingar av utbildningen som avses i 21 lagen om grundskoleutbildning. Man försöker hindra utslagning och göra ansökningen till utbildning effektivare genom att utveckla elevhandledningen och elevvården i den grundläggande utbildningen så att inställningen till utbildning blir positivare, inlärningssvårigheter underlättas och andra problem som hindrar utbildning får en lösning i ett så tidigt skede som möjligt. 4
Ministerns svar KK 639/2002 vp Merikukka Forsius /vihr Helsingfors den 10 juli 2002 Undervisningsministerns ställföreträdare, minister Kaarina Dromberg 5