Kalatalouden Keskusliitto päivitetty 31.12.2014 Ammattikalastuksen kehittämisstrategia 1.Toimintaympäristö 1.1 Merialue Ammattikalastussaaliit ja kokonaissaaliin arvo ovat nousseet selvästi vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2013 pyydettiin suurin kilomääräinen vuosisaalis, 138 milj. kg, vuodesta 1980 alkaneella tilastointikaudella. Saaliskiintiöillä mitattuna Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio. Saaliin kalastajahinnoilla laskettu arvo on kuitenkin edelleen kolmannesta alempi kuin 80-luvun alussa. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen uhkaa myös saaliin arvon myönteistä kehitystä. Ammattikalastajien määrä on vastaavana aikana pudonnut suuresti. Vähintään 30 % tuloistaan kalastuksen saavien määrä noin 70 prosenttia. Kehityssuunta on viime vuosina ollut hitaasti laskeva. Ammattikalastuksen volyymi on keskittynyt suuriin, ympärivuotisessa käytössä oleviin troolareihin. 1.2 Sisävesialue Ammattikalastussaaliin kokonaismäärästä ja arvosta sisävesialueella suurin osa muodostuu valtalajista muikusta. Kuha on noussut viime vuosien aikana selkeästi toiseksi tärkeimmäksi kalalajiksi. Samalla saaliin kokonaisarvo on noussut yli 10 miljoonan euron. Sisävesikalastajien määrä on vähentynyt 80 % 1980-luvun alun tasosta. Vähennys on tapahtunut nimenomaan osa-aikaisten kalastajien joukossa. Täysammattilaisten määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla. 1.3. Nelikenttäanalyysi koko maata koskien Vahvuudet - Paikallisiin oloihin kehittynyt kalastustieto ja taito, - sitoutuminen ammattiin: kalastus on suurelta osin peritty ammatti ja siitä luopumisen kynnys on monia muita ammatteja korkeampi, - runsaasti puhtaita vesialueita, - runsaat silakka- ja muikkukannat, - kalan hyvä imago, - suomukalojen runsas kysyntä kotimaassa ja viennissä, - laaja sisävesien kalasatamaverkosto, - Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kautta myönnettävät elinkeinotuet ml. hyljesietopalkkio. Heikkoudet - Yritystoimintaa vaikea suunnitella, koska pitkäjänteisyys puuttuu kalastuksen säätelystä, - kalastajien keski-ikä on korkea ja nousee jatkuvasti, uusia kalastajia ei tule alalle, - hyljevahingot, - Uudenmaan kalasatamatilanne, - Brysselin päätösvalta Suomea koskevissa kalatalousasioissa, kansallisten ominaispiirteiden rajallinen huomioiminen mm. rakennetukisäännöksissä, - panos-tuotos ajattelun huono soveltaminen, - hajallaan oleva tuotanto ja pienet yrityskoot vaikeuttavat yhteistyötä ja vientiin tarvittavien volyymien keräämistä, - harmaa kalastus,
- tuontikalan aiheuttamat markkinahäiriöt, - ammattikalastuksen luvansaanti, - kalastajien välisen yhteistyön vähäisyys ja heikko järjestäytymisaste, - kalastajakoulutus ei vedä oppilaita, - lohi-istutusten heikko tuotto, - luonnonkalan epätasainen saatavuus, - ammattikalastus perustuu harvoihin lajeihin. Mahdollisuudet - Hylkeitä kestävien pyydysten jatkokehittäminen, - kalastajakohtainen saaliskiintiöinti, - kasvavat sisävesikalojen ja rannikon suomukalojen markkinat, - vajaasti hyödynnettyjen lajien nykyistä tehokkaampi käyttö, - sillikalojen käyttö kalajauhon raaka-aineena, - kalasto ja vesimaisemat hyödynnettävissä myös aineettomina arvoina, - hoito/poistokalastus, - kalastusmatkailun tuomat mahdollisuudet, - viennin kehittyminen, - uudet tuotteet, - laatuajattelun lisääntyminen, - kalastuslain uudistusprosessi. Uhkat - Rannikon kasvavat hylje- ja merimetsokannat, - kalastajakohtainen saaliskiintiöinti, - ikääntymisestä johtuva kalastajamäärän romahdus, - Itämeren kalojen vierasainepitoisuuksien raja-arvot, - Itämeren kalastussäännöt ja muut kalastusta ja kalojen käsittelyä koskevat EU-säädökset, - kansainvälisestä politiikasta aiheutuvat ongelmat, - öljy- ja ydinvoimalaonnettomuuksien vaarat, - ympäristön suojeluarvot sekä vesialueiden ja kalavarojen muut käyttötarpeet ohittavat kalastuselinkeinon edut, - ammattikalastuksen voimakas mustamaalaus sosiaalisessa mediassa, - rannikon lisääntyvät särkikalakannat syrjäyttävät arvolajit. 2. Ammattikalastuksen kehitysnäkymät 2.1. Nykyinen kehitys - Harmaahylkeiden aiheuttamat ongelmat pysyvät voimakkaana, norppavahingot kasvavat, merimetsokannat vahvistuvat ja levittäytyvät sisävesille, - täysammattilaisten määrä pienenee edelleen, kalastajien keski-ikä nousee, - elinkeinon harjoittamista vaikeuttavia säädöksiä ilmaantuu kotimaasta ja Brysselistä, - silakankalastus säilyy kalastuksen selkärankana, yhä pienempi määrä aluksia pyytää suuremman osan saaliista, vierasainepitoisuudet estävät jatkossakin viennin EU-alueelle, - lohenkalastajien määrä vähenee kalastajien eläköityessä. Luonnosta pyydetystä lohesta tulee luksustuote, jolla ei ole menekkiongelmia, - suomukalojen pyynti säilyy nykytasolla, - sisävesikalastus on viimeisiä toimeentulokeinoja maan reuna-alueilla. 2.2. Kauhuskenaario - Kalojen vierasainepitoisuuksien raja-arvoja muutetaan niin, että osa kalalajeistamme saavat syöntikiellon, - hylkeet ja/tai merimetsot estävät verkkokalastuksen kokonaan,
- turkistarhauksen alasajon johdosta rehukalan kysyntä häviää - lohen tai jonkin muun kalalajin kalastus tai tärkeän pyyntimuodon harjoittaminen kielletään kansallisella tai kansainvälisellä päätöksellä, - äkillinen ympäristöonnettomuus (öljylaiva karille, ydinvoimala ym.) lopettaa kalastuksen. 2.3. Käänne parempaan - Uusien tuotteiden (pakaste) kehitys lisää suomukalojen kysyntää, nostaa kalan hintaa ja parantaa kalastuksen kannattavuutta, - sillikalojen kiintiöt sallivat edelleen voimakkaan kalastuksen ja pyynti on nykyistä kannattavampaa mm. lisääntyvän vientikysynnän ja Itämeren kalaan perustuvan rehunvalmistuksen alkamisen jälkeen. - vierasaineongelmalle saadaan pysyvä tai pitkäaikainen ratkaisu, - uuden lohi- ja meritaimenstrategian myötä ammattikalastuksen syyllistäminen kaikesta loheen liittyvästä vähenee, jäljelle jäänyt lohenkalastus on kannattavaa, - kalastuslain uudistamisen yhteydessä ammattikalastuksen lupajärjestelmää kehitetään siten, että resurssien hyödyntäminen paranee, - uusia ennakkoluulottomia nuoria yrittäjiä tulee alalle, kalastajamäärän väheneminen loppuu, - lisääntyvä yhteistoiminta esim. matkailualan kanssa tuo yhä useammalle kalastajalle lisätuloja, - hylkeiden tehokkaampi metsästys tuottaa tuloksia lähinnä hylkeiden tullessa nykyistä aremmiksi, - kalan käsittely ja hygieniataso paranevat 3. Päätavoitteet / visio ammattikalastuksen tulevaisuudesta 3.1. Kannattavuus ja jatkuvuus Ammattikalastus on taloudellisesti kannattavaa toimintaa, jota harjoitetaan joko pää- tai sivutoimisesti. Kannattavuuden myötä kalastukseen rekrytoituu myös uusia yrittäjiä. 3.2. Ekologinen kestävyys ja järkevyys. Ammattikalastus ei saa merkittävästi uhata kalakantojen luontaista lisääntymistä. Kalastuksen tulee pyrkiä hyödyntämään kalayksilöiden kasvupotentiaali, eli kalastus ei saa kohdistua liian nuoriin yksilöihin. Säätelyn perustana on varovaisuusperiaate yhdessä kalastuslain 1 :n kanssa. 3.3. Alkutuotannon korkea laatu. Käytetään pyyntitekniikkaa, jolla kala saadaan talteen mahdollisimman hyväkuntoisena. Kalan alkukäsittely ja jäähdytys suoritetaan oikein. 4. Käytännön toimenpiteet 2014-2020 4.1. Vaikuttaminen EU-päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa: Kalataloutta koskeva päätöksenteko on keskittynyt suurelta osin Brysseliin. Euroopan parlamentin vaikutusvalta on kasvanut yhteispäätösmenettelyn myötä. Aloiteoikeus on yksin EU:n komissiolla, jolla ei ole asiantuntemusta/halua huomioida erityisolosuhteitamme. - Itämeren neuvoa-antavan toimikunnan (BsAc) toimintaan osallistuminen, - muiden tiedonhankintaväylien hyödyntäminen Brysselissä valmisteilla olevista asioista, - vaikuttaminen Euroopan parlamentin kautta, - muu lobbaustyö Brysselissä Toteuttaja: - Keskusliitto
4.2. Pitkäaikainen menettely hylkeiden ja muiden vahinkoeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi ja korvausten maksamiseksi sekä kalastuskieltojen korvaaminen Hyljevahingoista huolimatta merialueella kalastusta jatkaville maksetaan sietopalkkiota vuoteen 2015 asti. Pysyvää menettelyä ei ole tiedossa. Merimetsovahingot ovat kasvussa. - tilanteen seuraaminen ja palkkiokauden loppupuolella järjestelmän jatkumisen turvaaminen - sietopalkkiojärjestelmän ulottaminen myös Saimaalle - lausunnot ja aloitteet hylkeenmetsästyksen kehittämiseksi, rauhoitusajaksi vain maaliskuu, - avustaminen hylkeenkestävien pyydysten hankinnan järjestelyissä, - norpan osalta varautuminen metsästyksen aloittamiseen pahimmilla vahinkoalueilla, - merimetsokantaan kohdistuvat rajoitustoimet Toteuttajat 4.4. Toimiva logistiikka Kalan tarjonnan ympärivuotisuutta sekä vientiä ajatellen olemassa olevien satamarakenteiden tehokkaampi hyödyntäminen olisi tarpeen monin paikoin. Euroopan komissiossa notifioitu kalan kuljetustuki on ELY-keskusten kautta myönnettävää harkinnanvaraista tukea. Tukimuodossa ja mm. sen myöntämisperusteissa on kehittämisen varaa. - Kalasatamien kehittäminen - tuki paikallisille hankkeille olemassa olevien rakenteiden täysimääräiseksi hyödyntämiseksi ja tarpeellisten investointien toteuttamiseksi, - aloite kuljetustuen pelisääntöjen tarkemmaksi määrittelyksi tuen määrän lisäämiseksi. 4.5. Kalastajien yhteistyön lisääminen Kalastajilla on toimivia yhteistyömuotoja, kuten osuuskuntia ja osakeyhtiöitä. Jotkin yhteistyömuodot, kuten silakan tuottajajärjestö eivät ole toimineet. Toiminnalla kalastajat voivat saada merkittäviä säästöjä esim. yhteishankintojen ja yhteisen markkinoinnin muodossa. Merkittävän neuvottelevan vastapuolen saaminen kalakaupoille olisi kalastajien edun mukaista. - Neuvonta ja avustaminen yhteisyritysten, osuuskuntien muodostamisessa ja kalastajien järjestäytymisessä. 4.6. Koulutuksen ja ammattia palvelevan koulutustason nostaminen, tiedonkulun kehittäminen Ammattikoulutus on teoriassa olemassa, mutta ei täysin palvele kalastusta. Oppilaiden saannissa on ollut vaikeuksia. Elinkeinoon rekrytoituvat tulevat muualta kuin koulun kautta. Oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintoja kehitetään, mitä pidetään oikeana suuntana. Herää kysymyksiä, markkinoidaanko koulutusta oikealle kohderyhmälle tai tuoko tutkinto hyötyä ammatin harjoittamiseen. Kalastajat katsovat merenkulkuoppilaitoksen kuljettajakoulutuksen riittäväksi. Ammattikalastajien tavoittaminen Keskusliiton lehtien, maakunnallisten jäsenjärjestöjen ja Internetin kautta ei ole vielä kyllin kattavaa.
- Osallistuminen ammattikoulutuksen kehitystyöhön Paraisten kalakoulun säätiön kautta sekä tarpeiden mukainen kalastajien räätälöity lyhytkurssikoulutus hanketyönä, - ammattitaidon kehittämiskoulutuksessa painopiste, - yritystaloutta enemmän koulutukseen, - koulutus sivuelinkeinojen, mm. matkailun kehittämisessä, - ammatin markkinointi nuorisolle hanke- ja virkatyönä, alalle tulon helpottaminen (mm. EUsäädösten soveltamisen avulla), - Internet-pohjaisen tiedontarjonnan kehittäminen, ajantasaiset sähköpostilistat kalastajista 4.7. Silakankalastuksen tulevaisuus Silakan/kilohailin kalastus muodostavat koko ammattikalastuksemme perustan. Uhkia ovat mm. kv-politiikasta johtuvat vientiongelmat sekä turkistarhausta vastustava toiminta. - Osallistuminen silakankalastuksen rajoituksia käsittelevään hallintotyöhön, minimirajoitukset, elintarvikekalastuksen turvaaminen etusijalla, - kiintiöiden riittävä taso turvattava, - ns. Itämerirehun tuottamisen tukeminen 4.8. Lohenkalastuksen jatkuminen Kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa on valmisteltu laajapohjaisella työryhmällä. Strategiaan sisältyy runsaasti toimenpiteitä, joilla on tarkoitus turvata sekä lohikannat että niiden kestävä hyödyntäminen. Toiminta - Strategiaan sisätyvien toimenpiteiden tukeminen. 4.9. Muiden kalalajien kalastuksen säätely Suomukalojen, kuten kuha, ahven ja siika kasvupotentiaali tulisi pyrkiä hyödyntämään nykyistä paremmin paikallisella kalastuksen säätelyllä. Rajoitukset voivat olla tarpeen myös eräiden kalalajien, kuten kuhan, mateen ja taimenen lisääntymisen turvaamiseksi. - Alamittojen ja verkkojen silmäkokojen tarpeellinen säätely - kutuvaelluksen ja lisääntymisrauhan turvaaminen,, kalastusalueet 4.10. Ammattikalastukseen soveltuvien vesialueiden käyttöön saaminen kohtuuhinnalla Riittävän laajojen ammattikalastuslupien saamista pidetään sisävesialueen kalastuksen kehittämisen suurimpana ongelmana. Sama vaikeus on monin paikoin merialueella. Ammattikalastukseen soveltuvien vesialueiden käyttöön saaminen voi edellyttää neuvotteluja hyvin monien osakaskuntien tai yksityisten omistajien kanssa. Lupien hintaa pidetään myös kohtuuttomana. Asia on keskeinen meneillään olevassa kalastuslain uudistusprosessissa. - Kalastuslain uudistusprosessissa vahvistetaan ammattikalastuksen asemaa ja parannetaan ammattikalastuslupien siirtomahdollisuutta osakaskunnilta kalastusaluetasolle,
- ammattikalastuksen tarpeiden huomioiminen käyttö- ja hoitosuunnitelmissa., kalastusalueet, osakaskunnat 4.11. Tarpeellisten investointien rahoitustuen turvaaminen jatkossa Kalatalousalalla on uusi rahoitusväline: Euroopan meri- ja kalatalousrahaston. Tämän mukainen uusi rakenneohjelmakausi on alkamassa vuonna 2015. Uuden ohjelmakauden toimintaohjelmaa valmistellaan laajassa työryhmässä. - Osallistuminen rakenneohjelmakauden toteutukseen liittyvään päätöksentekoon sen kaikissa vaiheissa, - EU-virkamiesten perehdyttäminen kansallisiin ominaispiirteisiin. 4.12. Alueelliset ammattikalastusstrategiat Ammattikalastuksen kehittämistarpeet vaihtelevat alueittain. Kansallinen ammattikalastuksen kehittämisstrategia 2015 valmistui vuonna 2009. Alueellisten ammattikalastusstrategioiden teko on meneillään. Alueellinen strategiatyö voisi tiivistää alueellisten toimijoiden yhteistyötä. - Osallistuminen alueellisten ammattikalastusstrategioiden tekemiseen ja toteuttamiseen. - jäsenjärjestöt ja Keskusliitto