Mitä potilasasiamiehen tulisi tietää SOTEuudistuksesta? Johtaja Sosiaali ja terveysministeriö 1 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön Kustannusten kasvu taittuu. Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. Ihmisten hyvinvointi ja terveyserot vähenevät. 2 1
Maakuntien tehtävät ja soterakenne 1.1.2019 (1/5) 3 Maakuntien tehtävät ja soterakenne 1.1.2019 (2/5) VALTIO sotelinjaukset: valtakunnallinen työnjako aluerajat ylittävien tehtävien työnjako tuotannon järjestämisen linjaukset laajakantoiset investoinnit muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet tietohallinnon ja ICT:n ohjaus maakuntien sopimuksellinen ohjaus 4 2
Maakuntien tehtävät ja soterakenne 1.1.2019 (3/5) MAAKUNNAT sosiaali ja terveydenhuolto pelastustoimi maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät ympäristöterveydenhuolto alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut maakuntien välinen yhteistyö 5 16.2.2017 Maakuntien tehtävät ja soterakenne 1.1.2019 (4/5) 5 SOTEYHTEISTYÖALUEET keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja foorumi yhteistyösopimus 6 16.2.2017 3
Maakuntien tehtävät ja soterakenne 1.1.2019 (5/5) KUNNAT lakisääteiset tehtävät paikalliset tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen paikallinen demokratia ja elinvoima yleinen toimiala PALVELUNTUOTTAJAT julkiset yksityiset järjestöt ja yhteisöt 7 Lainsäädäntö Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaki Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki Maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) Maakuntajakolaki Maakuntien rahoituslaki (valtionrahoitus maakunnille) Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset Vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain yms. hallintooikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset Viranhaltijoita, virka ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Hallinnon yleislakien muutokset 8 16.2.2017 4
Tärkeimmät ehdotukset Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu ja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali ja terveyspalveluissa. 9 Tärkeimmät ehdotukset Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. 10 5
Tärkeimmät ehdotukset Valtion ohjausta sosiaali ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. 11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa Kunnat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Tukena järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Hyvästä työstä kannustimia kunnille. 12 16.2.2017 6
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnissa Maakunnat edistävät hyvinvointia ja terveyttä omassa toiminnassaan. Tukevat kuntia asiantuntemuksellaan. Järjestävät ehkäisevät palvelut. Hyvästä työstä kannustimia maakunnille. 13 16.2.2017 Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali ja terveydenhuolto. Laki koskee julkisen sosiaali ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaalija terveyspalvelut koko maassa. 14 16.2.2017 7
Voimaanpanolaki 15 Maakuntien palvelukseen yli 215 000 työntekijää 8
Maakuntien palvelukseen yli 215 000 työntekijää Henkilöstöjärjestelyt Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla. Maakunnat siirtyvät Kevan jäsenyhteisöksi. Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta ja maakuntatyönantajat KT) Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä 18 9
Maakuntien rahoitus 1 (1/2) 19 20 10
21 Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta Maakunta vastaa siitä, että sosiaali ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Erityisesti paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laajaalainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yhteen. 22 11
Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova. 23 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. 24 12
Sotekeskus ja hammashoitola Asiakas voi valita sosiaali ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Sotekeskuksesta saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja lyhytaikaista sosiaalipalvelua. Asiakas voi saada sotekeskuksesta tai hammashoitolasta maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta (esim. fysioterapia). 25 16.2.2017 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta (päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista). Maakunnan liikelaitoksen toimipisteitä ovat esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja. 26 16.2.2017 13
Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Sotekeskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Jatkossa myös muita sosiaali ja terveyspalveluja Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Asiakas valitsee suoraan sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Maakunnan omat palvelut Ne sosiaali ja terveyspalvelut, joita sotekeskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. 27 Asiakasseteli Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Palvelujen valintaan saa apua Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat asiakasta sopivien palvelujen valinnassa. Erityistä apua tarvitseva henkilö voi saada tukihenkilön, joka selvittää vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunnan liikelaitos ohjaa sopivaan palveluun. 28 16.2.2017 14
Usein palvelua tarvitseva saa asiakassuunnitelman Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali ja terveyspalveluja. Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne sosiaali ja terveyspalvelut, joita ei saa sotekeskuksesta (sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito). Maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakassuunnitelman. Tällä perusteella asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja. Asiakas voi valita palveluntuottajan koko maan alueelta. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. 29 16.2.2017 Millaisia valintoja asiakas voi tehdä? 1.1.2019 30 16.2.2017 15
Sotekeskustuottajat 17.2.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta Järjestämisvastuu Julkisen vallan käyttö Suojaverkko Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Asiakasseteli & henk.koht. budjetti X Oy Z osuuskunta Y yhdistys Maakunnan liikelaitos tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa ei markkinoilla Lähete Palvelujen käyttö Lähete Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous ja henkilöstöhallinto, ICT) Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Ostopalvelut Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Valinnanvapauden raja Maakunnan soteyhtiöt Valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Ei julkisen vallan käyttöä Palvelujen käyttö Maakunnan oma palvelutuotanto 31 Asiakkaat 8.2.2017 Digitalisaation tavoitteet Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICTratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään 16
Lapsiperheiden palvelut integroidaan kaikilla tasoilla Vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Vaativat päihdehuollon erityispalvelut Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijoiden Päihdehuollon palvelut erityispalvelut Kolmannen sektorin erityispalvelut Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät Erikoissairaanhoito Perhekeskuksen palveluverkosto Lapsiperheiden sosiaali ja terveyspalvelut Kunnan varhaiskasvatus ml avoin varhaiskasvatus Järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminta Lastensuojelu Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset Koulu ja opiskeluterveydenhuolto Psykologit ja kuraattorit Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista huolehtiminen Vaativat perheoikeudelliset palvelut Vammaispalvelut Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden erityispalvelut Vaativat vammaispalvelut Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016 Maakuntalaki ja sotejärjestämislaki eduskunnalle 12/2017 Valinnanvapautta sekä maakuntien muita tehtäviä koskevat lakiluonnokset lausunnolle 1/2017 ja esitykset eduskunnalle keväällä 2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen Monikanavaisen soterahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset 2017 aikana Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika. 17
Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 35 18