Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin

Samankaltaiset tiedostot
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 1. joulukuuta Z-muunnos

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

v AB q(t) = q(t) v AB p(t) v B V B ṗ(t) = q(t) v AB Φ(t, τ) = e A(t τ). e A = I + A + A2 2! + A3 = exp(a D (t τ)) (I + A N (t τ)), A N = =

6. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

Insinöörimatematiikka D

x = ( θ θ ia y = ( ) x.

17. Differentiaaliyhtälösysteemien laadullista teoriaa.

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

Insinöörimatematiikka D

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1

Diskreetin LTI-systeemin stabiilisuus

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

2v 1 = v 2, 2v 1 + 3v 2 = 4v 2.. Vastaavasti ominaisarvoa λ 2 = 4 vastaavat ominaisvektorit toteuttavat. v 2 =

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

ẋ(t) = s x (t) + f x y(t) u x x(t) ẏ(t) = s y (t) + f y x(t) u y y(t),

2. kierros. 1. Lähipäivä

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.

Differentiaaliyhtälöt II, kevät 2017 Harjoitus 5

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Insinöörimatematiikka D

Matemaattinen Analyysi

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Kompleksianalyysi, viikko 7

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

1 Di erentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Jos siis ohjausrajoitusta ei olisi, olisi ratkaisu triviaalisti x(s) = y(s). Hamiltonin funktio on. p(0) = p(s) = 0.

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

3. kierros. 2. Lähipäivä

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Laplace-muunnos: määritelmä

Differentiaaliyhtälön ratkaisu. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Esimerkki: läpivirtaussäiliö. Esimerkki: läpivirtaussäiliö

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Signaalimallit: sisältö

ACKERMANNIN ALGORITMI. Olkoon järjestelmä. x(k+1) = Ax(k) + Bu(k)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Tilaesityksen hallinta ja tilasäätö. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 6: Tilasäätö, tilaestimointi, saavutettavuus ja tarkkailtavuus

2. kierros. 2. Lähipäivä

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

1. Annettu siirtofunktio on siis G(s) ja vastaava systeemi on stabiili. Heräte (sisäänmeno) on u(t) = A sin(ωt), jonka Laplace-muunnos on

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Dynaamiset regressiomallit

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Lectio Praecursoria: Epälokaali epälineaarinen potentiaaliteoria ja fraktionaaliset integraalioperaattorit

Systeemin käyttäytyminen. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Systeemin navat ja nollat. Systeemin navat ja nollat

Analoginen (jatkuva-aikainen) säätöjärjestelmä

Insinöörimatematiikka D

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 11

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

1 Perusteita lineaarisista differentiaaliyhtälöistä

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Matemaattinen Analyysi

Bifurkaatiot dierentiaaliyhtälöissä. Systeemianalyysin. Antti Toppila laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Luento 2: Liikkeen kuvausta

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

DYNAAMISET SYSTEEMIT 1998

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

y + 4y = 0 (1) λ = 0

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

Transkriptio:

Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Mat-2.429 Systeemien Identifiointi 3. harjoituksen ratkaisut. Vapaan vasteen löytämiseksi asetetaan ohjaukseksi u(t) = 0. Siten ratkaistavana on yhtälö y(t + 2) + 5 6 y(t + ) + y(t) = 0. 6 Tehtävä voidaan ratkaista joko z-muunnoksella tai yritteellä. Ratkaistaan yhtälö ensin z-muunnoksen avulla. z-muunnos on Laplace-muunnoksen vastine diskreettiaikaisille systeemeille ja se määritellään seuraavasti y(t)z t. t=0 z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin Lisäksi z-muunnokselle pätee Z((ax(t) + by(t))) = ax(z) + by (z) Z(y(t + k)) = z k Y (z) z k y(0) z k y()... zy(k ) Näistä saadaan z-muunnettuksi yhtälöksi z 2 Y (z) z 2 y(0) z y() + 5 zy (z) z y(0) 6 =0 = =0 josta saadaan pulssinsiirtofunktioksi z 2 Y (z) z + 5 6 zy (z) + 6 0 6z 6z 2 + 5z + + 0. 6 Ratkaisu saadaan käänteismuuntamalla Y (z). Hajotetaan Y (z) osamurtokehitelmällä 6z 6z 2 + 5z + = 6z 6 (z + /2)(z + /3) = A z + /2 + B z + /3 Tästä voidaan ratkaista vakiot A ja B seuraavasti

z 6z 2 + 5z + A(z + /3) + B(z + /2) = (z + /2)(z + /3) (A + B)z + A/3 + B/2 = (z + /2)(z + /3) Tästä saadaan yhtälöpari { A/3 + B/2 = 0, A + B = Josta saadaan ratkaisuksi A = 3, B = 2. Nyt käänteismuunnettavana on siis Taulukkokirjasta saadaan Joten Tällöin saadaan siis ratkaisuksi 3 z + /2 2 z + /3 Z ( z + a ) = ( a)t Z 3 ( z + /2 ) = 3( 2 )t = 6( 2 )t, Z 2 ( z + /3 ) = 2( 3 )t = 6( 3 )t y(t) = 6( 3 )t 6( 2 )t Ratkaistaan tehtävä myös yritteellä y(t) = λ t, joka sijoitetaan ratkaistavaan yhtälöön λ t+2 + 5 6 λt+ + 6 λt = 0, josta saadaan kertomalla puolittain 6 :llä λ t 6λ 2 + 5λ + = 0. Tällä on ratkaisut λ = 3 tai λ = 2. Siis vapaaksi vasteeksi saadaan y(t) = c ( 3 )t + c 2 ( 2 )t, missä parametrit c ja c 2 määräytyvät alkuehdoista, jolloin c = 6 ja c 2 = 6. 2

Stabiilisuustarkastelua varten voidaan kirjoittaa tilaesitys valitsemalla x (t) = y(t) ja x 2 (t) = y(t + ). Tällöin differenssiyhtälö voidaan kirjoittaa muotoon x (t + ) = x 2 (t) x 2 (t + ) = 5 6 y(t + ) 6 y(t) + u(t) = 5 6 x 2(t) 6 x (t) + u(t) Josta saadaan ( ) x (t + ) x 2 (t + ) = ( ) ( ) ( ) 0 x (t) 0 + u(t) /6 5/6 x 2 (t) () =A =B ( ) x (t) + ( 0 ) u(t) x 2 (t) (2) y(t) = ( 0 ) =C =D Matriisin A ominaisarvoiksi saadaan λ = /2, λ 2 = /3. Koska molemmat ominaisarvot ovat yksikköympyrän sisällä, on systeemi asymptoottisesti stabiili. Sama tarkastelu voitaisiin tehdä myös siirtofunktion napojen avulla. Nyt siirtofunktiona on 6z G(z) = 6z 2 + 5z + G(z) nimittäjän nollakohdiksi saadaan z = /2 ja z = /3, eli sama tulos kuin tilaesityksen matriisin A avulla saatiin. 2. a) Varastoa voidaan kuvata differenssiyhtälömallilla: y(t + 2) = y(t + ) + u(t). Pulssinsiirtofunktio saadaan z-muuntamalla yhtälö. Muunnos on Laplacemuunnoksen vastine diskreeteille systeemeille ja se määritellään seuraavasti: y(t)z t. t=0 Siten differenssiyhtälömallimme z-tasossa on eli Systeemin pulssinsiirtofunktio on siis z 2 zy (z) + U(z), U(z) = G(z)U(z). z 2 z G(z) = z 2 z. 3

b) Pulssinsiirtofunktio G(z) on määritelty z-tasossa ja sitä vastaava eteenpäinsiirtooperaattoripolynomi on G(q) = q 2 q, joka on puolestaan määritelty aikatasossa (qy(t) = y(t + )). Eteenpäinsiirtooperaattoripolynomi siis on tulkittava seuraavasti: y(t) = q 2 q u(t) (q2 q)y(t) = u(t) y(t + 2) y(t + ) = u(t). Eteenpäinsiirto-operaattoria vastaten on olemassa myös taaksepäinsiirto-operaattori G (q ) = q 2 q, joka saadaan supistamall G(q):ta korkeimmalla q:n potenssilla. G (q) voidaan johtaa suoraan kirjoittamalla systeemiä kuvaava differenssiyhtälömalli muodossa y(t) = y(t ) + u(t 2), josta z-muuntamalla z Y (z) + z 2 U(z), ja siis z 2 U(z). z c) Koska pulssinsiirtofunktion navat ovat -ympyrän sisäpuolella (asymptoottinen stabiilisuus) ja ympyrän kehällä (stabiilisuus), on varasto stabiili. Tulkinta on että tasapainosta poikkeaminen, esim. varastosta ottaminen (häiriö) ei räjäytä varastoa, mutta toisaalta varastoon ei itsekseen ilmestykään tavaraa. Huomaa, että tarkasteltaessa taaksepäinsiirto-operaattoria halutaan, että navat ovat ykksikköympyrän kehällä (stabiilisuus) tai sen ulkopuolella (asymptoottinen stabiilisuus)! 3. a) Tilaesitys systeemille on ẋ(t) = a x(t) + u(t), A= a B= y(t) = x(t) C=, D=0 b) Systeemin siirtofunktio saadaan joko Laplace-muuntamalla differentiaaliyht älö, tai suoraan tilaesityksestä kaavalla G(s) = C(sI A) B + D Tuloksena on G(s) = s + a 4

Siirtofunktion ainoa napa on s = a. Jatkuva-aikainen systeemi on asymptoottisesti stabiili mikäli kaikki navat ovat vasemmassa puolitasossa. Tehtävän oletusten perusteella a > 0, eli systeemi on asymptoottisesti stabiili kaikilla a:n arvoilla. c) Diskretoidaan systeemi Eulerin menetelmällä aika-askeleella T kirjoittamalla systeemin differentiaaliyhtälö muotoon y((k + )T ) y(kt ) = ay(kt ) + u(kt ), T jossa k on diskretointiaskeleen indeksi. Tästä saadaan systeemin differenssiyhtälöksi y((k + )T ) = ( at )y(kt ) + u(kt ). Z-muuntamalla differenssiyhtälö saadaan diskreettiaikaista systeemiä vastaava siirtofunktio G(z) = z + at Siirtofunktion ainoa napa on z = at. Diskreettiaikainen systeemi on stabiili mikäli kaikki navat ovat yksikköympyrän sisällä, eli at < T < 2 a Diskretointi Eulerin menetelmällä voi siis tehdä asymptoottisesti stabiilista systeemistä epästabiilin, mikäli diskretoinnissa käytettävä aika-askel T on liian suuri. Sopiva T riippuu tarkasteltavassa systeemissä parametrista a, joka kuvaa nopeutta, jolla systeemi palaa tasapainotilaan. Tulos on intuitiivisesti j ärkevä: systeemi, jossa esiintyy nopeita muutoksia on diskretoitava käyttäen lyhyttä aika-askelta T. d) Mikäli u(t) oletetaan vakioksi aika-askelten välillä, on jatkuva-aikaista lineaarista tilayhtälöä vastaava diskreettiaikainen tilayhtälö (kts. esim. kurssikirjan Appendix A.3) jossa Tulokseksi saadaan x((k + )T ) = Fx(kT ) + Gu(kT ), y(kt ) = Cx(kT ) + Du(kT ), F = e AT, G = T 0 e Aτ B dτ. F = e at, G = a ( e at ). 5

Tällä tavoin diskretoitua systeemiä vastaava siirtofunktio on G(z) = z e at. Siirtofunktion ainoa napa on z = e at joka on yksikköympyrän sisällä aina, kun a > 0, T > 0. Huomataan, että nyt diskretoitu systeemi säilyttää jatkuva-aikaisen systeemin stabiilisuusominaisuuden. Hintana on yleisessä tapauksessa matriisien F ja G laskeminen, joka voi olla raskasta. e) Aseta parametrit paikalleen ajamalla tiedosto lh3t3 m.m ja käytä Simulink-mallia lh3t3.mdl. Voit kokeilla Eulerin menetelmällä diskretoidun systeemin epästabiilisuutta valitsemalla parametrin T > 2/a. 4. ARMA (AutoRegressive Moving Average)-prosessi voidaan kirjoittaa muotoon y(k) + b y(k ) + b 2 y(k 2) +... + b r y(k r) = AR osa a 0 u(k) + a u(k ) + a 2 u(k 2) +... + a r u(k r) MA osa Voidaan osoittaa, että tällaiselle ns. yleistä muotoa olevalle differenssiyhtälölle on olemassa kaksi kanonista muotoa, ohjattava kanoninen muoto ja tarkkailtava kanoninen muoto (ohjattavuudesta ja tarkkailtavuudesta lisää luennolla 5). Ohjattava kanoninen muoto saadaan kirjoittamalla ARMA-prosessille seuraava tilaesitys: b b 2 b r b r 0 0 0 0 x(k + ) = 0 0 0 x(k) + u(k)....... 0. 0 0 0 0 y(k) = ( a a 2 a r a r ) x(k) Tarkkailtava kanoninen muoto saadaan taas kirjoittamalla tilaesitys muotoon: b 0 0 a b 2 0 0 a 2 x(k + ) =....... x(k) +. u(k) b r 0 0 a r b r 0 0 0 y(k) = ( 0 0 0 ) x(k) a r Tehtävän oppina on siis se, että tilaesityksen voi kirjoittaa usealla eri tavalla. Tässä tehtävässä esitetyt tilaesitykset eivät suinkaan ole ainoita, jotka voitaisiin kirjoittaa ARMA-mallille! 6

4. Tehtävässä annettujen differenssiyhtälöiden lisäksi pätee X(t + ) = X(t) + P (t + ) V (t + ). a) Kirjoittaaksemme tämän tilayhtälömuotoon otetaan käyttöön standardit merkinnät: x (t) = X(t), x 2 (t) = P (t + ) ja u(t) = V (t + ). Siten saamme yhtälöiksi x (t + ) = x (t) + x 2 (t) u(t) x 2 (t + ) = P (t + 2) = αp (t + ) + ( α)o(t + ) Tämä on tilayhtälömuodossa = αx 2 (t) + ( α)(x 0 x (t) + V 0 ). x (t + ) = x (t) + x 2 (t) u(t) x 2 (t + ) = (α )x (t) + αx 2 (t) + ( α)(x 0 + V 0 ) y(t) = x (t). b) Huomataan, että pienet heilahtelut kysynnässä vahvistuvat varastosaldossa x, joka vahvistuu edelleen tuotannossa x 2. Jos kysyntään tulee askelmainen häiriö alkaa varasto värähdellä, koska tehdasta ohjataan olettaen, että keskimääräinen kulutus olisi V 0. 7