KIRJALLINEN KYSYMYS 193/2007 vp Vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi monipuolisten kieliohjelmien edistäminen kouluissa. Tämä onkin tarpeen, sillä vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet ovat vuosi vuodelta heikentyneet. Kielivalinnat ovat yksipuolisia, ja mm. saksaa, ranskaa ja venäjää opiskellaan liian vähän. Ensimmäisen vieraan kielen valinnassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Ruotsin valitsee A1-kieleksi entistä harvempi. Samoin saksa, ranska ja venäjä ovat menettäneet suosiotaan ensimmäisenä vieraana kielenä. Vuonna 2004 peräti 90,7 % oppilaista valitsi englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Tilastotietojen mukaan 90 %:lla kunnista ei A1- kielenä ollut tarjolla muuta vaihtoehtoa kuin englanti. Huoli nuorten kielitaidon yksipuolistumisesta on aiheellinen. Vapaaehtoinen A-kieli tuli perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuonna 1994. Opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti ja saavuttivat huippunsa vuonna 1998, jolloin 5. luokan oppilaista 37,1 % opiskeli jotain vapaaehtoista A-kieltä. Tämän jälkeen opiskelijamäärät ovat vähentyneet niin, että vuonna 2004 osuus putosi 29,8 %:iin. Vuonna 1999 vapaaehtoisen A-kielen opetusta järjesti 61,2 % kunnista. Vuonna 2004 osuus oli vähentynyt 46,7 %:iin. Harvinaisten kielten opiskelua ovat haitanneet opetustoimeen kohdistuneet säästötoimenpiteet, jotka vaikuttavat kieliryhmien aloituskokoihin ja tarjottavien kielten määrään. Kuntien opetustoimilla tulisi olla riittävät resurssit, jotta kunnat kykenisivät huolehtimaan monipuolisen kieltenopetuksen toteuttamisesta. Oppilaiden tasaarvoisuuden kielivalinnoissa tulee olla riippumaton asuinpaikasta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n julkaisussa "Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin" todetaan, että jos Suomi aikoo selviytyä voittajana globaalissa kilpailussa työpaikoista ja hyvinvoinnista, suomalaisissa kouluissa on ylläpidettävä monipuolista kielitaitoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että monipuoliset vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet perusopetuksessa turvataan? Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2007 Lenita Toivakka /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 193/2007 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että monipuoliset vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet perusopetuksessa turvataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) säädetään perusopetuksen yleisistä tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Asetuksen 7 :n 3 momentin mukaan oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Vapaaehtoisen A-kielen tuntimäärää on lisätty aiempaan verrattuna (12 vuosiviikkotuntia), koska sen avulla tosiasiassa monipuolistetaan koulujen kieliohjelmaa. Oppilaat valitsevat useimmiten englannin, ja toinen kotimainen kieli on pakollinen jokaiselle perusopetuksessa. Muutoksella pyritään myös vapaaehtoisen A-kielen tavoitetason nostamiseen. Vapaaehtoisen A- kielen tarjonnassa on eroja, jotka johtuvat opetuksen järjestäjien erilaisista painotuksista ja voimavarojen kohdentamisesta. Perusopetuksen tuntijakoa koskevassa asetuksessa säädetään opetukseen käytettävistä minimituntimääristä, joten perusopetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään lisätä vieraiden kielten opetusta kouluissaan käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja vieraiden kielten opetukseen. Vieraiden kielten opetuksen toimintaedellytykset on lainsäädännössä turvattu. Kysymys on myös siitä, millaisen painoarvon kielten opiskelu sekä sitä tukeva toiminta paikallisen päätöksenteon arvovalinnoissa saa. Opetushallitus vastaa perustehtävänään kieltenopettamisen kehittämisestä. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2007 2009 on sovittu, että Opetushallitus tehostaa toimenpiteitä kielten opetuksen kehittämiseksi ja oppilaiden ja opiskelijoiden kielivalintojen monipuolistamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa. Opetushallituksen tehtävänä on kehittää varhain aloitetun sekä integroidun vieraiden kielten sekä toisen kotimaisen kielen oppimiseen ja opetukseen soveltuvia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, työtapoja, oppimateriaaleja ja -välineitä. Tavoitteena on lisätä varhain aloitettua kieltenopiskelua ja kielellistä monimuotoisuutta. Kansainvälisen osaamisen perustekijä on hyvä ja monipuolinen kielitaito, jonka perusta luodaan perusopetuksessa. Suomi on hyväksynyt myös kansallisiin koulutusjärjestelmiin sekä kielipolitiikkoihin perustuvan Euroopan komission kielten opetuksen toimintasuunnitelman, jonka suosittamia toimenpiteitä toteutetaan Euroopan unionin elinikäisen oppimisen -ohjelman taloudellisten voimavarojen puitteissa. Tavoitteena on äidinkielen lisäksi kahden tai useamman kielen opetuksen edistäminen sekä elinikäisen kielenopiskelun tukeminen. Opetusministeriö valmistelee parhaillaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2007 2012. Globalisaation tuomat haasteet ja työelämän murros suomalaiselle kou- 2
Ministerin vastaus KK 193/2007 vp Lenita Toivakka /kok lutusjärjestelmälle ovat sen valmistelun yhtenä lähtökohtana. Kehittämissuunnitelmasta päättää valtioneuvosto vuoden 2007 lopussa. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 193/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Lenita Toivakka /saml: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att trygga mångsidiga möjligheter att studera främmande språk i den grundläggande utbildningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I statsrådets förordning (1435/2001) föreskrivs om de allmänna målen för den grundläggande utbildningen samt om hur den tid som används för grundläggande utbildning skall fördelas mellan undervisningen i olika ämnen, ämnesgrupper och elevhandledning (timfördelning). Enligt förordningens 7 3 mom. skall eleven läsa minst ett språk enligt lärokursen för A-språket och minst ett språk enligt lärokursen för B-språket. Eleverna skall ges möjlighet att läsa ett eller flera främmande språk som valfritt ämne. Timantalet i det frivilliga A-språket har ökats från tidigare (12 årsveckotimmar), eftersom det de facto bidrar till att göra skolornas språkprogram mångsidigare. Eleverna väljer oftast engelska medan det andra inhemska språket är obligatoriskt för alla i den grundläggande utbildningen. Genom ändringen strävar man också efter att höja målnivån för det frivilliga A-språket. Utbudet av det frivilliga A-språket varierar på grund av skillnader i utbildningsanordnarnas prioriteringar och resursallokering. I förordningen om timfördelningen i den grundläggande utbildningen föreskrivs om minimiantalet timmar som skall användas för undervisningen, vilket innebär att en anordnare av grundläggande utbildning själv kan besluta utöka undervisningen i främmande språk i sina skolor genom att använda timmar avsedda för valfria ämnen för detta eller genom att utöka undervisningstimmarna i främmande språk. Verksamhetsbetingelserna för undervisningen i främmande språk är tryggad i lagstiftningen. Det är också frågan om vilken vikt språkstudierna samt den verksamhet som stöder språkstudierna ges i valet av värderingar inom det lokala beslutsfattandet. En av Utbildningsstyrelsens grundläggande uppgifter är att svara för utvecklandet av språkundervisningen. I resultatavtalet mellan undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen för 2007 2009 har avtalats att Utbildningsstyrelsen effektiviserar åtgärderna för att utveckla undervisningen i språk och erbjuda eleverna och studerandena i den allmänbildande utbildningen mångsidigare språkval. Utbildningsstyrelsens uppgift är att utveckla inlärningsmiljöer, undervisningsmetoder, arbetssätt och läromedel som lämpar sig för inlärning och undervisning i språk från tidig ålder, för integrerad inlärning och undervisning i främmande språk samt för inlärning och undervisning i det andra inhemska språket. Målet är att utöka språkstudier som inleds i tidig ålder och bredda den språkliga mångfalden. En grundläggande faktor när det gäller internationell kompetens är goda och mångsidiga språkkunskaper. Grunden för detta läggs i den grundläggande utbildningen. Finland har också godkänt Europeiska kommissionens handlingsplan för språkinlärning, som baserar sig på de nationella utbildningssystemen samt språkpolitiken. De åtgärder som rekommenderas i handlingsplanen genomförs inom ramen för de ekonomiska resurserna i Europeiska unionens program 4
Ministerns svar KK 193/2007 vp Lenita Toivakka /kok för livslångt lärande. Målet är att förutom i modersmålet främja undervisningen i två eller flera språk samt att stödja livslånga språkstudier. Undervisningsministeriet bereder som bäst en utvecklingsplan för utbildning och forskning för 2007 2012. De utmaningar globaliseringen för med sig och omvandlingarna i arbetslivet med tanke på det finländska utbildningssystemet utgör en av utgångspunkterna vid beredningen av planen. Statsrådet fattar beslut om utvecklingsplanen i slutet av 2007. Helsingfors den 3 juli 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5