Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura
Suomi on järjestöjen luvattu maa paljon kansalaisjärjestöjä: kulttuurijärjestöjä, liikunta- ja urheilujärjestöjä, harrastusjärjestöjä, sosiaali- ja terveysjärjestöjä noin 130 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, joilla tuhansia paikallisyhdistyksiä Lähes kaikki sosiaalipalvelut sekä merkittävä osa terveyspalveluista on saanut alkunsa kansalaisjärjestöjen toiminnasta ja innovaatioista. Kansalaisjärjestö syntyy, kun samasta asiasta innostuneet ihmiset etsivät ja löytävät toisensa samassa elämäntilanteessa elävät ihmiset haluavat löytää tukea toisistaan tai järjestää apua itselleen samalla tavoin ajattelevilla ihmisillä on unelma paremmasta maailmasta 2
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 1. ARVOJEN KANTAJINA Ihmisen, ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen on perusarvo. Järjestöt puolustavat ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kunkin järjestön omat arvot rakentuvat niiden ihmisten tarpeista, joita varten järjestö on olemassa. Järjestöt vaalivat ihmisten osallisuutta ja yhteisöjen voimaa. 2. VAIKEUKSISSA OLEVIEN IHMISTEN ÄÄNITORVENA Järjestöt valvovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Järjestöt välittävät ihmisille tietoa heidän oikeuksistaan ja palveluista sekä neuvovat, ohjaavat ja tarjoavat tukea. Järjestöt välittävät tietoa ihmisten tarpeista päätöksentekoon ja palvelujärjestelmään sekä vaikuttavat lainsäädäntöön ja sen toteutumiseen. 3
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 3 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIEN TARJOAJINA JA LUOJINA Ihmisillä on mahdollisuus kokea kuuluvansa johonkin, olla osallisia. Samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat tulla yhteen, saada ja antaa tukea ja jakaa kokemuksiaan. Osallistumismahdollisuuksia tarjotaan erilaisissa elämäntilanteissa ja vaikeuksissa oleville ihmisille. Järjestöissä on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja vahvistaa omaa identiteettiään. Järjestötoiminta antaa hyvää mieltä, tietoja ja kokemuksia. Järjestöissä on mahdollisuus oppia, auttaa muita ja kantaa yhteisvastuuta. Järjestöissä voi myös tuntea aatteen paloa, toteuttaa unelmia ja omia kiinnostuksen kohteita. Toimintaan voi osallistua monin eri tavoin: voi sitoutua pitkäjänteisesti tai projektikohtaisesti. Osa kansalaistoiminnasta organisoituu järjestöjen ulkopuolelle. 4
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 4 TUEN JA AVUN TARJOAJINA Järjestöjen tarjoama tuki ja apu ulottuvat vapaaehtoistoiminnasta vertaistukeen ja erikoistuneeseen ammattiosaamiseen. Vertaistuki on arvokasta elämänkriiseissä ja kantaa vaikeissakin elämäntilanteissa. Järjestöt tarjoavat joustavia matalan kynnyksen vaihtoehtoja sekä ammatillista ja kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta, joka syntyy kontakteissa jäsenistöön ja arkeen. Järjestöt tarjoavat reilua palvelua. Luottamus syntyy vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, että toiminnalla ei tavoitella voittoa. Järjestöillä on merkittävä rooli palvelujen kehittäjinä. Ne menevät rohkeasti uusille alueille ja kehittävät palveluja yhteiskunnassa esiin nouseviin tarpeisiin. 5
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 5 PAIKALLISINA VAIKUTTAJINA Järjestöt ovat vaikuttajina arkipäivän asiantuntijoita. Vaikuttamisen kohteena on erityisesti palvelujen saatavuus ja laatu. Järjestöt puhuvat sekä erityisryhmien että laajojen väestönosien puolesta. Järjestöt luovat uusia ja toimivia rakenteita järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön. 6
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat 6 YHTEISKUNNAN MUUTOSVOIMANA Ihmiset ovat merkittävä muutosvoima. Järjestöt ovat kanava heidän äänelleen. Järjestöt toimivat eriarvoistumista vastaan ja ihmisyyden puolustus on niiden ensisijainen tehtävä. Muutostarpeet lähtevät jäsenistöstä ja siksi järjestöillä voi olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Vaikuttaminen yhteiskunnan kehityssuuntiin on järjestöjen jatkuva haaste. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajien kehittämisfoorumi Tammikuu 2010 7
Lyhyt uudemman ajan historia / sosiaali- ja terveysjärjestöt 1960-luku: erityisesti yhden asian liikkeiden kulta-aikaa, alioikeutettujen ryhmien puolustaminen (juopot, vangit jne.) 1970-luku: sosiaali- ja terveyspalvelujen rakentamisen aikaa, vapaaehtoistoiminnan arvostus alhainen, vaikka järjestöjä perustettiin koko ajan 1980-luvun lopulla kasvavaa kritiikkiä sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan: kaavamaisia, tehdasmaisia, ei oteta huomioon ihmisten erilaisia elämäntilanteita; huollettavasta asiakas, huollosta palvelua 1990-luvun laman ja Euroopan unioniin liittymisen myötä järjestöt kansakunnan kaapin päälle, arvostusta ainakin juhlapuheissa, kohtuuttomiakin odotuksia 2000-luku: monitoimijaisuus, yritystoiminta laajenee, kilpailuttaminen, järjestöt palvelujen tuottajina rinnastetaan yrityksiin, järjestöt yhtiöittävät palvelutoimintaansa, verottajan tiukat tulkinnat 8
2010-luku? Realistinen ja pessimistinen kuva sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat keskittyvät isoille yrityksille, isot syövät pienet pois markkinoilta, kunnille kasvavat kustannukset, järjestöt karsivat palvelutoimintaansa tai lähtevät kilpailemaan suurella volyymilla järjestötoiminnan rahoituspohja kaventumassa, kun Rahaautomaattiyhdistyksen tuotto laskee ja valtio vie tuotosta kasvavan osan Ray on vetänyt tiukan linjan toisaalta suhteessa yritystoimintaan ja toisaalta suhteessa kuntien lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen; peruslinjaus välttämätön, mutta onko liian tiukka? Laaja harmaa alue? järjestöjen kumppanuutta kuntien ja yritysten kanssa peräänkuulutetaan; kumppanuus on kaunis ajatus, mutta usein toteutuu vahvemman laki, kumppanuus ei ole tasavertaista vapaaehtoistoimintaa tuotteistetaan ja kilpailutetaan järjestöjen toiminta byrokratisoituu edelleen järjestötoiminta ei kiinnosta nuoria 9
10
2010-luku? Realistinen ja optimistinen kuva (1) järjestöjen rooli arvojen kantajina korostuu: oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, hyväntahtoisuus järjestöjen rooli korostuu erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja taloudellisen eriarvoisuuden vastustamisessa järjestöt vahtikoirina nykyistä ärhäkämpiä! järjestöt yhteisöllisyyden, osallisuuden ja sosiaalisen pääoman eli ihmisten välisen luottamuksen edistäjinä järjestölähtöinen auttaminen merkitsee erityisesti matalan kynnyksen palveluja ja ongelmia ehkäiseviä toimintamuotoja 11
2010-luku? Realistinen ja optimistinen kuva (2) järjestöillä hyvä ja tasavertainen yhteistyö kuntien kanssa oma rooli järjestöjen omistamille yrityksille: tuotto käytetään toimintaan, sitä ei jaeta osakkeenomistajille (yhteiskunnalliset yritykset?) järjestöt tarjoavat monipuolisia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja vertaistukea kokemusasiantuntijuutta arvostetaan palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa järjestöt onnistuvat lähestymään nuoria, joilla on paljon halua kansalaistoimintaan (mm. Anne Birgitta Pessin tutkimukset) Ray säilyttää monopoliaseman ja koko tuotto käytetään kansalaisjärjestötoimintaan 12
Tule mukaan rakentamaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja parempaa maailmaa, tule mukaan järjestöjen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön! Vuosi 2011 on Euroopan unionin vapaaehtoistoiminnan vuosi 13
Tule mukaan järjestöjen työhön, tule mukaan rakentamaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa ja parempaa maailmaa! 5.5.2011 14 Suomen Mielenterveysseura 14