PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 18.12.2008 LSU 2008 Y 491 (113) ASIA HAKIJA Broilerien kasvatustoimintaa ja sen laajennusta koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Mäkikanat Ky / Juha Kortesmäki Suupohjantie 117 60320 SEINÄJOKI ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Seinäjoen kaupungin Seinäjoen kylässä tilalla Kortesmäki RN:o 16:75 kasvattaa Mäkikanat Ky broilereita. Tilalla on tällä hetkellä 45 000 broilerin kasvattamo. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi broilerikasvattamo 45 000 broilerille. Broilerin lihaa tullaan tuottamaan 750 000 kg vuodessa. Samalla Kortesmäen tilalla sijaitsee myös Siipifarmi Ky:n kaksi broilerikasvattamoa, joissa on yhteensä 45 000 kasvatuspaikkaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 20.8. 2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Hakijan nykyiselle toiminnalle on Seinäjoen ympäristölautakunta 19.10.2004 myöntänyt ympäristöluvan. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
2 ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Broilerikasvattamot sijaitsevat Alakylässä kantatien ja Suupohjantien välisellä alueella, joka vuonna 1994 hyväksytyssä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on merkitty maa ja metsätalousalueeksi. Suupohjantien eteläpuoliset alueet on yleiskaavassa varattu kaavoitettavaksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Nämä alueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa, eikä alueen käytöstä asumiseen ole näillä näkymin suunnitelmia. Lähimmät naapurit sijaitsevat 310 ja 330 m:n etäisyydellä uudesta kasvattamosta. Alueella vallitsevat tuulet puhaltavat pääasiassa asutuksesta poispäin. Broilerikasvattamot eivät sijaitse pohjavesialueella eikä Suupohjanradan taakse rakennettava lantala sijaitse tulvauhan alaisella alueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Laajennuksen jälkeen tulee Mäkikanat Ky:llä olemaan 90 000 broilerinkasvatuspaikkaa kahdessa tuotantorakennuksessa. Broilereita kasvatetaan 6 7 erää vuosittain. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään ja varastoidaan kuivikelantana. Kuivikkeena käytetään kutteria taikka turvetta kulloisenkin saatavuuden mukaan. Kuivitetun alueen pinta ala tulee olemaan yhteensä 4 500 m 2 ja kuivikkeen paksuus 5 cm. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan kahteen säiliöön, joiden yhteistilavuus on 77 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tilalle Jehula RN:o 16:89 Suupohjan radan taakse 830 m 3 :n suuruinen 2,1 m korkeilla seinillä varustettu lantala olemassa olevan lantalan viereen. Yhteensä lannan varastointitilavuutta tulee olemaan 1491 m 3. Lannan käyttö Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 293 hehtaaria. Omaa peltoa on 36 hehtaaria ja vuokrapeltoa 55 hehtaaria. Lisäksi lannanlevityssopimuksia on 202 hehtaarille. Lannasta 50 % levitetään viikoilla 16 21 ja 50 % viikoilla 38 41. Muut varastot Tilalla sijaitsee neljä polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 12 200 litraa. Yksi säiliö sijaitsee sisätiloissa suoja altaassa. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään konehallissa. Pesussa käytettäviä desinfiointiaineita säilytetään varastossa. Kasvinsuojeluaineita käytetään noin 350 l/v ja ne säilytetään lukittavassa myrkkykaapissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut sekä metalliromu hoidetaan kaupungin jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet linnut, arviolta 6000 kg/v, säilytetään kylmäkontissa ja toimitetaan Findest Protein`ille Kaustiselle.
3 Toiminnasta aiheutuva liikenne Kuiviketta ja untuvikkoja tuodaan 6 7 kertaa vuodessa. Rehuauto käy kasvatusaikana kerran viikossa. Lantaa kuljetetaan traktorilla noin 100 kuormaa vuodessa. Tilalta on liittymä Suupohjantielle, eikä toiminnan laajennus aiheuta hakemuksen mukaan tarvetta nykyisen liittymäluvan tarkistamiseen. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristövaikutukset rajoittuvat lähinnä erien lopussa tapahtuvaan lannan poistoon, jolloin poiskuljetuksen aikana saattaa esiintyä hajuhaittoja. Tämä tapahtuu 6 7 päivänä vuodessa. Kasvatusaikana tuuletusilma poistuu katolle ja alueella vallitsevat etelä länsituulet kuljettavat hajut naapureista poispäin kohti peltoaukeaa. Lanta levitetään keväisin ja syksyisin 1 2 päivän aikana ja mullataan vuorokauden kuluessa. ARVIO ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOI MISTA HÄTÄTILANTEISSA Toiminnan suurimpana riskinä on sähkökatkos, joka pysäyttää tuuletuksen, lämmityksen ja ruokinnan. Tähän varaudutaan omalla automaattiaggregaatilla. Muihin laiterikkoihin on apua saatavilla lyhyellä varoitusajalla. Kasvattamoissa on alkusammutuskalustoa ja vakavista häiriöistä tulee hälytykset sekä asuntoon että matkapuhelimeen. Tilalla noudatetaan teurastamon laatimaa laatukäsikirjaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 22.10. 20.11.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 16, Seinäjoki sekä Seinäjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkokatu 6, Seinäjoki. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan 22.10. 20.11. 2008 olleet nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla, osoitteessa Keskuskatu 32, Seinäjoki. Hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Seinäajoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on 25.11.2008 antanut lausunnon: "Samalla alueella on ennestään kaksi 45 000 broilerin kasvattamoa, joille ympäristölautakunta on myöntänyt vuonna 2004 ympäristöluvat: Siipifarmi Ky / Yrjö Kortesmäki tila Kortesmäki RN:o 16:75 osoite Suupohjantie 119, 60320 Seinäjoki ja Mäkikanat Ky / Juha Kortesmäki tila Kortesmäki RN:o 16:75 osoite Suupohjantie 117, 60320 Seinäjoki. Etäisyys laajennuksesta lähimpään naapuriin on noin 310 metriä ja seuraavaksi lähimpään naapuriin noin 330 metriä. Lähimmät naapurit eivät sijaitse vallitsevien tuulten alapuolella. Seinäjoen tuulitiedot toimitetaan lausunnon ohessa. Yleiskaavassa alue on merkitty maa ja metsätalousalueeksi.
4 Broilerikasvattamolla tulee olla lantalatilavuutta 1350 m 3 laajennuksen jälkeen. Uuden lantalan sijoittaminen vanhan lantalan viereen varsinaisen tilan ulkopuolelle on puollettava ratkaisu. Etälantalan läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Hakijalla on myös käytettävissä riittävästi peltoa lannan levitykseen. Haju tai muista ympäristöhaitoista ei ole tullut muistutuksia ympäristöosastolle. Mäkikanat Ky:llä on käytössä viljankuivaamo ja polttoaineen jakelupiste, jonka säiliöiden yhteistilavuus on yli 10 000 litraa. Seinäjoen kaupungin ympäristölupamääräysten mukaan jätteiden avopoltto on kielletty. Viljankuivauksessa syntyvä pöly tulee käyttää hyödyksi siten, että siitä ei aiheudu terveys tai ympäristöhaittoja tai toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Polttoaineen jakelupisteelle tulee tehdä KTM:m päätöksen 415/1998 mukaiset muutostyöt. Päätöksen mukaan mm. säiliöiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 2 m ja säiliön perustuksen tulee olla sellainen, että se kestää täydestä säiliöstä aiheutuvan kuormituksen ja siten, ettei roudasta aiheudu vaaraa säiliölle eikä putkistolle. Broilerikasvattamon kuivikkeena suositellaan käytettäväksi ammoniakkia sitovaa kuiviketurvetta. Ympäristölautakunnalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä broilerikasvattamon laajennukselle." Seinäjoen kaupunginhallitus on 8.12.2008 antanut lausunnon, jossa se toteaa, ettei hanketta koskevan ympäristöluvan puoltamiselle tai myöntämiselle ole estettä. Hankkeen vaatima suunnittelutarveratkaisu kuuluu kaupungin toimivaltaan ja se käsitellään erikseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvanhakija on tutustunut lausuntoihin eikä hän anna niistä vastinetta. Tarkastukset Ympäristökeskus on 17.11.2008 tehnyt tilalla lupahakemuksen johdosta tarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin rakennettavan kasvattamon sijoittuminen pihapiirissä sekä lähiympäristö. Tarkastuksesta tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, mielipiteet sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Mäkikanat Ky:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminnalle hakemuksen mukaisesti Seinäjoen kaupungin Seinäjoen kylässä, tilalla Kortesmäki RN:o 16:75 ja Jehula RN:o 16:89 hakemukseen liitettyjen 8.8.2008 päivättyjen asema ja rakennepiirustusten mukaisesti.
5 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Kahdessa broilerikasvattamossa saa pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään 90 000 broileria. 2. Lannan, jätevesien ja varastointi sekä eläinsuojien pohja rakenteet Kasvattamoissa muodostuva kuivikelanta ja pesuvedet tulee varastoida nestetiiviistä materialista rakennetuissa säiliöissä ja kuivalantalassa. Lannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 1350 m 3 ja jätevesitilavuutta vähintään 77 m 3. Uusi lantala ja jätevesisäiliö tulee olla rakennettuna ennen kuin kasvattamo otetaan käyttöön. Uuden kasvattamon sosiaalitilojen wc vedet tulee johtaa erilliseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää kunnalliselle jäteveden puhdistamolle. Rakennettavan kuivalantalan pohjan korkeus taikka ajoluiskan yläreunan korkeus tulee olla vähintään korkeudella N 60 +40,4 m. Kasvattamoiden pohjarakenteet ja kompostointilaatta tulee rakentaa nestetiiviistä betonista (vähintään lujuusluokka K 30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4 mukaisesti taikka tiiviistä asfaltista (ABT). Lantalat ja jätevesisäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa taikka sopimuksia lannan luovuttamiseksi tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 167 hehtaaria vastaava määrä. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan kuormauspaikat tulee varustaa tiiviillä alustalla, josta lanta voidaan ottaa talteen, mikäli sitä joutuu maahan. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään
6 vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lantaa, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista asetuksen (931/2000) määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien ja lantaloiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan kuljetus ja peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Lannan lastaus ja kuljetus on pyrittävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin
7 varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmäsäilytystila. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaisiin ja ne tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi, taikka tulee käyttää kaksoisvaippasäiliötä. Säiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Lisäksi polttonesteiden säilytyksessä tulee ottaa huomioon myös KTM:n päätöksen 415/1998 mukaiset määräykset. 6. Toiminnan tarkkailu Lantaloiden ja jätevesisäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintahäiriöitä, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista (vuosiraportti) ja voimassaolevat peltojen vuokra ja lannanlevityssopimukset on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle kasvattamon käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Kasvattamon toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten broilerikasvattamoiden toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
8 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöministeriön ohjeessa YM4/401/2002, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa, on esitetty uusien talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan broileri vastaa eläinyksikkömäärinä 0,02 eläinyksikköä. Mikäli kyseessä on uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 90 000 broilerin (1800 el.yks.) kasvattamolta vähintään 340 metrin etäisyyttä normaalioloissa ja vähintään 420 metrin etäisyyttä vaativissa olosuhteissa. Etäisyys laajennuksesta lähimpiin naapureihin on 310 ja 330 metriä. Kun otetaan huomioon broilerikasvattamoiden sijaintipaikan ympäristö, kasvatettavien broilereiden määrä ja kasvattamoiden ja lantaloiden sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että broilerikasvattamoiden toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon kasvattamoiden ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä kasvatuserää kohden. (lupamääräys 1) Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) lantala, lietesäiliö sekä kasvattamon pohjarakenteet tulee olla rakennettu nestetiiviistä betonista maa ja metsätalousministeriön ohjeen (MMM RMO C4) mukaisesti taikka muusta tiiviistä materiaalista esim. tiivis asfaltti (ABT). Lantaloiden ja jätevesisäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. Rakentamalla lantalan pohja taikka ajoluiskan yläreunan korkeus vaadittuun N 60 +40,4 m korkeuteen, estetään mahdollisen HW 1/100 tapahtuvan tulvaveden pääsy lantalaan. Länsi Suomen ympäristökeskuksen vesistöosasto on arvioinut tulvakorkeuden. Ajoluiska kokonaisuudessaan tulee jäädä lantalan reunojen sisäpuolelle. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 540 broileripaikkaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät.
9 Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille pohjavesien pilaantumisvaaranveden takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Ottamalla tuuliolosuhteet huomioon lannan lastaus ja levitysajankohtaa valittaessa vähennetään lähinaapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kaupungin ympäristönsuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Öljysäiliöiden sijoittamisella suoja altaaseen taikka kaksoispohjan käytöllä varmistetaan mahdollisen öljyvuodon sattuessa öljyn kerääminen niin, ettei se valu maaperään. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantala ja säiliörakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. Yhteenvetoraportti tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8)
10 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.8.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2018 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohje (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittä
11 vistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus llmoitus päätöksestä Asuintupa Mika, Huhtakalliontie 27, 60320 Seinäjoki Huumo Jouko, Huhtakalliontie 33, 60320 Seinäjoki Järvinen Veikko perikunta, Huhtakalliontie 7, 60320 Seinäjoki Kankaanpää Seppo, Heikkiläntie 42, 60420 Seinäjoki Kivistö Aukusti, Siltalantie 5, 04500 Kellokoski Kivistö Jani, Huhtakalliontie 32, 60320 Seinäjoki Kivistö Marja, Ruukintie 76 A 3, 60100 Seinäjoki Kortesmäki Heikki, Suupohjantie 93, 60320 Seinäjoki Lahti Aulis, Torontie 5, 60320 Seinäjoki Laitamäki Seppo, Huhtakalliontie 11, 60320 Seinäjoki Leistevuo Aino, Harjupolku 4 C 20, 05900 Hyvinkää Mahlamäki Vesa, Huhtakalliontie 20, 60320 Seinäjoki Murtonen Jarmo, Pajurannantie 6, 60320 Seinäjoki Myllymäki Elli, Hallituskatu 23 A 8, 33200 Tampere Niemi Hannu, Huhtakalliontie 21, 60320 Seinäjoki Pajuranta Hannu, Pajurannantie 3, 60320 Seinäjoki Pajuranta Juhani, Pajurannantie 5, 60320 Seinäjoki Rintala Vesa, Suupohjantie 127, 60320 Seinäjoki Ryssy Teuvo, Palomäenrinne 12, 60220 Seinäjoki Taipale Seppo, Lähdesmäentie 4, 60320 Seinäjoki Vartio Esa, Suupohjantie 129, 60320 Seinäjoki Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Seinäjoen kaupungin virallisella ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija;
12 ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta
13