Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset Toteutuminen vuonna 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Susanna Kankaanpää, puhelin 045 139 3626 susanna.kankaanpaa@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: Kansikuva: Sopeutumisstrategian seurantaryhmän jäsenet ja varajäsenet 2015 kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen, Helsinki, puheenjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund, Helsinki pelastusjohtaja Jorma Lilja, Helsingin pelastuslaitos ympäristötarkastaja Jari Viinanen, Helsinki palvelupäällikkö Merja Kiviluoto, Espoo maisema-arkkitehti Laura Muukka, Vantaa suunnittelupäällikkö Marika Orava, Vantaa suunnittelija Paula Kankkunen, Vantaa valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää, Vantaa ympäristöpäällikkö Leena Maidell, Vantaa ympäristöjohtaja Stefan Skog liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, HSL liikennetutkija Anna Planting, HSL projektikoordinaattori Tapani Hänninen, Kuumakunnat ympäristöpäällikkö Tapio Reijonen, Kuuma-kunnat ympäristöasiantuntija Aninka Urho, tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää,, sihteeri Seurantataulukkoon tietoja koonneet asiantuntijat: ympäristötaloussuunnittelija Johanna af Hällström, Helsinki ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson, Vantaa projektipäällikkö Laura Karhumäki, Espoo johtava ympäristöasiantuntija Leena Sjöblom; Espoo liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, HSL ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, 2

Sisällys 1 Johdanto 4 2 Strategian seuranta 5 3 Uutta sopeutumisessa pääkaupunkiseudulla 6 3.1 Alimmat rakentamiskorkeudet ja tulvariskien hallinta... 6 3.2 Hulevesien hallinta... 6 3.3 Viherrakenne ja viherkatot... 6 3.4 Vesihuolto... 7 3.5 Omatoiminen varautuminen... 7 3.6 Sosiaalinen haavoittuvuus ilmastonmuutokselle... 7 3.7 Sopeutumisen seuranta... 8 4 Toimenpidelinjausten toteutuminen - seurantataulukko 9 4.1 Maankäyttö... 9 4.2 Liikenne ja tekniset verkostot... 11 4.3 Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys... 13 4.4 Vesi- ja jätehuolto... 14 4.5 Pelastustoimi ja turvallisuus... 16 4.6 Sosiaali- ja terveystoimi... 18 4.7 Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä... 19 5 Lähdeluettelo 22 Käytetyt lyhenteet 23 3

1 Johdanto Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia valmistui keväällä 2012. Se tehtiin seudun kaupunkien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Strategiaan on koottu linjauksia ja toimenpiteitä, joilla pääkaupunkiseutu varautuu ilmastonmuutoksen ja ilmaston vaihtelun vaikutuksiin. Strategia keskittyy pääasiassa kunta-, sektori- tai hallintorajat ylittäviin ilmastonmuutoksen seurauksiin ja varautumisen toimenpiteisiin ja toimenpiteisiin, joilla voi olla ylikunnallisia vaikutuksia, ja/tai joiden suunnittelu tai toteuttaminen on edullista tai hyödyllistä tehdä yhteistyössä. Strategian toimenpiteet ja linjaukset on jaettu kahteen ryhmään: seudulliset ja yhteiset strategiset lähtökohdat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lyhyen aikavälin (2012 2020) toimenpidelinjaukset. Toimenpidelinjaukset on määritelty seuraaville sektoreille sekä sektorirajat ylittäville aiheille: Maankäyttö Liikenne ja tekniset verkostot Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys Vesi- ja jätehuolto Pelastustoimi ja turvallisuus Sosiaali- ja terveystoimi Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategiaan ei sisällytetty alueen meritulvariskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä, sillä ne käsiteltiin Helsinki-Espoo merialueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Tulvariskien hallinnan suunnittelu käynnistyi samaan aikaan kuin Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian valmistelu. Sopeutumisstrategian seurannan järjestämistä ja ohjaamista varten perustettiin vuonna 2013 seurantaryhmä, joka koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HSL:n, :n ja Kuuma-kuntien edustajista. Seurantaryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2015. 4

2 Strategian seuranta koordinoi pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian seurantaa ja raportoi siitä mm. verkkosivujensa kautta. Seurantataulukkoon on koottu pääkaupunkiseudun kaupunkien ja kuntayhtymien toteuttamia toimenpiteitä vuonna 2015. Tähän taulukkoon kootut toimet ovat kuitenkin vain osa kaupunkien sopeutumista edistävistä toimista. Esimerkiksi kaupungeissa toteutetaan tulvasuojelutoimia ja hulevesien hallinta on osa normaalia suunnittelutoimintaa. Seurantataulukon toimenpiteet on koottu kaupunkien ja HSL:n asiantuntijoilta sekä :n omasta seurantaraportista saaduista tiedoista. Kaupungit ovat määrittäneet itse toimet, jotka toteuttavat strategian linjauksia ja ne on liitetty seurantataulukkoon. Toimenpiteiden toteutumisen tilan arviointi perustuu subjektiiviseen asiantuntija-arvioon, jota on kuvattu Oiva-naamojen avulla. Asteikko painottuu kuitenkin hymynaamoihin (joko oivallinen tai hyvä), sillä taulukkoon on koottu pääasiassa käynnissä olevia tai toteutettavia sopeutumisen toimia. Oiva-naamat asteikko: Oivallinen, esim. toteutunut ja päättynyt suunnitelma, hanke, toimenpide Hyvä, esim. menossa oleva työ tai prosessi Korjattavaa, esim. suunniteltu työ, hanke, joka ei ole vielä käynnistynyt Huono, esim. työtä ei ole ollenkaan aloitettu 5

3 Uutta sopeutumisessa pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpiteitä on toteutettu hyvin kaupungeissa ja kuntayhtymissä. Osa linjauksista on jatkuvaa toimintaa, kuten sopeutumisen huomioiminen seudun yleiskaavoituksessa. Pääkaupunkiseudun kaupungit toteuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia osana ympäristö- ja muita ohjelmiaan ja sopeutuminen on monilla aloilla osa jokapäiväistä toimintaa. Pääkaupunkiseudulla on tehty myös uusia avauksia kuten Helsingin kaupungissa valmistellut Viherkattolinjaukset sekä kaupungin yhdessä tutkimuslaitosten kanssa tekemä aallokkotutkimus. Vantaalla tutkitaan sitä, miten vihertehokkuutta voisi nykyistä järjestelmällisemmin määritellä asemakaavoissa. 3.1 Alimmat rakentamiskorkeudet ja tulvariskien hallinta Vuonna 2014 julkaistun oppaan (Parjanne ym. 2014) mukaan Helsingin rannikkoalueella alin suositeltava rakentamiskorkeus on 2,80 m (N2000), johon tulee lisätä paikkakohtainen aaltoiluvara. Helsinki ja Espoo noudattavat oppaan mukaista rakentamiskorkeutta kaavoituksessaan ja rakentamisvalvonnassa. Helsingin kiinteistövirasto toteutti vuosina 2011-2015 yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Aalto yliopiston kanssa tutkimuksen aallokosta Helsingin rannikkovesillä. Tutkimus julkaistiin alkuvuonna 2016 ((Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto 15.1.2016) Helsinki-Espoo rannikkoalueen meritulvien riskien hallintasuunnitelma valmistui vuoden 2015 lopussa. Alueen tulvariskikartat julkaistiin syksyllä 2014 ja ne ovat saatavissa ympäristöhallinnon sivuilta. Vantaan tulvaohjelmaan on koottu tietoa siitä, miten kaupungissa varaudutaan tulviin ja miten ne voidaan huomioida entistä paremmin maankäytössä ja rakentamisessa. Tekninen lautakunta hyväksyi tulvaohjelman syksyllä 2015. Tulvaohjelmassa esitykset suositukset otetaan huomioon ohjeellisina maakäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Kuntatekniikan keskus seuraa tulvaohjelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteutumista. 3.2 Hulevesien hallinta Hulevesien hallinta ja luonnonmukaiset menetelmät ovat osa pääkaupunkiseudun kaupunkien normaalia toimintaa. Kaupunkien hulevesistrategiat tai -ohjelmat ohjaavat toimintaa. Hulevesien hallinnan suunnittelu on osa kaavoituksen ja rakennusvalvonnan suunnittelua ja neuvontaa. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskuksessa on laadittu Hulevesien hallinnan toimintamalli, joka on ohje Vantaalle rakentaville ja rakentamista ohjaaville. Kuninkaantammi on yksi seudun hulevesien hallinnan pilottikohteista. Kaupungeissa on myös tehty uusia rakenteita hulevesien hallintaan ja käynnistetty pilotteja, joissa testataan vettä läpäiseviä pinnoitteita. Espoossa osana CLASS (ClimateAdaptiveSurfaceS) projektia kokeillaan uusia pinnoitteita, pilottialueet rakennettiin vuonna 2015 ja rakenteiden toimivuutta seurataan. Espoon koealueet ovat Tikaslaakso, Lillhemt, Espoonlahti, Urheilupuisto ja Leppävaara, Vermontie 1. 3.3 Viherrakenne ja viherkatot Helsingin viherkattolinjauksen (Stadin katot elävät) valmistelu alkoi Rakennusvirastossa vuonna 2013 ja luonnos valmistui vuonna 2015. Toteutuessaan Suomen suurin viherkatto asennettiin vuonna 2014 Vantaan 6

Tikkurilaan toimisto- ja liikekeskus Dixin katolle. Vantaalla on linjattu, että kattokasvillisuutta käytetään uusissa ja tiivistyvissä kaupunkikeskuksissa sekä kaikilla alueilla, joilla kasvullista maata ja vettä läpäisevää maanpintaa on vähän. Viherkattojen avulla voidaan parantaa kaupunkialueen ekosysteemipalvelujen tarjontaa sekä lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia sekä edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Viherkatot sitovat ja viivyttävät sadevettä ja tarjoavat siten osaratkaisun hulevesien hallintaan. Kaupunkivihreä tasaa lämpötiloja ja ehkäisee urbaanien alueiden lämpösaarekeilmiötä. Runsaasti kasvillisuutta sisältävät viherkatot voivat myös sitoa pienhiukkasia ja parantaa ilman laatua. Viherkerrointyökalun soveltamisen mahdollisuuksia tutkitaan Vantaalla. Viherrakentamiseen on panostettu esimerkiksi Vantaan Kivistössä, missä viherkerrointyökalua on hyödynnetty laadukkaan ja viihtyisän ympäristön rakentamisen apuna uusilla kaavoitusalueilla. Viherrakenteen suunnittelu on ollut itsestään selvä osa kaavoitusta jo kauan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on uusi tärkeä tehtävä ja peruste kaupunkien viherrakenteelle tai vihreälle infrastruktuurille. Vantaalla on tekeillä uusi viherrakenneselvitys, joka liittyy alkavaan yleiskaavan tarkistustyöhön. 3.4 Vesihuolto toteuttaa strategian toimenpidelinjauksia konkreettisilla hankkeilla vesihuollossa. on arvioinut sisäisesti kahdesti omien toimenpiteidensä toteutumista ja ne ovat pääosin käynnistyneet ja toteutuneet suunnitellusti. Koska toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin, päätettiin vuosille 2015-2016 tunnistaa uusia tarpeellisia toimia vesihuollon osalta. Näitä ovat mm. hydraulisten viemärimallien laadinta työkaluksi viemäriverkoston tulvaherkkyyden selvittämiseksi sekä suunnitelmat ylivuotojen vähentämisratkaisuiksi. Vedenpuhdistuksessa on selvitetty kahdessa tutkimushankkeessa pintavesien orgaanisen aineksen muutosten vaikutuksia vesilaitosten toimintaan ja miten tilanteeseen tulisi varautua. 3.5 Omatoiminen varautuminen Asukkaille tarkoitettu urbaanin selviytymisen päivä toteutettiin huhtikuussa 2015 Lasipalatsin aukiolla Helsingissä. (http://urbaaniselviytyminen.fi/). Päivän järjesti :n Ilmasto-info laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Stara, Helen, alueen pelastuslaitokset, useat järjestöt (SPEK, SPR, Helpe) ja tutkimuslaitokset (Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, THL). Urbaanin selviytymisen päivän tapahtumassa vieraili noin 2000 ihmistä, sen kampanjasivuja katseli reilut 6600 kävijää ja Sissi selviytyjä-testin teki yli 800 ihmistä. Ilmastosanomat ilmestyivät sopeutumisen teemalla ja sen jakelu oli 140 000 Metro-lehden välissä. Päivä näkyi myös hyvin mediassa, mm. useilla YLEn kanavilla, MTV:n uutisissa, useissa lehdissä ja Helsingin Sanomissa ilmestyi aiheesta jopa 3 erillistä artikkelia. 3.6 Sosiaalinen haavoittuvuus ilmastonmuutokselle Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja niistä johtuvat kaupunkitulvat sekä helleaallot voivat lisääntyä selvästi. Tulvat ja helteet vaikuttavat ihmisiin ja yhteisöihin eri tavoin ja vaikutusten ankaruus riippuu paljon ihmisten haavoittuvuudesta. selvitti Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteisöjen haavoittuvuutta tulville ja helteille haavoittuvuuskartoituksen avulla. Kartoitus nostaa esiin pääkaupunkiseudun haavoittuvia ryhmiä. Työn tuloksena syntyi joukko haavoittuvuutta kuvaavia yksittäisiä ja yhdistelmäindikaattoreita sekä kuvaus siitä, miten haavoittuvuus jakautuu alueellisesti pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tuloksena saatiin kuvaus hulevesihaitan (disadvantage) alueellisesta jakautumisesta. Työ perustuu Iso-Britanniassa kehitettyyn sosiaalisen haavoittuvuuden kartoitusmenetelmään (Lindley ym., 2011). 7

Työn tuloksia voidaan käyttää tausta-aineistona kaupunkisuunnittelussa ja myös muilla sektoreilla kuten sosiaali- ja terveysalalla, pelastustoimessa ja asumisen suunnittelussa ja päätöksenteossa siitä, missä haavoittuvuus on suurinta ja missä resursseja tarvitaan eniten asukkaiden kannalta. Indikaattoreita voi myös käyttää työkaluna sopeutumistoimien priorisoinnissa ja kohdentamisessa. 3.7 Sopeutumisen seuranta seuraa vuosittain pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian toimenpidelinjausten toteutumista. Lisäksi seuraa seudun tason sopeutumista ja toimintaympäristön muutoksia. raportoi seurannasta ja muista ajankohtaisista asioista seurantaryhmälle, nettisivujensa kautta sekä mm. järjestämällä seminaareja. Sopeutumisen indikaattoreiden kansallisen tason kehittämistyö käynnistyi syksyllä 2015. Työtä seurataan pääkaupunkiseudulla ja siihen on vaikutettu mm. osallistumalla työpajoihin. 8

4 Toimenpidelinjausten toteutuminen - seurantataulukko 4.1 Maankäyttö Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 1. Otetaan ilmaston vaihtelun, sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon pääkaupunkiseudun kuntien yleis- ja asemakaavallisessa työssä Ilmastonmuutos otetaan huomioon kaikessa Helsingissä tehtävässä kaavoituksessa. Hulevesiasiat otetaan tyypillisesti huomioon kaavamääräyksin. Selvitys aiheesta valmistunut 2016 Hulevesiohjelman ja strategian toimenpiteiden toteuttaminen, loppuraportti valmistunut Helsingin ksv Helsingin ksv, HKR, Ymk, Rakvv Hulevesi- ja viherkattostrategioiden valmistelu useiden virastojen yhteistyönä Hulevesiohjelman päivitys 2016, Viherkattostrategia valmis 2016 Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelman (Vistra II) laatiminen aloitettu uuden yleiskaavan pohjalta Kuninkaantammen ja Honkasuon alueen asemakaavoissa ohjataan ilmastonmuutokseen sopeutumista hulevesien hallintaan liittyvin kaavamääräyksin iwater hankkeessa päivitetään hulevesistrategia integroidun johtamisjärjestelmän mukaiseksi Helsinki Helsingin ksv Helsingin ksv Helsingin ymk Vaikutukset huomioidaan kaavoituksessa osana normaaleja prosesseja, hulevesiohjelman toteuttaminen jne. Asemakaavojen hulevesien viivytysvaatimus (1 m³/100 m² läpäisemätöntä pintaa) aktiivisesti käytössä. Poiketaan vain perustelluista syistä Ilmastovaikutuksia on arvioitu KEKO-ekolaskurilla ja Skenariospalvelulla Aviapoliksen kaavarungon yhteydessä. KEKO laskuria on käytetty Vantaalla useissa asemakaavoissa ja tavoitteena on käyttää sitä kaikissa merkittävissä asemakaavoissa. Ilmastonmuutos ja hulevesien hallinta otetaan huomioon kaikessa Vantaan kaavoituksessa. Hulevesien hallinnan toimintamalli on valmistunut vuonna 2014. Espoon kake, kaupsu, yke Espoon kaupsu, rava Vantaan kaupsu Vantaan kaupsu Vantaa, kaupsu ja kuntek 9

Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 2. Huolehditaan ekosysteemipalveluiden toimivuudesta ja biodiversiteetin säilymisestä ekologisia yhteyksiä ja virheralueverkostoja kehittämällä Selvitys Helsingin metsäverkosta valmistui syksyllä 2015, se on osa Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa 2015 2024. Metsäisten luonnonsuojelualueiden määrä kaksinkertaistuu suojeluohjelman toteutuessa Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 Helsingin ymk, kasv, HKR Espoon kake, yke Espoon yleiskaavan viherkudelmatyö Espoon kaupsu Perinteinen luonnonsuojelu, alueiden rauhoittaminen, liitooravamallin kehittäminen ja lisäselvitykset Espoon yke, kaupsu Vesienhoito ja -suojelu Espoon yke Ekosysteemipalveluiden huomioiminen maankäyttö- ym. lausunnoissa Sulfidisaviriskin huomioiminen maankäytössä siten, etteivät rankkasateen sattuessa happamat vedet pääse tuhoamaan ekosysteemejä Espoon yke Espoon kaupsu, yke, kake Vantaan kasvillisuuden linjaukset määritelty Vantaa, kuntek Luonnonsuojelu ja mm. Liito-oravaselvityksen käynnistäminen (valmistuu 2016) Vantaa Viherrakennusselvitys edennyt, valmistunee 2016 Vantaa, kaupsu Vantaan kaupunkisuunnittelun Kestävä kaupunki työryhmä edistää ympäristöohjelman tavoitteita ja ilmastonmuutokseen sopeutumista Vantaan kaupsu 10

4.2 Liikenne ja tekniset verkostot Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 1. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun sekä ilmastonmuutoksen suurimmat riskit. Joukkoliikenteen valmiussuunnitelmissa varaudutaan liikenteen hoitoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousun riskit on huomioitu ko. alueille kohdentuvien suunnitelmien kaavamääräyksissä HKL on tunnistanut kriittisen merenpinnan nousun 2,5 m, jolloin Hakaniemen torin metron sisäänkäynnit ovat vaarassa. Aseman eteläpää suljetaan ja suojataan tulvatilanteessa, mutta liikenne voi toimia pohjoispään kautta HSL, HKL, muut liikennöitsijät HSL, HKL, muut liikennöitsijät Espoon linja-autovarikoiden sijainnin suunnittelu ja toteutus Espoon rava, yke 2. Kaupunkien liikenneverkon ja muiden yhdyskuntateknisten verkostojen suunnittelussa huomioidaan sään ääri-ilmiöiden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Uusien ratahankkeiden suunnittelussa on huomioitu muuttuvat sääolot entistä paremmin ja esimerkiksi länsimetron ja kehäradan suunnittelussa on tekniset tilat suojattu siten ettei tulviva vesi pääse niihin HSL:n valmiussuunnitelmassa on varauduttu ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Häiriönhallinnan toimintamallia sovelletaan tilannekohtaisesti liikenteen poikkeusoloissa. HKL sulkee ja suojaa tarvittaessa yksittäisen metroaseman sateen aiheuttamalta tulvimiselta HKL, HSL, Livi, VR Ksv, HKL, HSL Länsimetron suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitu tulvariskit Länsimetro Oy Tulvareitit kadunsuunnittelussa ja toteutuksessa osa normaalia prosessia aina kun tarpeen Toteutetaan Helsingin tulvastrategiaa joukkoliikenteen tulvasuojelussa yhteistyössä infran omistajien kanssa Espoon kake HSL, HKL, Länsimetro Helsingissä on tehty erillisiä paikkakohtaisia tulvasuojaussuunnitelmia HKR HLJ 2015 on valmisteltu yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman 2050 ja asuntostrategian kanssa. Suunnitelmat muodostavat yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. HLJ 2015 hyväksyttiin HSL:n hallituksessa 3.3.2015 ja KUUMA-seudun kunnissa touko-kesäkuussa 2015 HLJ 2015:n vaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti. Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu sopeutumisen kannalta merkittävät liikennejärjestelmän kohteet strategisella tasolla. HSL HSL 11

Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 3. Joukkoliikenteen häiriöpäivystyksen ja liikenneinfokeskuksen asiakasviestintää kehitetään reaaliaikaiseksi eri kanavia pitkin. HKL:n häiriöpäivystys toimii ja on päivittäisessä käytössä. Valvomon toimintaohjeiden tarkistaminen ja uusiminen on aloitettu. Metron tilannekuvajärjestelmän hankinta keskeytettiin vuonna 2015, ja aloitetaan uudelleen 2016. Asiakasviestintää tehdään äkillisissä häiriötilanteissa HSL:n verkkosivuston kautta sekä Facebookissa. LIJ:n käyttöönotto tulee mahdollistamaan myös suoran reaaliaikaisen asiakasviestinnän. Tältä osin selvitetään edelleen millä tavoin suunnattu asiakasviestintä pitäisi toteuttaa. Viestintää on harjoiteltu harjoituksissa ja koeteltu käytännön häiriötilanteissa (mm. kehäradan katko 2016) HSL, HKL ja muut liikennöitsijät HSL HSL 12

4.3 Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 1. Osallistutaan hankkeeseen, jossa selvitetään merenpinnan nousun skenaariot ja niiden todennäköisyys Aaltoiluselvitys valmistui. Selvityksestä tehtiin raportti Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla vuosina 2020, 2050 ja 2100, joka julkaistiin tammikuussa 2016. Ilmatieteen laitos, Helsingin kiinteistövirasto 2. Tarkistetaan alimmat rakentamiskorkeudet päivitettyjen merenpinnan nousun arvioiden sekä ohjeistuksen perusteella Helsingissä on käynnissä useita rakentamisprojekteja, joissa selvityksen tietoja hyödynnetään Ohje alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista (2014) on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston käytössä, Kiinteistöviraston selvitys turvallisista rakentamiskorkeuksista valmistui 1/2016 Tarkistettu vuonna 2012, ei sen jälkeen, alin rakentamiskorkeus on Espoossa 3 m Helsingin ksv Espoon rakennusvalvo nta 3. Selvitetään katettujen alueiden osuus pääkaupunkiseudulla ja arvioidaan niiden merkitystä hulevesien hallinnan kannalta Uusien alueiden rakentamisen yhteydessä selviää kunkin tontin läpäisevien pintojen osuus, mutta kokonaiskuvaa ei ole. rakennusvalvonta valvoo kaavan hulevesivaatimusten toteutumista Espoon yleisillä alueilla suunnittelussa arvioidaan läpäisevän pinnan osuus, jotta osataan mitoittaa hulevesirakenteet CLASS-hankkeessa selvitettiin läpäiseviä pintoja ja niiden ominaisuuksia, Espoon pilotin rakentaminen käynnistyi 2015 (Tikaslaakso, Henttaa Suurpelto). Tikaslaakson kohde on toistaiseksi ainoa, jota on lähdetty rakentamaan Marketanpuiston hulevesikeskuksen rakentaminen, valmistui 2016. keskuksessa neuvotaan ja koulutetaan (pien)talorakentajia hulevesiratkaisujen valitsemisessa ja toteuttamisessa VTT:n Stormfilter-hankkeessa (2015-2017) tutkitaan läpäiseviä ja puhdistavia hulevesiratkaisuja, Espoo on kumppanina hankkeessa Espoon rakennusvalvo nta Espoon kake Espoon kake Espoon kake, yke Espoon kake, yke Vantaan tulvaohjelma hyväksyttiin syksyllä 2015 (Tekninen lautakunta) Vantaa Suunnitteluperiaatteet ja neuvonta hulevesien imeyttämisen ja pidättämisen hallinnasta järjestetty.. Vantaa, kuntatekniikan keskus Uudet maanpeiteaineistot on tuotettu ja julkaistu avoimena datana huhtikuussa 2015, aineistot päivitetään jatkossa vuosittain 13

Tulvariskien hallinnassa ja suunnittelussa, joka ei sisältynyt sopeutumisstrategian toimenpidelinjauksiin, on seudulla toteutettu mm. seuraavia hankkeita: Helsinki-Espoon rannikkoalueen tulvariskikartat valmistuivat elokuussa 2014. Tulvariskien hallintasuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin joulukuussa 2015. Karttojen ja suunnitelman valmistelua koordinoi Uudenmaan ELY-keskus, ja työtä ohjasi tulvaryhmä, johon kuuluivat edustajat Helsingin ja Espoon kaupungeista, Uudenmaan liitosta, ELY-keskuksesta ja :stä. 4.4 Vesi- ja jätehuolto Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 1. Pääkaupunkiseudun vesi- ja jätehuollon suunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä merenpinnan nousun aiheuttamat riskit. Vesi- ja jätehuollon valmiussuunnitelmassa varaudutaan sään ääriilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin 2. Selvitetään vesihuoltojärjestelmän mitoitusperusteet ja niiden riittävyys ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousu :n toiminta-alueen kattavien hydraulisten viemärimallien laadinta työkaluksi mm. viemäriverkoston tulvaherkkyyden selvittämiseksi Ilmatieteen laitoksen OSAPOL-tutkimus tuottaa alueellisen sateen toteumatietoja, osallistuu hankkeeseen Vesihuollon KT-sopimusta tarkentavan hulevesisopimuksen valmistelu käynnissä, sopimus valmistuu 2017 Ilmatieteen laitos,, kaupungit Tarkistettu 2012, noudatetaan edelleen Espoon kake, :n toiminta-alueen kattavien hydraulisten viemärimallien laadinta työkaluksi mm. viemäriverkoston tulvaherkkyyden selvittämiseksi Älykkään tulvaluukun pilotointi-hanke 3. Vantaanjoen valuma-alueen jätevesiylivuotojen vähentämistä koskevan toimenpideohjelman jatkokehityksessä otetaan huomioon myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja mahdolliset lisääntyvät riskit SSP (Sanitation Safety Plan) riskityökalun käyttöönotto osastoilla ja riskitarkastelujen päivittäminen vuosittain Vesihuollon suunitteluohjeistus, mallipumppaamo suuriin kohteisiin Jätevedenpumppaamoiden ja verkon varavoimakaluston kartoitus ja täydennyshankinnat 4. Edistetään sekavesiviemäreiden ylivuotojen vähentämistä Helsingin ydinkeskustan alueella. Otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden ja merenpinnan nousun aiheuttamat riskit hankkeiden suunnittelussa CITYWATER-hankkeen puitteissa Maunulanpuistoon rakennettiin Helsingin ensimmäinen biosuodatusalue luonnonmukaisen hulevesien hallinnan edistämiseksi. :n toiminta-alueen kattavien hydraulisten viemärimallien laadinta työkaluksi mm. viemäriverkoston tulvaherkkyyden selvittämiseksi Eteläranta-Pohjoisesplanadi viemäriosuuden saneeraussuunnittelu ja ylivuotojen vähentämisratkaisujen kartoittaminen, Helsinki 14

Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 5. Selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia veden puhdistukseen DomQua-hankkeessa tutkitaan syitä pintavesien orgaanisen aineen muutoksille Pohjoismaisissa pintavesissä sekä arvioidaan muutoksen tulevaisuuden trendejä. Lisäksi hankkeessa selvitetään vesilaitosten varautumista muutokseen. Hanke päättyy vuonna 2016., SYKE; NIVA (Norja) sekä Pohjoismaiset kumppanit NOMiNOR-hankkeessa selvitetään mm. pintavesien luontoperäisen orgaanisen aineen (NOM) pitoisuuksien muutoksia, sen karakterisointia eri menetelmillä ja tutkitaan erilaisten vedenpuhdistusprosessien tehokkuutta orgaanisen aineen poistossa. Hanke päättyy vuonna 2016 10 vesilaitosta (3 Ruotsista, 3 Norjasta, 3 Skotlannista ja ). Lisäksi tutkimuslaitoks ia ja yliopistoja Norjasta, Ruotsista ja Skotlannista sekä Aalto yliopisto 6. Tarkistetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan mitoitusperusteet sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten riskit huomioon ottaen Ämmässuon uusi tasausallas 9000 m³ rakennetaan vuosina 2015 2016. Altaalla korvataan vanha allas ja varaudutaan sään ääri-ilmiöihin. Kaatopaikan pintarakenteita rakennetaan ja kehitetään vuosittain. tavoitteena on jätevesimäärien vähentäminen ohjaamalla puhtaat vedet maastoon ja likaiset viemäriin Ruskeasannan Sortti-asemalle rakennettiin pintavesien johtamista varten kaivorakenteet, joilla tontilla syntyviä pintavesiä viivästytetään ennen niiden johtamista avo-ojastoon 15

4.5 Pelastustoimi ja turvallisuus Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 1. Kaupunkien valmiussuunnittelussa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöt sekä sään ja ilmaston aiheuttamat riskit ja niihin varautuminen Varautumistoimenpiteet viedään kunnan riskien hallinnan toimintasuunnitelmaan Aihe on huomioitu v. 2015 voimaan tulleessa Helsingin kaupungin valmiusohjeessa. Ohjeessa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian uhkamallit on vastuutettu kaupungin eri organisaatioille, sään ja ilmaston ääri-ilmiöt ja ympäristöuhat mukaan luettuina. Organisaatiot huolehtivat varautumisen yhteistoiminnasta ja yhteensovittamisesta kunkin uhkamallin osalta. Helsingin kaupunginkanslia, pelastuslaitos, muut virastot ja liikelaitokset 2. Pelastuslaitokset ylläpitävät ajantasaisina tietoja yhteistoimintaorganisaatioista ja resursseista, joita tarvitaan sääilmiöiden aiheuttamissa häiriötilanteissa. HKL:n valvomon toimintaohjeet on sovitettu yhteen pelastuslaitoksen toiminnan kanssa ja soveltuvat myös luonnonolosuhteista johtuviin tilanteisiin Sosiaali- ja terveysvirastossa on keskusteltu ja annettu ohjausta ja neuvontaa sään ääri-ilmiöiden osalta mm. kuumuus ja kylmyys Sosiaali- ja terveysviraston kohteet selvitetty tulva-alueiden osalta, sijaitsevat pääosin niiden ulkopuolella, muutamia haavoittuvia kohteita on tunnistettu (Esim. Kalasatama) Vantaalla muutokset lisätty maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmiin päivitysten yhteydessä 2015. Sisällytetään myös muiden toimialojen suunnitelmiin päivitysten yhteydessä. Toimintamalli on sisällytetty pelastuslaitoksen suuronnettomuusohjeistukseen (Helsinki) Helsingin sote Helsingin sote Vantaa Aluepel.laitosten pelastuspalveluorg. kuuluvat yhteistoimintaviranom., kuntien viranomaiset, järjestöt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskus huolehtii tietojen ylläpidosta ja niihin tehtävistä muutoksista. Kukin organisaatio huolehtii tarvitsemistaan resursseista ja avainhenkilöiden yhteystiedot toimitetaan tilannekeskukselle. Tilannekeskus lähettää näille henkilöille tarvittaessa tekstiviestejä ja sähköpostiviestejä tai ottaa muuten yhteyttä. Tarvittaessa aika-ajoin tilannekeskus myös tarkistaa ao. tietoja. Toiminta on jatkuvaa Alueen kunnat,, HSL ja muut yhteistyökump panit sekä Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. 16

Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 3. Kaupunkien omissa ja alueellisissa johtamis- ja valmiusharjoituksissa harjoitellaan myös sään ääriilmiöistä johtuvien onnettomuus- ja häiriötilanteiden johtamista ja toimintaa Marraskuussa 2014 pidettiin TYPPI 2014 harjoitus Lisäksi sään ääri-ilmiöitä on käsitelty pelastuspalveluneuvottelukunnan koulutus- ja suunnittelujaoston toiminnassa Huoltovarmuuskeskuksen aluepoolin Etelä-Suomen alueellinen varautumistoimikunta ja rakennuspoolin Uudenmaan aluetoimikunta järjestivät varautumisharjoituksen Santahaminassa marraskuussa 2015. Harjoituksen lähtökohtatilanteena meriveden nousu ja myrskytuuli pääkaupunkiseudulla sekä sähkön tehopula, Kaupungit, pelastuslaitokset Huoltovarmuuskeskus, pelastuslaitokset, kaupungit Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston omia sään ääri-ilmiöihin liittyviä harjoituksia ei ole tehty Kukin organisaatio huolehtii harjoituksista myös tarpeidensa mukaisesti Yhteistyöryhmän sähköyhtiön (Caruna), :n, Espoon kaupungin ja viranomaisten (poliisi & pelastus) kesken sään ääri-ilmiöiden varautumisen tueksi. Yhteistyöryhmän kautta kootaan mm. yhteinen tilannekuva eri toimijoiden tilanteesta pitkässä juoksussa sekä keskustellaan yhteisesti jatkuvuuden varmistamisen toimintatapojen kehityksestä. Espoon kaupunki (poliisi ja pel.laitos),, Caruna 4. Pelastussuunnitteluohjeiden uusinnan yhteydessä ohjeistetaan omatoiminen varautuminen sään ääriilmiöiden aiheuttamien riskien varalle Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinnan asiakirjoja päivitetään. Niihin liittyen on päivitetty v. 2016 alussa toimenpiteet sään ääri-ilmiöiden aiheuttamissa tilanteissa Helsingin Rakvv Espoon kaupungin nettisivuilla esitellään kaupungin tulva-ohje Espoon yke Vantaalla tulvariskialueiden asukkaita ja kiinteistönomistajia tiedotetaan tulvariskeistä, tulvaohje tehty ja jaettu 2014 Vantaa 17

4.6 Sosiaali- ja terveystoimi Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 1. Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisessä ja valmiussuunnitelmissa otetaan huomioon sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamat riskit 2. Selvitetään tapaustutkimuksena ilmastonmuutokselle ja sään ääri-ilmiöille haavoittuvat ryhmät ja tunnistetaan heidän tarpeensa häiriötilanteiden aikana Sosiaali- ja terveysviraston kiinteistöjen suunnittelussa on huomioitu mm. kellaritilojen tiiveys ja arkistotilojen turvallisuus Espoon sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmassa ei ole mainintaa merenpinnan nousun eikä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisesta. Kaupunkitason riskeinä mainitaan esim. tulvat ja myrskyt ja eri järjestelmien vakavat häiriöt, mutta riippumatta siitä mistä ne aiheutuvat Sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden omissa toimintaohjeissa on suunnitelmat siitä, miten toimitaan sähkö-, lämpö, vesi- ja tietoliikennekatkosten aikana. Kotihoidossa testattu käytännössä toimintaa sähkö-, vesikatkon ja tieyhteyksien katkon aikana vuoden 2011 myrskyn seurauksena. Pandemiasuunnitelma on olemassa, ympäristöterveydellä ei erityissuunnitelmaa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmaan sisällytetty muutokseen sopeutuminen. Haavoittuvat ryhmät ovat sosiaali- ja terveysviraston tiedossa, mutta tarpeiden kartoitusta tai tapaustutkimuksia ei ole toteutettu Helsingin soten hallinto ja turvatoiminto Espoon sote Esoon sote Espoon sote Vantaan sote Helsingin sote 3. Käynnistetään urbaanin selviytymisen hanke, jonka tavoitteena on valmentaa asukkaita ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin. Työvälineinä ovat urbaani selviytymisopas ja vuosittainen tapahtuma sekä sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä. Oppaassa neuvotaan selviytymään arjen kautta normaalioloista poikkeavissa tilanteissa, kuten sähkö- ja vesikatkojen ja helleaaltojen tai kesäisten tai talvisten rajuilmojen aikana Helleajan ohjeistus henkilökunnalle ja asiakkaille on tehty Helsingin sote Urbaanin selviytymisen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran 22.4.2015 Lasipalatsin aukiolla Helsingissä. http://urbaaniselviytyminen.fi/ Ohjelmassa olivat mm. rajuilma- ja hellekontit, asiantuntijahaastattelut, organisaatioiden ja järjestöjen esittelyt, pelastuslaitoksen kalustoa esitteillä, pelastuskoirien näytöksiä jne. Tapahtuman järjestettiin laajassa yhteistyössä, Ilmasto-info koordinoi Ilmasto-info, Helsingin ymk, Stara, Helen, SPEK, Helpe, SPR pel.laitokset,, HSL, Kova-tk, IL, SYKE, THL, Lasipalatsi, Uudenmaan pelastusliitto, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 18

4.7 Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 1. Luodaan tiedonvälityksen verkosto ilmastonmuutoksen tutkijoille ja tiedon käyttäjille uusimman ilmastotiedon välittämiseksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi Sopeutumisstrategian seurantaryhmä on kokoontunut 2 kertaa vuodessa Helsinki, Espoo, Vantaa, HSL, Kuuma-kunnat, Järjestetään yhteisiä työpajoja, seminaareja ja työkokouksia Sopeutumisen seminaari järjestettiin 25.3.15 Kansallismuseossa :n uudistetuille nettisivuille on koottu tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta seudulla. Sivustoa ylläpidetään jatkuvasti. :n asiantuntijat käyvät luennoimassa ja kouluttamassa asiantuntijaja asukastilaisuuksissa sekä pääkaupunkiseudun luottamushenkilöille järjestetyissä tilaisuuksissa. Ilmastoluento sisältää tietoa sekä hillinnästä että sopeutumisesta Asukkaille suunnattu Ilmastosanomat ilmestyi Metro-lehden välissä 20.4.15. Lehden teemana oli sopeutuminen. Jakelu 140 000 kpl Ilmastoinfo VTT:n Stormfilter-hankkeessa (2015-17) tutkitaan läpäiseviä ja puhdistavia hulevesiratkaisuja, Espoo mukana 40 000 eur osuudella kake, yke Marketanpuiston hulevesikeskuksen rakentaminen käynnissä (valmistuu 2017). Keskuksessa neuvotaan ja koulutetaan (pientalo)rakentajia hulevesiratkaisujen valitsemisessa ja toteuttamisessa. kake, yke 2. Kartoitetaan kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia kaupunkiseutujen sopeutumisesta ja levitetään niistä tietoa kaupungeille ja muille sidosryhmille Yhteistyö Manchesterin ja Cardiffin yliopistojen ja Manchesterin kaupungin ympäristötoimen kanssa haavoittuvuuskartoituksen toteuttamisessa, kartoitus valmistui joulukuussa 2015, Manchesterin ja Cardiffin yliopistot 6-stads gruppen vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisen työryhmä kokoontui, jäsenenä, muita pohjoismaisia vesilaitoksia Vantaalla yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa mm. ICLEIn, Kööpenhaminan, Hampurin ja Vancouverin kaupunkien sekä Tukholman lääninhallituksen kanssa Vantaa 19

Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 3. Osallistutaan kansallisen ja alueellisen tason yhteistyöverkostoihin kokemusten ja tiedon levittämiseksi Kootaan ilmastoon liittyviä verkkosivustoja :n sivuille ja hyödynnetään niitä asiantuntija- ja käyttäjäpalautteen saamisessa, tiedon välityksessä ja keräämisessä on asiantuntijajäsenenä kansallisen sopeutumisohjelman seurantaryhmässä MMM, YM, SM, STM, VM, LVM, TEM,, Kuntaliitto Seudullinen ilmastoryhmä kokoontunut noin 3 kertaa vuodessa ELY, Uudenmaan liitto,, Helen, Fortum, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kuuma-kunnat 4. Kehitetään työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle kaupunkien suunnittelun avuksi ja selvitetään sopeutumisen kustannuksia (Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut suunnittelussa hankehakemus). Espoon kaupungin nettisivuilla esitellään kaupungin tulva-ohje, lhttp://www.espoo.fi/fi- FI/Espoon_kaupunki/Turvallisuus/Turvallinen_arki/Toimintaohjeita_tulvatil anteisiin(49449) Toimintaohjeita tulvatilanteisiin ILKKA-hankkeessa kehitetty viherkerroinsuunnittelu-työkalu on sisällytetty vuonna 2015 käynnistyneeseen kansainväliseen iwaterhankkeeseen. Hankkeen puitteissa työkalua viedään muihin kaupunkeihin ja sen käyttöä edistetään Helsingissä. Helsingin ympäristökeskus on kumppanina hankkeessa. Espoo kumppanina VTT:n Stormfilter-hankkeessa (2015-2017), jossa tutkitaan läpäiseviä ja puhdistavia hulevesiratkaisuja yke Helsinkin ymk Espoon kake, yke 5. Osallistutaan hankkeisiin, joissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tautikirjoon sekä sen kansantaloudellisia vaikutuksia sekä selvitetään ilmastonmuutoksen merkitystä kasvi- ja eläintautien sekä eläinten ja ihmisten yhteisten tartuntatautien esiintymiseen CLASS-hankeen (2012 2014) läpäisevien pintojen pilotti käynnistynyt 2015 Espoossa. Koealueet ovat Lillhemtin Tikaslaakso, Espoonlahden Urheilupuisto ja Leppävaaran Vermontie. Tikaslaakson kohde on toistaiseksi ainoa, jota on lähdetty rakentamaan. SOTERKO-ohjelma käynnistyi vuoden 2015 keväällä. Ohjelman tavoitteena on lisätä tutkimusta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. ja kaupungit seuraavat ohjelman tuloksia. Espoon kake THL, TTL, SYKE, IL, VATT, Evira 20

Toimenpidelinjaus Toimenpiteet 2015 Toimijat Tila 6. Osallistutaan hankkeisiin, joissa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen mukaan lukien metsäpalot ja hiukkaspäästöt Tuotetaan edelleen tietoa ilmanlaadusta ja ylläpidetään valmiutta tiedottaa äkillisestä ilmanlaadun heikkenemisestä (kuten metsäpalot ja kaukokulkeuma) 7. Tuotetaan eri näkökulmista kestävään kehitykseen ja yhteiskunnan riskinsieto- ja elpymiskyvyn kehittämiseen liittyvää tietoa ja edistetään aiheeseen liittyvää tutkimusta Sopeutumisen suunnittelun tarvitsemaa seudullista paikkatietoa tarjotaan :n avoimen datan karttapalvelun kautta, sekä virkakäyttöön SeutuRuutu-palvelun kautta 21

5 Lähdeluettelo Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto 2016. Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla vuosina 2020, 2050 ja 2100. http://www.hel.fi/static/kv/turvalliset-rakentamiskorkeudet.pdf Helsingin kaupunki 2015. Stadin katot elävät. Helsingin viherkattolinjaus. http://www.hel.fi/static/public/hela/yleisten_toiden_lautakunta/suomi/esitys/2015/hkr_2015-11- 24_Ytlk_37_El/50A2CA25-55BF-433E-8AB9-E036E4B80A4A/Liite.pdf 2016. Ilmastolähtöinen sosiaalinen haavoittuvuus pääkaupunkiseudulla. https://www.hsy.fi/sites/esitteet/esitteetkatalogi/raportit/-ilmastolahtoinen-sosiaalinen-haavoittuvuus.pdf Jaakkonaho, O., Jussila, T. ja Rantokokko, K. 2015. Helsinki-Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma. Uudenmaan ELY-keskus. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvariskien_hallintas uunnitelmat/helsingin_ja_espoon_rannikkoalueen_tulva(29184) Kahma, K., Pellikka, H., Leinonen, K., Leijala, U. ja Johansson. M. 2014. Pitkän aikavälin tulvariskit ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2014:6. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135226/2014nro6.pdf?sequence=1 Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian sivut: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ilmastonmuutos_energia/ilmanstonmuutos_sopeutminen.html Parjanne ja Huokuna 2014. Tulviin varautuminen rakentamisessa. Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135189 22

Käytetyt lyhenteet ELY Helpe HKL HSL IL kake kaupsu LVM MMM Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Helsingin pelastusliitto Helsingin kaupungin liikennelaitos Helsingin seudun liikenne Ilmatieteen laitos Kaupunkitekniikan keskus kaupunkisuunnittelu Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö NIVA Rakvv SPEK SPR soster sote STM SYKE TEM THL TTL VATT VM yke, ymk YM Rakennusvalvontavirasto Suomen Pelastusalan keskusjärjestö Suomen Punainen Risti sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen ympäristökeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valtiovarainministeriö ympäristökeskus Ympäristöministeriö 23

24

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjaukset - Toteutuminen vuonna 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi