Agroekologinen symbioosi

Samankaltaiset tiedostot
Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Alkutuotantoa, ruoan jalostusta ja energiaa paikallisesti

Mitä luomu voi tarjota tavanomaiselle maataloudelle?

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Maatalousluonnon monimuotoisuuden tulevaisuus

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Kiertotalous maataloudessa

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Luomututkimuksen linjauksia. Sari Iivonen Mustiala

Ravinteiden kierrätys

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Biotalouden ja kuluttajan näkökulma tulevaisuuden nautakarjatalouteen Jyri Aponen

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT

R U K A. ratkaisijana

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Jätteestä liiketoimintaa? Kestävien liiketoimintamallien ja teollisen symbioosin näkökulmia

KIERTOTALOUS käytäntöön

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

CASE BENELLA INNOTORI

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Älykäs ja ekologinen

Mitä ruoaksi huomenna? Ruoan kulutuksen tähtikartastot vuoteen 2030

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

- Potentiaalia innovaatioiksi

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

TRANSMANG. Ruokaturvan tulevaisuus Euroopassa?

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Elintarviketalous 4.0

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävä kehitys ja kiertotalous

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Biotalouden globaalit näkymät

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kestävä rakentaminen - ilmastoteko

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Tekstiilien kiertotalouden haasteista ja onnistumisen edellytyksistä. Telaketju-hankkeen webinaari Jouko Heikkilä, VTT

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Transkriptio:

Palopuron Agroekologinen symbioosi Juha Helenius Helsingin yliopisto Luomuinstituutin yleisöseminaarien sarja Tutkittua tietoa luomusta, Mikkeli 7.3.2017

Agroekologia 1. Tieteellinen tutkimusala, jonka kohteena on maatalouden ja ruokajärjestelmien ekologinen kestävyys 2. Tuotantotapa, jossa sovelletaan ekologisia menetelmiä ( ekologinen imperatiivi ) 3. Yhteiskunnallinen liike, jossa ihmiset hakevat takaisin yhteyttä ruoan tuotantoon, ruokaturvaansa; ruokasuvereniteettia 2

Symbioosi Biologian termi, joka tarkoittaa (osapuolille hyödyllistä) yhteiseloa kotelosieni + kantasieni + levä 3

Teollinen ekologia ekosysteemit teollisten järjestelmien malleina ei jätettä, vain (kierrätettäviä) resursseja yhden toimijan sivuvirta on toisen toimijan raaka-ainevirta kehdosta kehtoon (form cradle to cradle) 4

yhteiskunnallinen järjestelmä luonto = "vara" ympäristö = luonto 5

yhteiskunnallisekologinen järjestelmä 6

Teollisen ekologian teoria (T.E. Graedel 1996, Annu. Rev. Energy Environ 21: 69 98, modifioitu) 1. Lineaarinen ainevirta: avoin järjestelmä Paljon energiaa Rajattomasti materiaalisia resursseja Vähemmän energiaa Rajallisesti materiaalisia resursseja Niukasti energiaa Niukasti uutta materiaalia Epäekologinen teollinen systeemi Esiekologinen teollinen systeemi Ekoteollinen systeemi Energiaa lämpönä Rajattomasti jätettä 2. Osittain kiertävä ainevirta: osittain suljettu järjestelmä 3. Kiertävä ainevirta: suljettu järjestelmä Energiaa lämpönä; parantunut energiatehokkuus Vähentynyt jätemäärä Energiaa lämpönä; suuri energiatehokkuus Korkea kierrätysaste, niukasti jätettä 7

Teolliset symbioosit Chertow, M.R. 2000. Annual Review of Energy and Environment 25: 313-317. yritykset ovat paikallisesti lähekkäin, vierivieressä materiaalikierto ja energiatehokkuus mahdollista maksimoida 8

Agroekologinen symbioosi teollisen symbioosin idea sovellettuna ruokajärjestelmään toimijoiden tasa-arvoinen suhde lineaarisesta järjestelmästä kierrättävään (sykliseen) keskittyneestä hajautettuun bulkista paikalliseen 9

Panostuotanto elintarvikeketjumalli (food chain) korostaa ainevirtaa ja vaihdantaa keskittyneen agriteollisen ruokajärjestelmän malli Panostuotanto Jalostus Panostuotanto Panostuotanto Kauppa Taloudet / Kuluttaja Jätehuolto Jätehuolto Alkutuotanto Jätehuolto Jätehuolto 10

elintarvikeketjumalli (food chain) korostaa ainevirtaa ja vaihdantaa keskittyneen agriteollisen ruokajärjestelmän malli Panostuotanto Panostuotanto Jalostus Panostuotanto Panostuotanto Kauppa Taloudet/ Kuluttaja Jätehuolto Jätehuolto Alkutuotanto Jätehuolto Jätehuolto kuljetus hävikki 11

ketjumalli ei problematisoi yksisuuntaisuuttaan Taloudet / Kuluttaja Kauppa Jalostus Alkutuotanto 12

Euroopan elintarvikesuppilo, keskittyneen lineaarisen järjestelmän tuote. (Poux et al. 2016. Transition scenarios to agroecology in Europe: relevance and challenges of a fundamental contribution to the EU debate on agriculture and environment, IDDRI & European Forum on Nature Conservation and Pastoralism. Fig. 3.)

Keskittynyt järjestelmä on vertikaalinen, mutta ruoan tuotanto on horisontaalista; pellot ovat maisemassa, ruoka on ekosysteeminen tuote. ruoalla on koti, ruoka-aineet ovat paikallisia - ruoan kautta muodostuu kokemus paikasta, joka on koti (-paikka)

paikallisen järjestelmän yhteisöllinen ainevirta- ja vaihdantamalli: "ruokakierto", (food cycle, circular food system) Taloudet / Kuluttaja Kauppa Alkutuotanto Jalostus 15

Miksi? 1. Ekologinen imperatiivi: ravinnekierrätys, bioenergia, kestävä tuotantokyky aito bio- ja kierrätystalouden malli aidossa biotaloussektorissa 2. Ruokaturva, huoltovarmuus ilmastonmuutoksen varjoon jäänyt megatrendi: ruokaturvan rapautuminen 3. Ruoan tuottajan myös teollisuuden - ahdinko hintamarginaali kasvaa: tuottavuuden kasvattamisen pakon ja tuottajan osuuden jatkuvan laskemisen oravanpyörä 4. Maaseudun periferioituminen, 100 ha yksinäisyys symbioosit kerrannaisvaikutuksineen merkittävä maaseutuelinkeinojen mahdollisuus 5. Vastaus ruokakulttuuriseen tarpeeseen valistuneet kuluttajat hakevat suorempaa yhteyttä oman ruokansa tuotantoon 16

Visio: ruoan "glokalisaatio - paikallisten ruokajärjestelmien globaali verkosto ekologinen ja taloudellinen tehokkuus paikallisuus: lähiruoka, paikallinen ruoka paikallinen vastuu» vastuu ympäristöstä ja luonnonvaroista» sosiaalinen vastuu» "oma lusikka pois toisen riisikulhosta" kierrätys: ravinteet kiertoon, ei "jätteitä energiaomavaraisuus: bioenergia sopeutuvuus: "hajautettu ruokaturva" riskien hallinta: esim. ruokaepidemioiden riski 17

http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi/ 18

Kiitos. Kuva: tiedebasaari.wordpress.com 19