Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi ja taimen Järvilohen viljelykokeilut Hiiskoskella, M.Puhakka Joki padottiin Hiiskoskella 1955 Virtaama aleni: n. 70 m 3 /s > 3 m 3 /s ja 2m 3 /s Noin 18 km vanhaa jokiuomaa, yli 10 nimettyä koskialuetta
SMOLTTISAALIS - TUOTANTO?? 2 kuution virtaama 2-v JT; velv. ist. jokeen vuosi järvilohi järvitaimen 1989 169 101 1990 258 244 1991 330 394 1993 178 57 2004 251 47 2005 296 29 Smolttituotanto istutusmääristä riippumatta alle 400 järvilohta ja taimenta vuodessa?
KHO:n päätös 29.1.2013 Juoksutusta lisättävä 7 v ajaksi huhtikuusta-syyskuun loppuun 6 m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s Selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala- Koitajoen kalakannoille, järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa Tehtävä uusi hakemus juoksutuksen järjestämisestä yms. lupavirastolle kuuden vuoden kuluessa (29.1.2018)
Hiiskosken pato kesäkuussa 2010: 2 m 3 /s
Hiiskosken pato toukokuussa 2013: 6 m 3 /s
useampia toisiaan tukevia hankkeita Vattenfallin ja POKELYn seurantaohjelma RKTL:n 2013 käynnistämä tutkimushanke POKELYn koskikunnostustoimet Vattenfallin ja SLL:n kutualuekunnostukset Ilosaarirockin kutusoraikko
USEITA YHTEISTYÖKUMPPANEJA POKELY Vattenfall RKTL Pielisjoen kalastusalue Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus Suomen luonnonsuojeluliitto Ilosaari-rock
MITÄ SELVITETÄÄN? Mädin ja pienpoikasten selviytyminen ja poikastuotannon määrä niihin vaikuttavat tekijät Vaelluspoikasmäärä ja vaelluspoikasten selviytyminen Pielisjoessa ja järvivaiheessa > kudulle palaavien määrä? Kutulohien käyttäytyminen ja kuteminen? Koskien kunnostamisen vaikutukset > lisääntyykö tuotanto? Kutusoraikkojen merkitys Joen kalaston lajikoostumus, määrä, muutokset Elinympäristöjen olosuhteet, kelvollisten elinympäristöjen määrä Onnistuuko luontainen elinkierto?
Koeverkotukset kesäkuussa 2013
Miten? 1. Mäti- ja vk-poikasistutukset Emokalastoissa laajempi geneettinen vaihtelu kuin yhden vuoden kutupyynneillä saatavissa emokaloissa geenipoolimäti (matriisihedelmöitykset) Enonkoskella olevista emokalastoista > laaja geenipohja 2013 syksyllä tehtiin ensimmäinen ko. mätierä (n. 60-70000 mätimunaa) > alitsariinivärjäys Mäti- ja tai vk-poikasten istutukset Ala-Koitajokeen
Miten? 2. Jokipoikasistutukset 2013: vastakuoriutuneet poikaset 20 000 kpl neljälle koskialueelle 2013: 1-v jokipoikaset n. 33 600 kpl (3742 kpl REL) 2013: virike- ja standardipoikaset (eväleikkausmerkintä): Pro Agrian Keskijärven laitokselta 2000 + 2000 ja RKTL:n Paltamon laitokselta 2000 + 2000 kpl Jatkuvat vuosittain; merkintä, jotta eri istukasryhmistä selviytyvien vaelluspoikasten määrä voidaan selvittää
Sähkökalastukset > poikastuotanto
Sähkökoekalastukset 2013 12 eri koskialueella 19.8.-24.9, 5:llä 2-3 koealaa Järvilohia 8:lla koskialueella yhteensä 100 kpl: 0+ poikasia Tyltsynkoskella ja Räväkkäkoskella Järvitaimenia 8:lla koskialueella yhteensä 58 kpl: 0+ poikasia 7:llä koskialueella Kokomitat, DNA-näytteet, merkkien tulkinta Kvantitatiivisia poikastiheyksiä ei voitu laskea Mm. Hiiskoskella 4 koekalastusta, joka kerralla erilaiset poikasmäärät ja osa kaloista vaihtoi paikkaansa >>> humuspulssi, olosuhteiden epävakaus
lukumäärä lukumäärä Järvilohet ja taimenet kokoluokat 2013 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Järvilohi (100 kalaa) 225 210 195 180 165 150 135 120 105 90 75 60 pituusluokka, mm 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Järvitaimen (58 kalaa) 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 pituusluokka, mm
KUTULOHET; käyttäytyminen, kuteminen Kuurnasta saatavien lohien siirto Ala-Koitajokeen Telemetriaseuranta > käyttäytyminen, kuteminen Kutupesien etsintä ja niiden olosuhteiden mittaukset (paikka, syvyys, virtausnopeus, sora- ja kivikoko) 2013: Kuurnasta 3 koirasta, 6 naarasta (10.-11.10.) Paltamosta 5-kes. järvilohia; noin 160 kutuvalmista lohta (7.10.) Kaikki Kuurnan lohet ja 24 Paltamon lohta merkittiin radiolähettimillä (2.10.) Vapautus Hiiskoskella ja Siikakosken sillalta
Lähetinlohi Hiiskoskelle
Radiolähetin selkäevän tyvellä
Ala-Koitajoen koskipaikkoja Radiolähetinlohien kiinteät seurantapaikat 30.9.>
Telemetriaseuranta lokakuusta-tammikuulle
Lohen kutupesä Syvyys > 30-50 cm ( >1m) Sorakoko Ø 1-6 cm Virran nopeus 30-50 cm/s Pesän mitat riippuvat: -kalan koosta -virran nopeudesta -sorakoosta -pituus voi olla 3-5 m kookkailla lohilla -naaras kutee useita kertoja (3-7 vrk) -mäti peitetään n. 5-20 cm sorapatjalla päältäpäin virtaus syvyys kutukuoppa mäti vesipinta Yhden naaraan mätiä voi hedelmöittää useita koiraita > monimuotoisuus!
Kutupesien etsintä Telemetriahavaintojen avulla kutulohien sijainti Kutuhuippu tn. 15.10.-30.10. Snorklaukset 5.11. Hiiskoski; 15.11. Mäntykoski, 19.11. Mäntykoski (yläosa, niska), Tyltsynkoski 20.11. Kutupesiä löydettiin jokaiselta koskialueelta, eniten Tyltsynkoskessa (7) ja Mäntykoskessa (4), Hiiskoskessa 2 tai 3? Poikkeusjouksutus 21.11.-26.11. noin 20 m 3 /s Snorklaukset 27.11. Mäntykoski, Tyltsy ja Hiiskoski > virtaus levittänyt pesäsorat Siikakoskella 28.11. ei löydetty pesiä Snorklaukset Tiaisenkoskella 5.12.> rikkoutuneita pesiä
Hiiskoski 5.11.2013
HIISKOSKI 4 m 3 /s ja 20 m 3 /s (22.10.2013)
Hiiskoski 27.11.2013
Tyltsynkoski 19.11.2013
Kutupesien etsintä Tylsty 27.11.2013
Kutupesien etsintä
MÄNTYKOSKI 4 m 3 /s ja 20 m 3 /s
Aikatauluarvio elinkierron kesto Kutu 2013 Jokipoikasvaihe 2014-2015 Vaelluspoikaset 2016 Järvivaellus, kutukypsyys 2018-2020 Ensimmäiset villit mahdollisesti takaisin Ala- Koitajokeen 2018-2019? Niiden vaelluspoikaset keväällä 2021-2022 hankeaika ei riitä luonnonkierron varmentamiseen
MITÄ VOIDAAN SAAVUTTAA? Järvilohen luontainen lisääntyminen: (Ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle?) Jokipoikasten siirto emokalakasvatukseen Poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi! Parhaimmillaan saadaan nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta voidaan perustaa parempia emokalastoja > kalastettavat lohet viljelemällä (rasvaeväleikkaus)
KIITOS!