Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014 2017 PIEKKKIS 2014 2017 1

http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/ http://www.lieksa.fi/maakuntakorkeakoulu Yhteyshenkilöt maakuntakorkeakouluasioissa Pielisen Karjalassa: Lieksassa koulutuskoordinaattori Pasi Karonen, pasi.karonen@lieksa.fi Lauri Lehikoinen ajalla 1.9.2014 31.7.2015, lauri.lehikoinen@lieksa.fi Ylä-Karjalassa koulutuskoordinaattori Riitta Saarelainen, riitta.saarelainen@nurmes.fi Outi Meriläinen ajalla 7.1.-30.5.2015, outi.merilainen@nurmes.fi Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma 2014-2017 PIEKKKIS 2014-2017 Kolmen lukuvuoden jakso: 1.8.2014-31.7.2017 Hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullisen Pielisen Karjalan ohjausryhmän kevätkokouksessa 19.3.2015 Nurmeksessa. Maakuntakorkeakoululla yhdeksäs toimintavuosi 3 Seutukaupunkipolitiikkaohjelma sekä seudullisen ohjausryhmän linjaukset 4 Koulutustarpeita lähivuosina: tutkinnot ja niiden elementit 6 Täysimittaisten tutkintotavoitteisten koulutusten tarpeita: tradenomit, 7 sairaanhoitajat, tekniikan alan diplomikoulutus, sosionomit, matkailuala Modulaariset koulutukset, osatutkinnot sekä joustavat opintoratkaisut: 9 sosiaalityö, kirjastoala, vastaanottohoitajat, kasvatusalat ja psykologia, matkailuala, muut alat 2

Maakuntakorkeakoululla yhdeksäs toimintavuosi Vuosi 2014 oli Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun yhdeksäs toimintavuosi. Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön eri toimijatahojen välillä lähtökohtanaan koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Maakuntakorkeakoulun ydin kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen: koulutus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä aikuisten koulutusvalintoja koskeva ohjaus ja neuvonta. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat muodostavat toiminnallisen rungon ja tavoitteet. Suunnitelmat päivitetään vuosittain, ja niihin voi tutustua maakuntakorkeakoulun Internet-sivustossa: http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/koulutus. Suunnitteluprosessi kokoaa eri tahoja ja niiden tarpeita yhteen sekä välittää tiedon tarpeista eri toimijoille. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun koulutustoiminnan uudet avaukset vuonna 2014 painottuivat monimuoto- ja verkko-opiskeluun. Karelia-ammattikorkeakoulu järjesti Nurmeksessa monimuoto-opintoina sosionomitutkintoon sisältyvän 40 opintopisteen opintokokonaisuuden. Lisäksi osa opiskelijoista suoritti tutkintoon sisätyviä opintoja myös kesäaikana verkko-opintoina. Nurmeksessa järjestettiin myös syksyllä 2014 sairaanhoitajan tutkintoon sisältyvä ja monimuoto-opintoina toteutettu 12 opintopisteen opintokokonaisuus. ISAT alueellinen innovaatiokeskusmalli -projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Projektin loppuraportti Ammattikorkeakoulut aluevaikuttajina toimintamalleja Pielisen Karjalassa ja Varkauden seudulla on luettavissa osoitteessa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85399/isat_2014_1.pdf?sequence=1 Aikuisten opinto-ohjaus- ja neuvontatoimintaan taas sisältyi Pielisen Karjalassa yleistä tiedotusta joukkoviestimien kautta, yleisötilaisuuksissa ja muin sopivin keinoin, tutorointia ja opiskelun ryhmäohjausta sosiaalityön perusopinnoissa sekä tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi opintoihin hakeuduttaessa. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta oli kuitenkin harvoin, mutta silloin tyypillisesti tavallista mutkikkaammissa tilanteissa, kun 3

esimerkiksi vastattiin työ- ja elinkeinotoimiston avunpyyntöihin; tilanne jatkunee samanlaisena. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kokonaisuuteen voi tutustua sen toimintakertomuksesta vuodelta 2014: http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/files/maakuntakkoulutoimintakertomus2014.pdf. Seutukaupunkipolitiikkaohjelma sekä seudullisen ohjausryhmän linjaukset Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntiensa keskuksia. Seutukaupungit ovat työssäkäyntialueen keskuksia. Pohjois-Karjalan pohjoispään kunnista Lieksa ja Nurmes kuuluvat seutukaupunkiverkostoon. Suomen Kuntaliitolla on seutukaupunkipolitiikkaohjelma 2009-2015: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/hankkeet/seutukaupungit/politiikkaohjelma/ Documents/seutukaupunkiverkostoB5.pdf. Politiikkaohjelma tähtää itseään pidemmälle, vuoteen 2020 (s.5). Muutamia kursivointeja on nimenomaan maakuntakorkeakoulumielessä keskeisten asioiden korostamiseksi lisätty seuraavassa. Vuonna 2020 seutukaupungit ovat saaneet viestinsä kuulluksi ja vakiinnuttaneet asemansa elinvoimaisina asuinpaikkoina, joissa on tarjolla laadukasta koulutusta, kehittyviä ja uutta tekniikkaa soveltavia yrityksiä ja työpaikkoja sekä hyvä ja monipuolinen palvelutarjonta inhimillisessä asuinmiljöössä. Koulutus on politiikkaohjelmassa keskeisessä asemassa, toisena keihäänkärkenä neljästä (s. 6) ja ensimmäisenä teemana kuudesta (s.9): 2. Koulutus ja yritystoiminnan edistäminen Koulutus ratkaisee kaiken! Luodaan rahoitus- ja rakenneratkaisuja koulutuksen kehittämiseksi ja yritystoiminnan edellytysten edistämiseksi seutukaupungeissa. 4

Teemaosiossa 1. Osaaminen, koulutus ja työvoima esitetään tavoite puolestaan seuraavasti: Politiikkaohjelman tavoitteena on edistää koulutetun työvoiman saatavuutta elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden turvaamiseksi seutukaupungeissa. Ohjelman tavoitteena on lisäksi kiinnittää huomiota toimivan mallin luomiseen työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi koulutuspalveluita kehittämällä. Seutukaupunkien tarjoamat opiskelumahdollisuudet tulee turvata kilpailukykyisinä yhteistyössä maakuntakeskusten kanssa. Seutukaupungeissa on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisesta opetuksesta korkeakouluopetukseen seudun elinkeinoelämän rakenne ja tarve huomioiden. Kouluttaa riittävästi sekä nuorisoasteella että aikuisväestön osalta ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa seutukaupungeissa. Edistää ammatillisen koulutuksen sekä yritys- ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Huolehtia pätevien ja osaavien opettajien rekrytoinnista seudun oppilaitoksiin. Vahvistaa nuorten koulutustakuuajattelua, kehittää yhteistyössä seudullista koulupudokastyöskentelyä, tavoitteena 100-prosenttinen koulutusaste 18 vuotta täyttäneillä. Kehittää työperäiseen maahanmuuttoon toimiva malli, jossa on huomioitu ammatillinen täydennys- ja kielikoulutus sekä perheiden asettuminen paikkakunnalle. Vaikuttaa maakuntaliittojen tavoitteisiin koulutuspolitiikassa seutukaupungit huomioiden. Pitää nuorten opiskelijoiden koulumatkan pituus kohtuullisena. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullisen Pielisen Karjalan ohjausryhmän syyskokouksessa 12.9.2013 kosketeltiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnittelua näin: Keskusteltiin siitä, onko tulevaisuudessa mahdollisuuksia saada seutukunnalle tutkintotavoitteista koulutusta vai onko suunnitelmia parempi ruveta laatimaan toiselta pohjalta. Perustuslaki estää hakijoiden suosimisen asuinpaikan perusteella, ja hakijoita on paljon. Opintopiirit voivat toteutua, jos sattuu tulemaan valittuja henkilöitä samalta paikkakunnalta. On etsittävä muita rahoitusmahdollisuuksia, kuten TE-toimisto ja kaupungit, ja tähdättävä edes osatutkintojen suoritusmahdollisuuksiin. Karelia-ammattikorkeakoulu pitää maakuntakorkeakoulua tärkeänä ja korostaa sitä toimilupahakemuksessaankin, mutta keinot ovat vähissä. 5

Karelia-ammattikorkeakoulu: Toimilupahakemus jätetään syyskuun loppuun mennessä. Aikomus on hakea useimpien nykyisten alojen koulutusvastuita, mutta joukossa on myös joitakin poistoja ja uusia esityksiä. Maan kaikki ammattikorkeakoulut joutuvat hakemaan uusia toimilupia. Karelia-amk perustelee omaa hakemustaan sillä, että toimintaa on keskitetty ja samat palvelut kyetään tarjoamaan kaikille opiskelijoille. Maakuntakorkeakoulu on mainittu hakemusluonnostelussa useaan kertaan; se pyrkii kehittämään mosaiikkimaisia ja joustavia opintoratkaisuja. Karelia-ammattikorkeakoulu sai uuden toimiluvan: http://www.karelia.fi/fi/tutustu- kareliaan/viestintapalvelut/tiedotearkisto/602-karelia-ammattikorkeakoulu-jatkaa-itsenaisena- ammattikorkeakouluna-uuden-toimiluvan-voimin, 12.12.2013. Koulutustarpeita lähivuosina - tutkinnot ja niiden elementit Vaikka onkin todettu, että tutkintotavoitteisten koulutusten saaminen eri paikkakunnille on vaikeaa, ei tavoitteesta ole syytä luopua, kahdesta syystä: * Potentiaaliset opiskelijat ovat usein aikuisia, perheellisiä ja työssä käyviä. Heidän olisi vaikeaa tai mahdotonta lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle - tai sitten muutto muualle jäisi monesti epäilemättä pysyväksi. * Opiskeluaikainen verkottuminen omalla paikkakunnalla: harjoittelupaikkoihin saadaan harjoittelijoita, monenlaisille projekti- ja opinnäytetöille löytyy paikallisesti relevantteja aiheita, ja työllistymisen kannalta saadaan toimivaksi ketju harjoittelujaksoista ehkä määräaikaisten tehtävien kautta pysyviin töihin. Tarkastelujaksolla 2014-2017 voidaan nähdä ainakin seuraavanlaisia täysimittaisten tutkintotavoitteisten koulutusten tarpeita. Eri aloja ei ole listattu missään erityisessä tärkeystai muussa järjestyksessä, vaan numerointi on mukana ainoastaan helpottamassa asioihin viittaamista. 6

1. Tradenomit Tarvetta tradenomeille lienee varsinkin eläköitymisten myötä sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa. Vähimmäistavoitteena voi pitää monimuoto-opintoteitse tapahtuvan tradenomiopiskelun paikallisia opintopiirejä. Sellaisista on kokemusta jo entuudestaan, ja tällaisten opintopiirien vetäminenhän voitaisiin myös järjestää samalla tavoin kuin avoimen yliopiston paikallinen tuutorointitoiminta. 2. Sairaanhoitajat Kaksi maakuntakorkeakoulutoimintana Lieksassa toteutettua tai toteutettavaa sairaanhoitajakoulutusta taikka syksyksi 2014 Nurmekseen suunnitellut sairaanhoitajan tutkintoon johtavan koulutuksen ensimmäisen lukuvuoden opinnot ja opintokokonaisuudet avoimessa ammattikorkeakoulussa eivät vielä riitä: Sairaanhoitajaopintojen uusi ryhmä on ehdottomasti edelleenkin harras toiveemme ja tulevaisuuden 'pelastusrenkaamme'. Sairaanhoitajista on meillä melkein jatkuva pula. Entisiä siirtyy eläkkeelle kovaa kyytiä ja jonkin verran tapahtuu luonnollisesti myös paikkakunnalta poismuuttoa, joten uusia hoitajia tarvittaisiin ehdottomasti. Kokemuksemme paikallisesta koulutuksesta on ollut positiivista ja voi sanoa pelastuksemme. Koulutukseen hakeutuneet ovat hyvin sitoutuneita työskentelemään Lieksassa jatkossakin. (Johtava hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki, 28.2.2014.) Sekä Lieksassa joulukuussa 2013 päättyneen että edelleen vielä jatkuvan koulutuksen yhteydessä on myös todettu, että yhteistyö Lieksan ammattiopiston kanssa on sujunut erinomaisesti. Ammattiopiston lähihoitajakoulutus tarjoaa muutenkin pohjaa hoivaalalle ja onhan ammattiopiston kanssa samoissa tiloissa toimivassa Lieksan aikuisopistossa alkamassa 31.3.2014 myös työvoimapoliittisesti toteutettava yhdeksänkuukautinen hoiva-avustajakoulutus. Sairaanhoitajakoulutuksen toteuttaminen osin työvoimapoliittisena ja osin varsinaisena tutkintoon johtavana koulutuksena on jatkossakin selvittämisen arvoinen malli, ja sellainen vastaisi myös seutukaupunkistrategian toisena keihäänkärkenä olevaa ajatusta 7

rahoitus- ja rakenneratkaisujen luomisesta koulutuksen kehittämiseksi. 3. Tekniikan alan diplomikoulutus Karelia-ammattikorkeakoulu haki opetus- ja kulttuuriministeriöstä erillismäärärahaa tekniikan alan diplomikoulutuskokeiluun. Kokeilun tavoitteena oli pilotoida 120 opintopisteen laajuista diplomikoulutusta Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Hakemus ei saanut myönteistä päätöstä. Kaksivuotinen diplomikokonaisuuskoulutus voisi toimia hyvänä alkuna täysimittaisille insinööriopinnoille, ja erityisesti automatiikka- ja prosessialoilla olisi saatavissa synergiaetua Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksassa toimivasta prosessiteollisuuden koulutuskeskuksesta Prosessimosta sekä Lieksan ammattiopiston prosessiteollisuuden perustutkinnon kemiantekniikan ja paperiteollisuuden koulutusohjelmista. Pielisen Karjalassa tehtiin insinööriosaamiskartoitus vuonna 2013, eikä ainakaan Lieksan suuryritysten insinööritarve lähitulevaisuudessa vaikuttanut kovin suurelta. Esitettiin kuitenkin mm. nykyisten insinööriopiskelijoiden ja Pielisen Karjalan yritysten yhteistyön lisäämistä, valinnaisiin ja avoimen amk:n, opintoihin räätälöityjä opintojaksoja alueen suurten yritysten tarpeet huomioon ottaen ja paikallisia toimijoita kuten esimerkiksi Prosessimoa hyödyntäen, tiivistä yhteistyötä koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Väylä-projektin kanssa, jossa luodaan joustava väylä eri paikkakunnilla olevien ammattiopistojen opiskelijoiden amk- jatko-opintoihin, sekä insinööriopintojen monimuotoistamista ja verkko-opintojen mahdollistamista. Kaikkiin näihin tavoitteisiin vastaisi tekniikan alan diplomikoulutus hyvin. 4. Sosionomit Karelia-ammattikorkeakoulu järjesti keväällä 2014 Nurmeksessa avoimen ammattikorkeakoulun opintoina 22 opintopisteen laajuisen sosionomitutkintoon kuuluvan opintokokonaisuuden. Tähän kokonaisuuteen liittyvä jatko-osa (18 opintopistettä) järjestettiin syksyllä 2014. Lisäksi opiskelijoilla oli mahdollista opiskella kesällä verkko-opintoina järjestettyjä sosionomitutkintoon kuuluvia opintoja. Lieksan kristilliseen opistoon Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä suunniteltu 8

Sosiaalialan valmistava (AMK) linja ei toteutunut syksyllä 2014. 5. Matkailuala Lieksan kaupungin strategiassa 2020 1 mainitaan matkailun ja siinä yhteydessä mm. ohjelmapalvelujen kehittäminen. Pohjois-Karjalan aikuisopistolla on soveltuvaa, näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, josta osa monimuotoistettua ks. erityisesti matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto ja matkailualan perustutkinto, http://pkky.fi/hakijalle/koulutustarjonta/matkailu-ravitsemis-ja-talousala/matkailuala/sivut/matkailun-ohjelmapalvelujen-ammattitutkinto.aspx ja http://www.pkky.fi/hakijalle/koulutustarjonta/matkailu-ravitsemis-ja-talousala/matkailuala/sivut/matkailuvirkailija-amo.aspx-, ja jälleen voisivat ehkä tulla kysymykseen paikalliset, tuutoriohjatut opintopiirit. Modulaariset koulutukset, osatutkinnot sekä joustavat opintoratkaisut Aidosti paikasta ja mielellään usein myös ajasta riippumattomien tai vähintään muina ajankohtina kuin tavanomaisina arkityöpäivinä toteutettavien sekä modulaaristen opintojakso-, opintokokonaisuus-, täydennys- ja vastaavantyyppisten koulutusten, osatutkintojen sekä mosaiikkimaisten ja joustavien opintoratkaisujen puolella voidaan taas nähdä ainakin seuraavanlaisia tarpeita. On hyvä tietoisesti huomata, että monilla aloilla voivat jo olemassaolevan tutkinnon oheen suoritettavat tietynlaajuiset opinnot antaa kelpoisuuden eli että uuden ammattipätevyyden voi toisinaan saada pelkästään vanhaa tutkintoa täydentämällä. 6. Sosiaalityö Sosiaalityön perusopinnot ovat 25 op:n laajuisina käynnissä 2013 2014 maakuntakorkeakoulun ja kesäyliopiston organisoimina etä- ja monimuoto-opintoina kuviossa Kuopio-Joensuu-Lieksa-Nurmes. On jo ollut alustavasti esillä jatkoajatus sosiaalityön aineopinnoista 2014-2015 samanlaisin järjestelyin. Aineopintojen rinnalla on toisena kysymyksenä, olisiko aihetta uusia myös sosiaali- työn perusopintokokonaisuus. Soveltuva seuraava ajankohta perusopinnoille saattaisi 1 Lieksan kaupungin strategia 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.1.2014: 8, http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/dynasty/lieksa/kokous/201415-8.htm ja http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/dynasty/lieksa/kokous/20141515-8.pdf. 9

olla lukuvuosi 2015-2016: jos sosiaalityön aineopinnot saataisiin ensi lukuvuodeksi, voisi olla luontevaa aloittaa sitten seuraavana lukuvuonna kierros taas alusta. Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, 272/2005, 3, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050272#p3 ). Kiinnostusta alan opintoihin kuitenkin on, Lieksassa kuluvana talvena kahdeksalla ja Ylä-Karjalan ryhmässä kolmella perusopintojen suorittajalla, sosiaalityöntekijöistä on puutetta, ja mahdollisesti sosiaalityön opinnot voivat toimia myös ammattitaitoa lisäävänä täydennyskoulutuksena, vaikka sosiaalityöntekijän kelpoisuutta ei tavoitteena aina pidettäisikään. 7. Kirjastoala Kirjastonhoitajista on pahasti puutetta, ja tilanne vain heikkenee eläköitymisten myötä. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot (valtioneuvoston asetus kirjastoista, 406/2013, 4 :n 2 momentti, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130406#p4). Korkeakoulutetun henkilöstön osuus on Pohjois-Karjalassa kuitenkin vain 32 %. Koko maassa luku on 38,2 %. Eläköityminen kirjastoalalla kirpaisee myös eniten näitä korkeakoulutettuja. (Sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen, opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto, 21.2.2014.) Mainittu valtioneuvoston asetus kirjastoista tuli voimaan 1.7.2013. Sen viides pykälä määrittelee siirtymäajan: kunnan kirjastolaitoksen tulee täyttää säädetyt koulutetun henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto on hakenut ja saanut Oulun yliopistolta järjestämisoikeutta informaatiotutkimuksen opintoihin. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus käynnistyy oppiaineessa syksyllä 2015. 10

Syksystä 2015 laskienkin olisi vielä kolme vuotta aikaa ennen kuin kirjastoasetuksen siirtymäaika päättyy kesällä 2018, ja se riittäisi: perusopintoihin vuosi, aineopintoihin puolitoista tai kaksi vuotta. Monimuoto- ja etäopintojen käytännön toteuttamistavalle löytyisi jälleen erinomainen ennakkotapaus ja malli sosiaalityön perusopintojen järjestämisestä. 8. Vastaanottohoitajat Vastaanottohoitajien erikoistumiskoulutustasoiseen täydennyskoulutukseen on tarvetta terveystoimen palveluja kehitettäessä. Tulevaisuudessa siirrytään yhä enemmän hoitajavastaanottotoimintaan, ja niinpä pitäisi vahvistaa vastaanotolla työskentelevien hoitajien teoreettista ja kliinistä osaamista. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on aikaisemmin toteutettu Asiantuntijahoitaja vastaanottotoiminnassa -nimiset, 30 opintopisteen laajuiset ammatilliset erikoistumisopinnot, jollaiset näyttäisivät suorastaan ihanteellisilta. Koulutuksen osa-alueina olisivat terveyttä edistävä toiminta, kulttuurien kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen mukaanlukien eettiset ja juridiset asiat sekä kliinisen tutkimisen ja terveydentilan arvioinnin osaaminen. (Alkup. http://www.kamk.fi/loader.aspx?id=396681bc-5cc1-4d02-9e02-8e7c3639f31e; johtava hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki, 4.3.2014.) Karelia-ammattikorkeakoulu käy neuvotteluja vastaanottohoitajien koulutukseen liittyen. 9. Kasvatusalat ja psykologia Nurmeksen lukiolla on mm. kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sekä psykologian perusopintojen järjestämisoikeus. Tällaiset opinnot voivat muodostaa hyvän tutustumis- ja aloituskohdan yliopisto-opintoihin hakeutumiselle, ja ne soveltuvat myös sivuaineiksi monenlaisiin oppiaineyhdistelmiin. Kasvatusalan opinnot vastaisivat osaltaan myös seutukaupunkipolitiikkaohjelman ensimmäisessä teemaosiossa esitettyä tavoitekohtaa pätevien ja osaavien opettajien rekrytoinnista huolehtimisesta seudun oppilaitoksiin. Yksittäiset peruskurssit tai muut soveltuvat opintojaksot voivat käydä myös lukio- 11

opintojen osiksi taikka mahdollisesti pohjustaa näyttötutkintoperustaisia ammatillisia tutkintojakin, ehkä esimerkiksi koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauk- sen ammatti- sekä erikoisammattitutkintoja. Sosiaalityön perusopintojen järjestämismalli olisi soveltuva tässäkin yhteydessä. 10. Matkailuala Lieksan kaupungin strategiassa 2020 mainitaan matkailun kehittäminen ja siinä yhteydessä mm. ohjelmapalvelujen kehittäminen. Yksittäisten opintojaksojen tai vastaavien mielessä on lukuvuonna 2013 2014 yritetty Karelia-ammattikorkeakoulun ja Lieksan kansalaisopiston yhteistyönä käynnistää kahta eri kurssia: venäläinen asiakkaana ja kuluttajana sekä matkailupalveluiden turvallisuus. Kumpikin peruuntui ilmoittautuneiden määrän vähyyden vuoksi. Toisaalta oli Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in loppuvuonna 2013 Pielisen molemmin puolin Lieksassa järjestämissä kahdessa matkailun turvallisuuspassikoulutuksessa kohtalainen osanotto. Nurmeksen lukion avoimen yliopisto-opetuksen valikoimassa ovat aiemmin olleet matkailun perusopinnot 25 op:n laajuisina, Itä-Suomen yliopiston ja Matkailualan ver- kostoyliopiston vaatimusten mukaisina. Karelia-ammattikorkeakoulu tekee kevään 2014 aikana matkailualan koulutustarvekartoituksen Pielisen Karjalassa, mutta sen tulokset eivät ennätä tähän KKI-suunnitelmaan, jonka on valmistuttava jo alkukevään aikana. Tietenkin tuloksia voidaan ottaa huomioon myöhemmin, ja sitä paitsi oli aihepiiri laajan keskustelun kohteena jo maakuntakorkeakoulun paikallisessa Lieksan työryhmässä 25.9.2013, jolloin oli asiantuntijoina kutsuttu mukaan Suomen Restonomit SURE ry:n puheenjohtaja Arto Hiltunen sekä Karelia-ammattikorkeakoulun Luovan talouden keskuksesta johtaja Raimo Moilanen ja koulutus- ja kehittämispäällikkö Mervi Heikkinen: Aihe todettiin hyvin ajankohtaiseksi, koska Karelia-ammattikorkeakoulussa oli parhaillaan käynnissä opetussuunnitelmien uudistustyö. Uusiin opetussuunnitelmiin on tulossakin melko iso määrä täydentäviä ja profiloivia elementtejä tai moduuleita, joita keskustelussa nimenomaan 12

kaivattiin esimerkiksi matkailu-, ruokaravintola- ja liikkeenjohtoalueille; erilaiset anniskelu-, hygieniapassi-, turvallisuuspassi- ym. pienimittaiset pätevyyskorttikoulutukset ovat lisäksi soveltuvia pikkupaketteja opintojen räätälöinnissä. Matkailun suhteen on myös yhteistyötä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa, ja kulttuurimatkailupuolellekin ollaan menossa. Todettiin moduuliajattelutapa ja restonomi-identiteetin säilyttäminen soveltuvammaksi etenemissuunnaksi kuin olemassaolevien koulutuslinjojen sekoittaminen joko restonomikoulutuksen sisällä tai esimerkiksi restonomi- ja tradenomikoulutusten välillä. Yksittäisiä opintojaksoja tarvitaan myös avoimeen amk:hon; ehkä on maahan syntymässä myös diplomijärjestelmä, joka sisältäisi tutkintojen osia. Alan koulutuksen tarvekartoitus on tarpeen: esimerkiksi mikä on seutukunnan yritysten mielestä ravitsemuspalvelujen koulutuksen tai yleensä eri koulutusosioiden tarve, Venäjä-osaamisen tarve mahdollisen viisumivapauden myötä eikä pelkästään venäjän kielen mielessä, vaan myös mm. muutenkin venäläisen asiakkaan kohtaamista ajatellen, turvallisuuskysymykset, sähköinen liiketoiminta? Oman lähialueen matkailun korostaminen restonomikoulutuksessa ainakin nähtiin keskustelussa tärkeäksi, ja matkailualan markkinointiosaamisen puute seudulla nähtiin kompastuskiveksi. Nurmeksen ammattiopistossa loppuu matkailukoulutus, ja se keskittyy toisella asteella Joensuuhun. Catering-puolella ei Pielisen Karjalan ammattiopistoissa ole nähtävissä muutoksia. Todettiin tärkeäksi Väylähanke ammattiopisto- ja ammattikorkeakoulutasojen välillä: yhteisiä elementtejä koulutuksissa on, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii mutta vaihtelevasti, ja yhteensä 3 + 3,5 vuoden opiskeluaika olisi hyvä saada tiivistetyksi vaikkapa viiteen vuoteen. Toisaalta alalla myös arvostetaan työkokemusta opintojen ohessa, jotta voisi työllistyä asiantuntijatehtäviin, joten usein mennäänkin toisen asteen tutkinnon jälkeen työhön, ja amk-opinnot tulevat vasta myöhemmin. 13

Marjaana Pyykön ja Nina Sahasen opinnäytetyö Pielisen Karjalan ohjelmapalveluyritysten tarvekartoitus vuodelta 2011 silloisen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmassa puolestaan totesi yhteenvedossaan, http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34255/pyykko_marjaana_ja_sahanen_nin a_2011_10_28.pdf?sequence=1, s. 2/148: Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että Pielisen Karjalassa on runsaasti luontoaktiviteetteja tarjoavia ohjelmapalveluyrityksiä ja tarjonta on monipuolista. Ohjelmapalvelualalle tyypillinen kausiluonteisuus ja alueen pienet matkailijamäärät heikentävät yritysten kannattavuutta, minkä vuoksi useissa yrityksissä ohjelmapalvelutoiminta on sivutoimista. Yritysten keskeiset kehittämistarpeet liittyvät markkinointiin, myyntiin sekä toiminnan kehittämiseen ympärivuotisemmaksi. Yhteistyötä kehittämällä on mahdollista parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. 11. Muut alat Sopivalla tavalla kohdennettujen korkeakouluopintojen johdatuskurssien, kielikurssien ja vaikkapa vapaavalintaisiksi opinnoiksi luettavien muidenkin opintojaksojen järjestäminen kansalaisopiston välityksellä saattaisi hyvinkin olla tarpeellista. Irrallisina, mihinkään suurempaan opintoprojektiin sitomattomina eivät tällaiset kurssit kuitenkaan ilmeisesti vedä. Henkilöstön resurssijohtamiseen ja strategiseen johtamiseen perehdyttävä opintojakso voisi olla tarpeen muuttuvien tilanteiden keskellä elävissä kunnissa. Mikäli osallistujia olisi esimerkiksi kaikista Pielisen Karjalan kunnista, voisi myös opintopiirityyppisesti tapahtuva kokemusten ja ajatusten vaihto olla hedelmällistä. Työhyvinvointi- ja työterveysteemat voisivat sopia joko erillisiksi aiheiksi, osaksi sosiaali- ja terveysalan opintoja, osaksi johtamisopintoja tai opettajien VESOkoulutukseksi. Maakuntakorkeakoulun Ylä-Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmassa 2013 2014 mainittiin yhtenä koulutussuunnitelmakohtana: Selvitetään maakuntakorkeakoulun mahdollisuuksia järjestää opettajien VESOkoulutusta. 14

Nurmeksen lukiolla on aiemmin mainittujen opintojen järjestämisoikeuksien lisäksi myös oikeustieteen perusopintojen järjestämisoikeus. Tällaisetkin opinnot voivat muodostaa hyvän tutustumis- ja aloituskohdan yliopisto-opintoihin hakeutumiselle, ja ne soveltuvat myös sivuaineiksi monenlaisiin oppiaineyhdistelmiin. 15