Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma
1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten tulkinta... 3 2 TUG-testin tulosten tulkinta... 4 Pohdinta... 5 Lähteet... 6 Tulokset... 7 Kuvio Kuva 1. SPPB-testin korrelaatio kuolleisuuden kanssa (Guralnik ym. 1994).... 3
2 Johdanto ASKO-hankkeen verkkovalmennusryhmälle järjestettiin toimintakyvyn testit 9.5.2015 ja 26.11.2015. Testeihin kuuluivat SPPB (lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö) sekä muunneltu TUG (Timed Up & Go). Ryhmään kuului 7 henkilöä, joista 6 osallistui 26.11.2015 mittauksiin. Ryhmäläiset olivat 60-72-vuotiaita naisia. Kyseessä on Luustoliiton ASKO-hankkeen verkkovalmennusryhmä. Ryhmän testitulokset löytyvät raportin lopusta Tulokset-otsikon alta.
3 1 SPPB-testin tulosten tulkinta SPPB-testillä mitataan testattavan tasapainonhallintaa seisten kolmessa eri asennossa, kävelynopeutta ja alaraajojen lihasvoimaa. Testillä kartoitetaan iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä. Tulosten tulkinnassa hyödynsimme tutkimusta, jonka avulla on asetettu raja merkitykselliselle muutokselle pistemäärälle. SPPB-testissä merkityksellisenä muutoksena pidetään yhden pisteen lisäystä kokonaispistemäärään. 0,5 pisteen muutosta kokonaispistemäärässä voidaan pitää liikkumiskyvyn kevyenä muutoksena (Perela ym. 2006). SPPB-testin tuloksien on todettu korreloivan esimerkiksi kuolleisuuden kanssa. (Guralnik ym. 1994). Kuva 1. SPPB-testin korrelaatio kuolleisuuden kanssa (Guralnik ym. 1994). SPPB-testin tuloksissa nähtiin vähintään yhden pisteen nousu niillä henkilöillä, joilla ei ollut jo testistä täysiä pisteitä. Yhdellä henkilöllä pistemäärä nousi kymmenestä pisteestä kahteentoista pisteeseen, mikä tarkoittaa merkittävää alaraajojen suorituskyvyn kasvua. Tasapaino-osuudesta kaikki saivat täydet pisteet molemmilla testauskerroilla. Kävelyaika neljän metrin matkalta väheni keskimäärin 0,4 sekuntia (vaihtelu 0,06-0,55s) ja kaikki saivat molemmilla testauskerroilla täydet neljä pistettä. Tuolilta ylösnousu viisi kertaa parani keskimäärin 2,35 sekuntia (vaihtelu 0,4-5,29s). Pistemäärä tuolilta ylösnousu -osuudessa kasvoi keskimäärin yhden pisteen, parhaimmillaan kaksi pistettä.
4 2 TUG-testin tulosten tulkinta TUG-testissä mitataan kävelynopeutta ja sillä arvioidaan henkilön toiminnallista tasapainoa. Ryhmä suoritti testin muunneltuna, tästä syystä emme vertaa tuloksia viitearvoihin. Testiin oltiin lisätty varpaille nousu kaksi kertaa. Normaalisti testissä noustaan tuolilta seisomaan, kävellään kolmen metrin matka, käännytään ympäri ja kävellään takaisin tuolille istumaan. Testi suoritetaan maksimaalisella nopeudella. Testin on todettu olevan hyvä mittari arvioimaan henkilön kaatumisen riskiä ja sitä voidaan käyttää arvioimaan liikkumiskyvyn muutosta (Podsialdo & Richardson 1991). Keskimäärin henkilöiden kävelyaika väheni 2,4 sekuntia. Tämä on merkittävä muutos ajassa, sillä suoritus on sekä kestoltaan että matkaltaan lyhyt. Ryhmän kävelyaikojen vaihtelu 9.5.2015 oli 10,45-13,55 sekuntia, kun taas 19.12.2015 se oli 9,03-11,47. Vaihtelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä eroa nopeimmassa ja hitaimmassa ajassa. Parhaimmillaan kävelyaika väheni 3,44 sekuntia (13,00s->9,56s). Neljällä kuudesta osallistujasta kävelyaika väheni yli 2,9 sekuntia.
5 Pohdinta Testien tulokset osoittavat, että kuntoutusjaksolla on saatu positiivisia vaikutuksia henkilöiden liikkumiskykyyn. SPPB- ja TUG-testit ovat yleisesti käytettyjä testejä ikääntyneiden liikkumiskyvyn ja tasapainon arvioinnissa. Ryhmäläisten tulokset olivat hyviä jo ensimmäisellä testauskerralla. Tästä huolimatta jokainen ryhmäläisistä onnistui parantamaan tulostaan molemmissa testeissä. Erityisesti havaittiin suuria muutoksia SPPB-testin tuolilta ylösnousu osuudessa ja TUG-testin kävelynopeudessa, mikä kertoo kuntoutusjakson olleen tarpeeksi tehokas jo hyvän liikkumiskyvyn omaaville naishenkilöille. Liikkumiskyvyn kehittymisen lisäksi ryhmäläiset kertoivat heidän kiinnostuksensa lisääntyneen ravitsemukseen ja liikuntaan. Erityisesti arkiliikunnan merkitys oli tullut konkreettisemmaksi verkkovalmennusjakson aikana. Ryhmäläisten mielestä juurikin pienillä arkisilla valinnoilla on merkitystä ihmisen liikkumiskyvylle, kuten rappusten valitseminen hissin sijaan.
6 Lähteet Guralnik J. M., Simonsick, E. M., Ferrucci, L., Glynn, J. R., Berkman, L. F, Blazer, D. G., Scherr, P. A. & Wallace, R. B. 1994. A Short Physical Performance Battery Assessing Lower Extremity Function: Association With Self-Reported Disability and Prediction of Mortality and Nursing Home Admission. Viitattu 26.1.2015. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16696738 Perrera, S., Mody, S. H, Woodman, R. C. & Studenski, S. A. 2006. Meaningful change and responsiveness in common physical performance measures in older adults. Viitattu 27.1.2015. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16696738 Podsialdo, D. & Richardson, S. 1991. The timed Up and Go : a test of basic functional mobilityfor frail elderly patients. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1991946 TOIMIA-tietokanta. SPPB, lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö. Julkistettu 22.04.2014. Viitattu 26.1.2015.
Tulokset 7