CS20A0400 TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMISPROJEKTI (8 ECTS) TYÖOHJEITA Näissä ohjeissa kutsutaan selvyyden vuoksi yrityksessä olevaa yhteyshenkilöä toimeksiantajaksi ja yliopiston puolella olevaa kurssinpitäjää työn ohjaajaksi, vaikka molemmat ohjaavat työn tekemistä. Työn aloitus ja aiheen hankinta Opiskelijat hankkivat aiheet yrityksistä pääsääntöisesti itse. Lisäksi pääaineen opettajien kautta voi olla tarjolla joitakin joko yrityksiin tehtäviä töitä tai pääaineen omiin tutkimushankkeisiin liittyviä aiheita. Kohdeyritykselle on usein tärkeää työn luottamuksellisuus. Erikoistyöraportit jäävät ilman erillistä sopimustakin vain työn tekijän ja ohjaajan käyttöön, niitä ei julkisteta eikä luovuteta edelleen. On silti syytä varmistua aineiston ja raportin luottamuksellisuusvaatimuksista ja noudattaa yrityksen normaaleja käytäntöjä. On kuitenkin välttämätöntä, että työn ohjaajalla on tiedot työn teettäjästä yhteystietoineen. Erikoistyöt tehdään yksiötyönä. Jos samaan yritykseen tehdään samaan aikaan useampia samaa aihepiiriä koskettavia töitä, on kuitenkin mahdollista ja järkevää tehdä yhteistyötä, esimerkiksi määritellä ja hankkia yhteistyössä data-aineisto, tehdä haastatteluja yhteistyönä jne. Kun aihe on saatu sovittua yrityksessä olevan toimeksiantajan kanssa, aiheen sopivuus ja laajuus erikoistyöksi on varmistettava työn ohjaajan kanssa ennen varsinaisen työn aloittamista. Työn hyväksymisen edellytyksenä on työsuunnitelman tekeminen etukäteen, valmiita aiheeseen liittyviä töitä ei jälkikäteen hyväksytä erikoistyöksi. Työsuunnitelma (TKKP13_E0_Nimi.docx) Työsuunnitelman voi tehdä sen jälkeen, kun tekijä on keskustellut yrityksen edustajien kanssa työn sisällöstä ja tavoitteista ja saanut yrityksen puolelta hyväksynnän. Hyvä käytäntö on jo alustavien keskustelujen jälkeen etukäteen varmistaa ohjaajalta aihepiirin sopivuus kehittämisprojektiksi. Tekijä laatii työsuunnitelman liitteen mukaiselle vakiomuotoiselle lomakkeelle (TKKP13_E0_1_2.docx) noin 1-2 sivun mittaisena ja toimittaa sen työn ohjaajalle sähköpostilla. (nimetään TKKP13_E0_Sukunimi.docx). Samaa lomaketta täydennetään jatkossa vaiheittain. Suunnitelma käydään läpi palaverissa työn ohjaajan kanssa (ehdota suunnitelmaa lähettäessäsi tapaamisaikaa, n. ½h). Kesällä työtä aloittavien tulee toimittaa työsuunnitelma viimeistään kesäkuun puolivälissä, syksyllä aloittavien syyskuun lopussa. Työsuunnitelmasta on käytävä ilmi ainakin: Työn suunniteltu aikataulu Työn aihe (otsikko, työnimi) Keskeisimmät ratkaistavat ongelmat / tutkittavat asiat ja työn rajaus Työn tavoite (hahmottelua tavoiteltavista tuloksista) Hahmottelua tarvittavista tiedoista ja käytettävistä menetelmistä Erityisen tärkeää on määrittää työn eri vaiheiden suunnitellut (ja myöhemmin toteutuneet) aikataulut. Tämän tarkoituksena on parantaa työn suunnitelmallisuutta ja aikataulujen pitävyyttä, joka on myös arvostelukohde. Väliraportti (TKKP13_E1_Nimi.docx) Hyödyllisimmillään väliraportointi ja ohjaus sen yhteydessä ovat työn kriittisissä pisteissä : tilanteissa, joissa tehdään valintoja esimerkiksi sovellettavasta teoriasta, tietojen hankintavasta tai tulosten tulkinnasta. Tässä suhteessa työt ovat yksilöllisiä ja on tekijän vastuulla valita hyödyllisin ajankohta. Kannattaa kuitenkin mieluummin pitää palaveri ajoissa koska lisää opastusta myöhemmässäkin vaiheessa saatavissa.
Väliraportointi tapahtuu ohjeaikataulun mukaisesti 2. periodin 4. viikolla (kesällä tai jo keväällä aloittaneet voivat raportoida aiemminkin). Tekijä sopii tapaamisen (n. ½h) ohjaajan kanssa ja esittelee työn etenemisen siihen mennessä. Ennen tapaamista on toimitettava 1-3 sivun mittainen väliraportti projektinseurantalomakkeella (TKKP13_E1_Sukunimi.docx), jonka tulisi sisältää: Työn lopullinen nimi Työn aikataululliset tiedot ja mahdolliset muutokset Mahdolliset muutokset ongelmanasettelussa, tavoitteissa ja rajauksissa Käytettävän teoria tunnistaminen ja keskeisimmät kirjalliset lähteet Tarvittavien tietojen määrittely, arvio niiden saatavuudesta ja suunnitelma hankkimistavasta. Kirjallinen loppuraportti (sekä TKKP13_E2_Nimi.docx) Työstä palautetaan ohjaajalle ohjeaikataulun mukaan 3. periodin viikon 1. loppuun mennessä työn luonteesta riippuen laajuudeltaan tyypillisesti n. 20-40 sivun mittainen loppuraportti. Sivumäärä ei ole raportin hyvyyden mitta, vaan olennaista on, että raportti on asiaan nähden sopivan laajuinen, hyvin jäsennelty ja selkeäkielinen kokonaisuus. Raportin kirjoittamisessa kannattaa soveltuvin osin hyödyntää diplomityön kirjoittamisesta annettuja Dippa-mapissa annettuja ohjeita. Loppuraportti arvostellaan arvosanoin 0-5 diplomityön arvostelukriteereitä soveltaen. Arvioitavat osa-alueet ovat: 1. Ongelmanasettelu, tavoitteet ja rajaukset o Työn/aiheen vaativuus o Olennaisten seikkojen löytäminen ongelmasta, tavoitteenasettelun ja rajauksen onnistuneisuus 2. Tutkimustapa, menetelmät ja aineisto o Ongelmaan sopivien analysointikeinojen ja menetelmien käyttö ja kuvaaminen 3. Olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntäminen o Ongelmaan sopivan teorian tunnistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen ja hyödyntäminen 4. Projektin suunnitelmallinen ja vastuullinen toteutus o Työn tekemisen suunnitelmallisuus, etukäteissuunnittelun onnistuminen ja aikatauluissa pysyminen o Työn väliraportointi 5. Tulosten merkittävyys o Tulosten ja suositusten hyödyllisyys toimeksiantajalle 6. Päättelyn johdonmukaisuus o Tulosten, johtopäätösten ja ratkaisujen aikaansaaminen ja kuvaaminen o Käytettyjen lähtötietojen kattavuus ja soveltuvuus suhteessa johtopäätöksiin (ovatko johtopäätökset johtopäätöksiä vai mielipiteitä?) 7. Luettavuus, esitystapa ja kieliasu o Selkeä ja johdonmukainen raportointi ja esittäminen Näistä osa-alueista annetaan työn arvostelun yhteydessä lyhyt kirjallinen palaute. Loppuraportin yhteydessä palautetaan projektiseurantalomakkeelle (TKKP13_E2_Sukunimi.docx) tehty 2-5 sivun tiivistelmä, jossa esitetään tiivistetysti lomakkeessa kysytyt asiat. Työn suullinen esittäminen Viimeistään tammikuussa esitetään loppuraportointiseminaareissa noin 25 minuutin mittainen esitys työn keskeisimmästä sisällöstä. Esitys on pidettävä luottamuksellisistakin töistä, jolloin esittäjän on sovittava yrityksen kanssa mitä asioita ei voida paljastaa. Työn yleisen kulun ja käytetyt teoriat ja menetelmät voi kuitenkin yleensä aina esitellä. Suullinen esitys otetaan myös huomioon arvostelussa. Esitykseltä odotetaan samaa tasoa kuin jos se esitettäisiin työn tilanneelle yritykselle. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen,
että annetun esiintymisajan rajoissa pysytään. Oman esityksen lisäksi on lukuvuoden aikana tai aiemmin seurattava kolme muuta esitystä. Esityksiin pyritään saamaan useampia esittäjiä, joten ilmoita aikeistasi kurssin vetäjälle vähintään 2 viikkoa ennen toivomaasi päivää. Kurssin aikataulu Kurssin aikataulutus joustaa tarvittaessa kohdeyrityksen tarpeiden mukaisesti. Poikkeavasta aikataulusta on kuitenkin aina neuvoteltava etukäteen ohjaajan kanssa. Opiskelijan tulee visusti välttää tilannetta, jossa kehittämisprojektin suoritus siirtyy diplomityön jälkeen. Kurssi valmentaa opiskelijaa erityisesti diplomityöprojektiin, joten kannattaa ottaa hyöty siltä osin kotiin. Lisäksi työ toimii monesti esiselvityksenä mahdolliselle diplomityölle helpottaen näin diplomityöpaikan hankkimista. Ohjeellinen perus/takaraja-aikataulu. Jokaisen työn aikataulu sovitaan kuitenkin yksilöllisesti (Kurssin voi suorittaa nopeamminkin ) Ajankohta Tapahtuma Vaatimukset Periodi 4 Aloitustilaisuus Läsnäolo 2. viikko Periodi 1 4. viikko Työsuunnitelma TKKP11_E0 (1-2 sivua) Periodi 2 4. viikko Periodi 3 1. viikko Periodi 3 2. viikko Väliraportointi Loppuraportti Suulliset esitykset + ohjauspalaveri TKKP11_E1 (1-3 sivua) + ohjauspalaveri TKKP11_E1 (2-5 sivua) + kirjallisen loppuraportin palautus 25 min esitys + yhteensä 4 muun työn kuuntelu lukuvuoden aikana Töiden esityksiä pidetään käytännössä läpi vuoden, raportointitilaisuuksista ilmoitetaan ainoastaan Nopan välityksellä. Seuraa siis Noppaa!! Yrityskäynneistä Lähes kaikki erikoistyöt edellyttävät useita käyntejä yrityksissä sekä keskusteluja ja haastatteluja yritysten edustajien sekä mahdollisesti yrityksen sidosryhmien kanssa. Esiintymiseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska se on tärkeä osa tulevaa ammattia ja opiskelija edustaa näillä käynneillä paitsi itseään tulevana toimitusketjun johtamisen ammattilaisena myös yliopistoaan. Asiallinen ja vakuuttava esiintyminen sekä jämäkästi hoidettu erikoistyöprojekti on hyvä referenssi esimerkiksi diplomityöpaikkaa hakiessa. Töiden arvostelua varten voidaan kuulla myös yrityksen edustajan mielipidettä työn suorituksesta ja yleensä tärkeimmät arviointikriteerit tällöin ovat olleet työn hyödyllisyys yritykselle ja tekijöiden yleinen suhtautuminen työhönsä. Erikoistyön tekijän tulee tehdä muistio kaikista palavereista toimeksiantajan kanssa keskittyen ennen kaikkea palaverissa tehtyihin päätöksiin työn linjauksista. Muistiot lähetetään toimeksiantajalle ja esitetään pyydettäessä työn ohjaajalle. Ohjauksesta Käytännön järjestelijänä ja töiden ohjaajana toimii tutkijaopettaja Petri Niemi, jolle kaikki yllä mainitut raportit palautetaan. Pienempiä neuvoja (5-10 min) voi tulla kysymään ilman ennakkovarausta, jos on
kuitenkin enemmän keskusteltavaa, niin on hyvä sopia tapaamisesta esim. sähköpostilla etukäteen. Lisäksi töihin liittyviin erityiskysymyksiin voi kysyä neuvoa niihin liittyvien kurssien opettajilta. Loppuraportista Tärkeää raportoinnissa on sen looginen eteneminen: kaikkien esitettyjen asioiden tulisi palvella annetun tehtävän selvittämistä, epäoleellisen tekstin tuottamista on pyrittävä välttämään. Luettavuuden parantamiseksi on suositeltavaa käyttää runsaasti tiivistyksiä tekstissä: tiivistetään kuviin ja taulukoihin kokonaisuuksia, joita käsitellään itse tekstissä tarkemmin Esimerkki erikoistyöraportin jäsentelystä 1. Johdanto Taustat työlle ja sen aiheelle Ongelman kuvaus ja rajaukset Työn tavoitteet 2. Yrityksen kuvaus (Lyhyt, vain se mitä lukijan tulee tietää varsinaisen työn taustaksi) Tuotteet, markkinat, asiakkaat Kilpailutilanne Organisaatiosta siltä osin kuin liittyy työhön 3. Kirjallisuusselvitys Ongelmaan sopivan teoriatiedon esittely Aikaisemmat tutkimukset vastaavasta aihepiiristä 4. Analyysit Tehtyjen analyysien kuvaus ja valittujen menetelmien perustelu Tiedonhankintatavat ja tietojen luotettavuus Tutkimusten, haastattelujen ym. tulokset 5. Toimenpide-ehdotukset Saatujen tulosten tulkinta Tulosten perusteella ongelmaan saadut ratkaisut ja toimenpide-ehdotukset Hyötyjen arviointi ja mahdollisten jatkotutkimusten aiheet 6. Yhteenveto Työn tavoitteen ja tulosten vertailu ja yleiset johtopäätökset LÄHTEET Kotimaiset ja ulkomaiset perusoppikirjat Diplomityöt Toimialalehdet Tieteelliset aikakauslehdet Internet LIITTEET Numerodata Toistuvat taulukot ja kaaviot
Esimerkkejä tehdyistä erikoistöistä toiminnoittain Tuotannon- ja varastonohjaus Varastoparametrien määrittäminen toiminnanohjausjärjestelmää varten Muoviraaka-aineiden varastotasojen ja tilauserien optimointi Artikkelinsijoittelu yhden tavararyhmän sisällä päivittäistavarakeskusvarastossa Täydennyserien ja varmuusvarastojen suunnittelu materiaalinimikkeistölle Valmistevaraston ABC-analyysi ja varastoinnin kehittäminen Varastoitavien varaosanimikkeiden määrittäminen ja varastotasot Consignment Stocking kaupintavarastointi VMI-varastointipolitiikan luominen C- ja D-nimikkeiden ryhmittely ja varastonohjausmenetelmät Pienen konepajan varaston- ja tuotannonohjauksen kehittäminen Sisäisen logistiikan ja liikennevirtojen ongelmakohtien kartoitus Hankinnat Hankinnan kehittäminen JOT-periaatteen mukaiseksi Myöhästyneiden toimitusten syiden selvittäminen ja keinoja niiden vähentämiseen Toimittajaseurannan kehittäminen Toimittajien laadun seurannan menetelmät Kansainvälinen alihankkijan käsikirja ja toimitusvalvonnan tarkastusohjelmat Kuljetukset ja jakelu Kuljetusyrityksen tuotantotehokkuuden mittaaminen ja mittariston kehittäminen Konttikentän suunnittelu satamaan Tuoretavaran toimitusten kehittäminen Kartongin konttikuljetusten riskianalyysi Toimipisteiden ja pinnoittamoiden välisten kuljetuskustannusten määrittäminen Rautatiekuljetusten sekalastauksen vähentäminen paperitehtaalla Viimeistelyn materiaalivirrat pakkauksesta kuljetusvälineeseen Sähköisen kuormakirjan käyttöönotto RFID:n hyödyntäminen tavaravirran seurannassa Tietojärjestelmät Kysynnän ennustamisen ja toiminnanohjauksen tehostaminen internet-pohjaisen järjestelmän avustuksella Sähköinen tiedonsiirto hankinnoissa GPS- ja WLAN-tekniikoiden hyödyntäminen puuvarastojen hallinnassa Lopputuotteiden identifiointi- ja seurantajärjestelmän kehittäminen Prosessien kehittäminen Tuotteen ja kapasiteetin luomisprosessin kuvaaminen Projektituotannon prosessikuvaus ja prosessin kehittäminen Tilaus/toimitusprosessin kehittäminen elektroniikkateollisuuden alihankkijalle Toimitusketjun suunnittelu, ohjaus ja johtaminen Tunnuslukujärjestelmän kehittäminen Toimintolaskennan soveltaminen ulkoistetun varastopalvelun hinnoittelun apuvälineenä