Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012
Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen sisällä Haataja, A. ja Hämäläinen, U. (2010) teoksessa Hämäläinen ja Kangas: Perhepiirissä Pohdin lopuksi lyhyesti mistä johtuu keskustelun sietämätön vaikeus kun puhutaan Perhevapaista Päivähoidosta Isäkiintiöstä Vanhempien työssäkäynnistä Kotihoidontuesta Lapsen edusta Määräaikaisista työsuhteista Tasa-arvosta Kiintymyssuhdeteoriasta Kuntalisistä Subjektiivisesta oikeudesta Imettämisestä
Miksi perheen sisäisellä tulonjaolla voisi olla väliä? Suomessa harjoitettava vero-ja tulonsiirto-politiikka on periaatteessa sukupuolineutraalia On yleisesti tiedossa, että naiset ansaitsevat keskimäärin vähemmän kuin miehet, joten oletettavasti perheiden sisälläkin naisten tulot ovat miehen tuloja pienemmät Progressiivinen verotus tasaa tuloeroja puolisoiden välillä, mutta millainen rooli on tulonsiirroilla? Tulonsiirrot sekä tasaavat puolisoiden välisiä tuloeroja Että kasvattavat niitä luomalla kannustimia erityisesti naisten pitkiin perhevapaisiin
Mikäli oletamme, että puolisot yhdistävät tulonsa ja sillä kuka tulot on ansainnut ei ole väliä, nämä tarkastelut ovat lähes tarpeettomia Mikäli perheen sisällä kulutuspäätöksiin ja hyvinvointiin vaikuttaa se kenen tuloista on kysymys, tällä tarkastelulla on merkitystä Tutkimusten mukaan vaikuttaa Lisäksi: kaikki parisuhteet päättyvät lopulta Lisäksi: käytännössä perheet tekevät päätöksiä mm. lasten hoidosta ja työmarkkinoille osallistumisesta = > haluamme tehdä näkyväksi millaisesta asetelmasta näitä päätöksiä tehdään
Tulokäsitteet Henkilökohtaiset tulot: Markkinatulot + Tulonsiirrot = Yksilön bruttotulot - Verot ja maksut = Yksilön nettotulot Puolisoiden yhteenlasketut tulot = Yksilöiden tulojen summa Pääasiallinen tulokäsite tarkasteluissa: Äidin osuus (%) puolisoiden yhteenlasketuista tuloista
Mitä tiesimme suomalaisista etukäteen? Figari, Immervoll, Levy & Sutherland (2007) Suomessa naisten osuus puolisoiden tuloista on 9 Euroopan maiden korkein sekä ennen verotusta ja tulonsiirtoja (37%) ja niiden jälkeen (41%) Naisten työssäkäynti ja kokopäivätyö Suomessa Suomessa puolisoiden välisiä tuloeroja tasoitetaan merkittävästi julkisin toimin (samoin Ranska, UK, Hollanti ja Itävalta) Mukana kaikki tulonjakotilaston pariskunnat: meillä fokus pikkulapsivaiheessa
Aineisto Rekisteriaineisto lapsen saaneista perheistä 1999 2005 140 000 äitiä ja isää Paneeliaineisto: samoja henkilöitä voidaan seurata max. 6 vuotta
Äitien osuus puolisoiden yht.tuloista; kaikki alle 6-vuotiaiden perheet % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 E q u a l c o u p l e s Market income Gross income Net income E q u a l c o u p l e s E q u a l c o u p l e s < 20 % 20-40 % 40-60 % 60-80 % > 80 %
Äitien perhevapaiden kesto 1 0,9 0,8 Mediaanikesto äitienperhevapaissa18-19 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0 12 24 36 48 60 All 1st child 2nd child 3rd child 4 +
Äitien keskimääräinen MARKKINAtuloosuus; ennen ja jälkeen lapsen syntymän % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1998 1999 2002 2004 1st child, no children 2000-2004 1st child, more children 2000-2004 2nd child, no children 2000-2004 2nd child, more children 2000-2004 3+ child, no children 2000-2004 3+ child, more children 2000-2004
Äitien NETTOtulojen tulo-osuus; ennen ja jälkeen syntymän 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 % 0 1998 1999 2002 2004 1st child, no children 2000-2004 1st child, more children 2000-2004 2nd child, no children 2000-2004 2nd child, more children 2000-2004 3+ child, no children 2000-2004 3+ child, more children 2000-2004
Johtopäätöksiä Suomalaiset perheet ovat varsin tasa-arvoisia ennen lapsen syntymää Kaikilla tulokäsitteillä tulevan äidin tulo-osuus 42-44 % puolisoiden yhteenlasketuista tuloista Mitä tapahtuu lasten syntymän jälkeen riippuu Lasten lukumäärästä Perheen tekemistä hoitotavan valinnoista ja siten perhevapaiden kokonaiskestosta Äitien perhevapaiden kokonaiskestossa puhutaan aina vuodesta/vuosista; isien kohdalla vieläkin viikoista
Keskustelun sietämätön vaikeus Perheen sisällä voi olla eriäviä intressejä Äidin, isän ja lapsen etu voi olla keskenään ristiriidassa Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole Perheet tekevät päätöksiään sekä aktiivisesti valiten että pakon edessä Toisen äidin/isän aktiivinen valinta voi olla toisen pakon edessä tekemä ratkaisu. Tämä koskee sekä työssäkäyntiä että kotiin jäämistä. Noin puolet kotihoidontuen käyttäjistä ei ole hoitovapaalla työstä, sillä heillä ei ole voimassa olevaa työsuhdetta = pakon edessä vapaalla Kaikilla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin = pakon edessä työssä
Miksi keskustelu ajautuu heti äittelyksi? Perheet tekevät valintoja vaikeissa tilanteissa, ja ovat herkkiä ajattelemaan, että oma ratkaisu on voinut olla väärä Työssäkäyvät: päivähoito kenties haitallista lapselle; päivät ovat liian pitkiä; olenko liian uraorientoitunut Kotihoito: päivähoito saattaisi tarjota lapselle jotain mitä kotihoito ei tarjoa; pienituloisuus; syyllistyminen julkisten varojen käytöstä Tehty ratkaisu voi olla myös omien alunperäisten ihanteiden vastainen
Järjestelmät/instituutiot muovaavat asenteita Trap for women vai Freedomto choose instituutiot vaikuttavat poliittiseen keskusteluun ja poliittinen keskustelu valintoihin. (Kangas & Hiilamo 2009 JouSocPol) Vrt. Itä-Saksassa, Länsi-Saksassa ja yhdistyneessä Saksassa sosiaalistuneet: asenteet päivähoitoon säilyneet pitkään (Goerres& Tepe 2012 Jou Soc Pol) Asiantuntijoiden puhe vanhemmuudesta vaihdellut ajassa (Vuori 2003) äidin ja lapsen erillisyys vaihdellut ajassa: Keskustelu jaetusta vanhemmuudesta ja isän roolista on suhteellisen uutta. Monen mielestä ristiriidassa perinteisen äitikeskeisen hoivaajamallin kanssa.
Tutkimuskaan ei anna valmiita vastauksia Tuloksia niin kotihoidon kuin päiväkotihoidon puolesta ja vastaan Tutkimusten laatu vaihteleva ja yleistettävyys Suomeen vaihteleva Vaikea tutkimuskysymys.
Kiitos mielenkiinnosta! Hyvää kesää!