51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 557 459 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen 4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 :n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen 5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti 6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille. Määrärahaa saa käyttää myös yksityisiltä järjestäjiltä hankittavista työnvälityksen ostopalveluista ja niihin liittyvästä markkinoinnista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Valtuus Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 102 100 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
S e l v i t y s o s a : Momentilta maksettaviin menoihin sisältyy myös arvonlisävero-osuudet, jotka aiemmin on maksettu arvonlisäveromomentilta 32.01.29. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Asiantuntija-arvioinnit 4 000 000 Kokeilut ja valmennukset 36 000 000 Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus 154 000 000 Kotoutumiskoulutus 60 480 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000 Yhteensä 215 980 000 Starttiraha 27 000 000 Palkkatuettu työ Valtionhallinto 26 600 000 Kunnat ja kuntayhtymät 61 570 000 Yksityinen sektori 152 660 000 Yhteensä 240 830 000 Työllisyyspoliittinen avustus 12 637 000 Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 10 000 000 Korvaukset 2 312 000 Vakuutusturva 900 000 Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot 1 300 000 Työnetsintäpalkkio yksityisille palvelujen tuottajille 1 500 000 Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut 5 000 000 Kaikki yhteensä 552 459 000 Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2014 toteutuma 2015 arvio 2016 tavoite 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 39 36 37 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 46 45 45 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2016 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta 2016 lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 73 656 20 519 3 500-97 675 Vuoden 2016 sitoumukset - 76 600 21 400 4 100 102 100 Menot yhteensä 73 656 97 119 24 900 4 100 199 775 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Heikentynyt työllisyystilanne ja aktivointiasteen muutos 9 710 HO (2011-2015) lisäysten päättyminen -32 500 Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) -50 000 Momentilta maksettavien siirtomenojen ALV-kustannukset (siirto momentilta 32.01.29) 57 900 Siirto momentilta 29.30.32 7 500 Tulkkauspalvelut (siirto momentille 32.30.01) -700 Työelämä 2020 -hanke (siirto momentille 32.01.01) -800 Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut 5 000 Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentilta 32.01.02) 1 350 Säästöpäätös -5 000 Tasomuutos 1 100 Yhteensä 2016 talousarvio 557 459 000 2015 III lisätalousarvio 21 600 000 2015 I lisätalousarvio 2015 talousarvio 563 899 000 2014 tilinpäätös 504 475 000 Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015) Momentille myönnetään 585 365 000 euroa. Valtuus Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 140 430 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan. Lisäys talousarvioesityksen 557 459 000 euroon nähden on 27 906 000 euroa, missä otettu huomioon 22 770 000 euroa turvapaikanhakijoiden määrän lisäyksestä johtuen kotoutumiskoulutuksen hankintaan, kielitesteihin ja osaamiskartoituksiin ja 5 136 000 euroa Euroopan globalisaatiorahastolta haettuihin hankkeisiin liittyen STX Finlandin, Broadcomin, ohjelmistoalan ja Microsoftin irtisanomisiin. Valtuuden lisäys talousarvioesityksen 102 100 000 euroon nähden on 38 330 000 euroa, missä on otettu huomioon 36 830 000 euroa kotoutumiskoulutuksen hankintaan ja 1 500 000 euroa Euroopan globalisaatiorahaston hankkeisiin sisältyviin työvoimakoulutuksen hankintoihin. -6 440 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
2016 talousarvio 585 365 000 2015 IV lisätalousarvio 2 800 000 2015 III lisätalousarvio 21 600 000 2015 I lisätalousarvio 2015 talousarvio 563 899 000 2014 tilinpäätös 504 475 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015) Työttömyys kasvaa voimakkaasti, eikä sen hidastumisesta ole merkkejä. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan vuonna 2015 työttömien työnhakijoiden määrän arvioidaan kasvavan 355 000 henkilöön (vuonna 2014 noin 325 700 henkilöä) ja vuonna 2016 jo 370 000 henkilöön. Vuonna 2015 työttömyysasteen ennustetaan nousevan 9,5 prosenttiin ja ensi vuonna 9,7 prosenttiin. Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin kohdistetaan entistä vähemmän määrärahoja samanaikaisesti, kun työttömyys pahenee. Erityisen huolissaan valiokunta on työllisyysmäärärahojen leikkausten vaikutuksista nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin. Lokakuussa 2015 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 43 400. Pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuussa 113 100, mikä on 19 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei pitkäaikaistyöttömyys ole enää ikääntyneiden ja vähän koulutettujen ongelma, vaan se on laajentunut koskemaan entistä enemmän myös mm. nuoria ja korkeasti koulutettuja henkilöitä. Valiokunta pitää myönteisenä ja tärkeänä hallituksen pyrkimyksiä uudistaa työvoimahallintoa sekä lisätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden tuloksellisuutta. Suunnitteilla tai vireillä olevien uudistusten tuloksellisuuden varmistaminen voi kuitenkin kestää kauan, jona aikana tulee huolehtia työllisyysmäärärahojen riittävyydestä. Valiokunta nostaa esille myös sen, että usean ELY-keskuksen alueella työllisyysmäärärahojen loppuminen kesken vuotta keskeytti pitkäksi aikaa vaikuttavuudeltaan merkittäviksi arvioitujen tukien myöntämisen (mm. starttiraha ja palkkatuki). Valiokunta korostaa, että vähenevien määrärahojen kohdentamisen tulee perustua nykyistä luotettavampiin vaikutusarviointeihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aktiivista työvoimapolitiikkaa koskevat vaikuttavuusarvioinnit ovat vanhentumassa ja arviointitutkimuksen tietopohja on hyvin hajanainen. Monet toimenpiteet ja uudistukset ovat kokonaan arvioimatta. Työllisyyden hoitoa edistetään parantamalla työmarkkinoiden toimintaa sekä työnteon taloudellista houkuttelevuutta että työllistämisen kannattavuutta kehittämällä. Perinteiset julkiset työllisyysmäärärahat ja työvoimapoliittiset toimet täydentävät ja tukevat tätä strategiaa. Aktivointipalveluilla on vaikeassa työllisyystilanteessa suuri merkitys työttömien työelämävalmiuksien ylläpitämisessä ja kehittämisessä, vaikka niiden vaikutus pysyvään työllistymiseen onkin rajallinen. Tässä tilanteessa valiokunta on huolissaan aktivointipalveluiden riittävyydestä. Vuoden 2015 lokakuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 120 900 henkilöä, mikä on 9 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota yhä suurenevaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan. Lokakuussa TE-toimistoissa oli avoimena 65 000 työpaikkaa, mikä on 2 900 enemmän kuin edellisenä vuonna. Valiokunta nostaa esille myös saamansa selvityksen, jonka mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2014 noin 5 522 milj. euroa työttömyydestä koituviin passiivimenoihin (työttömyysturva ja työttömyyden perusteella maksettu asumistuki ja toimeentulotuki). Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan aktivointitoimiin käytettiin noin 550 milj. euroa eli kymmenesosa passiivituesta. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kyseinen kärkihanke suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se edistää aidosti nuorten elämänhallintaa, opintopolkujen rakentamista ja työllistymistä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jatkokehittelyyn varataan riittävät resurssit ja hyödynnetään aiemmin kehitettyjä tuloksellisia toimintatapoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
Vuoden 2016 talousarvioesityksessä ehdotetaan 1,5 milj. euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä hankittavaan koulutukseen. Koulutus Nord on yhteispohjoismainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa ammattikoulutusta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa asuville työnhakijoille. Koulutus Nordissa opiskelee vuosittain noin 500 norjalaista, ruotsalaista ja suomalaista opiskelijaa. Valiokunta pitää kyseistä rajat ylittävää koulutusmuotoa hyvänä ja lisää Nord-koulutukseen 30 000 euroa. Lisämäärärahaa voi käyttää myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden (Tornio Haaparanta ja Skibotn) työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä. Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015) Momentille myönnetään 585 395 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen 4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 :n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen 5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti 6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille. Määrärahaa saa käyttää myös yksityisiltä järjestäjiltä hankittavista työnvälityksen ostopalveluista ja niihin liittyvästä markkinoinnista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
Valtuus Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 140 430 000 euroa. II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016) Momentille myönnetään lisäystä 13 100 000 euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä sekä Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2015 siirtyneiden määrärahojen arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 32.01.29. S e l v i t y s o s a : Lisäyksestä 10 000 000 euroa aiheutuu oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden kielitestauksen, osaamiskartoituksen ja kotoutumiskoulutukseen pääsyn nopeuttamisesta ja 3 100 000 euroa yliopistoalan ja Microsoftin EGR-hankkeista, joiden osalta haetaan rahoitusta Euroopan globalisaatiorahastosta. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston mittavien irtisanomisten johdosta haetaan rahoitusta, josta varataan työvoimakoulutukseen 1 800 000 euroa, valmennukseen 400 000 euroa, palkkatukeen 200 000 euroa ja starttirahaan 100 000 euroa. Microsoft-hankkeen työvoimakoulutuksiin haetaan rahoitusta 600 000 euroa. EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia EGRtukihakemusten rahoitussuunnitelmista. Saadut tulot kirjataan momentille 12.32.99. Momentin perustelujen muutoksilla mahdollistetaan määrärahan käyttö myös Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä sekä vuodelta 2015 siirtyneiden määrärahojen arvonlisäveromenojen kirjaaminen hallinnonalan arvonlisäveromomentille. 2016 II lisätalousarvio 13 100 000 2016 talousarvio 585 395 000 2015 tilinpäätös 588 299 000 2014 tilinpäätös 504 475 000 Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016) Momentille myönnetään lisäystä 13 100 000 euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä sekä Pohjoiskalotin rajaneuvonnan toimipisteiden työntekijöiden matka- ja majoituskuluihin Nord-yhteistyössä Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2015 siirtyneiden määrärahojen arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 32.01.29. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6