3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Samankaltaiset tiedostot
3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset 2001

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa.

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. Nuoren metsän hoito

Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatteet

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

Metsäpuiden siementuotannon kehittämisryhmän raportti

Työryhmämuistio 2004:12 Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio Helsinki 2004

Metsänjalostussäätiön toiminnanjohtaja Matti Haapasen puhe Haapastensyrjän 50-vuotisjuhlissa

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

40VUOTISJUHLARETKEILY

uudelleen organisointi

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Metsänjalostus 2050 pitkän aikavälin metsänjalostusohjelma

3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen

Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Siemen- ja taimikaupan säädökset

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

tuottavan metsän abc

Kuusi on Suomessa ja Ruotsissa metsänviljelyn

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2002

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Suomen avohakkuut

onnistuminen Lapissa

Suomen parhaat taimet.

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla. Arto Koistinen Metsätiedepaja

PAAKKUTAIMIEN IKÄ ONGELMAKO? Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvontaosasto Kasvinterveysyksikkö Jyväskylä 24.1.

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Suomen metsävarat

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Euroopan unionin direktiivi metsänviljelyaineiston

METSÄNJALOSTUKSEN HYÖDYT

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

MÄNNYN JALOSTETUN TAIMIMATERIAALIN MENES- TYMINEN ISTUTUKSISSA LÄNTISESSÄ LAPISSA

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti Osa II Metsänviljelyaineisto

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Aineisto ja inventoinnit

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsänjalostuksen populaatiokäsitteet

Joensuu Suomen metsäkeskus 1


T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

Punkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla

Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Taimien matka taimitarhalta istutuskohteelle kysely- ja haastattelututkimus

SISÄLLYS (Contents, see page 16)

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

METSÄPUIDEN TAIMIEN LYHYTPÄIVÄKÄSITTELY

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Transkriptio:

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO Luvussa esitetään metsäpuiden jalostetun siemenen tuottamiseen liittyviä tilastotietoja ja taimituotantoa kuvaavia lukuja. Metsänjalostuksen osalta lähteenä on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämää metsägeneettistä rekisteriä, jonne kootaan keskitetysti koko maata koskevat tiedot. Taimituotantoa kuvaavien taulukoiden tiedot on saatu maa- ja metsätalousministeriöstä. Metsänjalostukseen liittyvät keskeiset käsitteet ja määritelmät on selvitetty tarkemmin Metsätilastollisessa vuosikirjassa 1993 94. Jalostetun siemenen tuotanto Metsänjalostuksen perusmateriaalin muodostavat pääosin luonnonmetsistä valitut parhaat puuyksilöt eli kantapuut. Niistä tärkeimpiä ovat pluspuut (taulukko 3.1), jotka hyvien ulkoisten kasvu- ja laatuominaisuuksiensa perusteella on valittu siementuotantoon ja jatkojalostukseen. Ne muodostavat myös nykyisten siemenviljelysten perusaineiston. Uusien pluspuiden valinta, kuusta lukuunottamatta, on viime vuosina ollut vähäistä. Käytännön jalostustyötä varten pluspuut on jaettu maantieteellisesti jalostusvyöhykkeittäin (kuva 3.1). Jako jalostusvyöhykkeisiin perustuu siihen, että tiettyä alkuperää olevaa siementai taimiaineistoa ei voida siirtää pitkiä matkoja ilman, että kestävyys vaarantuu. Jalostusvyöhykkeiden lähtökohtana ovat kasvillisuusvyöhykkeet ja niiden alajakona esitetyt luonnonmaantieteelliset alueet. Pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelmassa on asetettu tavoitteet kunkin vyöhykkeen jalostuspopulaation vähimmäiskooksi. Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt (taulukko 3.2) ovat kunkin puulajin hyvälaatuisia ja -kasvuisia luonnonmetsiköitä, joiden tarkoituksena on tuottaa alueellisesti keskitasoa parempaa siementä käytännön metsänviljelyä varten. Näistä metsiköistä kerätty siemen kuuluu joko alkuperäluokkaan B1 tai B2. Uusia siemenkeräysmetsiköitä on viime vuosina valittu erittäin vähän. Taimitarha- ja metsäkylvöjä varten siementä kerätään myös luonnonmetsistä, sekä kaadetuista puista että pystypuista metsikkötai aluekeräyksenä (alkuperäluokat B3 ja B4). Keräys ajoitetaan siemenen tarpeen mukaan hyvien siemenvuosien yhteyteen, mistä syystä keräykset toteutetaan epäsäännöllisin väliajoin. Männyn ja koivun siemenviljelykset (taulukot 3.3 ja 3.4) tuottavat tällä hetkellä riittävästi siementä koko Etelä-Suomen taimitarhakylvöjen tarpeeseen (alkuperäluokat A2 ja A3). Siemenviljelyssiementä on käytetty myös metsäkylvöihin, mutta siemenen käyttöönottoa on hidastanut metsikkösiementä korkeampi hinta sekä luontaisen uudistamisen lisääntyminen. Nykyisten näkymien mukaan osa tuotetusta männyn siemenviljelyssiemenestä saattaa Etelä-Suomessa jäädä käyttämättä. Toisaalta kuusen siemenviljelyssiementä samoin kuin männyn Pohjois-Suomen siemenviljelyssiementä ei tällä hetkellä ole riittävästi saatavilla. Uusia siemenviljelyksiä on viime vuosina perustettu lähinnä koivulle. Käytännön siemenhuollon tarpeita ajatellen on tulevaisuudessa välttämätöntä perustaa uusia männyn siemenviljelyksiä, koska nykyiset siemenviljelykset alkavat ikääntyä siementuotannon samalla vähentyessä. Lähitulevaisuuden uudet siemenviljelykset ovat ns. 1½ -polven siemenviljelyksiä, jotka perustuvat jälkeläiskokeiden perusteella seulottuihin alkuperäisiin, fenotyyppisesti valittuihin pluspuihin. Geenireservimetsien tarkoituksena on var- 87

3 Seed and seedling production mistaa metsäpuiden laajan perinnöllisen vaihtelun säilyminen siltä varalta, että metsien käsittely ja ympäristön muutokset tulevaisuudessa kaventaisivat sitä. Geenireservimetsiä on perustettu kaikkiaan 33 kappaletta, kokonaispinta-alaltaan noin 5 760 hehtaaria. Suurin osa näistä on mäntymetsiä. Geenireservimetsissä hakkuut ja hoitotoimenpiteet ovat sallittuja. Uudistaminen tapahtuu joko luontaisesti tai viljelemällä saman metsän siemenestä. Taimituotanto Taimitarhakylvöihin vuonna 1995 käytetty siemenmäärä lisäääntyi edellisestä vuodesta noin 6 prosenttia (taulukko 3.5). Laskelmassa ei otettu huomioon Muut puulajit -ryhmää, jossa ovat mukana mm. tammen siemenet (terhot) ja jonka sisällyttäminen laskelmiin olisi antanut harhaisen tuloksen. Puulajeittain tarkastellen suhteellisesti eniten lisääntyivät hies- ja rauduskoivun taimitarhakylvöt. Siemenviljelyssiemenen osuus kylvetystä siemenestä oli 35 prosenttia. Männyn kylvöistä noin puolet oli siemenviljelyssiementä, raudus- ja hieskoivulla vastaavat osuudet olivat 56 prosenttia ja 68 prosenttia. Vuoteen 1995 mennessä kaikki metsälautakuntien taimituotanto on yhtiöitetty. Myös tilastoissa aikaisemmin esiintyneen Metsänjalostussäätiön taimituotanto yhtiöitettiin, mistä johtuen Metsänjalostussäätiön tiedot esitetään jatkossa Taimituotantoyhtiöt -omistajaryhmän luvuissa. Omistajaryhmä Muut sisältää yksityisen taimituotannon, kuten 4H -nuorten ja sivuelinkeinonaan taimituotantoa harjoittavien maatilojen taimituotannon. Vuodesta 1994 metsänviljelyyn luovutettujen taimien kokonaismäärä väheni 4 prosenttia. Suhteellisesti eniten pieneni koivujen osuus (raudus 27, hies 48 prosenttia). Luovutettujen taimien kokonaismäärä on vähentynyt koko 1990-luvun ajan. Syynä tähän ovat olleet vähäiset hakkuut 1990-luvun alussa ja etenkin viime vuosina luontaisten uudistusalojen lisääntyminen. Myös ulkomailta, lähinnä Ruotsista, tuotujen taimien määrä on lisääntynyt. Poikkeuksellisesti vuonna 1995 kuusen taimia luovutettiin metsänviljelyyn enemmän kuin männyn taimia. Kirjallisuus Literature Kukkonen, H. & Rikala, R. 1994. Siemen- ja taimihuolto. Tapion taskukirja (22. uudistettu painos), s. 178 187. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Koski, V. 1989. Metsäpuiden jalostus. Ammattikasvatushallitus Valtion painatuskeskus. 138 s. 1994. Metsänjalostus. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s. 218 221. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös metsänviljelyaineiston kaupasta. MtMp 23.12.1992/ 1533. Metsänjalostussäätiö 1995. Foundation for Forest Tree Breeding. Vuosijulkaisu. 44 s. Pajamäki, J. & Karvinen, K. 1996. Suomen metsänjalostuksen yleistilastoa 1996. General Statistics on Forest Tree Breeding in Finland 1996. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 604. 40 s. Pitkäntähtäyksen metsänjalostusohjelma ja työsuunnitelma vuosiksi 1990 1999. Metsänjalostuksen tarkennustyöryhmä. Metsähallitus. Helsinki 1989. 135 s. Muut tietolähteet Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, metsäpolitiikan osasto 88

3 Siemen- ja taimituotanto Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri 89

3 Siemen- ja taimituotanto 90

3 Siemen- ja taimituotanto puiden jalostusvyöhykkeet ding zones of forest tree species 91

3 Seed and seedling production 3.1 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät pluspuut 1.1.1996 Number of plustrees for forest tree breeding on January 1, 1996 Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Rauduskoivu Betula pendula Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Jalostusvyöhyke Kappaletta Breeding zone Number Breeding zone Number Breeding zone Number Saaristo - Archipelago 105 1 751 1 778 1 521 2 844 2 560 2 813 3 279 3 165 3 383 4 357 Pohjois-Suomi - North Finland 313 4 698 5 144 5 588 6 153 6 552 7 1 163 8 600 9 806 10 178 11 644 Yhteensä 7 051 Yhteensä 2 528 Yhteensä 1 816 Total Total Total Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 92

3 Siemen- ja taimituotanto 3.2 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät siemenkeräysmetsiköt 1.1.1996 Number of seed collection stands on January 1, 1996 Jalostusvyöhyke Alkuperäluokka Category of origin Alkuperäluokka Category of origin Yhteensä Total Breeding zone B1 B2 Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Kpl Pinta-ala, ha Number Area, ha Number Area, ha Number Area, ha Mänty Pinus sylvestris Saaristo - Archipelago - - 1 3,0 1 3,0 1 3 9,0 83 511,3 86 520,3 2 5 30,0 136 864,8 141 894,8 3 3 11,0 108 484,0 111 495,0 4 8 31,5 87 497,3 95 528,8 5 - - 50 348,5 50 348,5 6 - - 26 188,5 26 188,5 7 10 103,0 29 239,0 39 342,0 8 - - 10 118,5 10 118,5 9 1 18,0 15 208,2 16 226,2 10 - - 3 33,0 3 33,0 11 1 17,0 11 73,6 12 90,6 Yhteensä - Total 31 219,5 559 3 569,7 590 3 789,2 Kuusi Picea abies 1 1 8,0 119 720,7 120 728,7 2 2 7,0 75 402,0 77 409,0 3 1 20,0 11 54,9 12 74,9 4 - - 11 56,0 11 56,0 5 - - 2 7,5 2 7,5 6 - - 4 17,5 4 17,5 Yhteensä - Total 4 35,0 222 1 258,6 226 1 293,6 Rauduskoivu Betula pendula 1 33 68,6 2 12 19,0 3 9 24,2 Pohjois-Suomi - North Finland 12 34,5 Yhteensä - Total 66 146,3 Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 93

3 Seed and seedling production 3.3 Metsäntutkimuslaitoksen rekisteröimät metsäpuiden siemenviljelykset 1.1.1996 Forest tree seed orchards on January 1, 1996 Puulaji Tree Siemenviljelyksiä, kpl Klooneja, kpl Vartteita, kpl Pinta-ala, ha species Number of seed Number of clones Number of grafts Area, ha orchards Mänty Pinus sylvestris 176 6 003 752 956 2 718,4 Kuusi Picea abies 23 605 77 101 264,6 Rauduskoivu Betula pendula 15 355 872 1,2 Hieskoivu Betula pubescens 4 149 184 0,2 Lehtikuusi Larix sibirica 8 122 12 731 59,4 Muut Others 9 173 2 676 8,9 Yhteensä Total 235 7 407 846 520 3 052,8 Koivun siemenviljelykset muovihuoneessa. Seed orchards of Betula-species are in polythene-tunnels. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri Source: The Finnish Forest Research Institute 3.4 Siemenviljelysten tuotanto 1980 94 Collection of seed from seed orchards, 1980 94 kilogrammaa kilogrammes Vuosi Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Lehtikuusi Year Pinus Picea Betula Betula Larix sylvestris abies pendula pubescens sibirica Alkuperäluokka A2 A3 A3 A2 A2 A2 Category of origin 1980 32 57 - - - - 1981 107 166-19 - 62 1982 209 616-17 - 10 1983 132 88 - - - 36 1984 1 567 2 008 - - 1 19 1985 1 548 5 115-17 12 179 1986 440 2 684 2 10 34 528 1987 457 905 12 12 22 17 1988 1 567 4 131-7 4-1989 79 221 1 836 29 55 40 1990 577 1 123-56 25-1991 1 226 3 450 0 82-503 1992 659 6 879 907 138 0 100 1993 308 1 628 200 269 4 656 1994 357 1 046-122 12 31 Yhteensä 9 264 30 118 2 957 778 168 2 180 Total Alkuperäluokat: Category of origin: A2 = Siemenviljelyksistä saatu aineisto A2 = Material from registered seed orchards A3 = Nuorista siemenviljelyksistä saatu aineisto A3 = Material from registered young seed orchards (siitepölytuotanto < 20 kg/ha/v) (pollen production less than 20 kg/ha/year) Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsägeneettinen rekisteri The Finnish Forest Research Institute 94

3 Siemen- ja taimituotanto 3.5 Taimitarhakylvöihin 1995 käytetty siemenmäärä Amounts of seed used in nurseries in 1995 kilogrammaa Alkuperäluokka Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muut Category of origin Pinus sylvestris Picea abies Betula pendula Betula pubescens Others Siemenviljelyssiemen Seed from seed orchards A2 147,2 7,6 38,0 9,3 82,8 A3 245,0 292,7 2,8 0,3 3,8 Yhteensä 392,2 300,3 40,8 9,6 86,6 Total %-osuus 50,8 23,9 55,9 68,1 24,9 per cent of grand total Metsikkösiemen Seed from seed collection stands B1, B2 4,1 104,2 18,4 1,9 1,9 B3 176,3 854,6 11,8 2,6 256,3 B4 200,1 0,0 2,0-3,4 Yhteensä 380,5 958,8 32,2 4,5 261,6 Total %-osuus 49,2 76,1 44,1 31,9 75,1 per cent of grand total KAIKKIAAN 772,7 1 259,1 73,0 14,1 348,2 GRAND TOTAL kilogrammes 1991 2 1 447,0 (59,4) 1 718,8 (10,8) 125,9 (27,4) 24,3 (50,6) 112,3 (48,8) 1992 2 967,3 (56,4) 1 410,3 (14,3) 131,5 (29,1) 34,7 (44,6) 105,9 (53,8) 1993 2 889,9 (50,2) 1 291,9 (17,7) 85,6 (52,8) 21,1 (44,1) 89,6 (72,1) 1994 2 767,0 (48,6) 1 184,4 (20,9) 47,5 (69,8) 7,8 (65,4) 192,6 (17,1) Alkuperäluokat: Category of origin: A2, A3 = Katso taulukko 3.4 A2, A3 = See Table 3.4 B1 = Erityisesti valikoitu aineisto B1 = Material from highly selected seed stands B2 = Valikoitu aineisto B2 = Material from selected seed stands B3 = Metsikkökeräysaineisto B3 = Material from a known stand B4 = Aluekeräysaineisto B4 = Material from a known region 2 Suluissa siemenviljelyssiemenen osuus. Proportion of seed from seed orchards mentioned in parentheses. Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 95

3 Seed and seedling production 3.6 Taimitarhojen tehopinta-ala 1995 Effective nursery area in 1995 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Source: Ministry of Agriculture and Forestry hehtaaria hectares Avomaata Open land Omistajaryhmä Paljasjuuristen Paakku- Yhteensä Muovihuoneita Avomaa- ja muovitaimien taimien huoneala yhteensä tuotannossa tuotannossa Nursery ownership In production In production Total Polythene Open land and polycategory of bare-rooted of container tunnels thene tunnels, total seedlings seedlings Metsähallitus 7,2 10,9 18,1 8,1 26,2 Finnish Forest and Park Service Metsäntutkimuslaitos 3,5 1,5 5,0 0,7 5,7 Finnish Forest Research Institute Taimituotantoyhtiöt 481,5 92,8 574,3 23,7 598,0 Commercial nurseries Metsäteollisuus - 6,2 6,2 1,3 7,5 Forest industries Muut 25,1 8,8 33,9 3,4 37,3 Others Pinta-ala yhteensä 517,3 120,2 637,5 37,2 674,7 Total 96

3 Siemen- ja taimituotanto 3.7 Metsänviljelyyn 1995 toimitetut taimimäärät Number of seedlings delivered for planting in 1995 1 000 kpl 1 000 seedlings Taimitarhan Nursery Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä taimet taimet taimet taimet Bare-rooted Container Total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service - 20 314 20 314-10 495 10 495 Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute 100 187 287 172 518 690 Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries 3 889 28 233 32 122 15 886 27 016 42 902 Metsäteollisuus Forest industries - 2 884 2 884-6 938 6 938 Muut Others 265 10 059 10 324 2 066 4 284 6 350 Yhteensä Total 4 254 61 677 65 931 18 124 49 251 67 375 1980 116 227 59 960 176 187 32 230 1 925 34 155 1985 63 384 106 466 169 850 28 800 20 474 49 274 1990 30 053 102 280 132 333 25 085 46 905 71 990 1991 23 717 96 658 120 375 24 850 48 840 73 690 1992 14 682 79 610 94 292 27 214 54 199 81 413 1993 7 996 69 052 77 048 19 716 53 254 72 970 1994 6 664 60 787 67 451 19 319 46 882 66 201 Taimitarhan Nursery Rauduskoivu Betula pendula Hieskoivu Muut puulajit Kaikkiaan omistajaryhmä ownership category Paljasjuuriset Paakku- Yhteensä Betula Other Grand taimet taimet pubescens species total Bare-rooted Container Total seedlings seedlings Metsähallitus Finnish Forest and Park Service - 351 351 41 691 31 892 Metsäntutkimuslaitos Finnish Forest Research Institute - 186 186 7 51 1 221 Taimituotantoyhtiöt Commercial nurseries 1 127 8 363 9 490 1 103 1 476 87 093 Metsäteollisuus Forest industries - 29 29-3 9 854 Muut Others 322 1 292 1 614 102 284 18 674 Yhteensä Total 1 449 10 221 11 670 1 253 2 505 148 738 1980 3 393 179 3 572-981 214 895 1985 3 250 4 904 8 154-3 768 231 046 1990 5 307 16 856 22 163 2 058 3 240 231 784 1991 6 061 14 792 20 853 3 101 2 824 220 843 1992 5 949 17 472 23 421 5 112 3 078 207 316 1993 7 177 15 232 22 409 5 217 2 624 180 268 1994 3 465 12 519 15 984 2 969 2 389 154 994 Lähde: Source: Maa- ja metsätalousministeriö Ministry of Agriculture and Forestry 97

98