KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Samankaltaiset tiedostot
Seurantaindikaattorit

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tehostaminen kansallisen lihavuusohjelman painopisteenä. Kehittämispäällikkö Päivi Mäki Pori 9.2.

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

H Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisystä hyvinvointi-innovaatioihin

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Seuranta- ja loppukysely

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Päihdeavainindikaattorit

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

3. Verenpaine 1. / 2. /

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Neuvolapäivät. Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Päätöksenteko 80,7 77,3 77, ,2 83,4 86,5 81, ,4 81,8 80,2

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1

Neuvokas perhe -kärkihanke

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Terveelliset elämäntavat

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Transkriptio:

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2. Ylipainoisten osuus (itse ilmoitettu pituus ja paino), % Peruskoulun 8. ja 9. SOTKAnet-verkkopalvelu Hyvinvointi-kompassi 3. Asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneiden keskimääräinen painoindeksi (BMI, keskiarvo) 4. Asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneiden keskipaino 5. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) osuus asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneista, % 6. Lihavien (BMI 30 kg/m 2 ) osuus asevelvollisten kutsuntaterveystarkastukseen osallistuneista, % SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino (SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino) (SPAT 1321 kutsuntaterveystarkastus + pituus ja paino)

Paino Ikäryhmä Tietolähde 7. Ylipainoisten osuus ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista (itse ilmoitettu pituus ja paino), % 8. Keskimääräinen painoindeksi (BMI, keskiarvo) (itse ilmoitettu pituus ja paino) aikuisväestöstä ikäryhmittäin 9. Keskimääräinen painoindeksi (BMI, keskiarvo) (mitattu pituus ja paino) aikuisväestöstä ikäryhmittäin 10. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) osuus 25 64-vuotiaista (itse ilmoitettu pituus ja paino), % 11. Lihavien (BMI 30 kg/m2) osuus (itse ilmoitettu pituus ja paino), % aikuisväestöstä ikäryhmittäin Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat 20 54-v., 55 74-v. ja 75-v.+ 20 54-v., 55 74-v. ja 75-v.+ THL: FINRISKI-tutkimus ja THL: FINRISKI-tutkimus ja 12. Lihavien osuus (BMI > 30 kg/m 2 ) osuus (mittauksiin perustuva tieto), % THL: FINRISKI-tutkimus ja 13. Vyötärölihavien osuus 25 64-vuotiaista (mittauksiin perustuva tieto), % THL: FINRISKI-tutkimus ja 14. Synnyttäjien keskimääräinen painoindeksi (BMI) kaikista synnyttäjistä Kaikki synnyttäjät THL: Syntymärekisteri 15. Ylipainoisten (BMI 25 kg/m 2 ) ja lihavien (BMI > 30 kg/m 2 ) synnyttäjien osuus, % kaikista synnyttäjistä sairaanhoitopiireittäin 16. Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 kg/m 2 ja patologinen sokerirasitustesti sairaaloittain, % 17. Lihavien osuus (BMI > 30 kg/m 2 ) tyypin 2 diabeetikoista, sydän- ja verisuonitauteja sairastavista 18. Painoindeksin keskiarvo tyypin 2 diabetesta, sydänja verisuonitauteja sairastavilla Kaikki synnyttäjät Kaikki synnyttäjät THL: Syntymärekisteri THL: Syntymärekisteri THL/FINRISKI-tutkimus ja THL: FINRISKI-tutkimus ja

Ruoka- ja juomatottumukset Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 19. 6 kuukautta täysimetettyjen lasten osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 20. 4 kuukautta täysimetettyjen lasten osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 6 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 4 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 21. 6 kuukautta imetettyjen lasten osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 6 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 22. 12 kuukautta imetettyjen osuus, % ikäryhmään kuuluvista lapsista 12 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 23. Keskimääräinen imetyksen kesto (kk) 0 12 kk THL ja STM: Imeväisikäisten ruokinta 24. Tuoreita tai keitettyjä kasviksia lähes päivittäin syövien osuus, % Peruskoulun 8. ja 9. Ammatillisen oppilaitokseen 1. ja 2. Ammatillisen oppilaitokseen 1. ja 2. 25. Kasviksia lähes päivittäin syövien osuus ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoista, % 26. Niukasti tuoreita kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus, % 20 54, 55 74, 75-v.+ 27. Hedelmiä ja marjoja lähes päivittäin käyttävien osuus, % Peruskoulun 8. ja 9. Lukion 1. ja 2. 28. Hedelmiä ja marjoja lähes päivittäin syövien osuus ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista, %

Ruoka- ja juomatottumukset Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 29. Ei kertaakaan viikon aikana hedelmiä tai marjoja syöneiden osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ 30. Sokeroituja juomia lähes päivittäin käyttävien osuus, % ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista 31. Makeisia lähes päivittäin käyttävien osuus, % ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoista 32. Lähes päivittäin sokeroituja mehuja tai virvoitusjuomia juovien osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ 33. Suklaata tai muita makeisia lähes päivittäin syövien osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ 34. Ei syö aamupalaa joka arkiaamu, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat, Lukion 1. ja 2. 35. Ei syö koululounasta päivittäin, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Lukion 1. ja 2. SOTKAnet-verkkopalvelu 36. Päivän pääaterian yleensä opiskelijaravintolassa syövien osuus, % ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista Fyysinen aktiivisuus Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 37. Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat SOTKAnet-verkkopalvelu Hyvinvointi-kompassi

Fyysinen aktiivisuus Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 38. Kuntoliikunnan harrastus, % ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijoista 39. Hyötyliikunnan harrastus minuuttia/vrk, % ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoista Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat Alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat 40. FINRISKI: kokonaisliikuntaindeksi (työ, vapaa-aika ja työmatka), % THL: FINRISKI-tutkimus ja 41. Kokonaisistuminen, keskiarvo tunteina 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ 42. Miesten fyysinen kunto objektiivisesti mitattuna, 19-vuotiaat varusmiespalveluksen aloittaneet: kestävyys- ja lihaskuntotestit n. 18 19-v. Puolustusvoimat, pääesikunta, liikuntayksikkö 43. 25 30-vuotiaat reserviläiset: kestävyys- ja lihaskuntotestit 25 30-v. Puolustusvoimat, pääesikunta, liikuntayksikkö Uni Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 44. Nukkuu arkisin alle 8 tuntia, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tupakointi ja alkoholin käyttö Ikäryhmä Tekijä/tietolähde 45. Tupakoi päivittäin, % Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat SOTKAnetverkkopalvelu Hyvinvointi-kompassi 46. Päivittäin tupakoivien osuus, % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ 47. Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C), % 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+

PROSESSI-INDIKAATTORIT Kasvun seuranta 48. Äitiys-, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten toteutuminen THL: Avohilmo SPAT1315 lasten ja nuorten määräaikainen terveystarkastus SPAT 1316 lasten ja nuorten laaja terveystarkastus (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus) Terveyden edistämisaktiivisuus 49. Niiden osuus, joilta terveydenhuollon ammattilainen on mitannut vyötärön ympäryksen 12 viimeisen kuukauden aikana, % 50. Saanut kehotuksen lisätä liikuntaa, % muuttaa ruokailutottumuksia terveyssyistä, % laihduttaa, % vähentää alkoholin käyttöä, % lopettaa tupakoinnin, % 51. Sydänliiton Neuvokas perhe -koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattilaisten määrä 52. Neuvoloihin/kouluterveydenhoitoon tilattujen Neuvokas perhe -korttien määrä 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ 20 54-v., 55 74-v., 75-v.+ Suomen Sydänliitto ry Suomen Sydänliitto ry Joukkoruokailu 53. Niiden osuus, joilla on mahdollisuus ruokailla työpaikkatai oppilaitosruokalassa, % 20 54-v., 55 74-v. 54. Sydänmerkkituotteiden määrä/vuosi Suomen Sydänliitto ry 55. Sydänmerkkiaterioita tarjoavien ravintoloiden määrä/vuosi Suomen Sydänliitto ry 56. Ravitsemuspassin suorittaneet, lukumäärä/vuosi Suomen Sydänliitto ry