Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Samankaltaiset tiedostot
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta

NUTRINFLOW. Practical actions for holistic drainage management for reduced nutrient inflow to Baltic Sea

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

KOKONAISVALTAINEN MAATALOUSYMPÄRISTÖN VESIENHALLINTA VALUMA-ALUEKOHTAINEN TOIMINTATAPAMALLI MIKKO ORTAMALA

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Metsätalouden vesiensuojelu

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Luonnonmukainen peruskuivatus

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Vesienhoidon suunnittelu

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Freshabit LIFE IP Puruvesi

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Menetelmiä ravinteiden ja veden pidättämiseksi osana kokonaisvaltaista pellonkuivatusta

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Vesienhoito ja maatalous

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Peltosalaojituksen suunnittelu

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Transkriptio:

Nutrinflow-hanke Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg hanke (WWW.centralbaltic.eu ). Pääasiallinen tavoite on lisätä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen liitto. Suomen Interreg yhteyshenkilönä on Samu Numminen. Hankkeen toteutusmaat ovat Suomi (Loviisanjoen alue), Ruotsi ( Norrköpingin alue) ja Latvia (Zemgalen alue). Hankkeen ohjausryhmässä on edustajat Suomesta, Latviasta ja Ruotsista. Hanketta varten perustettiin esiselvityshanke, jossa hankkeen vetäjänä toimi SLU:n tutkija Kaj Granholm. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2015 28.2.2019. ProaAgria Etelä-Suomi on hankkeen lead-partneri ja pääasiallinen hallinnoija. Projektinvetäjä on Ari Kultanen.

Taustaa toimenpiteiden tarpeelle Loviisanjoen vesitilavuus ei riitä joessa kulkevalle vesimassalle. Tulvia esiintyy 70-170 hehtaarin alueella ympäri vuoden. Ongelmat koostuvat: Eroosiosta Kiintoainekuormituksesta Lisääntyneestä ojituksesta valuma-alueella Alhaisempi veden pidättyvyys Loviisanjoen pienestä vesitilavuudesta Maan painumisesta Etelä-Suomen Salaojakeskus on laatinut Loviisanjoelle suunnitelman perkuun ja tulvatasanteiden osalta vuonna 2015. NutrinFlow-hankkeessa ei keskitytä Loviisanjokeen, vaan valuma-aluekunnostukseen.

Tulvat Ympäristövaikutukset (ravinne- ja kiintoaineshuuhtouma), vaikutukset tuottavuuteen (maan rakenne, kasvukunto, työtehokkuus )

Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö

Kunnostuskohdealueena Hardombäckenin valuma-alue NutrinFlow-hankkeen kohdealueeksi on valittu Hardombäckenin valuma-alue, joka on suurimpia Loviisanjoen osavaluma-alueita. Hardombäckenin ongelmat koostuvat samoista tekijöistä kuin ongelmat itse Loviisanjoessa. Hardombäckenin valuma-alueelta tuleva kuormitus lisää merkittävästi myös Loviisanjoen ravinne- ja kiintotainekuormitusta. Hankkeen tavoitteena on maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen ja maatalousympäristön tuotantotalouden kehittäminen kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla.

Pl 5000m 02.05.2016

12.08.2016

Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä pelloilla, ojissa ja vesistössä Peruskuivatus, paikalliskuivatus ja valumavesien hallinta Tavoitteenamme on ehkäistä tulvia ja pintavaluntaa sekä pidättää ravinteita ja maa-aineksia valuma-alueella. Hyvä maan rakenne ja kasvukunto ovat perusedellytyksiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle ja toisaalta myös tehokkaalle viljelylle

Peruskuivatus Valta- ja piiriojien kunnostus (tulvien ja huuhtouman vähentäminen) Luonnonmukainen peruskuivatus tulvatasanteineen Kesäveden hallittuun säätämiseen liittyvät rakenteet Eroosion torjunnan toimenpiteet Paikalliskuivatus Salaojitus (hyvä sorastus vähentää pintavaluntaa ja vaikuttaa huuhtoumaan) Pintavesien parempi johtaminen (lisäojitus / kalkkisuodinojitus) Kuivatusvesien hallinta, säätösalaojitus (säätökaivot) Altakastelun mahdollisuus (vesien varastointi; altaat, lisäveden pumppaus) Salaojien huolto- ja kunnossapito (huuhtelu) Tilakohtainen tuotantoalueiden vesienhallinta (pistemäisen kuormituksen kohteet; varastoalueet, jaloittelutarhat ja kentät, pesupaikat jne.) Valtaojien putkitukset (vähentää uomaeroosiota) Valumavesienhallinta Kosteikot ja laskeutusaltaat Pohjakynnykset, -padot sekä säädettävät patorakenteet kesäveden hallittuun säätämiseen Tulvasuojelu (pengerrykset, pumppaukset, tulvahyllyt) Hulevesijärjestelmät

Valuma-alue 12.3 km² 9 843m puhdistusperkaus 6 rumpurakenteen kunnostusta (2 huuhtelua, 3 uutta ja 1 tason lasku) 658m valtaojaputkitusta 400m tulvatasanne 2 pohjapatoa, 2 säätelypatoa 3 isoa laskeutusallasta

Ojitusyhteisön ylimääräinen yhtiökokous 17.03.2016

Suunnitelmien laadinta Pohjapato Pohjapato Vesiensuojelu rakenteet 28.04.2016

Pl 250m 23.09.2016

Pl 1800m 02.05.2016

Pl 1700m 02.05.2016

02.05.2016 06.10.2016 Pl 1700m

Veden pinta laski keskimäärin 1.2m Pl 1800m 02.05.2016 12.10.2016

Pl 1850m 12.10.2016

Pl 550m 23.09.2016

Pl 550m 18.11.2016

Pl 500m 04.11.2016

Pl 350m 04.11.2016

02.05.2016 Pl 700m

Pl 700m 24.10.2016

Pl 700m 24.10.2016

Pl 700m 04.11.2016

Pl 700m 19.01.2016

Pl 3300m 18.11.2016

Pl 3900m 19.01.2016

Pl 4100m

Pl 5050m 28.11.2016

Pl 5050m 19.01.2017

Pl 4750m 19.01.2017

Aalto-yliopisto on tehnyt kohdealueella vedenkorkeuden mittausta kesäkuusta 2016 saakka. Mittari on mitannut veden korkeutta 3 minuutin välein.

Pl 5050m

Pl 5050m 19.01.2017