Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Samankaltaiset tiedostot
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Economic-ecological optimization group Aino Assmuth, Vesa-Pekka Parkatti, Antti-Juhani Pekkarinen, Sampo Pihlainen, Janne Rämö ja OT

Saamelaisten oikeudet, ilmastonmuutos ja saamelaisalueen metsävarojen käyttö seminaari Inari *Täydennetty

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Biologisesti uusiutuvien luonnonvarojen käytön ymmärtämisessä tarvitaan sekä ekologiaan että taloustieteeseen nojaavaa monitieteistä tutkimusta

JATKUVAPEITTEISEN METSÄNHOIDON TUTKIMUS HAASTAA METSÄNHOIDON VANHOJA KÄSITYKSIÄ

Lapin Kansa Photo: P. Yliniemi

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Metsätalouden optimoinnista ilmastomuutoksen olosuhteissa Olli Tahvonen HY Metsätieteiden laitos, Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Häiriödynamiikkamalli talousmetsien käsittelyssä nykyinen tietämys ja soveltamismahdollisuudet Suomessa

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Biotalouden globaalit näkymät

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kuvioton metsäsuunnittelu

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

Optimal Harvesting of Forest Stands

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Suomalaisen luonnonvarapolitiikan ilmiöitä: metsät, kaivokset, kalat ja porot Olli Tahvonen, HY Taloustieteellinen yhdistys

SIMO-seminaari Helsinki

Korko Mela-laskelmissa

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Publications. -- and Salonen (1987) A Bargaining Approach to the Modeling of the Swedish Roundwood Market. A Comment. Land Economics 63:

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta

Metsikön tuottoarvon ennustemallit kivennäismaan männiköille, kuusikoille ja rauduskoivikoille

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Suomen avohakkuut

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Tuulituhot ja metsänhoito

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

University of Helsinki, Ph.D., Social Economics of Forestry, 2004 University of Helsinki, M.Sc., Forest Management Planning, 1993

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Muuttuva metsäsuunnittelu

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänhoitosuositukset

Kantokäsittelyn kannattavuus

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Suomen Metsäyhdistyksen selvitys lisääntyikö tietoisuus vai epätietoisuus?

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Transkriptio:

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen, Rämö) Economic-Ecological Optimization Group Department of Forest Sciences Department of Economics

Taloudellinen malli metsävarojen käytöstä: Yhdistetään yksityiskohtainen ekologinen kuvaus metsikön kasvusta metsänhoidon taloudelliseen kuvaukseen Nettotulojen nykyarvon maksimoimiseksi optimoidaan harvennusten määrä, ajoitus, tyyppi sekä kiertoaika Tyypillisesti sovelletussa taloudellisessa mallissa (ns. Faustmannin malli vuodelta 1849) päädytään aina avohakkuuseen

Avoimia kysymyksiä: Auttaisiko jatkuvapeitteinen metsänhoito lisäämään metsän muita hyötyjä? Kuinka kalliiksi tämä tulisi vrt. avohakkuut? Klassisen Faustmannin mallin yleistys: Sallitaan metsän hoito jatkuvapeitteisenä Lisätään malliin metsän luontainen uudistuminen Otetaan huomioon korkeammat korjuukustannukset kuin avohakkuussa Optimoidaan valinta avohakkuiden ja jatkuvapeitteisen metsänhoidon välillä

Taloudellinen tavoitefunktio Transitiomatriisimalli (esim. Bollandsås et al. 28) Hakkuiden ajoitus Alkutila Jokaisella puulajilla on omat kasvuyhtälönsä, korjuukustannuksensa, ym. Tahvonen ja Rämö 217

Lähde: Tahvonen ja Rämö 216

Jatkuvapeitteinen vs. avohakkuisiin perustuva metsänhoito Hyvä kasvupaikka, alhainen korko ja matalat uudistamiskustannukset parantavat kuusella avohakkuiden kannattavuutta, ja vice versa (Tahvonen ja Rämö, 216) Yli 2% korko ja tyypilliset uudistamiskustannukset keskimääräisellä kasvupaikalla: jatkuvapeitteinen metsänhoito kuusella kannattavampaa (Tahvonen ja Rämö, 216) Jatkuvapeitteinen metsänhoito soveltuu paremmin kuuselle kuin männylle (Parkatti 217) Jatkuvapeitteisen metsänhoidon yhteydessä lahopuun lisääminen onnistuu luontevasti (Rämö et al. 217)

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien käyttöön? Vaihtoehtoja: Metsään sitoutuneen hiilivaraston lisääminen Varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin Usean puulajin heterogeeniset metsät osa riskien minimointistrategiaa

3 Metsään sitoutuneen hiilen lisääminen 25 15 1 pidentää kiertoaikoja (Pihlainen 217, 1 Assmuth et al. 217) parantaa jatkuvapeitteisen metsänhoidon kilpailukykyä (Assmuth et al. 217) Korkokanta Hiilen hinta (p c ) ( tco 2 ) (v) 2% 13 2 17 3 Kiertoaika Assmuth et al. 217 Stand volume, m 3 ha Stand volume, m 3 ha Stand volume, m 3 3 ha Stand volume, m 3 ha 3 ha tand volume, m 3 ha 35 2 35 3 25 2 15 1 5 15 5 5 1 15 2 5 1 15 2 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 35 25 35 25 3 3 2 25 2 25 2 15 2 15 15 15 1 1 1 1 5 5 5 5 5 1 15 2 5 1 15 2 35 3 25 2 1 Stand age, years from clearcut 25 2 15 5 25 2 15 1 5 Number of trees, ha Number of trees, ha Number of trees, ha Number of trees, ha Number of of trees, ha ha umber of trees, ha p c = tco 2 Stand volume, m 3 ha Number of trees, ha p c = 1 tco 2 2 Stand volume, m 3 3 ha ha Number of of trees, ha ha p c = 1 2 tco 2 Stand volume, m 33 ha ha Number of of trees, ha ha p c = 3 2 tco 2 Stand volume, m Stand volume, 3 3 ha ha Number of trees, ha Number of trees, ha p c = 3 tco 2 Stand volume, m 3 ha Number of trees, ha

Usean puulajin heterogeeninen metsä Esimerkki: Männylle keinollisesti uudistettu metsikkö, jonka pitkän aikavälin optimaalinen ratkaisu on kuusivaltainen jatkuvapeitteinen sekametsä Hyvä kasvupaikka, 3% korkokanta Optimaalinen hakkuuväli 15-2 vuotta. Hakkuut aina yläharvennuksina Tahvonen ja Rämö 217

Julkaisut ja käsikirjoitukset toukokuuhun 217 mennessä: Parkatti, V. 217. Economics of boreal conifer species in continuous cover and clearcut forestry. Master s thesis. Rämö, J. 217. On the economics of continuous cover forestry. PhD Thesis. Rämö, J., Assmuth, A., and Tahvonen O. 217. Optimal continuous cover forest management with a lower bound constraint on dead wood. Manuscript. Assmuth, A, Rämö, J., and Tahvonen, O. 217. Optimal carbon storage in generalized size-structured forestry. Manuscript. Assmuth, A., and Tahvonen, O. 217. Continuous cover forestry vs. clearcuts with optimal carbon storage. Submitted manuscript. Sinha, A., Rämö, J., Malo, P., Kallio, M., and Tahvonen, O. 217. Optimal management of naturally regenerating uneven-aged forests. European Journal of Operational Research, 256(3), 886-9. Tahvonen O., and Rämö J. 216. Optimality of continuous cover vs. clearcut regimes in managing forest resources. Canadian Journal of Forest Research 46 (7), 891-91. Rämö, J., and Tahvonen O. 216. Optimizing the Harvest Timing in Continuous Cover Forestry. Environmental and Resource Economics. In press. Tahvonen O. 216. Economics of rotation and thinning revisited: the optimality of clearcuts versus continuous cover forestry. 216. Forest Policy and Economics 62: 88-94. Rämö, J., and Tahvonen, O. 215. Economics of harvesting boreal uneven-aged mixed-species forests. Canadian Journal of Forest Research, 45(8), 112112. Tahvonen, O. 215. Economics of naturally regenerating, heterogeneous forests. Journal of the Association of Environmental and Resource Economists, 2(2), 39-337. Thank you for your attention