1 PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN TALOUSARVIO 2015 39 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä.
2 Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään kuntatason yhteistyönä palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä, että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Asunto-ohjelma ja Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita ohjaa myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksytty Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet sekä potilasturvallisuussuunnitelma. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kuntatalouden tiukkeneminen Kunta- ja palvelurakennemuutokset Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) 31 Perusturvan johto ja hallinto Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat perusturvapalvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 2017 Suunnitelmakauden isoin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevan lainsäädännön muuttuminen ja siihen valmistautuminen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todetaan, että kuntien on sovittava tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen
3 väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkihallinnollista tavoiteasetantaa kunnan eri toimialojen kesken, samoin kuin alueellisesti asetettuja tavoitteita yli kuntarajojen muihin kuntiin ja toimijoihin. Uusi sote-järjestämislakiluonnos ja valtakunnalliset tavoitteet tukevat näitä tavoitteita. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on noin 15 % ja 85 % on seurausta toimintaympäristön muista ratkaisuista. Ratkaisevaa siis on sosiaali- ja terveydenhuollon kyky havaita keskeiset muutokset toimintaympäristössä sekä arvioida niiden vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja välittää tämä tieto sekä kunnan päättäjille että mahdollisille riskiryhmille. STM:n terveydenedistämisen laatusuosituksen mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tiukkeneva talous ja sitä kautta asiakastarpeeseen nähden niukkenevat työntekijäresurssit lisäävät riskiä menettää osaavia työntekijöitä, kun työn hallittavuus vaikeutuu. Tämä riski on kunnan sisällä edelleen tiedostettava kuntien keskeisessä kilpailutilanteessa osaavista työntekijöistä. Terveydenhuoltolain mahdollistama valinnanvapaus laajeni 1.1.2014 siten, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Suurta liikehdintää tältä osin ei ole ollut toimintavuoden 2014 aikana nähtävissä. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on kaavalitu vuotta 2015. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Mikäli laki hyväksytään luonnosmuodossa, kunnan velvoitteet lisääntyvät. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Nämä muutokset ovat tulossa suunnitelmakaudella. Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista oli tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi keväällä 2014. Näin ei tapahtunut. Tavoitteena on ollut, että uusi laki astuisi voimaan 1.1.2015. Koko toimialaa koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Kumppanuuksien hallinnan merkityksen vahvistuminen Suunnitelmakaudella lisätään sähköisten palveluiden tarjontaa. Tällä nopeutetaan ja sujuvoitetaan asiakaspalvelua sekä tuetaan asiakkaiden kiinnostusta omasta hyvinvoinnista ja mahdollistetaan omien asioiden parempi seuranta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Kansallisen sähköisen arkiston käyttöönotto jatkuu. Talousarvio ei sisällä määrärahavarausta asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvuun eikä sopimusten mukaisiin palkankorotuksiin. Tämä edellyttää kuntatason päätöksiä, jotka talousarviovuoden aikana voivat merkitä talousarvioon sisältymättömiä toiminnallisia muutoksia.
4 Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 2017 Kunta- ja palvelurakenteiden muutosten ennakointi Toteutunut kunta- ja selvitysyhteistyö Kumppanuuksien hallinta toimialan perustehtävän tukena Kumppanuusyhteistyön toteutuminen Johtamisessa ja päätöksenteossa on tarvittava tuki ja tieto käytössä Raportointikäytännöt ja raporttien käytettävyys Asiakkaan palveluprosessissa tarvittavan tiedon turvaaminen earkiston käyttöönotto ja laajentaminen suunnitellusti Asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen tukee toimialan perustehtävää Henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työhyvinvointia tukevat toimintatavat Osaamisen kartoitus ja suunnatut koulutukset Oman työn kehittäminen 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta
5 Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen (Välivuokrausasunnot) Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tuet Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu (Arja, siirtyikö tämä Pian alle?) Terveyskeskuspsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, avohoito, ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, ylläpito- ja korvaushoito, katkaisuhoito, kuntoutushoito, asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, asumispalvelut, muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, muu työtoiminta Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut
6 Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 2017 Lakiesitys uudesta sosiaalihuollon yleislaista tullee voimaan vuonna 2015. Lain tavoitteena on painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja edistää osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa, vahvistaa sosiaalityötä ja ymmärtää sosiaalihuolto sosiaalisena investointina. Asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi laissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla olisi subjektiivinen oikeus niihin palveluihin, joilla turvattaisiin välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Pidempiaikaiset palvelut turvataan niitä tarvitseville. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta olisi uusi kunnalle määritelty tehtävä. Lakiesitys sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Laki tullee voimaan 2015. Lakiesitys työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (Typ-laki) tullee voimaan 1.1.2015. Laissa työ - ja elinkeinotoimisto, kansaneläkelaitos ja kunta organisoisivat moniammatillista yhteistyötä tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaalle tarjotaan hänen palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja yhteisessä toimipisteessä. Lakiesitykseen sisältyvä yhteispalvelu sekä kartoitusjakso ovat uusia velvoitteita kunnalle. Edellä mainittuun lakiesitykseen liittyy myös työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos, minkä mukaan kunnan maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 999 päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet tukea vähintään 1000 päivää. Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta. Uudistuksen jälkeenkin kuntien sosiaalityöntekijät päättävät harkintaa edellyttävästä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Rahoitusvastuu säilyy nykymuotoisena. Perustoimeentulotuen menoista vastaavat yhtä suurelta osin valtio ja kunnat. Työryhmä selvittää parhaillaan (kesä 2014) vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi erityislaiksi. Uudistuksessa keskeistä on palvelun/tuen tarvelähtöisyys ja yksilöllinen palveluiden kokonaisuus. Lain valmistelu siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Työryhmä on selvittänyt sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita. Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevista palveluista annettava erityislaki siirtynee seuraavalle hallituskaudelle. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Uuden sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti tulosalueella on vuosien myötä investoitu ennaltaehkäisevään työhön mm: lapsiperheiden kotipalvelu, aikuissosiaalityön perhetiimin vahvistaminen, nuorten tukipiste, perhetyö, asiakkaiden osallistaminen oman hyvinvointinsa edistämiseen, työelämäosallisuuden tukeminen. Tavoitteena on edelleen mm. asiakkaiden osallistuminen ja vastuuttaminen oman hyvinvointinsa edistämiseen. Ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea vahvistetaan edelleen siirtämällä
7 olemassa olevia resursseja korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tästä esimerkki on Nuorten tukipisteen lisäresursointi ilman lisävakanssia, puheterapiapalveluiden tehostaminen ja järkeistäminen investoimalla ostopalvelumääräraha kunnalliseen puheterapiavakanssiin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa psykologija kuraattoripalvelujen järjestämisestä esi- ja peruskoululaisille sekä lukio- ja ammattikoululaisille. Esiopetukselle kohdennettavat psykologi- ja kuraattoripalvelut ovat lisäystä aiempaan. Kuraattoripalvelut sekä koulun sosiaalityön kehittäminen siirtyi sivistyspalveluista perusturvalle 1.8.2014 lukien ja palvelujen järjestämiseen liittyvä määräraha 1.1.2015 lukien. Tämä muutos kasvattaa tulosalueen kustannuksia samalla summalla, millä ne sivistyspalveluista vähenevät. Siirron myötä perusturvan lasten, nuorten ja perheiden tulosalueelle tulee neljä koulukuraattoria. Keuda järjestää kuraattoripalvelun omana toimintana vielä 2015. Vuoden 2015 aikana on ratkaistava, miten Keudan kuraattoripalvelut järjestetään vuonna 2016. Edellä mainittuun lakiin perustuen henkilöstösuunnitelmaan sisältyy työaseman ryhmäohjaajan toimen muuttaminen koulupsykologin toimeksi. Erityisesti lainsäädännön muututtua psykologin asiantuntijuutta tarvitaan oppilaiden tukitoimien suunnittelussa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tukemisessa Typ-lakiesitykseen sisältyvän monialaisen yhteispalvelun käynnistymiseen liittyviä keskusteluja alue- ja paikallisella tasolla ei ole käynnistetty, koska hallituksen esitykseen on Kuntaliiton antaman tiedon mukaan tulossa vielä muutoksia. Tiedossa ei ole myöskään, mikä on kunnan rahoitusosuus yhteispalvelupisteen luomisessa. Hallintaan saadut kunnan työmarkkinatukimenot ovat kasvussa ilman uutta rahoitusosuuden muutostakin. Puolen vuoden toteuman mukaan Mäntsälän kustannukset olisivat vuositasolla jo 268 600 ja Pornaisten 113 700. Lakiesitys toisi Mäntsälälle lisäkustannuksia 231 000 ja Pornaisille 87 500. Työ- ja elinkeinotoimistosta valuu edelleen tasaisesti uusia asiakkaita kunnan työmarkkinalistalle. Listalla on lisääntyvästi myös asiakkaita, jotka eivät tarvitse erityisiä kuntouttavia toimenpiteitä. Näihin uusiin haasteisiin pyritään vastaamaan mm. työsuunnittelijan työpanoksella ja vahvistamalla sosiaalista kuntoutusta. Yhteispalvelupisteen vaikutusta asiakkaiden työllistymiseen ja sitä kautta työmarkkinakustannusten määrän vähenemiseen on vaikea ennakoida. Osana toimintavuonna 2014 valmisteltua kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa on erikoissairaanhoidon ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan ja osan Etevan kehitysvammaisten työtoiminnan siirtämisestä kunnan omaksi toiminnaksi suunniteltu. Tämä suunnitelma sisältyy toimialan talousarvioesitykseen. Kehitysvammaisten työtoiminta on pääosin järjestettykin omana toimintana viime vuosien aikana. Omassa työtoiminnassa on asiakkaita tällä hetkellä 25 ja Etevalla 42. Ko. oleva. Erikoissairaanhoidossa aikaisemmin toteutetun mielenterveyskuntoutujien ja Etevan aikaisemmin tuottaman kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan kunnallistaminen merkitsee talousarviovuonna kunnan oman tuotannon tilatarpeen kasvua. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 2017 Asiakkaiden osallistaminen oman hyvinvoinnin edistämiseen Asiakassuunnitelmien kattavuus kaikista asiakkaista % Päättyneet asiakkuudet (% kaikista asiakkuuksista) Asiakaspalautteet (palvelutyytyväisyys, palvelukokemukset ja odotukset)
8 Lisätään ennaltaehkäisevää palvelua ja varhaista tukea Voimaperhehankkeen toteuttaminen (laadullinen kuvaus toteutuneesta) Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luotu (toteutunutta kuvataan laadullisesti ja sijoitusten kestolla) Sosiaalisessa kuntoutuksessa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt Koulun sosiaalityön toimintamallin luominen ja kehittäminen Mallin valmistelutilanne 33 Varhaiskasvatus Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. 33 Varhaiskasvatus Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 2017 Valtakunnallisesti on meneillään varhaiskasvatuslain uudistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on antanut esityksensä varhaiskasvatuslain säätämiseksi. Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista oli tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella 2014, mutta se siirtyi syysistuntokaudelle. Tavoitteena
9 on edelleen hallituksen ilmoituksen mukaan kunnan talousarvioesitystä laadittaessa, että uusi laki astuu voimaan 1.1.2015. Lisäksi hallituksen rakennuspoliittinen ohjelma sisältää muutoksia mm. kotihoidon tuen myöntämisperiaatteisiin sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen kotihoidon tuella olevien lasten osalta osapäiväiseen päivähoitoon. Esiopetus tulee pakolliseksi 1.1.2015 alkaen. Edellä mainituista valtakunnallisista kesken olevista ratkaisuista johtuen talousarvioesitys sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Toimialan talousarvioesitys sisältää toiminnan edellyttämät asetuksen määrittelemät työntekijäresurssit tiedossa olevaan tarpeeseen. Kaunismäen päiväkodin laajennus otettiin käyttöön elokuussa 2014. Asemanraitin viipalepäiväkodin toiminta lakkasi Kaunismäen päiväkodin laajennuksen valmistuttua. Kaunismäki toimii siis ensimmäistä kalenterivuotta 9-ryhmäisenä (8 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä sekä kerhotoiminta). Kuntakohtainen esiopetussuunnitelman laadinta jatkuu yhdessä sivistystoimen kanssa valtakunnallisen normatiivisen esiopetussuunnitelman pohjalta ja se otetaan käyttöön 1.8.2016. Vuonna 2014 on kartoitettu luontoesiopetuksen laajentamismahdollisuudet muihin päiväkotiyksiköihin jo toimivan Koskenrannan päiväkoti Amandan lisäksi. Luontoesiopetusta esitetään laajennettavaksi Taikametsän päiväkotiin vuonna 2015, korvaamaan Anderstorpin päiväkodin esiopetus. Vuokrasopimus tiloista yksityisen palvelutuottajan kanssa päättyy 31.7.2015. Teknisen toimen talousarvioesitys sisältää Isonniityn päiväkodin (Kaunismäen päiväkodin kokoinen) rakentamisen Mäntsälän keskustaan. Suunnittelu alkaa 2015, rakentaminen alkaa 2016 ja valmistuu 2017. Sälinkään päiväkodin suunnittelu alkaa 2017 ja se valmistuu yhdessä koulun kanssa 2019. Keskustan uuden päiväkodin suunnittelu alkaa 2015 ja se valmistuu 2017. Valtuuston vahvistaman taloussuunnitelman mukaan Amandan päiväkodin peruskorjaus suunnitellaan 2016 ja toteutetaan 2017. Amandan päiväkodin suunniteltu peruskorjaus esitetään toteutettavaksi Isonniityn päiväkodin valmistuttua vuonna 2017. Näin vältytään erillisten väistötilojen hankinnalta peruskorjauksen ajaksi. Elinkaarihankkeeseen kuuluva Hyökännummen päiväkodin laajennus esitetään toteutettavaksi yhdessä koulurakentamisen kanssa. Näiden uudisrakentamisten yhteydessä luovutaan pienistä, heikkokuntoisista ja alun perin väliaikaisratkaisuiksi keskustassa suunnitelluista Ehnroosin parakista, Pikku-Pappilan päiväkodista ja Pilvikirsikan ryhmiksestä. Luopuminen tapahtuisi portaittain Isonniityn tilojen valmistuttua sekä osan vapauduttua Amandan peruskorjauksen jälkeen 2018. Keskustan uuden päiväkodin toteutuksessa selvitetään kokonaan uuden päiväkodin rakentamisen rinnalla mahdollisuutta toteuttaa se laajentamalla Amandan ja Taikametsän jo olemassa olevia päiväkoteja. Varhaiskasvatuslain uudistus asettaa lisäpaineita osapäiväisen toiminnan järjestämiseen tilojenkin osalta. Pornaisten kunta selvittää kunnan palvelutuotannolle osoitettavia tiloja, lähinnä kouluja päivähoitotilat. Tehtyjen selvitysten pohjalta kunnanvaltuusto päättää investointien kohdentamisesta uudis- ja korjausrakentamisen osalta. Varhaiskasvatuksen osalta Aurinkolinnan päiväkoti toimii tiloissa, joiden osalta on ratkaistava ryhdytäänkö arvioiden mukaan mittaviin peruskorjaustoimenpiteisiin vai laajennetaanko Linnunlaulun päiväkotia. Kotihoidon tuen kuntalisäkokeilu päättyy 31.7.2015. Toimialan talousarvioesitys ei sisällä määrärahavarausta kokeilun jatkamiseen eikä tuen vakinaistamiseen. Valtakun-
10 nallisten lainsäädännöllisten ratkaisujen selvittyä kuntalisää koskeva jatkoratkaisu tuodaan päätöksentekoon erikseen. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Kaunismäen päiväkodin laajennus on käytössä koko vuoden. Varhaiskasvatuslain uudistuksen aiheuttamat muutokset sekä hallituksen rakennepoliittisen esityksen aiheuttamat muutokset, jotka eivät ole vielä tiedossa perusturvalautakunnan käsitellessä talousarvioesitystä. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 2017 Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen asiakkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Asiakaskysely esiopetussuunnitelman uudistamisen osalta Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin mukaiset keskustelut ja käytännöt (kuvaus toteutuksesta) Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kerhotoiminnan, osapäivähoidon ja avoimen toiminnan käytön ja kokopäiväpaikkojen suhteen muutos Vanhempi kotona ja lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa -lasten määrä Kotihoidon tuen kuntalisää käyttävien määrä Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin (määrä) Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen arjessa Asiakkaiden ja henkilöstön palautteet 34 Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) Tulosalueen palveluajatus Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja ja akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Tavoitteena on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti
11 palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista). Tulosalueen palveluja ovat: Avopalvelut: kotihoito kotihoidon lääkeannosjakelu kotiutustiimin palvelut kotihoidon ryhmäasuminen kotiin vietävät ateriat kauppa- ja asiointipalvelut sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu turvapalvelun järjestäminen kunnan alueella kotona asuville veteraanien siivouspalvelut hoitotarvikejakelu ikäihmisten päivätoiminta ja ikäihmisten ennalta ehkäisevä kerhotoiminta ikäihmisten terveysneuvonta ja -ohjaus muistihoito - muistipoliklinikka omaishoidon palkkio ja omaishoitajien tuki palveluohjaus tehostettu palveluasuminen (oma ja ostettu) vuorohoito palvelualueen asiakkaiden vapaaehtoistoiminnan järjestäminen Laitospalvelut: akuutti vuodeosastohoito vuodeosaston saattohoito pitkäaikainen laitoshoito potilasasiamiespalvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 2017 Hoito- ja hoivapalvelujen järjestämisen taustalla ovat sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja terveydenhuoltolaki. Pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevien kotikuntamuuttajien palvelujen järjestämistä ohjaa kotikuntalaki (1377/2010). Meneillään oleva sosiaalihuoltolain uudistuksella on myös vaikutuksia hoito- ja hoivapalvelujen järjestämiseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Luonnoksessa kiinnitetään huomiota mm. eri toimijoiden yhteistyöhön ja asiakkaan palvelujen yhteensovittamiseen, henkilöstön kelpoisuuteen ja mitoitukseen sekä palveluissa kuljetuspalveluiden järjestämiseen. Lisäksi lakiluonnokseen on lisätty uutena kotihoito 21, jolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa pykälistä sovellettiin toimintaan heti lain tultua voimaan, osaa 1.1.2014 ja osa määräyksistä tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Lain tavoitteena on: edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja
12 edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut Vuoden 2015 alussa voimaan tulevia velvoitteita ovat: Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. ( 10) Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. ( 17) Toimintayksikön johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten kunnassa on laadittava omavalvontasuunnitelma. ( 23) Ennuste väestön ikääntymisestä Mäntsälässä ja Pornaisissa tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti: Mäntsälä 2013 2015 2020 2025 2030 65-74 1 894 2 120 2 471 2 533 2 740 75-84 947 984 1261 1763 2 071 85-94 310 371 424 508 696 95-17 22 36 44 54 > 75 yht 1274 1377 1721 2315 2821 Pornainen 2013 2015 2020 2025 2030 65-74 383 458 535 581 671 75-84 180 186 246 378 444 85-94 56 64 85 92 138 95-5 5 8 8 12 > 75 yht 241 255 339 478 594 Hoito- ja hoivapalvelujen asiakaskunta koostuu ikääntyneistä, monenikäisistä päihdeja mielenterveysasiakkaita ja pitkäaikaissairaista. Ikärakenteen muutoksen myötä tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa valtuusto on linjannut, että Mäntsälään rakennetaan uusi 40- paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelman käynnistymiseen varaudutaan. Rakentamistarpeeseen vaikuttaa alueella tehtävät yksityisten toimijoiden ratkaisut.
13 Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Ikäpoliittinen ohjelma arvioidaan ja päivitetään kaudelle 2015 2017. Ikäpoliittinen ohjelma 2013 2030 hyväksyttiin valtuustossa 10.12.2012. Vanhuspalvelulain edellyttämien uusien tavoitteiden ja vaadittujen toimenpiteiden seuranta edellyttää Ikäpoliittisen ohjelman päivittämistä heti ohjelmakauden/valtuustokauden alkuvaiheessa. Vanhuspalvelulaissa edellytetään ikäihmisten asumisen ja elinympäristön kehittämistä. Mäntsälän ikäihmisille suunnitellaan uusia ja entisen korvaavia vuokra-asuntoja. Tähän suunnittelutyöhön Hoito- ja hoivapalvelut osallistuu Kivistöntie 16 - hankkeessa. Lisäksi aloitetaan uudelleen kunnan asuntotoimen kanssa ikäihmisten asuntojen muutostyökartoitukset. Teknisen toimen suunnitelmiin sisältyy myös Kotokartanon perusparannussuunnittelu, johon palvelualue osallistuu. Palvelurakenteen muutostarpeita selvitellään vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaisesti. Selvitetään vuoden 2015 aikana, onko hoidollisesti ja taloudellisesti kannattavaa muuttaa Pornaisten Aurinkomäen vanhainkoti tehostetuksi palveluasumisyksiköksi. Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen -hanke alkaa 9/2014 jatkuen vuoden 2015 loppuun. Hankkeessa kokeillaan ennaltaehkäisevien palvelujen kartoitusten ja neuvonnan ohjauksen malleja. Palvelualueella kehitetään lisää ikäihmisten erilaisia kerhotoimintoja mm. muistisairaiden miesten liikuntakerhoa. Ennaltaehkäisevässä työssä tiivistetään yhteistyötä seurakunnan, yritysten ja järjestöjen kanssa. Päivätoiminnan uudelleen järjestelynä palvelua supistetaan sellaisenaan, mutta sitä täydennetään ikäihmisten kerhotoiminnalla. "Oikea palvelu oikeaan aikaan ja oikealla hoidontasolla" -tavoitteen toteutumista arvioidaan käytännössä seuraamalla palvelujen myöntämisaikoja ja siirtoviivepäiviä. SAS (suunnittele - arvio - sijoita) työryhmä seuraa jatkuvasti, miten palveluntarve ja palvelurakenne kohtaavat. SAS työryhmä kokoontuu 2x/kk. Omavalvontasuunnitelmat otetaan käyttöön sosiaalihuoltolain mukaisissa yksiköissä (kotihoito, palveluasuminen, vanhainkoti). Omavalvontasuunnitelma on osa laadunhallintaa. Esimiesten osaamista kehitetään JET-koulutuksella (johtamisen erikoisammattitutkinto), johon osallistuu kolme esimiestä. Vanhuspalvelulain edellyttämä vastuutyöntekijämalli (sos.huoltolakiluonnoksessa omatyöntekijämalli) otetaan käyttöön. Henkilöstön työyksiköiden välistä siirtymistä kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että henkilökunnan osaaminen, määrä ja työkyky on kohdennettu tarpeen mukaisesti. Kotihoidon toiminnan kehittäminen jatkuu. Käyttöön otetaan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä syksyllä 2015 sen siirryttyä vuodelta 2014 määrärahavajeen vuoksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä asiakkaalla tehtävän välittömän työajan määrää optimoimalla henkilöstöresurssien käyttö. Toisena tavoitteena on tiedonkulun parantaminen mukana kannettavilla mobiililaitteilla.
14 Palvelualue osallistuu Kaste-hankkeen Kotona kotoa kotiin -hankkeeseen. Hanke alkaa syksyllä 2015. Hankkeessa kehitetään kotihoidon toimintatapoja, ja siihen osallistuu kotihoidon työntekijöitä. Kotihoidon asiakkaiden lääkeannosjakelun käyttöönotto toteutetaan vuonna 2015. Valtakunnallisessa muistiohjelmassa (2012 2020) ohjataan kuntia järjestämään muistipotilaan hoitoprosessi, johon kuuluu muistipoliklinikan lisäksi potilaan jatkohoidon järjestäminen. Suunnitelmakaudella jatkohoidon turvaamiseksi tarvitaan erillinen muistineuvojaresurssi. Muistineuvojan toimi järjestetään sisäisin järjestelyin. Hoidon laatua kehitetään myös toteuttamalla asiakaspalautekysely Aurinkomäen vanhainkodin asukkaiden omaisille. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 2017 Valtakunnallisen palvelurakennesuosituksen mukaisessa palvelurakenteessa pysyminen 75 vuotta täyttäneiden osalta Ikäryhmästä tehostetussa palveluasumisessa 31.12. (tavoite 5 6 %) Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa 30.11. (tavoite 2-3 %) Ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. (tavoite 13 14 %) Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen - hankkeen toimeenpano ja sen tulokset Ikäihmisten kerhojen laajentaminen eri kohderyhmille (toteutuneen kuvaus) Vanhustentalojen kerhot korvaamaan päivätoiminnan supistamisen (muutoksen arviointi) Erikoissairaanhoidosta otetaan potilaat vastaan oikeaan aikaan Siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta (tavoite 0) Hoidon ja hoivan tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan oikealla hoitotasolla Lain asettama velvoite toteutuu eli palvelu järjestetään 3kk:n aikana tarpeen toteamisesta Jonotusajat (palveluasuminen, vanhainkoti, kotihoito) Hoidettavien hoitoisuus (Ravatar-mittaus 2 x vuosi) 35 Perusterveydenhuolto Tulosalueen palveluajatus
15 Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Tulosalueen palveluja ovat: vastaanottopalvelut päivystyspalvelut laboratoriopalvelut (HUS-osto) kuvantamispalvelut (HUS-osto) kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) välinehuolto työterveyshuolto suun terveydenhuolto lääkekeskus lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu) Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 2017 Terveydenhuoltolain tuoma hoitopaikan vapaa valinta alkoi 1.1.2014 alkaen. Hoitopaikan vapaa valinta velvoittaa tuotteistamaan palvelut. Palvelun tuotteistamisen myötä pystytään kuvaamaan, luokittelemaan sekä laskuttamaan palvelut ulko-paikkakuntalaisilta nykyistä kohdennetummin. Tuotteistusprosessi on optimaalista toteuttaa kuntatasolla sovitulla yhteisellä menetelmällä. earkistoinnin (ekanta) käyttöönotto tapahtui toukokuussa 2014. Se muutti toimintaprosesseja ja edellyttää laajaa henkilöstön koulutusta ja työtapojen muutosta edelleen. Potilastietojärjestelmä muuttui lääkintälaitteeksi, mikä toi uusia lainsäädännön velvoitteita liittyen arkistointiin sekä ammattihenkilöiden pätevyyteen. Toimeenpano ja koulutus jatkuvat 2015. Päivystysasetus saattaa tuoda vaatimuksia päivystyspalveluiden järjestämiseen, ammattihenkilöiden pätevyyteen sekä hoidon ohjaukseen. Tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvät vaatimukset kasvavat vuosittain ja sähköisen asiointi lisääntyy. Työterveyshuollon järjestämistapaan liittyvä selvitys on meneillään. Uudesta järjestämistavasta tehtäneen päätös 2014 loppuvuodesta, jolloin muutoksen toimeenpano tapahtuu 2015 alussa. Terveydenhuoltolain 18 mahdollisesti tuleva muutos 1.1.2015 alkaen mahdollistaa kunnille sekä ennalta ehkäisevien terveyspalvelujen että sairaanhoidon järjestämisen työterveyshuollossa. Kuntalain 1.9.2013 voimaan tullut muutos velvoittaa kunnat yhtiöittämään kilpailuilla markkinoilla tapahtuvan toimintansa 1.1.2015 mennessä. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Sähköinen asiointi lisääntyy Uuden päivystysasetuksen tuomat muutokset 1.1.2015 Työterveyshuollon järjestämistavan muutos Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa muutetaan. Muutoksen tavoitteena on potilaan hoitoprosessin sujuvoittaminen ja resurssien käytön optimointi. Apuvälinepalvelun alueelliseen järjestämiseen siirrytään vähitellen toimintakauden aikana. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan lisäämisen ja lääkärivirkojen täyttymisen vuoksi terveysaseman käytössä olevat tilat ovat jääneet liian pieniksi. Työntekijöillä ei ole vastaanottamisen ja työn edellyttämiä työhuoneita riittävästi. Tämä merkitsee talousarviovuonna terveysaseman tilatarpeen kasvua.
16 Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 2017 Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Mini-interventiomallit valituille riskiryhmille luotu (laadullinen kuvaus) Käynnistyneet ryhmätoiminnot Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon Tuki- ja liikuntaelinsairaiden hoito- ja kuntoutusprosessi luotu (kuvaus toteutuneesta ja miten näkyy käytännössä) Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Osallistuminen kolmannen sektorin toimintoihin (kuvaus toteutuneesta) Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaskeskeisyys Tehtyjen hoitosuunnitelmien määrä paljon palveluita käyttäville (tavoite 100 %) Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Yhteydensaannin ja hoitoonpääsyn toteutuminen Potilasturvallisuuden kehittäminen Haipro-ilmoitusten määrän muutos edellisestä vuodesta (tavoite kasvaa) Potilasturvallisuussuunnitelman toteutuneen jalkauttamisen kuvaus Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Toteutuneen kuvaus Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sitoutuminen Järjestämissuunnitelman tavoitteiden täyttymisaste 36 Erikoissairaanhoito Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2015 2017 ja merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2015 Hoitopaikan valinnanvapauteen liittyvät prosessit ja vaikutukset selvitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2015 2017
17 Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (tavoite alle 11 % vastaanottokäynneistä) Hoitoketjuja luotu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitusti (pth/esh) toteutuneen kuvaus Siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) Erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti Sovitut ja toteutuneet yhteiset käytännöt Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Toteutunut raportointi