Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset 2014 1 1 / 2 0 1 4
Työpajatoiminta 2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Ruth Bamming
Sisällys Johdanto... 3 1 Työpajatoiminta vuonna 2013... 4 Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin... 6 Työpajojen henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna 2013... 6 Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille työpajaorganisaatiotarjoaa palveluja... 6 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2013... 7 2 Valmentautujat ja valmentajat 2006 2013... 8 Nuorten työttömyys ja valmentautujien määrä 2006 2013... 8 Valmentajat ja valmentautujat 2007 2013... 8 Valmentautujat 2006 2013 (AVI-alueittain ja maakunnittain)... 9 3 Työpajojen valmentautujat vuonna 2013... 11 Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2013... 11 Valmentautujat 2006 2013 ikäryhmän mukaan... 12 Valmentautujien määrä sukupuolen mukaan 2013 AVI-alueittain... 12 Valmentautujien määrä iän mukaan 2013 (AVI-alueittain ja maakunnittain)... 13 Valmennusjakson kesto kuukausina 2013... 14 Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli AVI-alueittain... 15 Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan AVI-aluettain, 2013... 16 Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan, 2006 2013... 16 Valmentautujat toimenpiteittäin 2011 ja 2013 ja sukupuolen mukaan... 17 Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (kaikki valmentautujat)... 18 Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (< 29-vuotiaat nuoret)... 18 4 Työpajojen henkilöstö... 19 Työpajojen henkilöstön koulutustausta... 19 Työpajojen henkilöstön työsuhteet 2013... 19 Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2013... 20 5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen... 21 Työpajatoiminnan organisoituminen... 21 Työpajan toimintamuodot... 22 Työpajojen menetelmät... 24 Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa... 25
Johdanto Tämä raportti on yhteenveto Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle 2013. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna 2013. Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat 1 ja pienen osan aikuisten pajoista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 204 eri organisaatiota. Kyselyn kautta kerätty aineisto sisältää tietoa työpajatoiminnan organisoitumisesta, työpajojen toiminnan sisällöistä ja sen kehittämissuunnista. Kyselyn perusteella saadaan valtakunnallista ja alueellista tietoa pajoilla valmentautujiana olevista nuorista sekä työpaja-ammattilaisista ja heidän työstään. Raportin aineisto koskee toimintavuotta 2013. Kyselyn tuloksia käytetään aiempien vuosien tapaan hyödyksi useissa yhteyksissä, kuten: työpajatoiminnan toteutumisen, toiminnan suunnan sekä kehittämisen määrittelemiseen tarvittavan tuen, ml. myönnettävän valtionavun, määrittelyyn valtion tulo- ja menoarvion valmistelun taustatietona uuden hallitusohjelman valmistelun taustatietona sekä hallituksen uuden lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman taustatietona EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon erityisesti valtakunnallisessa kehittämistyössä erilaisiin aluehallinnossa ja opetus ja kulttuuriministeriössä tehtäviin raportteihin ja toimintakertomuksiin mm. nuorisolain (72/2006) edellyttämän nuorten sosiaalisen vahvistamisen toteuttamista koskevaan raportointiin nuorisotakuun kehittämiseen ja seuraamiseen paikallistason nuorten työpajatoiminnan ja siihen liittyvän moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen esittelymateriaalina nuorten työpajatoiminnasta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 1 Nuorten työpajoille tarkoitettua kansallista valtionavustusta saavista työpajoista kahden vastaukset puuttuvat.
1 Työpajatoiminta vuonna 2013 Tässä luvussa perehdytään lyhyesti työpajatoimintaan ja luodaan yleiskatsaus vuoden 2013 toiminnan volyymeihin, laajuuteen sekä työpajatoiminnan valtakunnalliseen kattavuuteen. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Työpajavalmennus perustuu tekemällä oppimiseen. Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi) toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Vuonna 2013 käynnistyi Jyrki Kataisen hallituksen yhden kärkihankkeen, Nuorisotakuun, toteuttaminen. Nuorisotakuun lupauksena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Vuoden vaihteessa 2013 käynnistyivät myös TE-hallinnon organisaatiouudistus sekä uudistetun julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain toimeenpano. Näillä oli vaikutusta erityisesti alkuvuoden TE-hallinnon asiakasohjaukseen työpajoille ja toisaalta uudet säädökset rajasivat joitakin nuorten ryhmiä kokonaan työpajapalveluiden ulkopuolelle. Työvoimahallinnon uuden ohjeistuksen mukaan mm. ammattikoulutetuille nuorille ei saanut enää vuoden 2013 alusta alkaen tarjota toimenpiteenä työkokeilua. 4
Yhteenveto vuoden 2013 työpajatoiminnasta Työpajaorganisaatio määrä / Nuoret (< 29) Yhteensä Kuntien Valmentautujat AVI / Henkilökunta (htv) maakunta määrä organisaatio määrä määrä määrä Etelä- 44 2,3 490 4650 6120 Etelä-Karjala 3 4,0 40 460 860 Kanta-Häme 6 1,7 50 230 430 Kymenlaakso 3 4,0 80 760 1280 Päijät-Häme 9 2,2 80 770 850 Uusimaa 23 2,0 240 2450 2710 Itä- 22 2,6 250 1600 2530 Etelä-Savo 7 1,9 30 320 560 Pohjois-Karjala 4 3,5 30 410 410 Pohjois-Savo 11 2,8 190 870 1550 Lappi 16 1,6 180 930 1950 Lappi 16 1,6 180 930 1950 Lounais- 35 2,8 220 1840 2880 Satakunta 12 3,1 70 720 1050 Varsinais- 23 2,7 160 1120 1830 Länsi-Sisä- 63 3,1 580 4460 7790 Etelä-Pohjanmaa 9 2,1 50 370 530 Keski-Pohjanmaa 3 3,0 30 440 690 Keski- 20 2,4 170 920 1910 Pirkanmaa 25 3,9 240 2170 3680 Pohjanmaa 6 4,2 90 570 970 Pohjois 24 1,8 150 1240 1640 Kainuu 5 1,4 30 180 320 Pohjois-Pohjanmaa 19 1,9 120 1060 1320 Yhteensä 204 2,6 1870 14720 22900 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 204 työpajaorganisaatiota vuonna 2013. Työpajatoimintaan osallistui noin 23 000 valmentautujaa, joista lähes 15 000 oli nuoria (alle 29-vuotiaita). Työpajojen henkilöstö teki toimintavuoden aikana kaikkiaan 1 870 henkilötyövuotta (htv). Yhteensä työpajoilla työskenteli noin 2000 eri henkilöä. Vastaajista noin 100 oli pieniä organisaatioita ja ne ottivat vuoden aikana vastaan alle 50 valmentautujaa. Yli 30 organisaatiossa oli vuoden aikana yli 200 valmentautujaa. Yhteensä lähes 60% valmentautujista oli näiden työpajojen asiakkaina. Valmentautuja- ja työpajavolyymeiltaan suurimmat AVI-alueet olivat Etelä- sekä Länsi- ja Sisä-. 5
Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin (n=204) Työpajojen henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna 2013 (n=204) Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille työpajaorganisaatiotarjoaa palveluja (n=204) 6
Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2013 Yli puolet kyselyyn osallistuneista työpajaorganisaatioista tarjosi palveluita yhden kunnan alueella. Keskimäärin organisaatio tarjosi palvelua 2,6 kunnan alueella ja neljän työpajaorganisaation toiminta-alueena oli yli 10 kuntaa. Vuonna 2013 työpajapalveluita oli saatavilla kaikkiaan 260 kunnassa. Työpajatoiminta kattoi siten 85,5% Manner-Suomen kunnista. Kunnista kaikkiaan 44 oli vailla työpajapalvelua, ja nämä kunnat olivat pääasiassa pieniä ja maaseutumaisia. Työpajatoiminnan suurimmat katvealueet sijaitsivat vuonna 2013 Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjanmaalla (kts. kartta, punaiset ja keltaiset kunnat). 7
2 Valmentautujat ja valmentajat 2006 2013 Tässä luvussa tarkastellaan valmentautujien ja valmentajien määrien kehitystä vuosina 2006-2013. Nuorten työttömyys on kasvanut vuosien 2006 ja 2013 välillä. Voimakasta kasvua on nähtävissä erityisesti vuosina 2008 2009 ja 2012 2013. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 valmentautujien määrä on kaksinkertaistunut. Sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa. Tämä johtuu mm. siitä, että erityisesti aikuisten valmentautujien määrä on pienentynyt kyselyyn osallistuvissa organisaatioissa viime vuosina. Osin aikuisten määrän vähentyminen selittyy sillä, että aikuisille on enenevässä määrin omia työpajojaan, jotka eivät ole mukana tämän raportin aineistossa. Nuorten työttömyys ja valmentautujien määrä 2006 2013 (2013: n=204) (lähde nuorten työttömyys: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Vuoden keskimäärinen työttömyys, ilman Ahvenanmaata) Valmentajat ja valmentautujat 2007 2013 8
Vuonna 2013 työpajojen henkilöstön työpanos oli 1 870 henkilötyövuotta (htv) ja työpajojen valmennus- ja muissa tehtävissä työskenteli yhteensä noin 2 000 eri henkilöä. Vuosina 2007 2013 valmentautujien määrä kasvoi suhteellisesti yhtä paljon kuin valmentajien määrä. Valmentautujat 2006 2013 (AVI-alueittain ja maakunnittain) AVI/ Maakunta Etelä- (2013: n=204) Ikäryhmä 2006 2008 2010 2012 2013 2012-2013 määrä muutos % yhteensä 2 570 3 650 5 000 5 770 6 120 6,2 nuoret (<29) 2 030 2 670 3 880 4 380 4 650 6,2 Etelä-Karjala 150 230 600 760 860 14,4 Kanta-Häme 110 210 430 420 430 1,9 Kymenlaakso yhteensä 740 800 950 1 330 1 280-4,1 Päijät-Häme 190 480 490 540 850 56,1 Uusimaa 1 380 1 930 2 530 2 720 2 710-0,4 Itä- yhteensä 1 150 1 050 2 210 2 300 2 530 10,1 nuoret (<29) 750 690 1 480 1 580 1 600 1,2 Etelä-Savo 420 320 500 570 560-1,7 Pohjois-Karjala yhteensä 120 310 410 440 410-7,2 Pohjois-Savo 610 420 1 290 1 280 1 550 21,4 Lappi yhteensä 710 2 330 1 770 2 320 1 950-15,8 nuoret (<29) 340 690 720 870 930 6,8 Lappi yhteensä 710 2 330 1 770 2 320 1 950-15,8 Lounais- yhteensä 1 050 1 680 2 470 2 620 2 880 9,7 nuoret (<29) 810 1 100 1 540 1 590 1 840 16,2 Satakunta 320 530 740 910 1 050 16,1 yhteensä Varsinais- 730 1 160 1 730 1 720 1 830 6,4 Länsi-Sisä- yhteensä 3 980 5 460 7 860 8 110 7 790-4,0 nuoret (<29) 2 170 2 800 4 260 4 510 4 460-1,0 Etelä-Pohjanmaa 460 430 640 470 530 12,7 Keski-Pohjanmaa 230 330 670 940 690-26,2 Keski- yhteensä 920 1 080 1 390 1 900 1 910 0,2 Pirkanmaa 1 600 2 810 4 040 3 700 3 680-0,4 Pohjanmaa 770 810 1 120 1 100 970-11,2 Pohjois yhteensä 1 080 1 170 1 480 1 680 1 640-2,9 nuoret (<29) 720 790 1 120 1 340 1 240-7,3 Kainuu 350 350 440 340 320-7,9 yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 720 820 1 040 1 340 1 320-1,6 yhteensä 10 530 15 340 20 770 22 790 22 900 0,5 yhteensä nuoret (<29) 6 810 8 740 13 020 14 260 14 720 3,3 Vuoden 2006 jälkeen valmentautujien määrä on kaksinkertaistunut lähes kaikilla AVI-alueilla. Kasvu on ollut erittäin voimakasta Lapissa, Etelä-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Ainoastaan Pohjois-Suomessa kasvu on ollut hitaampaa. 9
Vuosina 2012 2013 valmentautujien määrä ei kokonaisuudessaan ole muuttunut Suomessa kovinkaan paljoa, mutta joillakin alueilla muutos on ollut muita suurempaa. Merkittävämmät muutokset suurten pajojen asiakasmäärissä näkyvät heti maakuntien kokonaisluvuissa. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla valmentautujien määrä laski viime vuonna enemmän kuin muilla alueilla. Päijät-Hämeessä valmentautujien määrä lisääntyi huomattavasti. Vuosien 2012 2013 keskinäistä vertailua vaikeuttaa se, että vuoden 2013 alussa tuli voimaan uusi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki ja sen sovellusohje, jotka aiheuttivat muutoksia työpajojen asiakasvirroissa valtakunnallisesti. Nuorten valmentautujien määrä on kasvanut vuosina 2012 2013 nopeammin kuin kaikkien valmentautujien keskimäärin. Lapissa nuorten valmentaujien määrä kasvoi, vaikka valmentautujien kokonaismäärä laski merkittävästi. Toisaalta Itä-Suomessa nuorten valmentautujien määrä kasvoi suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien valmentautujien määrä ja Pohjois-Suomessa nuorten valmentautujien määrä on laskenut suhteellisesti enemmän kuin valmentautujien kokonaismäärä. 10
3 Työpajojen valmentautujat vuonna 2013 Tässä luvussa tarkastellaan valmentautujia mm. iän, sukupuolen, äidinkielen ja koulutustaustan mukaan. Lisäksi tarkastellaan valmentautujien ohjautumista työpajatoimintaan sekä toimenpiteitä ja niiden keskimääräistä kestoa. Työpajojen valmentautujista enemmistö on miehiä. Miesten osuus on noin 60 % ja naisten osuus noin 40 %. Ikäryhmien välillä ei ole suuria eroja: ainoastaan 21 24 -vuotiaiden ikäryhmässä miesten osuus on 64 prosentin osuudella vielä hieman muita ikäryhmiä suurempi. AVI-alueiden välillä ei ole suuria eroja. Kaikilla AVI-alueilla miesten osuus on noin 60 %. Eroa sukupuolten osuuksissa selittää osaltaan se, että miesten työttömyys on korkeampaa kuin naisten. 2 Sen lisäksi naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Esimerkiksi koko väestössä 20 34 -vuotiaiden ryhmässä naisista 33% on korkeakoulututkinto, kun miehillä vastaava luku on 20 %. 3 Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2013 Valmentautujista 64 % on nuoria. Pelkästään aikuisille suunnatut pajat eivät kuulu kyselyn piiriin, joten on selvää, että suurin osa kyselyyn osallistuneiden pajojen valmentautujista on nuoria. Ikä ryhmä Miehet Naiset Yhteensä määrä osuus% määrä % määrä Nuoret yhteensä 9 070 (61,6) 5 650 (38,4) 14 720 Alle 17 vuotta 420 (59,2) 290 (40,8) 710 17-20 vuotta 3 490 (59,7) 2 360 (40,3) 5 850 21-24 vuotta 3 630 (64,5) 2 000 (35,5) 5 630 25-28 vuotta 1 420 (61,7) 880 (38,3) 2 300 ei tietoa (nuori) 100 130 230 29-49 vuotta 2 970 (59,0) 2 070 (41,0) 5 030 Yli 50 vuotta 1 690 (58,5) 1 200 (41,5) 2 900 Ei tietoa (aikuis) 230 30 250 Yhteensä 13950 (60,9) 8940 (39,1) 22900 Miehet 61,6 59,2 59,7 64,5 61,7 59,0 58,5 60,9 Naiset 38,4 40,8 40,3 35,5 38,3 41,0 41,5 39,1 0 20 40 60 80 100 (n=204) 2 Työ- ja elinkeinoministeriö: Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2013, TEM Tilastotiedote 2014:2, Helsinki (2014), sivu 10. 3 Tilastokeskus 2013: taulukko 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina vuosi, alue 2013, ikä, koulutusaste ja tiedot 11
Valmentautujat 2006 2013 ikäryhmän mukaan (2013: n=204) Valmentautujien määrä sukupuolen mukaan 2013 AVI-alueittain Miehet Naiset Yhteensä AVI Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % määrä Etelä- 3 650 59,5 2 830 60,8 2 480 40,5 1 820 39,2 6 120 4 650 Itä- 1 560 61,7 960 59,9 970 38,3 640 40,1 2 530 1 600 Lappi 1 180 60,3 560 60,4 780 39,7 370 39,6 1 950 930 Lounais- 1 740 60,3 1 150 62,2 1 140 39,7 700 37,8 2 880 1 840 Länsi-Sisä- 4 830 62,1 2 820 63,3 2 950 37,9 1 640 36,7 7 790 4 460 Pohjois 1 010 61,7 750 60,8 630 38,3 490 39,2 1 640 1 240 yhteensä 13 950 60,9 9 070 61,6 8 940 39,1 5 650 38,4 22 900 14 720 (n=204) 12
Valmentautujien määrä iän mukaan 2013 (AVI-alueittain ja maakunnittain) AVI/ Maakunta Alle 17 vuotta 17-20 vuotta 21-24 vuotta 25-28 vuotta Ei tietoa (nuori) Nuoret <29 vuotta 29-49 vuotta Yli 50 vuotta Ei tietoa (aikuis) Yhteensä (%) Etelä- 150 2 190 1 780 500 30 4 650 800 650 20 6 120 (2,5) (35,8) (29,1) (8,2) (0,5) (76,0) (13,1) (10,6) (100) Etelä-Karjala 10 180 160 100-460 270 140-860 Kanta-Häme - 80 90 60-230 120 70 10 430 Kymenlaakso 40 290 310 120-760 200 320-1 280 Päijät-Häme 10 340 380 40-770 50 30-850 Uusimaa 90 1 300 840 180 30 2 450 170 90 10 2 710 Itä- 110 550 660 290-1 600 580 340 10 2 530 (4,3) (21,7) (26,1) (11,5) ( - ) (63,2) (22,9) (13,4) (100) Etelä-Savo 40 110 110 60-320 140 100-560 Pohjois-Karjala 30 180 150 40-410 - - - 410 Pohjois-Savo 30 260 390 190-870 440 230 10 1 550 Lappi 50 310 370 200-930 580 400 40 1 950 (2,6) (15,9) (19,0) (10,3) ( - ) (47,7) (29,7) (20,5) (100) Lappi 50 310 370 200-930 580 400 40 1 950 Lounais- 120 820 650 250-1 840 700 340-2 880 (4,2) (28,5) (22,6) (8,7) ( - ) (63,9) (24,3) (11,8) (100) Satakunta 20 310 270 120-720 240 90-1 050 Varsinais- 100 510 380 130-1 120 460 250-1 830 Länsi-Sisä- 240 1 510 1 670 850 200 4 460 2 130 1 010 190 7 790 (3,1) (19,4) (21,4) (10,9) (2,6) (57,3) (27,3) (13,0) (100) Etelä-Pohjanmaa 80 160 110 30-370 120 50-530 Keski-Pohjanmaa 20 180 150 90-440 200 60-690 Keski- 40 230 240 210 200 920 540 260 190 1 910 Pirkanmaa 80 710 980 400-2 170 1 000 510-3 680 Pohjanmaa 20 230 190 120-570 270 140-970 Pohjois 50 480 510 210-1 240 250 150-1 640 (3,0) (29,3) (31,1) (12,8) ( - ) (75,6) (15,2) (9,1) (100) Kainuu 10 60 70 40-180 80 50-320 Pohjois-Pohjanmaa 40 410 440 170-1 060 160 100-1 320 yhteensä 710 5 850 5 630 2 300 230 14 720 5 030 2 900 250 22 900 (3,1) (25,5) (24,6) (10,0) (1,0) (64,3) (22,0) (12,7) (100) (n=204) määrä 13
Valmennusjakson kesto kuukausina 2013 AVI Alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk Yli 6 kk Ei tietoa Yhteensä määrä (%) Etelä- 1 240 (20,3) 900 (14,7) 1 670 (27,3) 1 980 (32,4) 330 6 120 Itä- 360 (14,2) 400 (15,8) 760 (30,0) 770 (30,4) 240 2 530 Lappi 280 (14,3) 300 (15,3) 400 (20,4) 300 (15,3) 680 1 960 Lounais- 950 (33,1) 450 (15,7) 670 (23,3) 550 (19,2) 250 2 870 Länsi-Sisä- 1 510 (19,4) 1 090 (14,0) 2 490 (32,0) 2 240 (28,8) 460 7 790 Pohjois 320 (19,5) 340 (20,7) 560 (34,1) 380 (23,2) 40 1 640 yhteensä 4 650 (20,3) 3 480 (15,2) 6 560 (28,6) 6 210 (27,1) 2 000 22 900 (n=204) Työpajavalmennusjakso kestää Suomessa tavallisesti alle kuusi kuukautta. Kuitenkin melkein kolmannes valmennusjaksoista kestää pidempään. Tällöin on mitä ilmeisimmin kyse erilaisten toimenpiteiden ketjusta; kuntouttavasta työtoiminnasta siirrytään työkokeiluun tai työkokeilusta palkkatuettuun työhön, jolloin kokonaiskesto ylittää tyypillisen puolen vuoden jakson. Lounais-Suomessa valmennusjakson kesto on keskimäärin lyhyempi kuin muualla maassa. 14
Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli AVI-alueittain Äidinkieli Etelä- Itä- Lappi Lounais- Länsi- Sisä- Pohjois Kaikki yhteensä määrä (%) Kotimaiset 5 380 2 450 1 580 2 650 7 060 1 600 20 720 kielet (87,9) (96,8) (81,0) (92,0) (90,6) (97,6) (90,5) 5 260 2 440 1 570 2 600 6 670 1 600 20 140 Ruotsi 120-10 50 390-580 Saame - - - - - - 10 Vieraat kielet 400 80 30 220 460 30 1 220 (6,5) (3,2) (1,5) (7,6) (5,9) (1,8) (5,3) Albania 10 - - 10 10-20 Arabia 10 10-40 50-110 Kurdi 20 - - 20 30-70 Somali 40 - - 50 70-160 Thai 20 10 - - 10-40 Venäjä 110 30 10 20 70 10 250 Vietnam 10 - - 10 - - 30 Viro 20 - - 10 10-50 Muu 160 30 20 60 210 20 490 Ei tietoa 340-330 10 260-950 Yhteensä 6 120 2 530 1 950 2 880 7 790 1 640 22 900 (n=204) Muut kielet (60): afganistan, afrikaans, azeri, bari, bosnia, bulgaria, burma, dari, englanti, eritrea, espanja, farsi, fula, gambia, ghana, hindi, hollanti, igbo, irak, iran, italia, kayah, kiina, kikongo, kirundi, kongo, kosovo, kreikka, liettua, lingala, malesia, mandinga, namibia, nepal, norja, nuba, pashto, persia, portugali, puola, ranska, romani, saksa, serbia, serbokratia, sinhali, sri lanka, swahili, tagalog, tanska, thai, tigrinja, tsekki, turkki, ukraina, unkari, viittomakieli, visaya, wolof. Noin viidellä prosentilla valmentautujista äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Osuus on sama kuin Suomen väestössä on äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia (5,3 %). 4 Venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen ryhmä pajoilla. Muita suuria kieliryhmiä ovat arabian- ja somalinkieliset. Työpajojen valmentautujat puhuvat äidinkielenään kaikkiaan noin 60 eri kieltä. 4 Tilastokeskus (Väestörakenne 2013): http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html 15
Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan AVI-aluettain, 2013 (n=204) Ohjaava taho Etelä- Itä- Lappi Lounais- Länsi- Sisä- Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan, 2006 2013 Pohjois yhteensä määrä % Työvoimahallinto 3 480 1 170 470 1 330 3 730 730 10 920 (47,7) Koulutuksen järjestäjät 460 210 70 230 620 140 1 730 (7,6) KELA 110-60 - 90 50 310 (1,4) Sosiaalijaterveystoimi 360 610 250 680 1 050 290 3 240 (14,1) Kriminaalihuolto 30 20 10 20 110 20 190 (0,8) Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö 10-10 10 10 10 50 (0,2) Suoraan 750 130 70 160 340 100 1 550 (6,8) Etsivä 440 120 50 170 470 90 1 340 (5,9) Time Out 30 - - - - 10 40 (0,2) Mielenterveyspalvelu 90 80 10 10 360 100 640 (2,8) Muu 280 160 30 160 500 110 1 240 (5,4) Ei tietoa 80 20 930 110 520-1 660 (7,2) Kaikki yhteensä 6 120 2 530 1 950 2 880 7 790 1 640 22 900 (100) Ohjaava taho 2006 2007 2009 2010 2011 2012 2013 2010-2013 määrä muutos % Työvoimahallinto 7 180 8 840 10 710 12 080 11 900 11 880 10 920-9,6 Koulutuksen järjestäjät 850 1 310 1 430 1 850 1 590 1 790 1 730-6,5 KELA 140 160 230 270 350 330 310 14,2 Sosiaalijaterveystoimi 1 400 1 350 2 070 2 850 2 300 2 390 3 240 13,8 Kriminaalihuolto * * 250 240 210 220 190-19,6 Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö * * 30 30 20 40 50 88,5 Suoraan 730 830 770 1 220 1 350 1 430 1 550 27,3 Etsivä * * 550 660 810 1 170 1 340 103,0 Time Out * * * * 40 20 40 - Mielenterveyspalvelu * * 450 440 420 440 640 46,5 Muu * * 950 830 1 330 1 340 1 240 50,0 Ei tietoa 240 340 870 270 780 1 740 1 660 507,3 Kaikki yhteensä 10 530 12 830 18 310 20 730 21 100 22 790 22 900 10,5 (2013: n=204) Suurin osa valmentautujista ohjautuu työpajoihin työvoimahallinnon kautta, mutta yhteistyö TE-toimistojen kanssa on vähentynyt vuoden 2010 jälkeen. 5 Yhä suurempi osa valmentautujista ohjautuu suoraan työpajoille. Tätä selittänee osaltaan se, että työpajatoiminnan kattavuus on laajentunut valtakunnallisesti ja toiminnasta on saatavilla tietoa enenevissä määrin mm. verkon kautta. Kyselyn avoimessa kommenttiosuudessa muutamat toivat esiin, että etsivään nuorisotyöhön panostaminen on parantanut nuorten tavoitettavuutta ja kontaktien löytymistä merkittävästi. 5 Jos valmistautuja tulee suoraan tai muiden kuin TE-palveluiden kautta työpajalle, mutta sopii myöhemmin työvoimahalllinnon kanssa tuesta, tilastoissa hänet saatetaan luokitella suoraan TE-toimiston kautta pajalle tulleeksi. 16
Valmentautujat toimenpiteittäin 2011 ja 2013 ja sukupuolen mukaan* Toimenpide 2013 2011 Yhteensä muutos 2011-2013 Naiset Nuoret määrä % % % Työkokeilu/ Työharjoittelu ** 7 010 4 960 41,3 37,4 74,1 Kuntouttava työtoiminta 6 030 3 830 57,4 36,2 53,7 Palveluohjaus 3 430 2 510 36,7 34,1 72,1 Palkkatuki/työsuhde 2 990 3 260-8,3 39,1 45,4 Ammatillisen koulutuksen opiskelijana 1 080 1 070 0,9 42,4 87,7 Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet 880 850 3,5 43,3 54,5 Työ- ja toimintakyvyn arviointi 690 910-24,2 34,7 58,2 Työvoimapoliittinen koulutus 560 1 160-51,7 42,6 63,1 Peruskoulun oppilaana 530 440 20,5 43,1 36,6 Pajakoululaisena 330 3 230-89,8 32,8 55,2 Ammatillinen erityisopetus 260 180 44,4 40,6 89,7 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 200 250-20,0 35,8 97,0 Työelämävalmennus 200 30 566,7 36,8 98,5 Oppisopimus 200 170 17,6 51,0 72,8 Peruskoulun TET-jakso 140 110 27,3 23,5 96,3 3 430 2 990 1 080 880 690 560 530 330 260 200 200 200 140 Valmentautujat toimenpiteitäin 2013 7 010 6 030-2 000 4 000 6 000 8 000 (n=204) *useita vastausvaihtoehtoja **työharjoittelutoimenpidettä ei ollut enää v. 2013 Valmentautujista suurin osa osallistuu joko työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Näiden kahden toimenpiteen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Osaltaan muutos heijastelee myös käytössä olevien lakien ja niistä johtuvien toimenpiteiden muutosta. Valmentautujat voivat osallistua pajajakson aikana useampaan toimenpiteeseen. Esimerkiksi, jos asiakas siirtyy työ- ja toimintakyvyn arviointijakson jälkeen palkkatuettuun työhön, hän näkyy tilastossa molempien toimenpiteiden kohdalla. Kyselyn mukaan valmentautujat osallistuivat keskimäärin noin 1,3 toimenpiteeseen vuonna 2013. 17
Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (kaikki valmentautujat) (n=204) Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Lukion oppimäärä Ylioppilas AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Etelä- 60 130 2 560 100 290 1 310 20 80 1 570 6 120 Itä- 30 40 810 20 80 600 20 60 870 2 530 Lappi 20-280 10 20 200 10 10 1 410 1 950 Lounais- 40 30 1 280 40 120 720 30 20 600 2 880 Länsi-Sisä- 130 110 3 030 120 310 2 290 170 180 1 440 7 790 Pohjois 20 20 750 20 110 630 20 30 40 1 640 yhteensä AVI määrä 310 340 8 710 290 920 5 760 270 390 5 920 22 900 % (1,3) (1,5) (38,0) (1,3) (4,0) (25,1) (1,2) (1,7) (25,9) (100) Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (< 29-vuotiaat nuoret) (n=204) AVI 2. asteen ammatillinen tutkinto määrä Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Suurin osa nuorista valmentautujista on päättänyt peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen. Pelkästään peruskoulupohjalla on miltei puolet nuorista ja toisen asteen ammattillisen tutkinnon suorittaneita on lähes neljännes. Lukion käyneitä on verrattain pieni määrä. Pienellä osalla valmentautujista (alle neljä prosenttia) on peruskoulu käynnissä tai se on kokonaan keskeytynyt. Valitettavasti kaikki työpajat eivät ole keränneet tietoja valmentautujien koulutustaustasta, joten joidenkin alueiden kohdalla ei tietoa vastausten osuus on niin suuri, että alueellinen katsaus ei tässä suhteessa ole mielekäs. Erityisesti Lapin työpajoilta puuttuu paljon koulutustietoja. Lukion oppimäärä Ylioppilas 2. asteen ammatillinen tutkinto AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä määrä Etelä- 60 130 2 230 90 270 1 170 20 40 640 4 650 Itä- 20 40 680 20 70 360 10 20 380 1 600 Lappi 20-180 10 20 120 - - 590 930 Lounais- 40 30 980 20 100 440 10-230 1 840 Länsi-Sisä- 130 70 2 100 80 240 1 180 60 60 540 4 460 Pohjois 20 20 600 10 100 440-20 20 1 240 yhteensä määrä 300 280 6 780 220 800 3 700 100 140 2 400 14 720 % (2,0) (1,9) (46,0) (1,5) (5,4) (25,2) (0,7) (0,9) (16,3) (100) 18
4 Työpajojen henkilöstö Tässä luvussa tarkastellaan työpajoilla työskentelevien ammattilaisten koulutustaustaa, työtehtäviä ja työsuhteiden laatua. Työpajojen henkilöstön koulutustausta* Yliopisto/ Yliopisto AMK Työtehtävä AMK 2. aste Ei amm. koulutus Yhteensä määrä määrä % määrä % määrä % määrä % Valmentajat 140 540 44,9 790 51,8 50 3,3 1 520 100 Työvalmentaja 50 220 27,8 640 67,1 50 5,1 950 100 Yksilövalmentaja 80 240 75,8 100 24,0-0,2 430 100 Etsivä työpari 20 80 66,4 50 32,9-0,7 140 100 Hallintotehtävät 100 120 62,8 120 35,4 10 1,8 340 100 Johto 60 60 72,5 40 25,7-1,9 160 100 Kehittäminen ja suunnittelu 30 40 71,9 20 27,0-1,1 90 100 Muu hallintotehtävä 10 20 36,0 50 61,8-2,3 90 100 Muu 10 40 30,6 100 60,5 20 8,9 170 100 Yhteensä 250 690 46,7 1 010 49,8 70 3,5 2 020 100 (n= 200) *tieto henkilöinä Noin puolella työpajojen henkilöstöstä on korkea-asteen koulutus. Yksilövalmentajista yli 75 % on joko AMK- tai yliopistotutkinto. Työvalmentajilla on muuta henkilöstöä useammin toisen asteen koulutus. Työpajojen henkilöstön työsuhteet 2013 (n=200) 19
Valmentajista 72 prosentilla oli vakituinen tai vakituisluonteinen työsuhde. Vakituisluonteisella työsuhteella tarkoitetaan tässä : - toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita tai - yli kaksi vuotta työpajalla työskennelleitä tai - AVIen myöntämän työpajatoiminnan valtionavustuksen avulla palkattuja tai - opetus- ja kulttuuriministeriön etsivän nuorisotyön valtionavustuksella palkattuja etsiviä nuorisotyöntyöntekijöitä. Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2013* *htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa seuraavien taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä; yhteensä 1870 htv. **sis. Kehittämis- ja suunittelutehtävät/ työpajojen johtotehtävät (n=201, neljä pajaa eivät olleet ilmoittaneet valmentajien tietoja). Yhteensä työpajoilla työskenteli vuonna 2013 noin 2000 ihmistä. Yli 70 % henkilöstöstä työskenteli valmentajina ja 15 % muissa tehtävissä, kuten toimistotyöntekijöinä, avustajina, asiakaspalvelijoina tai tuotantoon ja palveluihin liittyvissä tehtävissä, talous- ja velkaneuvojina tai urasuunnittelijoina. 20
5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen Tässä luvussa tarkastellaan työpajatoiminnan organisoitumista, sen keskeisiä toimintamuotoja ja työmenetelmiä sekä yhteistyötä. Työpajatoiminnan organisoituminen Organisaatiomuoto Työpajat Valmentautujat määrä % määrä % Kunnallinen organisaatiomuoto 135 66,2 10 780 47,1 Kunta* 120 58,8 9 600 41,9 Seutukunta 7 3,4 230 1,0 Kunta-/Koulutuskuntayhtymä 8 3,9 950 4,2 Rekisteröity yhdistys/järjestö 40 19,6 3 940 17,2 Säätiö 22 10,8 7 740 33,8 Muu** 6 2,9 420 1,8 Ei tietoa 1 0,5 20 0,1 Yhteensä 204 100 22 900 100 *ml kunnallinen liikelaitos **mm. osakeyhtiö Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkun muun tahon ylläpitämiä. Enemmistö työpajoista on kuntien ylläpitämiä. Säätiömuotoiset pajat ovat keskimääräistä suurempia ja palvelevat joka kolmannesta valmentautujista, vaikka säätiöpajojen osuus on vain 11 %. Työpajalla tehtävät työt vaihtelevat suuresti, ne muovautuvat yleensä paikallisten tarpeiden mukaan. Perinteisimmät alat ovat metalli-, puu-, tekstiili- ja auto- ja kuljetusala. Työpajoilla tehtäviä tarjoutuu myös muun muassa puisto- ja muissa vihertöissä, kierrätyksessä, median ja viestinnän parissa, toimistotöissä, keittiö- ja puhdistuspalveluissa sekä koti- ja kiinteistöpalveluissa. 21
Työpajan toimintamuodot n=204; eri vaihtoehtoja Muut esim. avotyötoiminta, ECDL-tietotekniikkakoulutus, kesätyö, koulutuspalvelut, maahanmuuttajille suunnatut työvoimakoulutukset, MAST, metallipaja -yhteistyö ammatti-instituutin kanssa, (mielenterveys)kuntoutujien työkuntoutus, opiskeluun valmennus, oppilaitoksien työharjoittelujaksot, pajojen yhteistyön koordinointi, ryhmätoiminta, työkokeilu, yksilövalmennus ja tuettu työtoiminta (SHL 27 e ja d). Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat. Yleisin toimintamuoto on valmennus. Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan tarpeisiin hänen tilanteensa mukaisesti. Valmennuksen erityispiirteitä ovat valmentautujalähtöisyyden lisäksi yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä joustavuus. Työvalmennuksella tarkoitetaan tiettyjen tehtävien, taitojen ja yleisten työelämätaitojen oppimisen tukea, sekä yhteistoimintaa muiden valmentautujien kanssa. Työvalmennuksen tukena käytetään työtä ja on tärkeää, että tehtävät ovat vaatimustasoltaan mielekkäitä. Valmentaja auttaa valmentautujaa tunnistamaan omaa osaamistaan. Valmentautuja tulee työvalmennuksen aikana tietoiseksi kyvyistään ja niiden kasvamisesta. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä on säädetty laissa kuntouttavasta työtoiminnasta. Siinä kunnat velvoitetaan järjestämään pitkään työttöminä olleille, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaville henkilöille toimintaa, jolla parannetaan heidän edellytyksiään työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kunnan ja TE-palveluiden edustaja sekä valmentautuja laativat yhteistyössä valmentautujalle aktivointisuunnitelman, johon kuntouttava työtoiminta perustuu. 6 6 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2.3.2001/189). 22
Starttivalmennus on työpajan matalimman kynnyksen palvelua. Se vastaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden yksilöllisiin kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Starttivalmennus perustuu kokonaisvaltaiselle, arjessa tapahtuvalle tavoitteelliselle työskentelylle. Valmentautujalle tarjotaan sekä yksilöllistä että vuosovaikutussuhteita tukevaa ryhmämuotoista valmennusta. Valmentautujan arjen- ja elämänhallinnan lisäksi tuetaan moniammatillisen verkoston työtä sekä valmentautujan kiinnittymistä muihin tarvittaviin palveluihin. 23
Työpajojen menetelmät Työpajojen yksilövalmennuksessa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti. Siinä tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn parantamiseksi. Eräs yksilövalmennuksen menetelmä on ryhmävalmennus, jossa valmentautujien arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään toiminnallisin menetelmin vertaisryhmässä. 7 Työpajojen käyttämät menetelmät tukevat työpaja-aikaisten yksilöllisten suunnitelmien laatimista, oman toiminnan arviointia sekä tulevaisuuden suunnitelmien rakentamista. Toimilla pyritään löytämään mielekkäitä yksilöllisiä koulutus- ja työelämäpolkuja sekä tukemaan valmentautujien arjen toimia, terveyttä, vapaa-ajan aktiviteetteja sekä asumista. n=204; eri vaihtoehtoja. *Muut esim. elämänhallinnan ja sosiaalisen vahvistamisen ns. pedagoginen ohjelma, asumisen ohjaus, koulutus, seminaarit, työkokoukset, tapahtumat, omaehtoinen liikunta, vapaaliput kuntosalille ja uimahalliin, parisuhde- ja vanhemmuusvalmennus, Melba, Imba ja OsaajaPlus, -ryhmävalmennukset, säännöllinen yhteydenpito, terveystarkastukset, toiminnallinen kielikoulutus. Työpajat ilmoittivat keskimäärin 11 eri toimintamenetelmää. Lähes kaikki työpajat ilmoittivat, että ne käyttävät henkilökohtaista suunnitelmaa pajajaksoille menetelmänä. 7 Hämäläinen & Palo (2014): Työpajapedagogiikka Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla. Helsinki (sivu 53). 24
Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa Peruskoulu Oppilaitos Etelä- Itä- Lappi Lounais- Länsi- Sisä- Pohjois yhteensä osuus % 70,5 86,4 87,5 71,4 71,4 83,3 75,5 Ammattilinen oppilaitos Lukio osuus % 95,5 95,5 93,8 85,7 93,7 95,8 93,1 osuus % 31,8 36,4 56,3 42,9 42,9 54,2 42,2 n=204 Useimmat työpajat tekevät yhteistyötä oppilaitoksien kanssa. Yleisin yhteistyömuoto ovat kokoukset. Peruskoulujen kanssa TET-jaksot ja peruskoulun oppimäärän osasuorittaminen työpajalla ovat yleisiä yhteistyömuotoja. Työpajoista yli 93% tekee yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyömuodot ovat esimerkiksi työpajanuorten tutustuminen oppilaitokseen, työssäoppimisjakso ja oppilaitoksesta eronneiden rekrytointi työpajalle. 25
26
Tämä raportti on yhteenveto Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle 2013. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna 2013. Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja pienen osan aikuisten pajoista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 204 eri organisaatiota.