KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla mitattuna jääneet jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Työllisten määrä on vähentynyt seudulla 22 % vuodesta 1993 vuoteen 2009, kun valtakunnallisesti vähenemä on ollut 7 %. Työpaikkojen määrä Keuruun seudulla on samalla vähentynyt 24 %, valtakunnallisesti vähenemä on ollut samalla ajanjaksolla 2 %. Valtion työpaikoista Keuruun seutukunnalta on hävinnyt yli puolet. Puolustusvoimat on toiseksi suurin työnantaja Keuruun seutukunnalla ja sen tämänhetkisten työpaikkojen osuus työvoimasta seutukunnalla on noin 7 %. Keuruun seutukunnalle puolustusvoimien välilliset vaikutukset ovat merkittävät. 2. Keuruun sijainti keskellä eteläistä Suomea on hyvä niin henkilöstölle kuin varusmiehille. Palveluksessa olevien varusmiesten kulkuyhteydet kaikista pääsuunnista ovat hyvät ja varusmiesten matka-ajat jäävät kohtuullisiksi. Keuruun Pioneerirykmentti houkuttelee maavoimiin varusmiehiä noin 150 km säteellä Keuruulta. Jos varusmieskoulutus maavoimien osalta siirtyy useiden satojen kilometrien päähän, jää Keski-Suomeen ammottava aukko suhteutettuna ikäluokkaan. Lyhyt etäisyys motivoi kutsunnanalaisia palvelemaan maavoimissa ja näin maavoimille turvataan jatkossakin keskisuomalaisten varusmiesten saanti. 3. Keuruulla jo oleva infrastruktuuri tarjoaa erinomaiset edellytykset koulutukseen. Keuruun varuskunta on sijainniltaan optimaalinen Suomen maanpuolustuksen tehtävien hoitamisen kannalta. Etelän suurkaupungit ovat lähellä. Keuruulta on lyhyt matka niin Tikkakosken kuin Tampere-Pirkkalan lentokentille. Sijainti on optimaalinen myös maa-, meri- ja ilmavoimien henkilökunnan ja reserviläisten kouluttamisen kannalta. Pioneerirykmentti sijoittuu joukko-osastojen välisissä koulutustulosvertailuissa kärkipäähän. Keuruun varuskunnan infrastruktuuri on modernisoitu, mm kaukolämpöverkon ja vesihuollon osalta. Sähköverkon uudistaminen valmistuu kesällä 2012. Varuskunnan rakennuksissa ei ole homeongelmia. Pioneerirykmentin harjoitusalueella tehtyjen melumittausten (2007) mukaan Pioneerirykmentti ei aiheuta meluongelmia. Keuruun Pioneerirykmentti on harvoja varuskuntia jotka eivät sijaitse pohjavesialueella. Pioneerirykmentin sijainti vesistön äärellä luo hyvät edellytykset pioneerien koulutuksen järjestämiseen. Pioneerirykmentin ympärillä on lisäksi hyvät harjoitusmaastot. 4. Keski-Suomi ja Keuruun seutukunta ovat tarjonneet ja tulevat tulevaisuudessakin aktiivisesti tarjoamaan Keuruun varuskunnalle toimintamahdollisuuksia. Pioneerirykmentin toiminta on turvattu Keski- Suomen maakuntakaavassa ja Keuruun kaupungin kaavoituksessa. Keuruun vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne. Raskaan kaluston huolto ja korjaustoiminta sekä puolustusvoimia palveleva muu yritystoiminta tekee Keuruun seudusta erinomaisen paikan Pioneerirykmentille. Keuruun kaupan alan palvelut ovat monipuoliset. Keuruun kaupunki, kehittämisyhtiö Keulink Oy ja koko Keski-Suomen maakunta ovat yhdessä valmiita tukemaan puolustusvoimia tukevien toimintojen syntymistä seutukunnalle. 20. päivänä joulukuuta 2011 Anita Mikkonen, maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto
Keuruun varuskunta on Keski-Suomelle tärkeä Keski-Suomen maakunta ja Keuruun seutu ovat aktiivisesti olleet mukana tarjoamassa Keuruun varuskunnalle mahdollisuuksia toimintaan. Maakuntakaavoitus ja kuntakaavoitus turvaavat varuskunnan toimintaa ja sen kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen, varuskunnan laajeneminen huomioiden. Keski-Suomi ja Keuruun seutu suhtautuvat positiivisesti varuskuntaan. Varuskuntaan luotetaan, se on haluttu työpaikka ja henkilöstöä arvostetaan. Keuruun varuskunta kohottaa keskisuomalaisten maanpuolustustahtoa. Keuruun kaupunki on luonut varuskunnalle toimivaa infrastruktuuria, viimeisimpänä merkittävä investointi kaukolämpöverkkoon. Keuruu tarjoaa liikunta- ym. vapaa-ajanpalveluita sekä varusmiehille että varuskunnan henkilökunnalle. Puolustusvoimat on ollut merkittävä työllistäjä Keuruulla vuodesta 1940, kun Keuruun Varikko perustettiin. Nykyisen Pioneerirykmentin kasarmialueella on koulutettu varusmiehiä ja henkilökuntaa vuodesta 1967. Keski-Suomen maakunta ja Keuruun kaupunki haluavat tulevaisuudessakin kehittää varuskuntaa. Ampuma- ja harjoitusalueiden kehittäminen ja laajentaminen on mahdollista tulevaisuudessakin. 1. Väestö ja työpaikat Keuruun seutu on useilla keskeisellä työllisyysmittarilla mitattuna jäänyt jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä (Taulukko 1.). Työllisten määrä on vähentynyt seudulla 22 % vuodesta 1993 vuoteen 2009, kun valtakunnallisesti vähenemä on ollut 7 %. Työpaikkojen määrä on vuodesta 1990 vuoteen 2009 vähentynyt 24 %. Valtakunnallisesti samalla ajanjaksolla vähenemä työpaikkojen määrässä on ollut 2 %. Valtion työpaikoista seutukunnalta on hävinnyt yli puolet. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Puolustushallinnon tämänhetkisten työpaikkojen osuus Keuruun seudun 4 632 työpaikasta on noin 7 % ja puolustusvoimat on seudun toiseksi suurin työnantaja. Välillisesti työllisyysvaikutus on huomattavasti suurempi. Puolustusvoimien toimintojen siirtäminen Keuruulta ei ole taloudellisesti järkevää. Siirto tulisi valtiolle kalliiksi ja haittaisi pioneeri- ja suojelualojen sekä räjähdeosaamisen kehitystä osana Puolustusvoimia. Siirto veisi pohjan pois niiltä ponnisteluilta, joita Keuruun seudulla on tehty alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Taulukko 1. Keuruun seudun kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2009. 1990 2009 Koko maa Keuruun seutu Työllisten määrä 1-7 % - 22 % Työpaikkojen määrät - 2 % - 24 % Valtion työpaikat - 35 % - 55 % Väestömuutos + 7 % - 16 % Työttömät työnhakijat (2010) 10 % 12,5 % 1 vuodesta 1993 2009 Taulukko 2. Kutsunnanalaiset ja kehitys vuoteen 2026. Kutsunnanalaiset Vuosi Suomi Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Pirkanmaa Keski-Suomi 2010 34 000 22 % (7 500) 5,1 % (1 700) 2020 28 500 22 % (6 200) 4,9 % (1 400) 2026 30 000 23 % (7 000) 5,2 % (1 600)
2. Kutsunnanalaiset ja Keuruun Pioneerirykmentti Keuruun Pioneerirykmentti kerää kutsunnanalaisia varusmiespalvelukseen lähinnä Keski-Suomesta, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta sekä Pirkanmaalta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna näiltä alueilta tulee yhteensä noin 22 % koko maan kutsunnanalaisista (vuonna 2010 Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueelta 7 500 henkeä) (Taulukko 2). Ennusteiden mukaan kutsunnanalaisten määrä vähenee valtakunnallisesti. Näin käy myös Keski-Suomen ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan maakunnissa. Länsi-Suomen sotilasläänin kutsunnanalaisten määrän pieneneminen on suhteellisesti vähäisempi kuin valtakunnan muilla alueilla, lukuun ottamatta Etelä-Suomea. Keuruun sijainti on erinomainen Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen noin 7 000 kutsunnanalaiselle (Kuva 1). Keuruulle on sijoitettu 1/15 maavoimien joukoista ja siellä palvelee vuosittain rivivahvuutena 1000 1100 henkeä (saapumiserien suuruus 500 + 500). Keuruun Pioneerirykmentin sopiva koko varmistaa henkilökohtaisen kohtaamisen ja huolenpidon. Näiden vaikutus Keuruun Pioneerirykmentin tehtävien täyttämiseen ja poistuman hallintaan on merkittävä. Keuruun Pioneerirykmentillä on suuri merkittävyys maavoimien houkuttelevuuden kannalta tällä alueella. Lyhyt etäisyys motivoi kutsunnanalaisia palvelemaan maavoimissa ja näin maavoimille turvataan motivoituneiden varusmiesten saanti. Keuruun sijainti keskellä eteläistä Suomea tuo sekä henkilökunnalle että palvelusta suorittaville merkittäviä etuja. Palveluksessa olevien varusmiesten kulkuyhteydet kaikista pääsuunnista ovat hyvät ja varusmiesten matka-ajat jäävät kohtuullisiksi. Tällä on suuri merkitys niin varusmiesten liikenneturvallisuuden kuin puolustusvoimille koituvien varusmiesten kuljetuskustannusten kautta. Pioneerirykmentin säilyminen pitää varusmiesten matkat lyhyinä. Keuruu on varusmiesten arvioinneissa saanut hyviä arvosanoja, erityisesti Pioneerirykmentin koulutuksen tavoitteellisuudesta ja koulutuksen järjestelystä. Varusmiesten maanpuolustustahto on Keuruulla hyvää valtakunnallista tasoa. Kuva 1. Keuruun Pioneerirykmentin sijainti suhteessa kutsunnanalaisiin ja muihin maavoimien joukko-osastoihin (150 km säde).
3. Keuruun varuskunta Keuruun varuskunta on sijainniltaan optimaalinen Suomen maanpuolustuksen tehtävien hoitamisen kannalta. Etelän suurkaupungit ovat lähellä. Keuruulta on lyhyt matka niin Tikkakosken kuin Tampere-Pirkkalan lentokentille. Keuruun Pioneerirykmentistä on noin 45 minuutin matka Hallin lentokentälle. Hallissa sijaitsee Keuruun Pioneerirykmentille hyvä ja tehtäviin sopiva infrastruktuuri ja harjoitusalue. Sijainti on optimaalinen myös maa-, meri- ja ilmavoimien henkilökunnan ja reserviläisten kouluttamisen kannalta. Pioneerirykmentti sijoittuu joukko-osastojen välisissä koulutustulosvertailuissa kärkipäähän. Pioneerirykmentti tekee tiivistä yhteistyötä Keuruun seudun viranomaisten kanssa, esimerkkeinä poliisi ja pelastuslaitos. Tätä yhteistyötä on mahdollista tiivistää. Myös koulutuksellista yhteistyötä tehdään poliisien koulutuksessa sekä Pelastusopiston kanssa. Puolustusvoimien yksiköiden ja Keuruun kaupungin välinen yhteistyö toimii erinomaisesti. Keuruun varuskunnan rakennuksista 2/3 on perusparannettu. Varuskunnan rakennuksissa ei ole homeongelmia. Keuruun varuskunta on juuri liitetty Keuruun lämpövoima Oy:n kaukolämpöverkkoon. Sähköverkon uudistaminen (valmis kesällä 2012) parantaa varuskunnan huoltovarmuutta merkittävästi. Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Keuruun kaupungin kaavassa Pioneerirykmentin toiminta on turvattu tulevaisuudessa. Pioneerirykmentin harjoitusalueella tehtyjen melumittausten (2007) mukaan pioneerirykmentti ei aiheuta meluongelmia. Keuruun Pioneerirykmentti on harvoja varuskuntia, jotka eivät sijaitse pohjavesialueella. Pioneerirykmentin sijainti vesistön äärellä luo hyvät edellytykset pioneerien koulutuksen järjestämiseen. Pioneerirykmentin ympärillä on lisäksi hyvät harjoitusmaastot. 4. Keuruun varuskunta työpaikkana Pioneerirykmentti työllistää noin 200 henkeä ja Keuruun varuskunta yli 300 henkeä. Tämä on 7 % Keuruun seutukunnan työpaikoista. Henkilökunta viihtyy Keuruun pioneerirykmentissä ja Keuruulla. Keuruulla ja lähialueella on yhteensä noin 2000 puolustusvoimien työpaikkaa. Tikkakosken Ilmasotakoulu ja Hallin Ilmavoimien teknillinen koulu tarjoavat merkittäviä synergiaetuja. (Kuva 2). Keuruun kaupunki on mukana kehittämässä varuskunta-aluetta ja tarjoaa mm. laadukkaita liikuntapalveluita. Keuruulla on monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja kaupunki kehittää liikuntapaikkojaan aktiivisesti. Liikuntapaikat palvelevat myös puolustusvoimien urheilukoulutusta. Keuruulla on hyvät peruspalvelut, kuten päivähoito ja terveydenhuolto kunnossa. Keuruun vilkas järjestötoiminta on osin puolustusvoimien henkilökunnan aktiivisuuden ansiota. Keuruu on kaunis luonnonläheinen paikka asua, jossa on rikas kulttuuriperinne.keuruulla työvoimaa on hyvin saatavilla ja henkilökunta tekee töitä korkealla moraalilla. 5. Yhteistyö nyt ja tulevaisuudessa Keuruun vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne. Raskaan kaluston huolto ja korjaustoiminta sekä puolustusvoimia palveleva muu yritystoiminta tekee Keuruun seudusta erinomaisen paikan Pioneerirykmentille. Keuruun kaupan alan palvelut ovat monipuoliset. Keski-Suomen liitto, Keuruun kaupunki sekä kehittämisyhtiö Keulink Oy ovat yhdessä valmiita tukemaan puolustusvoimia tukevien toimintojen syntymistä seutukunnalle. Keski-Suomeen on organisoitu turvallisuuden liiketoimintaverkosto, joka koostuu turvallisuusteknologiaa ja -palveluita tuottavista yrityksistä, turvallisuustoimijoista, turvallisuusalan koulutuspalveluita antavista laitoksista ja turvallisuusalan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista. Turvallisuuden liiketoimintaverkoston tavoitteena on Keski-Suomessa olevan turvallisuusalan osaamisen kehittäminen ja parantaminen, uusien innovaatioiden synnyttäminen ja turvallisuusteknologioiden tuotantoedellytysten kehittäminen Turvallisuusklusterin kehittämisessä puolustusvoimat ja Keuruun varuskunta ovat merkittävä ja tärkeä yhteistyökumppani. Keuruu pystyy vastaanottamaan myös uusia toimintoja, jotka kehittävät Keuruun varuskuntaa. Prikaati mittakaavan joukko-osasto voidaan sijoittaa Keuruulle Puolustusvoimien nykyiseen infrastruktuuriin pienillä muutoksilla. Räjähdelaitoksen Keuruun varikolla on edellytykset materiaalitoimintojen laajentamiseen. Sellaisenaan käyttökelpoiset toimitilat mahdollistavat maavoimien materiaalilaitoksen alaisen Räjähdekeskuksen johtopaikan ja esikunta/ hallintotoimiston sijoittamisen Keuruulle.
PUOLUSTUSVOIMIEN SIJOITTUMINEN KESKI-SUOMESSA JA JA LÄHIALUEILLA Viitasaari Sotilasapteekki n.145 km Ähtäri Räjähdelaitoksen Ähtärin varikko n.65 km KEURUU Räjähdelaitoksen Keuruun varikko n. 6km n.70 km Tikkakoski Ilmasotakoulu Ilmavoimien Materiaalilaitos Ilmavoimien Esikunta Viestikoelaitos n.60 km n.130 km Jyväskylä Keski-Suomen aluetoimisto Johtamisjärjestelmäkeskus n.80 km Lievestuore Millog Oy Toivakka Toivakan varikko n.40 km n.120 km n.50 km Lyly Millog Oy Halli Ilmavoimien teknillinen koulu Tampere Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta 0 25 50 km Keski-Suomen liitto 2011 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 541/MML/11 Kuva 2. Keuruun Pioneerirykmentti sekä lähialueen muut puolustusvoimien toimijat.