KASVU- JA KULTTUURIRYHMÄ Teuva-Kauhajoki Teuva - Kurikka Ohjausryhmä kuuli 20.12 kokouksessaan työryhmien työn tuloksia ja piti niitä hyvinä. Keskustelun aikana nousi seuraavia asioita esille, joihin ohjausryhmä pyytää molemmilta työryhmiltä kiteytystä ja tarkennusta: 1 1. Mitkä ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteet yhdistyneessä kunnassa ja miten ne tultaisiin järjestämään Teuvalla? - Päivähoito - Esiopetus - Ap/ip kerhot Päivähoito, esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ovat lähipalveluita. Laki lasten päivähoidosta 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Perusopetuslaki 4 Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Myös aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään perusopetuslaissa. Sekä päivähoito että oikeus esiopetukseen ovat subjektiivisia oikeuksia. Päivähoitoa tarjotaan koko yhdistyneen kunnan alueella tasapuolisesti eri toimintamuodoissa sen tarpeen mukaan mikä kunnassa on. Esiopetus siirtyy Teuvalla koulukeskuksen valmistuttua pääsääntöisesti sinne / Syreenin koululta vapautuviin tiloihin, ja samalla järjestetään esioppilaiden päivähoitopalvelut niin että kyyditysten tarve vähenee. Päiväkodin hoitopaikat varataan kokonaan päivähoidon käyttöön. Sivukylien (Horo, Nori) esiopetusjärjestelyihin vaikuttaa Teuvalla tehty kouluverkkoratkaisu. Mahdolliset yhdistyneen kunnan ratkaisut kouluverkon osalta vaikuttavat myös esiopetusjärjestelyihin.
Aamu- ja iltapäivätoimintaa on Teuvalla järjestetty kirkonkylässä. Muissa kylissä koululaisia on ollut myös päivähoitopalveluiden piirissä, koska niissä ei ole järjestetty koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Koulukeskuksen remontin valmistuttua ap/iptoiminnan tarve tullee lisääntymään, koska koulukeskukseen tulee oppilaita myös Komsista, Kauppilasta ja Riipistä. Ryhmien muodostumiseen vaikuttaa toimintaan hakeutuvien lasten määrä. Toimintaa järjestetään 1-2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville 1-9 luokan oppilaille. 2 Eniten kuntien yhdistyminen näkyy varhaiskasvatuspalveluissa vanhojen kuntien raja-alueilla, jossa palveluja voidaan jatkossa järjestää keskitetymmin. Kuntien mahdollinen yhdistyminen ei välttämättä näy ollenkaan lasten, vanhempien ja työntekijöiden arjessa, sen sijaan hallinnossa muutoksia tapahtuu. Hallinnon muutoksiin, esim. esimiesjärjestelyihin, ei ole otettu kantaa, vaan niistä pitää keskustella lisää siinä vaiheessa jos kuntien yhdistymisiä tulee. 2. Miten perusopetus järjestetään yhdistyneessä kunnassa ja mitä kouluja olisi Teuvalla? - Kouluverkkoratkaisut olemassa olevien päätösten mukaisesti - Mahdollisuudet kouluverkon kehittämiseen yhdistyneessä kunnassa, voidaanko kouluja yhdistää - Koulukuljetuksen periaatteet yhdistyneessä kunnassa Teuvan perusasteen tärkeimmät tulevaisuuden reunaehdot ovat oppilasmäärä, koulukeskuksen valmistumien ja koulutuksen resurssit. Koulukeskus tullaan remontoimaan lähivuosina nykyaikaisia opetustarpeita vastaavaan kuntoon. Samassa yhteydessä siirrymme koulukeskuksessa yhtenäiskouluun, jossa keskustan läheisyydessä olevat olevat ala-asteen koulut muuttavat keskuksen tiloihin. Myöhemmin sivukouluja lakkautetaan kouluverkkopäätöksen mukaan. Koulukeskuksen remontissa on uhkana se, että se jää puoleen väliin, jos taloudellinen tilanne kiristyy. Taloudelliset resurssit Teuvalla ovat olleet hyvät. Osoituksena tästä on mm. tuntijakopäätös, missä on menty yli valtakunnallisen minimin ja A-ruotsin ryhmät. Samoin henkilöstö on osaavaa. Päteviä opettajia on saatu hyvin lähes kaikkiin tarpeisiin. Osaavan henkilöstön saaminen tullee olemaan haaste esim. erityisopetuksessa ja muutamissa aineissa, joissa on valtakunnallisestikin pulaa. Aineenopettajille on kuitenkin voitu taata paikka
koululaitoksessa jakamalla töitä yli kouluasterajojen. Tämän kehityksen takaamiseksi on tärkeää katsoa virkatilanne kokonaisuudessaan ja muuttaa nimikkeet sellaisiksi, joihin voi saada päteviä hakijoita ja joka mahdollistaa opettajien työskentelyn yli kouluasterajojen. Mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä oppilaaksiottoalueet raja-alueilla kannattaa miettiä uudelleen. Esimerkiksi Äystön koulun/koululaisten tilanne Kauhajoen Kainaston kanssa tai Norin koulun/koululaisten tilanne Kurikan Peuran koulun kanssa. Opettajien virkoja voidaan liitostilanteissa myös perustaa/säilyttää joustavammin varsinkin erityisopettajien ja aineenopettajien kohdalla. 3 Kouluverkkopäätös 31.8.2009: Teuvan kunnan koulukeskuksen perusparannuksen ja saneerauksen valmistuttua viimeistään vuonna 2015 Teuvan keskusta-alueen koulut (Kauppila, Komsi, Riippi, Sepän Ahjo ja Syreeni) sekä niiden esioppilaat siirtyvät korjattuihin Yhteiskoulun tiloihin. Horon ja Norin koulut jatkavat kunnes oppilasmäärä alittaa 16 oppilasta. Vuodesta 2015 alkaen on voimassa, että Äystön ja Perälän koulut jatkavat kolmiopettajaisina kunnes oppilasmäärä alittaa 36 oppilasta, jonka jälkeen koulu lakkautetaan. Yhteiskoulun sekä lukion oppilaat siirtyvät saneerattuihin lukiorakennuksen tiloihin. Kuljetukset aiheuttavat kustannuksia (yhteiskoulussa), koska tuntimäärä on enemmän kuin minimi (minimi = 30h = 6h/päivä = klo 9-15 koulupäivä). Uhkana on myös se, että opetuksen tukitoimista (kuraattori, terveydenhoitaja..), jotka ovat parantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, tullaan karsimaan. Tällä hetkellä perusasteella oppilaita on yli 600. Oppilasmäärä osoittaa pientä tasaista laskua seuraaville vuosille. Syntyvyys on pysynyt lähes samalla tasolla pitkään, mutta muuttotappio vähentää koululaisia, vaikka kuluva vuosi onkin ollut selvästi päinvastainen. Oppilasmäärien laskun myötä todennäköisesti sivukoulut lakkautetaan kymmenen vuoden sisällä. Koulukeskus tulee kuitenkin pysymään kilpailukykyisenä yksikkönä muuttuneessakin tilanteessa. 3. Lukion järjestelyt - Yhdistyneen kunnan lukiot ja niiden yhteistyö - Teuvan lukion asema Lukio on perustettu Teuvalle v. 1959, ensimmäinen lukiorakennus tehtiin v. 1961, ja jälleen uudet tilat lukiokäyttöön saatiin käyttöön v. 1986. Teuvan
lukion noin 80 opiskelijaa ovat pääasiassa teuvalaisia. Lisäksi opiskelijoita on ollut Kaskisista, Kauhajoelta ja Karijoelta sekä Närpiöstä. Ulkopaikkakuntalaisten osuus on tällä hetkellä 13%. Lukiomme toimii läntisen Suupohjan suomenkielisenä keskuksena. Lukio on luokaton ja toimii kuusijaksoisena. Jokaisen jakson päätteeksi on koeviikko. Ylioppilaskirjoituksissa on Teuvan lukio menestynyt yleensä hyvin, välillä erinomaisesti. Tällä hetkellä Lukio toimii Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen moderneissa tiloissa, joka tarjoaa laadukkaat puitteet niin tilojen kuin tekniikankin osalta opiskelulle. Koulumme on mukana kehittämässä uusia ratkaisuja verkkoopintoihin ja tietotekniikan hyödyntämiseen lukio-opinnoissa. Virtuaaliopintoja varten lukio on mukana virtuaalilukioverkostossa. Olemme mukana myös yrittäjyyslukioverkostossa. 4 Teuvan lukio on hyvä peruslukio, jonka menestys on huomattu maakunnan rajojen ulkopuolellakin. Lukiollamme on ollut kansainvälistä toimintaa jo useamman vuoden ajan. Puolassa Cieszynin kaupungissa olevien Kopernikus- ja Lotz- lukion kanssa Teuvan lukiolla on yhteistyötä opiskelijaja opettajavaihdossa. Tällä hetkellä on alkanut Comenius-hanke. Huolenaiheista suurin on oppilasmäärän tippuminen muutamassa vuodessa siten, että lukio on yksisarjainen. Lähitulevaisuus näyttää vakaalta, mutta ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa jatkossa opiskelijamääriin (5 vuoden kuluttua). Oppilasmäärä vaikuttaa kustannustehokkuuteen sekä kurssitarjottimen monipuolisuuteen. Opettajat ovat lähes kaikki yhteisiä. Yhteistyön ja verkostoitumisen kautta pyrimme kääntämään uhan eduksi pienen yksikön joustavuutta hyödyntäen. Toisen asteen yhteistyön tiivistäminen ammatillisten oppilaitosten kanssa tapahtuu muiden pakkakuntien kanssa, mikä asettaa omat haasteensa. Kuntaliitoksen jälkeen tulisi Teuvan lukiokoulutus säilymään maantieteellisen asemansa vuoksi, vaikka yhteistyö alueen muiden lukioiden kanssa tulee lisääntymään opetuksen kehittämisen ja kustannuspaineiden vuoksi. Kauhajoen kanssa yhteinen seutuverkko nopealla valokaapelilla toteutettuna takaa erinomaiset tekniset valmiudet kehittää virtuaaliopintoja. Opettajien virkoja voidaan liitostilanteissa myös perustaa/säilyttää joustavammin eri lukioiden kanssa. 4. Kirjastot - Pääkirjasto- sivukirjasto - Aukioloajat Teuvalla - Kirjastotoimen johtaminen - Kokoelmayhteistyö ja työnjako
Kirjastot Pääkirjasto- sivukirjasto Pääkirjasto on Kurikassa/Kauhajoella, Teuva on lähikirjasto omalla alueellaan. (Vastaavanlainen malli kuin Kurikka-Jurva liitoksessa.) Aukioloajat Teuvalla Aukioloajat Teuvalla: arkisin klo 12-19, arkipyhien aattona klo 10-15, viikonloppuisin suljettu. Kesä-heinäkuussa perjantaisin klo 12-17. Koululaisille ja sivukylien asiointipalveluasiakkaille ovet ovat avoinna klo 8:15 alkaen. 5 Nämä ajat ovat olleet käytössä vuoden 2011 alusta. Nykyisillä henkilöstöresursseilla aukioloaikoja on vaikea muuttaa laajemmiksi. Jokaisessa työvuorossa on pidetty normaalitilanteessa aina vähintään kahta työntekijää (käytännössä kirjastovirkailijaa). Lauantai aukioloaikaa on kokeiltu ja siitä on luovuttu vuonna 2002. Sen aikaisten kokemusten mukaan lauantaisin on ollut verrattain vähän asiakkaita. Lehtisalia ei voi pitää erikseen auki ilman, että muukin kirjasto on avoinna, koska sinne ei ole omaa sisäänkäyntiä. Kirjastotoimen johtaminen Kirjastotoimenjohtaja on Kurikassa/Kauhajoella. Teuvan kirjastossa kirjastonjohtaja - tai hoitaja, joka on lähiesimies oman kirjaston väelleen. Kirjastotoimenjohtaja on kirjastoasioissa valmistelijan/esittelijän roolissa lautakuntaan. Hän laatii myös budjetin, mutta yhteistyössä lähikirjaston esimiehen kanssa. Kokoelmayhteistyö ja työnjako Kokoelmaa kehitetään kokonaisuutena yhteistyössä kaikkien kaupungin kirjastoyksiköiden kanssa (Kurikka-Jurva-Teuva+autot/Kauhajoki-Päntäne- Teuva+auto). Perusaineistoa on tarjolla jokaisessa yksikössä, erikoistumista voi olla tiettyjen vähemmän lainattujen aineistojen suhteen, esim. taidemusiikki. Teuvan kirjaston esimies vastaa Teuvalle tilattavasta aineistosta itsenäisesti annetun budjetin mukaisesti. Hän myös vastaa oman yksikkönsä poistoista. Kirjastoyksiköiden välinen logistiikka hoituu edelleen Krannit-kirjastojen Kapsäkki-palvelun kautta. Krannit-kirjastojen yhteistyö jatkuu tiiviinä.
Käyttösääntöjen ja maksujen yhdenmukaistaminen on käytävä läpi erikseen ja tapauskohtaisesti. Kranneissa on vaihtelevia käytäntöjä. 6