Oivaltava-hankepoliklinikka 15.5.2014 OmaisOiva-toiminta paikallisyhdistyksissä Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö
OmaisOiva-toiminta on Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n ja paikallisyhdistysten yhteinen, omaishoitajien voimavaroja tukevia toimintoja toteuttava, kehittävä ja juurruttava toimintamuoto. OmaisOiva tuo osallistumisen mahdollisuuksia lähelle omaishoitoperheitä.
OmaisOiva-toiminta 2014- liiton OmaisOiva-toiminta Tavoitteet o Omaishoitoperheiden voimavaroja tukevat paikallisyhdistysten toimintamuodot toteutuvat lähellä omaishoitoperheitä. o Omaishoitoperheiden osallistumisen mahdollisuudet voimavaroja tukeviin järjestön toimintamuotoihin kasvavat. o Omaishoitoperheille tarjolla oleva voimavaroja ylläpitävä paikallisyhdistystoiminta on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja omaishoitoperheiden tarpeisiin perustuvaa.
OmaisOiva tuo vahvuutta toimijuuteen Omaishoitajille kykyä, halua ja osaamista toimia omaishoitajana. Voimavaroja käsitellä erilaisia tunteita, löytää mahdollisuuksia ja uusia näkökulmia elämään. Omaishoitajien elämään siis vähemmän täytymistä, enemmän osaamista, motivaatiota, tunteiden käsittelyä, kykenemistä ennen kaikkea vaihtoehtoja.
Paikallisyhdistysten (yhteisön) toimijuus vahvistuu Toimijuutta tulee tarkastella laajemmissa toimintamuodoissa ja verkostoissa, joissa yksilöt ja yhteisöt toimivat (Hakkarainen, Lonka, Lipponen; Tutkiva oppiminen) Yhteisön toimintakulttuurin vahvistuminen o Osallisuusmahdollisuuksien lisääntyminen entistä monipuolisemman toiminnan kautta, lähellä omaishoitoperheitä o Osallisuusmahdollisuuksien lisääntyminen entistä laajemman verkoston avulla o Osallisuusmahdollisuuksien parantuminen aktiivisen yhdistystoimijajoukon kasvamisen myötä, sekä tiedon/taidon lisääntymisen myötä o Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja omaishoitoperheiden tarpeisiin perustuva toiminta vahvistuu.
Oivallista toimintaa paikallisyhdistyksissä Lähialuetoiminta spesiaalit
OmaisOiva, mitä arvioimme, miten arvioimme? Työkalujen ideointia yhteiseen käyttöön
Mitä voi arvioida? - näkökulma ja rajaus tälle päivälle Yksilön, ryhmän, organisaation onnistumista Kokonaistoimintaa Toiminnan osaa Riskejä Ohjelmia, hanketta, projekteja Asiakasprosesseja Toiminnan panoksia, tuloksia, tuotoksia ja vaikuttavuutta Talouden toteumaa Toiminnan muotoja: yhteistyötä, verkostotoimintaa, vapaaehtoistyötä jne.
Mitä arviointi on? - näkökulma ja rajaus tälle päivälle Arviointia on määritelty eri tavoin, mutta yleisesti ottaen se on jonkin asian arvon tai ansion määrittelyä. (Robson, C. 2001.) Arviointi perustuu systemaattiseen ja avoimeen tiedon keräämiseen arvioinnin kohteesta (toiminta, hanke) ja sen analysointia suhteessa määriteltyihin arviointikriteereihin ja tavoitteisiin. Arvioinnin avulla etsitään vastausta kysymyksiin: Miten toimintaa on toteutettu, onko oikea suunta ja toimintatavat? Onko onnistuttu saamaan aikaan se, mitä tavoiteltiin eli suunnitellut tulokset? Onko toiminnalla saatu aikaan muutos?
Tavoitteena toimijuuden vahvistuminen - arvioinnin kohde: OmaisOiva-vertaisryhmä - näkökulmana: omaishoitajat Täsmennämme tavoitteet Mitä voidaan tavoitella ryhmätoiminnan avulla? omaishoitajan näkökulma: mitä omaishoitaja vertaisryhmätoiminnasta saa, miten omaishoitajan toimijuus muuttuu / vahvistuu ryhmätoiminnan keinoin Toimijuuden verbit käyttöön OH voi / haluaa / osaa? Miten osoitamme, että tavoite on saavutettu? mitä kysytään, miten ja milloin, mitä tilastotietoa kerätään
Tavoitteena toimijuuden vahvistaminen
Toimijuus tavoitteena Ilmiökenttä, jossa kyse ihmisen käyttäytymisestä, toiminnasta ja niiden merkityksistä toimivan yksilön ja yhteiskunnallisten rakenteiden ja lainalaisuuksien välisestä suhteesta Toimijuuden näkökulmasta ihminen elää omassa elämäntilanteessaan, käyttäen hallussaan olevia resursseja, arvioi, hakee mahdollisuuksia ja tekee valintoja muiden ihmisten ja olosuhteiden luomien rajoitusten ja mahdollisuuksien puitteissa elämäntilanne asettaa ehtoja ja pakkoja mutta myös valinnan mahdollisuuksia ja resursseja Omaishoitajuus sisältää harkintaa, tavoitteellisuutta ja arviointia on aikomuksellista toimintaa, yksilö tekee tai jättää tekemättä Näin siis toimijuuden näkökulma kytkeytyy elämänhallintaan, elämäntapoihin, elämänlaatuun ja hyvinvointiin, hyvään elämään
Toimijuuden modaliteetit (ulottuvuudet) Osata: tiedot ja taidot, erilaiset pysyvät osaamiset, joita ihminen on hankkinut tai tulee hankkimaan Osaan uida, osaan ajaa pyörällä Kyetä: fyysiset ja psyykkiset kyvyt, ruumiillis-mielellinen toimintakyky, joka vaihtelee tilanteesta toiseen Pystyin uimaan joen poikki Osaaminen ei aina tuo mukanaan kykenemistä, eli sairaus voi estää uimisen Haluta: motivaatio, motivoituneisuus, tahtomiset, päämäärät ja tavoitteet Helteessä haluan uida Täytyä: fyysiset, sosiaaliset esteet, pakot ja rajoitteet veneen kaatuessa minun on uitava Voida: mahdollisuudet, joita kulloinenkin tilanne ja siinä ilmenevät rakenteet ja tekijät tuottavat ja avaavat Joen virtaus vaikuttaa uimiseeni, voi estää sen Tuntea: ihminen arvio, arvottaa, kokee ja liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteita Virtaavassa joessa veneen kaaduttua on kurja uida Toimijuus syntyy näiden ulottuvuuksien yhteenkietoutuneena prosessina
Toimijuuden dynamiikka on osa arkea Pankkiautomaatin käyttö Edellyttää osaamista ja kykenemistä Voi liittyä erilaista haluamista: haluanko opetella, pyydänkö lapsenlapsen apuun? Täytymisen suhteen eroja: ei ole vaihtoehtoja, jos paikkakunnalla ei enää ole konttoria Tunteminen: arvostaisin perinteistä palvelua pankin tiskillä
Toimijuuden dynamiikka Toimijuutta on erilaista Joku voi osata, haluta ja kyetä Toinen osaa ja kykenee, mutta ei halua Kolmas haluaisi ja kykenisi, mutta ei osaa Toimijuus on aina sidottu aikaan ja paikkaan ja tilanteeseen Vammaisten lasten vanhempien / ikääntyneen puolisohoitajan toimijuus Hoidettavan läheisen toimijuus (haavoittuva, mureneva toimijuus) toimijuuden koordinaatit: ikä, sukupuoli, ajankohta jne (puolisoaan hoitava mies, puolisoaan hoitava nainen) Toimijuus on kokemuksellista, se ei ole samaa kuin aktiivisuus tai tuottavuus toimijuus voi olla myös joutilaisuutta, laiskuutta, vastarintaa tai tilanteeseen sopeutumista Olennaista on toimijuuden muuttuva dynamiikka Käyvätkö arjen pakot ja välttämättömyydet ylivoimaisiksi? Mitä minä haluan ja kuinka kauan? Millaisia vaihtoehtoja minulla tässä elämäntilanteessani on? Ovatko häpeä ja masennus tuntemuksina luonnollisia seurauksia toimijuuden ristiriitaisuuksista? Toimijuus on prosessi, ulottuvuudet vaikuttavat toinen toisiinsa, painotukset voita muuttua
OmaisOiva tuo vahvuutta toimijuuteen Omaishoitajille kykyä, halua ja osaamista toimia omaishoitajana. Voimavaroja käsitellä erilaisia tunteita, löytää mahdollisuuksia ja uusia näkökulmia elämään. Omaishoitajien elämään siis vähemmän täytymistä, enemmän osaamista, motivaatiota, tunteiden käsittelyä, kykenemistä ennen kaikkea vaihtoehtoja.
OmaisOiva omaishoitajien tukena (tavoitteita 1/2) Omaishoitajien jaksamista tukevien järjestölähtöisten toimintamuotojen kehittäminen, levittäminen, juurruttaminen hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (oma aikaisempi toiminta sekä yhteistyötahojen kehittämät toimintamuodot) kehittää toimintaa asiakaslähtöisesti, erilaiset tarpeet ja alueen erityispiirteet huomioiden Turvata omaishoitoperheille mahdollisuus saada ammatillista järjestölähtöistä tukea (jatkuvuus) Omaishoitajien hyvinvoinnin tukeminen aktiivinen, tarmokas, itsestä huolta pitävä OH Omaishoitajien ja heidän hoitoa tarvitsevien läheistensä voimaantuminen Arjen mielekkyyden tuottaminen omaishoitoperheille Elämän merkityksellisyyden kokemuksen lisääminen, elämänlaadun parantaminen. Omaishoitajien psykososiaalisen hyvinvoinnin tukeminen Omaishoitajien elämänhallinnan edistäminen koulutuksen ja vertaistuen avulla Omaishoitoperheiden ja lähipiirien tukeminen: mahdollisimman hyvän elämä kotona.
OmaisOiva omaishoitajien tukena (tavoitteita 2/2) Omaishoitajien osallistuminen ja osallisuuden mahdollistaminen Tavoittaa alueen omaishoitajat omaishoidon eri taitekohdissa Tunnistaa ja tavoittaa omaishoitotilanteet mahdollisimman varhain, ennen perheen arjen kriisiytymistä. lisätä omaishoitajien osallisuutta (omaishoitajien erityisryhmät) kannustaa ja tukea omaishoitajaa aktiiviseen toimijuuteen Omaishoitoa koskevan tietoisuuden kasvattaminen Omaishoitotietouden ja osaamisen lisääminen alueella (omaishoitajat, lähiverkosto, ammattihenkilöt) lisätä omaishoitajan valmiuksia toimia omaishoitotilanteessa Omaishoidon tunnetuksi tekeminen