15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1. Tuotantofunktio 2. Tuottavuuserojen lähteet 3. Elintason kasvun lähteet 4. Investoinnit ja säästäminen 5. Yksinkertainen kasvumalli 6. Teknologinen kehitys 7. Suomi uuden haasteen edessä Tämä on Mankiw n ja Taylorin kirjaa (ch 25) täydentävää materiaalia. Lukemisen arvoinen teos: Easterly, W., The Elusive Quest for Growth, MIT Press, 2001 Suomea käsittelevä teos: Pohjola, M., Tehoton pääoma, WSOY, 1996 1
15.1 Tuotantofunktio Mikrotaloustieteen osuudessa opittiin, miten yrityksen tuotos voidaan esittää sen käyttämien panosten funktiona Aivan samalla tavoin voidaan esittää koko kansantalouden tuotos sen käyttämien panosten funktiona Tuotosta mitataan bruttokansantuotteella Y 2
Panoksina ovat tuotannontekijät työ mitattuna joko työtunteina tai työntekijöiden määränä L kiinteä pääoma eli koneet, laitteet ja rakenteet K henkinen pääoma H luonnonvarat N välituotteita ei oteta panoksiksi, kun tuotosta mitataan arvonlisäyksenä (bruttokansantuote) Tuotantofunktio: Y t = A t F(K t, H t,l t, N t ) t = aika, esimerkiksi vuosi A t = teknologian tasoa kuvaava parametri, joka esittää panosten käytön tehokkuutta 3
Oletuksia Koska luonnonvarojen määrä on yleensä vakio, yksinkertaistetaan funktiota jättämällä ne pois Yksinkertaistetaan sitä edelleen yhdistämällä henkinen pääoma ja työpanos muuttajaksi hl, jossa h mittaa työvoiman keskimääräistä koulutustasoa esimerkiksi vuosina Jätetään ajan indeksi myös taka-alalle, jotta merkinnät yksinkertaistuvat Tuotantofunktio: Y = A F(K, hl) BKT on sitä suurempi, mitä suurempi on pääomakanta K, koulutustaso h, työn määrä L ja teknologian taso A 4
OIetetaan vielä, että tuotannon mittakaavaedut (returns to scale) ovat vakiot tuotantopanosten K ja hl kasvattaminen tietyssä suhteessa x lisää tuotantoa samassa suhteessa x jos esimerkiksi x = 2 niin panosten kaksinkertaistuessa, tuotantokin kaksinkertaistuu Nyt: xy = A F(xK, xhl) Valitaan x = 1/L Saamme: Y/L = A F(K/L, hl/l) =A F(K/L, h) Yksinkertaistetaan merkintöjä vielä: y = A F(k,h) jossa y = Y/L ja k = K/L 5
Työn tuottavuus y = Y/L on sitä suurempi mitä... enemmän on kiinteää pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on pääomaintensiteetti k = K/L mitä enemmän on henkistä pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on h mitä korkeampi on teknologian taso A eli se tehokkuus, jolla panoksista saa tuotoksen irti 6
Työn tuottavuuden y = Y/L kasvun lähteet tuotantofunktion perusteella: Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli fyysiseen pääomaan K Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan h Teknologinen kehitys A - uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen Teknologia = tieto, ideat ja osaaminen mikä tarvitaan jotta raaka-aineista saadaan tuotteita joita kuluttajat haluavat 7
Kuvio 15.1 Tuotantofunktio kuviona y = Y/L A:n kasvu Syyt y:n eroihin kahden maan välillä: 1. sama A mutta eri k 2. sama k mutta eri A 3. sekä A että k eroavat k:n kasvu Tässä on oletettu h:n olevan vakio, esim h = 1 k = K/L 8
Esimerkki: Cobb-Douglas -funktio Y = A K α (hl) (1-α) jossa 0<α<1. α on parametri, jonka voidaan osoittaa mittaavan pääomatulojen osuutta kansantulosta, jolloin 1-α on palkkojen osuus kansantulosta α :n arvo on tavanomaisesti noin 1/3 Jakamalla työpanoksella L tämä saadaan muotoon y = A k α h 1- α tuotannontekijät, k α (h) 1-α teknologia, A 9
15.2 Tuottavuuserojen lähteet Opimme aiemmin, että elintaso (BKT/asukas) on rikkaissa maissa 20-30 kertaa niin suuri kuin köyhissä maissa Tuottavuuserot (bkt/työntekijä tai bkt/työtunti) ovat vielä suuremmat Voimme käyttää tuotantofunktiota syiden etsintään Oletetaan pääomatulojen kansantulo-osuus α ja palkkojen kansantulo-osuus 1-α yhtä suuriksi kaikissa maissa, mitä ne likimain ovatkin 10
Tuottavuuserojen lähteet Maat 1 ja 2 köyhä maa 1: y 1 = A 1 k 1α h 1- α 1 rikas maa 2: y 2 = A 2 k 2α h 1- α 2 Elintaso- tai tuottavuusero y y 1 2 = A A 1 2 k k 1 2 α h h 1 2 1 α Kuinka paljon erosta y 1 /y 2 selittyy milläkin tekijällä? Ongelmana on se, ettei teknologian tasojen erolle A 1 /A 2 ole mittaria. Se saadaan kuitenkin laskettua residuaalina, jos kaikki muut tekijät y, k, h ja α osataan arvioida. 11
Taulukko 15.1 Tuottavuuserojen (bkt/työntekijät) lähteet 1998 Maa y k h k 1/3 h 2/3 A Yhdysvallat 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kanada 0,76 1,02 0,98 0,99 0,77 Japani 0,74 1,37 0,87 1,00 0,73 Suomi 0,71 1,14 0,89 0,96 0,74 Iso-Britannia 0,70 0,80 0,82 0,81 0,87 Korea 0,44 0,75 0,92 0,86 0,51 Meksiko 0,32 0,36 0,74 0,58 0,55 Peru 0,20 0,24 0,77 0,52 0,39 Intia 0,086 0,047 0,55 0,24 0,35 Kenia 0,041 0,021 0,53 0,18 0,23 Tansania 0,015 0,019 0,45 0,16 0,094 12
Taulukon 15.1 tulkintaa Taulukko on teoksesta Weil, D.N., Economic Growth, Pearson/Addison Wesley, Boston 2005 (s. 189) Yhdysvallat on jokaisella mittarilla = 1 eli muita maita verrataan Yhdysvaltoihin Suomi vs Yhdysvallat työn tuottavuuden taso oli 71 % amerikkalaisesta pääoman määrä työntekijää kohti oli 14 % suurempi työntekijöiden koulutustaso oli 89 % USA:n tasosta panosten kokonaiskontribuutio oli 96 % USA:n tasosta: 1,14 1/3 0,89 2/3 = 0,96 Teknologian kontribuutio oli siksi 0,71/0,96 = 0,74 eli 74 % amerikkalaisesta Suomi on käyttänyt resurssejaan, erityisesti pääomaa, tehottomasti: Pohjola, M., Tehoton pääoma, WSOY, 1996. 13
Development accounting Tätä menetelmää kutsutaan nimellä development accounting talouskehityksen laskenta tai tilinpito Sen sovellusten perustulos on, että noin puolet maiden välisistä elintasoeroista selittyy tuotannontekijöiden määrien (k ja h) eroilla, puolet selittyy teknologian (tai tehokkuuden) eroilla Huomaa taulukossa 14.1, että köyhien ja rikkaiden maiden erot koulutuksessa ovat paljon vähäisemmät kuin työn tuottavuudessa koulutus ei selitä elintasoeroja hyvin Pane merkille myös, että erot panosten kokonaismäärissä ovat vähäisemmät kuin erot teknologiassa tai tehokkuudessa A 14
15.3 Talouskasvun lähteet Edellä kuvattua menetelmää voidaan soveltaa myös talouskasvun lähteiden erittelyyn Tarkastellaan talouskasvua yhdessä maassa tiettynä ajanjaksona kysymällä kuinka suuri on eri tekijöiden k, h ja A kontribuutio tuottavuuden y havaittuun kasvuun Menetelmää kutsutaan kasvutilinpidoksi tai kasvulaskennaksi (growth accounting) Olkoon tuotantofunktio samaa muotoa kuin edellä: y t =A t k tα h t 1-α Otetaan logaritmi: ln y t = ln A t + α ln k t + (1-α) ln h t 15
Kasvulaskentaa Derivoimalla tämän lausekkeen ajan t suhteen saamme (kun muistamme, että logaritmifunktion lnx derivaatta x:n suhteen on 1/x): dy t / dt dat / dt dk / dt dht / dt = + (1 ) y A h t t α + α kt ja merkitsemällä y t = dy t /dt, jne, saamme: t t y y t t = At A t k + α k t t + ( 1 α) h h t t jossa y t /y t on y:n kasvuvauhti jne. 16
Kasvulaskentaa Työn tuottavuuden y kasvuvauhti = teknologisen kehityksen A vauhti + pääoman tulo-osuus pääomaintensiteetin k kasvuvauhti + palkkojen tulo-osuus koulutustason h kasvuvauhti Tuotantopanoksen kontribuutio on siten = panoksen tulo-osuus panoksen määrän kasvuvauhti 17
Kasvulaskentaa Taloustilastoista voidaan mitata kaikki muut muuttujat paitsi A:n, jonka kasvuvauhti lasketaan residuaalina vähentämällä työn tuottavuuden havaitusta kasvuvauhdista muiden tekijöiden mitatut kontribuutiot Koska y = Y/L, niin Y = yl, jolloin BKT:n kasvuvauhti saadaan lisäämällä työn tuottavuuden kasvuvauhtiin työpanoksen kasvuvauhti (dy t /dt)/y t = (dy t /dt)/y t + (dl t /dt)/l t eli Y t /Y t = y t /y t + L t /L t Laskut tehdään kullekin vuodelle, mutta raportoidaan yleensä keskiarvoina vähintään 5 vuoden pituiselle jaksolle 18
Kuvio 15.2 Työn tuottavuuden kasvun lähteet Suomessa (prosenttiyksikköä vuodessa) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Koulutus (ja ikärakenne) Investoinnit koneisiin ja laitteisiin Teknologia 0,0 1980-90 1990-2000 2000-05 Ennuste 1 Ennuste 2 Lähde: Pohjola, Tieto- ja viestintäteknologia tuottavuuden kasvun lähteenä, Teknologiateollisuus ry 2008 19
Tulkintaa Työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut kolmesta kahteen prosenttiin vuodessa 1980-luku kolme neljäsosaa tuottavuuden kasvusta tuli koulutuksesta ja investoinneista yksi neljäsosa teknologian kehityksestä Viime vuodet teknologisen kehityksen osuus on puolet koulutuksen kontribuutio pudonnut viidennekseen entisestä Ennusteet Ensimmäinen on tehty oletuksella, että teknologinen kehitys tieto- ja viestintätekniikan valmistuksessa hidastuu samalle tasolle kuin teollisuudessa keskimäärin toinen sillä lisäoletuksella, että koulutuksen kontribuutio putoaa nollaan 20
Kasvutilinpito eli kasvulaskenta (growth accounting) ei ole teoria ei kerro mistä talouskasvu syntyy osittaa havaitun talouskasvun osatekijöihinsä mekaanisella tavalla teknologian vaikutus lasketaan residuaalina, joten se sisältää myös muut tekijät (esim panosten mittausvirheet) kertoo eri tekijöiden merkityksestä kasvuprosessissa mutta ei esimerkiksi sitä, miksi investoidaan kiinteään pääomaan K Tutkimuslaitokset (esim ETLA) ja ministeriöt (VM, TEM) tekevät näitä säännöllisesti 21
15.4 Investoinnit ja säästäminen Opimme jo aiemmin, että elintaso asukasta kohti Y/N on tuottavuuden Y/L ja työpanoksen L/N tulo, kun N on väestön määrä...ja että pitkällä aikavälillä elintason kasvu voi perustua vain tuottavuuden y = Y/L kasvuun...ja että työn tuottavuuden kasvu tulee pääomaintensiteetin k = K/L kasvusta työvoiman koulutustason h noususta ja teknologian A kehittymisestä koska y = AF(k,h) Mutta miten ja miksi pääoma kasvaa, koulutustaso nousee ja teknologia kehittyy? 22
Teknologia ja henkinen pääoma Tuotantofunktiossa A kuvaa tietoa ideoita ja osaamista siitä, miten raaka-aineista saadaan lopputuotteita, joita kuluttajat haluavat Henkisen pääoman mittarina on h Näiden kahden käsitteen ero on se, että henkinen pääoma on sitoutunut ihmiseen mutta tieto, ideat ja osaaminen A on siirrettävissä ihmiseltä toiselle Esimerkki ruuan valmistuksesta A = resepti h = kokkikoulutus K = uuni, padat, kattilat jne 23
Tuottavuuden kasvun kolme lähdettä 1) Pääomaintensiteetin k = K/L kasvu mekanisaatio eli ihmistyön korvaaminen koneilla on esimerkki tästä pääomakanta kasvaa investoimalla koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin 2) Koulutustason h nousu koulutustaso nousee investoimalla henkiseen pääomaan 3) Teknologian A kehittyminen tutkimus- ja kehitystoiminta on avainasemassa 24
Pääomakannan K kasvu Olkoon K t = pääomakanta periodin t alussa I t = investoinnit periodin t aikana D t = δk t = pääoman poistuma periodina t, 0< δ<1 Pääomakanta periodin t+1 alussa on siten: eli K t+1 = K t + I t D t = K t + I t δk t K t+1 = I t + (1- δ)k t 25
Pääomakanta periodin t+1 alussa = pääomakanta periodin t alussa + investoinnit periodina t poistot periodina t Tilastokeskus laskee pääomakannan tällä tavoin: laskelmat tehdään eri pääomaesineille: koneet ja laitteet, rakennukset, asunnot ym poistot (eli δ:n arvo) perustuvat tietoihin pääoman käyttöiästä kansantalouden tilinpidosta saa tiedot investoinneista, jotka muutetaan kiinteähintaisiksi investointisarjoiksi pääomakanta lasketaan edellä esitetyllä kertymämenetelmällä erilaiset pääomaesineet lasketaan yhteen tietyllä tavalla painottamalla 26
Suomen pääomakannan rakenne vuonna 2008 Asuinrakennukset 42 % Muut talorakennukset 28 Maa- ja vesirakennukset 14 Kuljetusvälineet 3 Koneet ja laitteet 11 Muut 2 Lähde: Pääomakantatilastot, Tilastokeskus 27
Investoinnit ja säästäminen Pääomakanta K t karttuu investoimalla Mistä investoinnit I t tulevat? Opimme aiemmin bruttokansantuotteen käytön: Y = C + I + G + X - M Tarkastellaan yksinkertaista taloutta, jossa G = X = M = 0 Nyt: Y t = C t + I t...eli tulot voidaan joko kuluttaa tai investoida Investoinnit on se osa tuloista, jota ei kuluteta eli joka säästetään kotitaloudet päättävät siitä kuinka paljon säästetään nämä säästöt investoidaan, mistä seuraa K:n kasvu 28
Säästäminen I t = Y t C t = S t Jos oletetaan, että bruttokansantuotteesta säästetään tietty vakio osuus 0<s<1, niin S t = sy t Pääministeri Kekkonen opetti vuonna 1952 Suomen kansaa näin:...tilapäisesti on pakko luopua kulutuksen lisäämisen linjalta. Toisin sanoen, kansakunnalle on tehtävä selväksi, että parempi tulevaisuus on saavutettavissa ainoastaan hetkellisillä uhrauksilla. (Urho Kekkonen, Onko maallamme malttia vaurastua? Otava 1952, s. 75-76) 29
Investoinnit Investoiminen on siis kulutuksesta luopumista Sen motiivina on se, että vastineeksi saadaan talouskasvun kautta suurempi kulutus tulevaisuudessa Koulutus on investointia henkiseen pääomaan kouluttautumisen vaihtoehtona on mennä töihin luovutaan työnteon tuomasta palkasta nyt, jotta saataisiin suurempi palkka tulevaisuudessa 30
15.5 Yksinkertainen kasvumalli Voimme rakentaa taloudellisen kasvun matemaattisen mallin kokoamalla edellä esitetyt osat yhteen: 1) Tuotanto: Y t = A t F(K t,l t ) 2) Pääoman karttuminen: K t+1 K t = I t - δk t 3) Investointien rahoittaminen : I t = sy t Malliin pitäisi lisätä vielä selitys siitä, mistä työvoima L tulee väestön kasvu Tarkastellaan tässä kuitenkin yksinkertaista tilannetta, jossa työvoima ei muodostu kasvun rajoitteeksi 31
Oletetaan tuotantoteknologia lineaariseksi: Y t = AK t jossa A on teknologian tasoa kuvaava vakio. Tässä pääoman rajatuottavuus on vakio Bkt:n Y t kasvuksi saadaan edellä esitetyistä yhtälöistä: Yt δ δ + 1 Yt K t+ 1 K t It K t syt K t = = = = Y K K K sa t t t t δ Kasvu on sitä nopeampaa, mitä suurempi on säästämisaste s mitä parempi on teknologia A mitä hitaampaa on pääoman kuluminen eli mitä pienempi on poistojen osuus pääomakannasta δ 32
Periaatteessa henkinen pääoma voidaan lukea mukaan pääomakantaan K kasvu on sitä nopeampaa mitä suurempi on säästämisaste henkiseen pääomaan Mallia voidaan myös yleistää lisäämällä siihen väestön kasvu ja teknologian kehittyminen Kun tuotantoteknologia on sellainen, että pääoman rajatuottavuus vähenee K:n kasvaessa, niin säästämisen merkitys kasvun lähteenä vähenee ja teknologisen kehityksen merkitys korostuu 33
Kuvio 15.3 Investoinnit kiinteään pääomaan on kasvun keskeinen selitystekijä Vuosina 1960-91 Suomen asukasta kohti lasketun bkt:n kasvuvauhti oli 3,3 % ja investointiaste oli 36 %!!! South Korea Singapore Japan Israel Canada Brazil West Germany Mexico United Kingdom Nigeria United States India Bangladesh Chile Rwanda (a) Growth Rate 1960 1991 (b) Investment 1960 1991 South Korea Singapore Japan Israel Canada Brazil West Germany Mexico United Kingdom Nigeria United States India Bangladesh Chile Rwanda 0 1 2 3 4 5 6 7 0 10 20 30 40 Growth Rate (percent) Investment (percent of GDP) Mankiw & Taylor, s. 511 34
15.6 Teknologinen kehitys Talouskasvun moderni teoria, jota emme tämän pitemmälle ehdi tällä kurssilla käsitellä, opettaa, että kansantalous kasvaa sitä nopeammin, mitä enemmän se säästää eli investoi koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin mitä enemmän se investoi koulutukseen ja mitä paremmin sen teknologia kehittyy Taloushistoria opettaa, ettei teknologia kehity tasaiseen tahtiin vaan joskus nopeammin ja joskus hitaammin nopean kehityksen vaiheet liittyvät ns. yleiskäyttöisten teknologioiden käyttöönottoon 35
Talouskasvun moderni teoria: Kasvu syntyy teknologian kehityksestä eli ideoiden määrän kasvusta Henkinen pääoma eli koulutettu työvoima Aineellinen pääoma ja kouluttamaton työvoima Kuluttajat eli kotitaloudet Teknologia: tieto, ideat, osaaminen Patentit ja tekijänoikeudet Tavaroiden ja palvelujen tuotanto, BKT = Tavaroiden ja palvelujen kysyntä Kasvu Tuotanto Hyvinvointi 36
Ideoiden eli reseptien lukumäärä on rajaton => talouskasvulla ei ole rajoja Alkuaineita on 117 kappaletta niitä voi yhdistää 2 117 1,7 10 35 erilaisella tavalla Vuonna 1986 löydettiin ensimmäinen ns. korkean lämpötilan suprajohde yhdistämällä 4 alkuainetta neljän alkuaineen yhdistelmiä on 178 miljoonaa kappaletta Arkisempi esimerkki 2 täytettä + 2 maustetta => 8 erilaista pizzaa 4 täytettä + 5 maustetta => 128 erilaista pizzaa plus kotiinkuljetus => 256 erilaista pizzaa 37
Yleiskäyttöinen (general purpose) teknologia Kaikki teknologinen kehitys ei lisää talouskasvua ydinteknologia, avaruusteknologia...mutta yleiskäyttöinen teknologia lisää höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia Ominaisuuksia vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa => positiivinen teknologiakierre 38
Kuvio 14.4 Yleiskäyttöiset teknologiat ja teolliset vallankumoukset 2. 3. Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne Internet 1995 tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia 1. Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa Sähkövoima 1890 polttomoottori maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa 39
Sähkövoima yleiskäyttöisenä teknologiana Sähkömoottori korvasi ensin vesipyörät ja höyrykoneet käyttövoiman lähteenä esim. Suomessa teollisuuden käyttövoimasta oli talvisotaan mennessä sähköistetty 90 %...sitten sähkömoottori liitettiin yksittäisiin koneisiin mistä tuli suurin tuottavuushyöty Esimerkkinä liukuhihna Henry Fordin T-malli vuonna 1913 tuottavuus kasvoi niin, että palkat voitiin kaksinkertaistaa vaikka auton hinta putosi kolmannekseen automatisoi teollisen työn Sähkön tuotanto keskittyi suurvoimaloihin ja jakelu hoidettiin siirtoverkkojen kautta 40
Kuvio 15.5 Sähkömoottori tuottavuuden kasvun lähteenä 41
Kuvio 15.6 Tietotyön liukuhihna : sähköinen liiketoiminta( e-business) Yrityksen sisäiset prosessit - taloushallinto - henkilöstöhallinto - tietohallinto - tutkimus ja tuotekehitys - kiinteistöt ja muu infrastruktuuri Yrityksen tietojärjestelmä Asiakassuhteiden hallinta - markkinointi -myynti - asiakaspalvelu - sähköinen kauppa Hankintaketjun hallinta - alihankkijaverkostot - materiaalien hankinta - varastot 42
Kuvio 15.7 Tietointensiivinen palvelutyön uusjako Tietointensiivinen palvelutyö Täysautomaattinen päätelaitteiden suorittama työ Asiakkaiden päätelaitteiden avulla suorittama itsepalvelutyö Mahdollisimman edullisissa olosuhteissa suoritettava taustatyö Lähellä asiakasta tuotettava kohtaamispalvelu työ poistuu kokonaan työ siirtyy asiakkaalle työ siirtyy halpamaihin työ säilyy ja lisääntyy Lähde: Matti Lehti 43
Kuvio 15.8 Missä meillä mennään? Tietotekniikan käyttö suomalaisissa yrityksissä vuonna 2008 (% vähintään 5 henkilöä työllistävistä yrityksistä) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 44 tietokone internet laajakaista (min 2Mbit/s) kotisivu sähköinen laskutus tiedon jakaminen tietoverkoissa intranet asiakkuuden hallin järjestelmä laajakaista (min 8 Mbit/s) toiminnanohjausjärjestelmä internet-myyntiä Lähde: Tilastokeskus
Kuvio 15.9 Suomi oli maailman nopeimpia sähköverkon rakentajia... 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Sähkön osuus teollisuuden käyttövoimasta, 1900-1939 (%) sähkövalo esiteltiin meillä vuonna 1877 sähkövalot Finlaysonin puuvillatehtaaseen 1882 kaikissa 38 kaupungissa vähintään yksi sähkölaitos 1914 lähes 90 % teollisuuden käyttövoimasta sähköistetty vuoteen 1939 mennessä 0 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 Suomi Yhdysvallat 45
Kuvio 15.10...sekä maailman nopeimpia puhelinverkon rakentajia 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Puhelinlinjoja kaupungeissa 100 asukasta kohden vuonna 1914 Ruotsi Yhdysvallat Tanska Norja Suomi Saksa Ranska Englanti Venäjä A.G. Bell patentoi puhelimen maaliskuussa 1876 se esiteltiin Suomen Virallisessa Lehdessä marraskuussa 1876 ensimmäinen puhelinlinja Helsinkiin 1877 HPY perustettiin 1882 vuonna 1900 linjoja oli Helsingissä 3,4 kappaletta 100 asukasta kohden Suomessa oli 815 puhelinyhdistystä 1930- luvun lopussa 46
Kuvio 15.11 mutta tietotekniikan hyödyntäjänä emme kulje kärjessä Ohjelmistojen osuus kansantalouden yksityisen sektorin pääomakannasta (%) 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 ensimmäinen tietokone Postipankkiin 1958 ensimmäinen suomalainen tietokone 1960 tiedonsiirto puhelinverkoiss alkoi 1964 Nokian tietokoneiden ja digitaalisten keskusten valmistus alkoi 1970-luvulla Suomi on johtavia tietoliikennelaitteiden valmistajia Yhdysvallat Suomi 47
Yleiskäyttöinen teknologia kasvattaa tuottavuutta kolmella tavalla 1) Tuottavuus kasvaa nopeasti uutta teknologiaa valmistavassa sektori esimerkiksi tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistuksessa 2) Tuottavuus nousee uutta teknologiaa soveltavassa toiminnassa tietokoneilla korvataan muuta pääoma 3) Tuottavuus nousee, kun tuotanto organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla tavalla sähkön vaikutuksesta 70 prosenttia tuli tästä tietotekniikan osalta tätä ei ole vielä nähty => ICT:n suurin tuottavuushyöty on edessäpäin 48
Kuvio 15.12 Sähkön ja ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun markkinatuotannossa 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi 1920-1938 USA 1919-1929 Suomi 1990-2004 USA 1990-2004 Lähde: Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History (2008) 49
Aika on kypsä tuottavuuden seuraavalle kasvuaallolle 1) Jokaisella tietotyötä tekevällä on tietokone, matkapuhelin ja verkkoyhteys 2) ICT-sovellukset ovat standardisoituja 3) Internet-pohjaiset järjestelmät ovat luetettavia ja turvallisia vrt sähköinen pankkitoiminta 4) Tiedonsiirron kapasiteetti on kasvanut valtavasti 1990-luvun puolivälin jälkeen tietojen käsittely on ollut halpaa jo pitkän aikaa nyt myös tiedon ja ohjelmistojen siirtäminen on halpaa ohjelmistoja ei enää tarvitse edes omistaa vaan ne voi ostaa palveluina ( pilvilaskenta, cloud computing) 50
Tietotekniikka muuttaa pilveen... ICTlaitevalmistuksen merkitys vähenee tietotekniikan virtualisoituessa ICT-palvelujen tuotanto keskittyy tietolaitoksiin... samalla tavoin sähkön tuotanto keskittyi voimalaitoksiin 1900- luvun alussa http://en.wikipedia.org/wiki/cloud_computing 51
... ja jakelukanavana toimii internet, joka on suurin ihmisen koskaan rakentama infrastruktuuri: käyttäjiä on 1,7 miljardia 52
Tietoteknikka on laskenut laskutoimitusten hintaa kertoimella 10 12, valon hinta putosi sähkövalon ansiosta vain kertoimella 3000 Valaistuksen hinta Laskutoimitusten hinta Fouquet et al., Energy Journal 2006 Nordhaus, J. of Economic History 2007 53
15.7 Miten Suomen käy? Suomen kansantalouden haasteet: 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos BKT:n kasvu on ollut muutaman toimialan varassa (kuvio 15.13), joiden merkitys vähenee tulevaisuudessa (kuvio 15.14) mikä syventää taantumaa ja hidastaa elpymistä ja hidastaa talouskasvua pitkällä aikavälillä... mutta on asia, johon voimme vaikutta 54
Kuvio 15.13 Toimialojen kontribuutiot BKT:n kasvuun, % 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1980-1990 1990-2000 2000-2008 Metsäteollisuus Sähkötekninen teollisuus Muut toimialat Kone- ja metalliteollisuus ICT-palvelut 55
15.14 Toimialojen BKT-osuuksia, % 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Metalli- ja koneteollisuus Metsäteollisuus Sähkötekninen teollisuus ICT-palvelut 56
Suomen talouskasvun ongelmat 1) Internet syö kirjoitus- ja painopaperin markkinat teollisuusmaissa Suomen paperiteollisuuden kapasiteetti on pudonnut 1990-luvun puolivälin tasolle 2) Metalli- ja koneteollisuuden vahva kasvu on ollut maailmantalouden nopean kasvu varassa mutta kasvu on tulevaisuudessa hitaampaa valtioiden velkaantumisen vuoksi 3) Tietotekniikka virtualisoituu ja palvelut keskittyvät pilviin sähköteknisen teollisuuden kasvu heikkenee... mutta ICT-palvelujen kysyntä kasvaa Miten Nokian käy? 57
Maailmantalouden muutosvoimat uusi mahdollisuus? 1) Kehittyvien talouksien voimakas kasvu muuttaa maailmantalouden painopisteen itään mitä jää meille? (kuviot 15.15 ja 15.16) Suomen kasvu Venäjän varassa? 2) Ilmastonmuutos nostaa energian hintaa (kuvio 15.17) luo kysyntää uusille tuotteille 3) Internet muuttaa maailmaa vähintään yhtä paljon kuin sähkö 100 vuotta sitten 58
Kuvio 15.15. Tuotannon ulkoistamisen malli Alhaisen palkkatason maat Tehdasteollisuus Kokoonpano Perusohjelmointi Asiakaspalvelu Pakkaus Liiketoimintastrategia Monikansallinen tuotantoverkosto Korkean palkkatason maat Tutkimus ja tuotesuunnittelu Tekniikka Markkinointi Liikkeenjohto Avainkysymys: Mitä jää meille? 59
Kuvio 15.16 ipodin arvoketju ja arvon jakautuminen Huom: Applen marginaalin osuus 39 % koko arvosta (Lähde: Dedrick, Kraemer ja Linden 2008) 60
Kuvio 15.17 Ilmastonmuutos pakottaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mikä tekee energiasta kallista Kehitysmaat Teollisuusmaat Lähde: Meinshausen, Stylized emission path, Human Development Report 2007 61
Talouskasvun idea olisi löydettävä uudestaan! Suomi olisi palautettava takaisin yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista julkinen sektori on avainasemassa tietotekniikan suurimmat hyödyt ovat vielä saavuttamatta Metsäteollisuuden uusi tulevaisuus löytyy bioenergiasta puutuotteista matkailusta Kasvun painopiste muuttuu teollisuudesta palveluihin erityisesti digitaalisiin palveluihin, kuten verkkokauppaan Osaaminen ei Suomesta hetkessä katoa joten menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin ne olivat 100 vuotta sitten... jolloin meillä valot syttyivät ensimmäisten joukossa 62
63