KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Samankaltaiset tiedostot
KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen


TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Avoimet luontohavainnot

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

SAS -kartat Taloustohtori -verkkopalveluissa

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Marjahavaintojen tallennus Marjahavainnot.fi järjestelmään

Tehtävät 1/11. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Riistalaskennat ja riistantutkimus

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2019

PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA AINEISTO...

Vesilinnut vuonna 2012

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2017 TULOSPALVELUN OHJEET LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Saavutettavuustarkastelut

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

11. laskuharjoituskierros, vko 15, ratkaisut

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

Ravinnoksi sopivia yrttejä

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA ( , päivitetty )

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Tilastoja yleisurheillen

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Luontoselvityksen lisäosa

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Kokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Opettajan arviointinäkymä

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

E-luvun laskentaan tarvittava

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Ensihoitopalvelun valtakunnallinen palvelutasopäätösdata tammi-kesäkuu 2018

Eläkettä saavien lasten Lesken ja entisen Lasten kerroin

Tampereen vetokoiraseura ry:n vuoden parhaat koirat

VÄESTÖKARTTOJA PAIKKATIETOIKKUNASSA. Matias Järvinen 2019

Hannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164

1. TILASTOLLINEN HAHMONTUNNISTUS

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Tilastomenetelmien lopputyö

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Liite 1 b. Oripään (14.) tarjousalueet kartalla

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

KUKSAOHJEITA SAVUILLE

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Keskusten elinvoimaluvut 2018

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Transkriptio:

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 4.5.2016) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (30 1.5%) 15-19 (30 1.5%) 10-14 (119 5.9%) 5-9 (93 4.6%) 3-4 (153 7.6%) 2 (435 21.7%) 1 (1096 54.6%) Kuva 1. Kasviatlas 2015: kattavasti tutkittujen neliökilometriruutujen lukumäärä neliöpeninkulmittain. Sulkeissa olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden niistä 2008 neliöpeninkulmasta, joilta on ainakin yksi kattava neliökilometriruuturuutu.

1000-1533 3 0.1% 500-999 200 5.2% 450-499 124 3.2% 400-449 180 4.7% 350-399 261 6.8% 300-349 307 8.0% 250-299 599 15.5% 200-249 797 20.7% 150-199 694 18.0% 100-149 390 10.1% 50-99 124 3.2% 1-49 128 3.3% X 0 52 1.3% Kuva 2. Kasviatlas 2015: 10 km x 10 km ruutujen lajimäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista 3859 ruudusta.

400-454 8 0.2% 350-399 13 0.3% 300-349 11 0.3% 250-299 17 0.4% 200-249 29 0.8% 150-199 84 2.2% 100-149 443 11.5% 75-99 348 9.0% 50-74 518 13.4% 25-49 93 24.7% 10-24 794 20.6% 5-9 269 7.0% 1-4 185 4.8% 0 187 4.8% Kuva 3. Kasviatlas 2015: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu ainakin 20%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Jokainen laskennan perusteella näin yleinen laji on tavattu 187 neliöpeninkulmalta (rastilla merkityt ruudut). - Esimerkki: 13 neliöpeninkulmalta (0,3% kaikista) puuttuu 350-399 sellaista lajia, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%.

100 62 1.6% 90-99 78 2.0% 80-89 41 1.1% 70-79 33 0.9% 60-69 46 1.2% 50-59 151 3.9% 40-49 279 7.2% 30-39 406 10.5% 20-29 556 14.4% 10-19 932 24.2% 5-9 589 15.3% 1-5 413 10.7%.2 -.99 85 2.2% 0 188 4.9% Kuva 4. Kasviatlas 2015: puuttuvien lajien osuus kaikista niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustassa laskettu ainakin 20%. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina. Mitä korkeampi prosenttiluku, sen suurempi osuus frekvenssilaskennan perusteella näin yleisistä lajeista on ruudulta havaitsematta. Esimerkki: 78 neliöpeninkulmalta (2,0% kaikista ruuduista) puuttuu havainto 90-99% niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%.

300-308 6 0.2% 270-299 42 1.1% 240-269 170 4.4% 210-239 295 7.6% 180-209 707 18.3% 150-179 638 16.5% 120-149 1072 27.8% 90-120 19.4% 60-89 176 4.6% 56-59 3 0.2% Kuva 5. Kasviatlas 2015: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Laskettu summaamalla kaikkien lajien frekvenssit yhteen. Luokkarajojen (rajat 30 lajin välein) perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina.

222-308 385 10.0% 195-221 388 10.1% 182-194 395 10.2% 162-181 379 9.8% 148-161 396 10.3% 139-147 390 10.1% 128-138 384 10.0% 114-127 378 9.8% 100-113 380 9.8% 55-99 384 10.0% Kuva 6. Kasviatlas 2015: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Sama kuin kuva 5, mutta tässä symbolit valittu niin, että kussakin luokassa on likimain yhtä paljon ruutuja (tasainen frekvenssijakauma).

1000-1533 3 0.1% - 999 32 0.8% 600-699 60 1.6% 550-599 55 1.4% 500-549 95 2.5% 450-499 170 4.4% 400-449 280 7.3% 350-399 344 8.9% 300-349 583 15.1% 250-299 923 23.9% 200-249 783 20.3% 150-199 423 11.0% 111-149 108 2.8% Kuva 7. Kasviatlas 2015: Neliöpeninkulmalta tavattujen lajien ja sen keskustan neliökilometrille ennustettujen yleisten lajien (frekvenssi väh. 20%) yhteismäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Esimerkki: 344 neliöpeninkulmaruudulla on i) tavattu tai ii) ruudulla keskustan neliökilometrillä on laskennallisesti arvioitu yleiseksi yhteensä 350-399 lajia. - Vertaa kuvaan 2, jossa vain todellisiin havaintoihin perustuvat neliöpeninkulmien lajiluvut.

100 550 14.3% 90-99 1718 44.5% 80-89 604 15.7% 70-79 333 8.6% 60-69 184 4.8% 50-59 150 3.9% 40-49 75 1.9% 30-39 40 1.0% 20-29 20 0.5% 10-19 30 0.8% 1-9 72 1.9% 0 83 2.2% Kuva 8. Kasviatlas 2015: sadan koko maassa yleisimmän lajin lukumäärä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Yleisimmillä lajeila tässä tarkoitetaan niitä, joista vuoden 2015 kartastossa on havainto useimmilta ruuduilla (2796-3652 ruudulta). Viisi yleisintä Juniperus communis (3652 ruutua), Deschampsia flexuosa (3640), Vaccinium vitis-idaea (3640), Vaccinium myrtillus (3630) ja Epilobium angustifolium (3628).

Havaintoja / Records 25000-59151 17 0.4% 10000-24999 96 2.5% 5000-9999 116 3.0% 2500-4999 271 7.0% 1000-2499 955 24.7% 500-999 1083 28.1% 400-499 326 8.4% 300-399 341 8.8% 200-299 249 6.5% 100-199 192 5.0% 1-99 165 4.3% 0 48 1.2% Kuva 9. Kasviatlas 2015: havaintojen määrä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Esimerkki: 326 neliöpeninkulmalta (8,4 % kaikista 3859 ruudusta) on tietokantaan tallennettu 400-499 havaintoa.

600-1003 27 0.7% 500-599 61 1.6% 450-499 46 1.2% 400-449 92 2.4% 350-399 143 3.7% 300-349 202 5.2% 250-299 395 10.2% 200-249 616 16.0% 150-199 826 21.4% 100-149 20.0% 50-99 352 9.1% 1-49 174 4.5% 0 155 4.0% Kuva 10. Kasviatlas 2015: 10 x 10 km:n ruutujen lajimäärä; havainnot vuosilta 1985-2015. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Vertaa kuvaan 2.

80-84 3 0.08% 70-79 1 0.04% 60-69 7 0.18% 50-59 7 0.18% 40-49 26 0.67% 30-39 60 1.56% 20-29 55 1.42% 15-19 42 1.09% 10-14 62 1.61% 5-9 183 4.74% 2-4 327 8.47% 1 248 6.43% 0 2838 73.6% Kuva 11. Kasviatlas 2015: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 90%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2838 ruudulta (73.6%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 90%.

100-139 13 0.3% 90-99 2 0.1% 80-89 4 0.1% 70-79 7 0.2% 60-69 5 0.1% 50-59 53 1.4% 40-49 56 1.5% 30-39 54 1.4% 20-29 87 2.3% 10-19 232 6.0% 5-9 298 7.7% 2-4 363 9.4% 1 270 7.0% 0 2415 62.6% Kuva 12. Kasviatlas 2015: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 80%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2415 ruudulta (62.6% kaikista) on tieto kaikista niistä kasveista, joiden frekvenssiksi laskettu ainakin 80%.

200-248 15 0.4% 150-199 23 0.6% 120-149 18 0.5% 100-119 20 0.5% 80-99 87 2.3% 60-79 128 3.3% 50-59 107 2.8% 40-49 135 3.5% 30-39 220 5.7% 20-29 277 7.2% 10-19 454 11.8% 5-9 470 12.2% 1-4 1007 26.1% 898 22.3% Kuva 13. Kasviatlas 2015: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 50%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 898 ruudulta (22.3% kaikista) on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssiksi on laskettu ainakin 50%.

1000-3882 59 0.1% 500-999 646 0.9% 200-499 6841 9.7% 100-199 8841 12.5% 50-99 8577 12.1% 25-49 5613 7.9% 10-24 12258 17.3% 6-9 8657 12.2% 2-5 16666 23.6% 1 12772 18.0% Kuva 14. Kastikka-tietokannan havaintojen määrä neliökilometriä kohti 3.5.2016. Esimerkki tulkinnasta: 6841:ltä eri neliökilometrin ruudulta on tietokannassa 200-499 havaintoa. Havaintoja kaikkiaan 80930 neliökilometriltä, josta 6841 on 9.7%.

200-228 6 0.2% 100-199 58 1.5% 50-99 150 3.9% 20-49 351 9.1% 15-19 212 5.5% 10-14 378 9.8% 5-9 1032 26.7% 3-4 922 23.9% 1-2 671 17.4% <1 79 2.0% Kuva 15. Kasviatlas 2015: frekvenssilaskennassa käytetyt ruutukohtaiset painotusarvot. Mitä pienempi arvo, sen suurempi vaikutus yksittäisellä neliökilometrin lajilistalla on atlaksen frekvenssikartttoihin.

29.88-241.58 15.06-29.87 9.98-15.06 7.24-9.97 5.74-7.23 4.70-5.73 3.88-4.69 3.05-3.87 2.12-3.04 0.04-2.11 Kuva 16. Kasviatlas 2015: frekvenssilaskennassa käytetyt ruutukohtaiset painotusarvo, tasainen frekvenssijakauma (kussakin luokassa likimain sama määrä ruutuja). Mitä pienempi arvo, sen suurempi vaikutus yksittäisellä neliökilometrin lajilistalla on atlaksen frekvenssikartttoihin.