Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo

Samankaltaiset tiedostot
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vesiensuojelu

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesiensuojelu

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Metsätalouden vesiensuojelu. Joroisten vesienhoidon iltatilaisuus Riikka Salomaa Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Metsätalouden vesiensuojelu. Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus Joroinen

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Metsätalouden vesiensuojelu

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Metsätalouden vesiensuojelu UPM Seppo Ollikainen

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalous ja ilmastonmuutos haaste metsien kestävälle käytölle?

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsätalouden vesiensuojelu Etelä- Karjalan mhy

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Turvetuotannon vesistökuormitus

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO-hankkeen esittely

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Pintavesien virtausmalli

KUOLIMON VESIENSUOJELUN YLEISSUUNNITELMA

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Transkriptio:

Ohjelma: Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko 26.4.2017 Jäppilätalo 18.00 Kahvi ja aloitussanat 18.10 Metsätalouden toimenpiteet projektipäällikkö Riikka Salomaa, Kuormitus kuriin hanke, Suomen metsäkeskus 19.00 Maatalouskosteikot ja uoman kunnostukset maisema- ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen, Ravinnepiika hanke, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 20.00 Tilaisuus päättyy

Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valumaalueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 26.4.2017 Jäppilässä Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus https://www.metsakeskus.fi/kuormitus-kuriin

Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös luonnontilaisista metsistä ja soilta valuu ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Lähde: Vuoksen vesienhoitosuunnitelma 2016-21

Metsätalouden vesistökuormitus Latvavesistöissä metsätalous voi olla ainoa vesistökuormitusta aiheuttava maankäyttömuoto.

Metsätalouden vesistökuormitus Metsäteollisuuden uudet investoinnit -> puun käytön lisääntyminen EU:n vesipuitedirektiivi, vesilaki ja asetus, Kemera-laki, valtakunnalliset vesienhoitosuunnitelmat ja toteutusohjelmat, kansallinen metsäohjelma, metsäsertifiointi, metsänhoitosuositukset Vesien hyvä tila monen tason tavoite.

Mitä vesistökuormitus on? Kiintoainekuormitus Kiintoaines voi olla kivennäismaalajeja (esim. hiesu) tai orgaanisia maalajeja (esim. turve). Kiintoainekuormitukseen vaikuttaa maalaji, valunnan määrä, pinnanmuodot, virtaamanopeus, kaivuun ajankohta, sademäärät. Metsätalouden toimenpiteet lisäävät kiintoainekuormitusta enemmän tai vähemmän. Ojitukset aiheuttavat suurimman osan metsätalouden kiintoainekuormituksesta

Mitä vesistökuormitus on? Ravinnekuormitus Haitallisimpia kasvien pääravinteet typpi (N) ja fosfori (P). Muita yleisiä kalium (K), kalsium (Ca). Yli puolet metsäojitusten fosforikuormituksesta on sitoutuneena kiintoaineeseen Ravinteet voivat olla myös veteen liuenneina

Mitä vesistökuormitus on? Humuskuormitus Humus on liuennutta orgaanista ainetta, joka tummentaa veden. Happamuuskuormitus Happamoituminen tarkoittaa veden ph-arvon laskua. Pintavedet normaalisti hieman happamia. Ongelmaa esiintyy rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla. Metallikuormitus Haitallisimpia raskasmetallit lyijy (Pb) ja kadmium (Cd). Pohjavesiin kohdistuva kuormitus Haitallinen valunta pohjavesiin (esim. öljypäästöt).

Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on pääasiassa kiintoainesta. Epäonnistuneen ojituksen jälkeen tilanne voi vesistön rannassa näyttää pahimmillaan tältä.

Mikä aiheuttaa kuormitusta? Toimenpiteet, jotka paljastavat maanpintaa jättäen sen alttiiksi eroosiolle ja syöpymiselle sekä voimistavat hetkellisiä virtaamia Metsänkäsittely turvemailla Kunnostusojitus Metsänuudistaminen Maanmuokkaus Puunkorjuun maastovauriot

Ojitusalueet Etelä-Savossa

Mikä aiheuttaa kuormitusta? Lannoitus, hakkuut ja kulotus Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja edelleen vesistöihin.

Mitä kuormituksesta aiheutuu? Kiintoaine samentaa veden, laskeutuu pohjaan, aiheuttaa liettymistä ja ojien tukkeutumista. Pienissä virtavesissä pohja umpeutuu, jolloin esim. kutupaikat katoavat. Kotapuro 21.4.2017

Lähde:Leena Finér ym. 2008. Metsätalouden vesistökuormituslaskelmat Kansallisen metsäohjelman 2015 valmistelua varten.

Mitä kuormituksesta aiheutuu? Ravinteet ja orgaaninen hiili lisäävät veden perustuotantoa, levien ja vesikasvien kasvua, joka edelleen voi aiheuttaa leväkukintoja, veden samentumista, hapettomuutta, kalakuolemia ja veden yleistä käyttökelvottomuutta. Orgaaninen aines kuluttaa hajotessaan veden happea ja voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta. Hapettomuus vapauttaa pohjasta ravinteita.

Keskeiset toimet kuormituksen vähentämiseksi Kuormitustekijöiden tunnistaminen (suuruus, sietorajat, eroosioriski) Toimenpiteiden tarveharkinta (ajoitus, käsittelymenetelmät) Suojavyöhykkeet Vesiensuojelurakenteet

Lahnankuttavan/Haapalahden valuma-alue n. 3900 ha

Yhteenvetoa Jäppilän vesistöjen tilasta (Lähde: Juho Kotanen, Etelä-Savon Ely-keskus) Lahnankuttava: osa Syvänsiä, joka ekologialtaan erinomaisessa tilassa, Lahnankuttava rehevämpi lahtialue valuma-alueella voisi olla tarvetta valuma-alueen hajakuormituksen hallinnassa (erit. matalan Jaanin valuma-alue) parempi vedenlaatu heijastuisi myös Lahnankuttavaan, (joka on tosin vedenlaatutietojen perusteella hiljalleen toipumassa aiemmasta pistekuormituksesta) poistokalastus Lahnankuttavassa? Heikinlampi: lammen tila heikentynyt aiemmasta, esiintyy sisäistä kuormitusta, runsaasti vesikasvillisuutta monipuolisesti eri kuormitustekijöitä hoito: maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, hulevesien hallinta, mahd. poistokalastus? Ylemmäinen: vedenlaatutietojen perusteella suht. hyvässä kunnossa Pohjavesivaikutteiset Ahven- ja Hiidenlampi: vedenlaatu on hyvä mutta pohjanläheinen happi on luontaisestikin vähissä, lammissa runsaasti vesikasvillisuutta huomio sisäkuormituksen hallintaan, kohteissa poistokalastettu ulkoisessa kuormituksessa mm. hulevesien hallinta tärkeää

Kunnostusojitukset Lahnankuttavan valuma-alueella

Ojitusten tarveharkinta Ravinteisuus: liian karut ja uusinvestointikelvottomat alueet Kangasmaiden ojitukset Runsaspuustoiset suometsät, kuutiomäärärajat Erilaiset suojelualueet

Eroosioriskin tunnistaminen, metsaan.fi pintavesien virtausmalli

Ojakohtaiset menetelmät Menetelmä Vesien jako useampaan ojaan Tarkoitus Vesien jakamisella voidaan pienentää ojakohtaista vesimäärää ja veden virtausnopeutta. Ojaeroosion ehkäisy. Ojien suuntaus Lietekuoppa Kaivukatko Pohjapato Ojien pituuskaltevuus ei ylitä ojan valuma-alueen ja maalajin mukaista suurinta sallittua raja-arvoa. Ojaeroosion ehkäisy. Pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean maaaineksen. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota. Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja sitä kautta ojaeroosiota.

Hankekohtaiset menetelmät Menetelmä Virtaaman hallinnan rakenteet Laskeutusallas Tarkoitus Virtaamanhallinnalla varmistetaan, että veden virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maaaines irtoa veden mukaan. Hidastaa veden virtausnopeutta, jolloin altaan pohjalle laskeutuu maa-ainesta. Pintavalunta Pidättää kiintoainesta ja myös ravinteita. Vesi virtaa turpeen tai kivennäismaan ylimmässä vettä läpäisevässä kerroksessa, jossa se puhdistuu. Kosteikko Osittain avovesipintainen vesiensuojelurakenne, joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita.

Metsänuudistaminen ja maanmuokkaus Maanmuokkauksella varmistetaan uudistamisen tulos ja parannetaan metsätalouden kannattavuutta Tavoitteena muokkausmenetelmä, joka varmistaa uudistamisen ja paljastaa kivennäismaata mahdollisimman vähän Hienojakoiset maat (hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni) hankalia vesiensuojelun kannalta. Hienojakoiset maat vaativat yleensä mätästyksen Ojitusmätästysaloilla vesiensuojelu tehtävä kuten kunnostusojituksessa Turvemailla uudistamisen yhteydessä joudutaan tekemään myös ojitus Vesiensuojelu kuten kunnostusojituksessa

Turvemaiden metsänuudistaminen Lahnankuttavan valuma-alueella

Turvemaametsien uudistaminen

Kuormituksen ajallinen hallinta

Suojavyöhykkeet Suojavyöhyke estää kiintoainetta ja ravinteita päätymästä vesistöön tai pienveteen Puusto voidaan poistaa Pensaskerrosta ei raivata Maata ei muokata Puusto tulee hakata siten, ettei korjuun yhteydessä synny ajouria ja hakkuutähteet puidaan suojavyöhykkeen ulkopuolelle Ei saa jäädä tulvan alle Maisema

1. Pieni notko eli veden purkautumisreitti lisää leveyttä 2. Jyrkkä rinne lisää leveyttä 3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja

Suojavyöhykkeiden minimileveydet Vesistö Pienvesi Oja Puunkorjuu Vesistöjen ja pienvesien varteen tulee jättää 5 metriä leveä suojavyöhyke, jolla maanpintaa ei rikota. Maanmuokkaus 5 metriä 5 metriä 1 metri Kantojen nosto 5 metriä 5 metriä 3 metriä Hakkuutähteet 5 metriä 5 metriä Ei jätetä ojiin Hakkuutähteitä ei jätetä suojakaistalle Lannoitus 30 metriä, lentolev. 50 m 10 15 m 5 metriä Tuhka 50 metriä 10 15 m 5 metriä Urea kantokäsittely Kasvinsuojeluaineet 10 metriä Kasvinsuojeluaineita ei käytetä suojakaistoilla

Rusle Maanpinnan eroosioherkkyyden mallinnus metsätalousalueille - maanmuokkausalueet - suojavyöhykkeet

Kiitos ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus www.facebook.com/suomenmetsakeskus