Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Samankaltaiset tiedostot
Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Mittarit ja menetelmät VamO:ssa

LOMAKE 2: MITTARIN PSYKOMETRISET TIEDOT 4.0 ( )

NUORTEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIPROSESSI 13 SUOSITUSTA

Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä

TOIMINTAKYVYN MITTAAMINEN NÄKYVÄKSI

Otannasta ja mittaamisesta

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Kysely sote-päättäjille sertifioinnista Kiwa Inspecta 2018

Koetun hyvinvoinnin mittaaminen

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Valoa vaikuttavuuteen!

Arviointi ja mittaaminen

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus. Luonnos toimintamalliksi

Vaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan?

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Laatutähti-työkalu Oulu 1

Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta

Osallisuuden seuranta ja mittaaminen

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA MITTAAMINEN

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Arvioinnista näyttötutkinnon eri vaiheissa ja arvioinnin sudenkuopat

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan?

Johdanto erityyppisiin arviointimenetelmiin ja niiden käyttöalaan psyykkisen toimintakyvyn arvioinnissa

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Kunnon loikka Sapporoon!

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

QL Excellence -käsikirja

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Onko käsitteillä väliä? Käsiteltävänä vaikutus ja vaikuttavuus

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

2. luentokrt KOTITEHTÄVÄ: VASTAA UUDELLEEN KAHTEEN KYSYMYKSEESI TÄMÄN PÄIVÄN TIEDON PERUSTEELLA

Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Kokemuksia järjestöjen ja kunnan yhteistyötä tukevan toiminnan taloudellisten vaikutusten arvioinnista

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi. Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Jatkuva seuranta ja kehittäminen

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Kvantitatiivisen aineiston analyysi

TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014

Hyvän käytännön kuvaus 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Kuntoutuksen vaikutusten arviointi

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

Hyviä käytänteitä ja kokemuksia

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

Analyysimenetelmien kuvaus

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Yliopistojen valintakokeiden kehittäminen

LAUSUNTO. Helsinki SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Viite: STM/3421/2017

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

YHTEISKUNNALLINEN MARKKINOINTI VAIKUTTAVUUDEN TYÖVÄLINEENÄ Hotelli Presidentti Jonna Heliskoski Yrittäjä, kouluttaja, johtava asiantuntija

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

Sosiaalinen markkinointi

Miksi teknologia on haastavaa? Perinteinen Bowie & Dick vs elektroninen Bowie & Dick. Bowie & Dick testi : menneestä nykyaikaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2018 IHMINEN KESKIÖSSÄ. Minna Wentus / Osasto: B.78

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Kuntoutuspotentiaalia ei hyödynnetä

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

Transkriptio:

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin yleinen prosessi 4. Muutamia ongelmakohtia sosiaalialan mittaamiskäytännöissä

1. MITTARI VS. INDIKAATTORI VS. MENETELMÄ - MITTAAMINEN

Mittari Kehitetty ja suunniteltu mittaamaan (määrällisesti) asiaa X Mitattava ominaisuus huolellisesti määritelty ja käsitteellistetty (esim. mitä asioita kysytään, mitä tehtäviä käytetään jne.) Kehittämisprosessi (ks. netti) Vastausvaihtoehdot, tulosasteikko, tehtävät ym. ovat huolellisesti mietitty ja testattu Jos pilotointivaiheessa havaittu tarvetta muutoksille, muutosten jälkeen hyvin kehitetty mittari on testattu uudestaan Psykometriset ominaisuudet (validiteetti, reliabiliteetti ym.) testattu

Indikaattori Osoitin tai ilmaisin Tilastollinen luku, jonka avulla tietoa voidaan tiivistää helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon (Yhteiskunta-, talous- ja ympäristötieteissä sekä laatujärjestelmissä) jokin tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä Taustalla voi olla mittarilla mitattu tieto, mutta siitä käytetään vain lopputulosta/indeksiä Ei reliabiliteettia tai validiteettia (ellei ole mittarista saatu lukema)

Työmenetelmä, työkalu, työväline (Työ)menetelmä järjestelmällinen, suunnitelmallinen menettelytapa, metodi Työkalu tai työväline Jokin konkreettinen väline, joka auttaa työssä Monenlaisia ja moneen kohtaan suunniteltuja Periaatteessa mittari voidaan sijoittaa tämän alle Voivat olla hyväksi todettuja; hyvät käytännöt

Mittaaminen Järjestelmällistä Systemaattista Tarkoituksenmukaista Samalla tavalla ilman sooloilua

Laadukasta ja vertailukelpoista tietoa saadaan, kun. 1. Tiedetään miksi halutaan mitata Mittauksen tarkoitus 2. Tiedetään mitä halutaan mitata Mitattava ominaisuus/asia 3. Tiedetään ketä halutaan mitata Mittauksen kohderyhmä 4. Tiedetään miten ja millä mitataan Käytettävä(t) mittari(t) 5. ja kun kaikki mittaavat samoilla kohderyhmillä sovittujen ohjeiden mukaisesti systemaattisesti ja kirjaavat saadut tulokset täsmällisesti! Tulosten tulkinta tavoitteiden asettaminen - toimenpiteiden valinta - seuranta

2. LUOTETTAVAT MITTARIT

Luotettavat ja pätevät arviointimenetelmät Psykometriset ominaisuudet tarkoittavat mittarin kykyä mitata sitä, mitä sen on tarkoitus mitata validiteetti (pätevyys) tuottaa tuloksia toistettavasti reliabiliteetti (toistettavuus, luotettavuus) havaita muutos muutosherkkyys Lisäksi on arvioitava mittarin käyttökelpoisuutta soveltuvuus haluttuun käyttötarkoitukseen mm. saatavuus, hinta, käytön helppous, turvallisuus jne. Uuden mittarin kehittäminen on haastava ja asiantuntemusta vaativa prosessi. Älä kehitä uusia mittareita!

Psykometriikka ja mittauksen tarkoitus Mittarin mitattava haluttua asiaa / ominaisuutta (sisältövaliditeetti) Kyky ennustaa asia X tapahtuvaksi (ennustevaliditeetti) Esim. Kuvailla Ennustaa Erotella Seurata Kyky tuottaa sama tulos toistettavasti / luotettavasti; mahdollisimman vähän mittausvirhettä (reliabiliteetti) Kyky erotella ryhmiä (ryhmien erotteluvaliditeetti) Kyky havaita mitattavassa ominaisuudessa muutosta (muutosherkkyys)

3. ARVINOINNIN YLEINEN PROSESSI

Viisauden alku: Miksi halutaan mitata? Mitä halutaan mitata?

(Esim. toimintakyvyn) arvioinnin prosessi Valmistautuminen Toteutus Tulosten tulkinta Tulosten dokumentointi Tulosten hyödyntäminen Autti-Rämö ym. Kuntoutuminen 2016, 208

4. MUUTAMIA ONGELMAKOHTIA SOSIAALIALAN MITTAAMISKÄYTÄNNÖISSÄ

Ongelmakohtia Onko pakko mitata? Kyllä Ei osata määritellä tiedon tarpeita eikä mitattavaa asiaa riittävän tarkasti mittaamisen mahdollistamiseksi Ei Miksi sitten edes puhutaan mittaamisesta ja sen tarpeesta? Mittaamisen ymmärtäminen kokonaisuuden osana Kuka mittaa? Kenen pitää mitata? (sos.tt; muut ammatt.; asiakas.) Tarve strukturoiduille (?) ohjeistuksille tai erilaisille ohjaaville tiedon keruu- /kartoitustavoille tai menetelmille Kirjaamisen käytännöt pääasiassa narratiivia ja kovin vaihtelevat Miten löytyy oleellisin tieto asiakkaasta? Päätösten (= vaikutusten) seuranta olematonta Vaikutuksista saati vaikuttavuudesta ei voi sanoa mitään Omien mittareiden kehittäminen tai käytettävien mittareiden valinta muista tahoista riippumatta ei ole erityisen innovatiivista toimintaa, jos tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa yhdessä käytäntöjä - vrt. sote-uudistus