U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L PÄÄTÖS Helsinki 7.6.2004 Annettu julkipanon jälkeen No YS 592 Dnro 0195Y0322-111 ASIA Päätös ympäristölupapäätökseen No YS 755/31.10.2000 liittyvän vesitarkkailusuunnitelman johdosta. LUVAN HAKIJA Nurmijärven kunta PL 37 01901 Nurmijärvi LAITOS JA SEN SIJAINTI Metsä-Tuomelan jäteasema Iivarin Metsätie, Nurmijärvi RN:ot 543-402-0007-0088 ja 543-402-0007-0091 Toimialatunnus: 90020 (TOL 2002) Liike- ja yhteisötunnus: 9014643-2 TARKKAILUSUUNNITELMAN ESITTÄMISEN PERUSTE Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 775/31.10.2000 lupamääräys 32. ASIAN VIREILLETULO Tarkkailusuunnitelmaesitys on tullut vireille 12.3.2002 Uudenmaan ympäristökeskuksessa. MAKSU 340 A11-111-AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E-mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
2 ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY - Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin kirje 16.1.1992 Nro 0192A167/20, joka koski Metsä-Tuomelan jäteaseman pohjavesitarkkailun hyväksymistä. - Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin kirje 23.11.1992 Nro 0192A167/20, joka koski Metsä-Tuomelan jäteaseman pintavesitarkkailun hyväksymistä. - Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin kirje 1.9.1994 Nro 0192A167/20, joka koski Metsä-Tuomelan jäteaseman pohjavesitarkkailun muuttamisen hyväksymistä. - Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje No YS 165/6.6.1995, joka koski muun muassa purkuojaston vesinäytepistemäärän lisäämistä. - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 775/ 31.10.2000, joka koski Metsä-Tuomelan jäteaseman toimintaa. YHTEENVETO AIEMMASTA TARKKAILUSTA Metsä-Tuomelan jäteaseman pinta- ja pohjavesitarkkailun laaja yhteenveto vuosilta 2000 2002. Suunnittelukeskus Oy. 7.8.2003. raportissa todetaan seuraavia seikkoja alueen vesien tilasta: Pintavesi Kaatopaikalta tulevien vesien vaikutus havaittiin purkuojassa vuonna 2002. Purkuojaan kohdistuu myös muualta ympäristöstä bakteerikuormitusta. Kaatopaikan vaikutus ei ulottunut Kyläjokeen/Luhtajokeen asti. Veden laatu oli suunnilleen sama kaatopaikan purkuojan yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella. Tuloksien perusteella Kyläjokeen kohdistuu asuma- ja teollisuusjätevesikuormitusta sekä maatalouden hajakuormitusta. Pohjavesi Kaatopaikan vaikutus havaittiin vuonna 2002 selvästi pohjaveden tarkkailuputkessa HP6A. Edellisinä tutkimusvuosina kaatopaikan vaikutuksia havaittiin putkissa HP6 ja HP6B. Muissa pohjavesiputkissa kaatopaikan vaikutus oli epäselvä tai vaikutusta ei havaittu. Muutamissa pohjavesiputkissa havaittiin pintavesivaikutuksen nostamia bakteeripitoisuuksia. Talousvesikaivot Talousvesikaivoissa kaatopaikan vaikutusta ei näkynyt. Muutamien kaivojen havaittiin olevan pintavesien likaamia, mikä näkyi muun muassa kohonneina bakteeripitoisuuksina.
3 Muut havainnot Pohjavesitarkkailun (25.11.2003 ja 26.11.2003) tutkimustodistuksissa todetaan, että pohjavesiputkien HP5A ja HP6 vesi haisi kaatopaikalta. Pohjavesiputkien HP8 ja HP8A vedet haisivat hieman kaatopaikalle. UUSI TARKKAILUSUUNNITELMA Yleistä Kaatopaikkavesi Pintavesien tarkkailuohjelma on osittain vanhentunut, koska jäteaseman vesien keräyksessä ja johtamisessa on tehty muutoksia. Jäteasemalla otettiin käyttöön kaatopaikkavesien käsittelylaitos vuonna 1999. Pintavesitarkkailu on esitetty Nurmijärven kunta. Metsä-Tuomelan jäteasema. Pintavesien tarkkailuohjelma. Nordic Envicon Oy. 18.2.2002. raportissa. Pohjavesitarkkailu on esitetty Nurmijärven kunta. Mallikaatopaikka. Pohjaveden tarkkailuohjelma. Suunnittelukeskus Oy. 14.11.1991. raportissa. Ohjelmaa päivitettiin Metsä Tuomelan jäteasema. Pohjaveden tarkkailuohjelman päivitys. Nurmijärven kunta, ympäristöpalvelualue, kunnallistekniikka. 8.3.2002. raportilla. Kaatopaikkavesien keräys ja käsittely Metsä Tuomelan jäteaseman kaatopaikkavedet koostuvat jätetäyttöalueen suotovesistä, kompostointialueen valumavesistä ja jäteaseman muiden toimintojen valumavesistä. Jätetäyttöalueen vedet kerätään täytön alapuolisella salaojaputkistolla, josta ne johdetaan kokoomaputken kautta tasausaltaaseen tai kaatopaikkavesien käsittelylaitoksen pumppukaivoon. Muut kaatopaikkavedet johdetaan tasausaltaan kautta pumppukaivoon. Kaatopaikkavesien käsittelylaitoksessa on biologinen typenpoistoprosessi. Prosessi sisältää altaat anoksiselle, aerobiselle ja jälkiselkeytyskäsittelyille. Vesien käsittelyyn tulevan ja käsittelystä lähtevän veden määrää seurataan jatkuvana mittauksena. Vesien laatua seurataan kuukausittain. Raportti laitoksen puhdistustehosta lähetetään Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnalle kolme kertaa vuodessa. Tarkkailuohjelma Kaatopaikkaveden tarkkailupisteitä ovat: - A; mittapato ennen tasausallasta (jätetäytöstä purkautuva vesi), - A1; tulevan veden putki kaatopaikkaveden käsittelylaitoksella (laitokseen tuleva vesi) ja - B1; laitoksen laitehuoneen V-pato (laitoksesta lähtevä vesi).
4 Tarkkailuajankohdat ovat: - joulu helmikuu - maalis huhtikuu - kesä elokuu - syys marraskuu Kaatopaikkavedestä tutkitaan seuraavat haitta-aineet ja ominaisuudet: - lämpötila - ph - happi - sähkönjohtavuus - COD Cr - BOD 7 - Kok-N - NH 4 -N - Kok-P - TOC - kloridi - sulfaatti - Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Ni, Pb, Zn - öljy - Fenoli - AOX Rautapitoisuus (Fe) analysoidaan kaikkien pisteiden vesinäytteistä kaikilla näytteenottokerroilla. Muut metallit tutkitaan vain näytteenottopisteiden A1 ja B1 vesinäytteistä. Näytteiden metallianalyysit tehdään kaikilla näytteenottokerroilla. Öljy-, fenoli- ja AOX analyysit tehdään kesän ja syksyn näytteenottokerroilla näytteenottopisteiden A1 ja B1 vesinäytteille. Näytteenoton yhteydessä mitataan näytteenottopisteestä A1 veden virtaama. Kaatopaikan sisäinen vesi Havaintoputket Vanhalla jätetäyttöalueella on neljä kaatopaikan sisäisen veden havaintoputkea. Tarkkailuohjelma Kaatopaikan sisäisen veden laatua tarkkaillaan vähintään yhdestä pisteestä täyttöaluetta kohti. Tarkkailuajankohdat ovat: - joulu helmikuu - maalis huhtikuu - kesä elokuu
5 Pintavesitarkkailu - syys marraskuu Kaatopaikan sisäisestä vedestä tutkitaan seuraavat haitta-aineet ja ominaisuudet: - lämpötila - ph - happi - sähkönjohtavuus - COD Cr - BOD 7 - Kok-N - NH 4 -N - Kok-P - TOC - kloridi - sulfaatti - Fe Näytteenoton yhteydessä mitataan kaatopaikan sisäisen veden korkeus. Tarkkailuohjelma Tarkkailupisteitä ovat: - F; kaatopaikan purkuoja noin 800 metrin etäisyydellä jäteasemalta - C; kaatopaikan purkuoja ennen Kyläjokea - D; Kyläjoki kaatopaikan purkuojan yläpuolelta - E; Kyläjoki kaatopaikan purkuojan alapuolelta Tarkkailuajankohdat ovat: - joulu helmikuu - maalis huhtikuu - kesä elokuu - syys marraskuu Pintavedestä tutkitaan seuraavat haitta-aineet ja ominaisuudet: - lämpötila - ph - happi - sähkönjohtavuus - COD Cr - BOD 7 - Kok-N - NH 4 -N - Kok-P - TOC - kloridi - sulfaatti - Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Ni, Pb, Zn Rautapitoisuus (Fe) analysoidaan kaikkien pisteiden vesinäytteistä kaikilla näytteenottokerroilla. Muut metallit tutkitaan kesän ja syksyn näytteenottokerroilla kaikkien tarkkailupisteiden vesinäytteistä.
6 Öljy-, fenoli- ja AOX analyysit tehdään kesän ja syksyn näytteenottokerroilla tarkkailupisteiden F ja C vesinäytteille. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaamat tarkkailupisteistä C, D ja E. Pohjavesi Yleistä Jäteasema sijaitsee savi silttipeitteisessä maastopainanteessa, joka länsi-, pohjois- ja itäpuolilla rajoittuu moreenipeitteisiin kalliomäkiin. Jäteaseman alueelta pohjavesi virtaa etelä kaakkoon. Osa pohjavedestä purkautuu mahdollisesti ainakin ajoittain itä koillissuuntaan. Asennetut pohjavesiputket Jäteaseman kaatopaikan eteläpuolella on yhteensä kuusi pohjavesiputkea (HP4, HP5, HP5A, HP7, HP8 ja HP8A). Jäteaseman kaatopaikan itäpuolella on yksi pohjavesiputki (HP6). Lisäksi jäteaseman alueella on kaksi pohjavesiputkea (HP6A ja HP6B). Jäteaseman eteläpuolella on myös kaksi kallioon kairattua tutkimusreikää (HP9 ja HP10). Talousvesikaivot Jäteaseman pohjoispuolella tarkkailussa on maaperän pohjaveden kaivo K7 ja kallioporakaivo K13. Jäteaseman eteläpuolella on tarkkailussa maaperän pohjavesikaivot K1B ja K2A sekä kallioporakaivo K1A. Tarkkailuohjelma Havaintoputkista HP4, HP5A, HP6A, HP7, HP8A, HP9 ja HP10 ja talousvesikaivoista K1A, K1B, K2A, K7 ja K13 otetaan vesinäytteet kolme kertaa vuodessa. Tarkkailuajankohdat ovat: - maaliskuu - heinäkuu - marraskuu Pohjavedestä tutkitaan seuraavat haitta-aineet ja ominaisuudet: - väri - ph - kokonaiskovuus - sameus - happi - sähkönjohtavuus - KMnO 4 - kokonaistyppi - ammoniumtyppi
7 Raportointi - nitriittityppi - nitraattityppi - kloridi - sulfaatti - rauta - mangaani - koliformiset bakteerit - fekaaliset koliformiset bakteerit - fekaaliset streptokokit - TOC Havaintopisteistä HP6 ja HP7 analysoidaan lisäksi kerran vuodessa Cd, Cr, Cu, Hg, Pb ja Zn sekä orgaaniset halogeeniyhdisteet (AOX). Näytteenoton yhteydessä mitataan tarkkailupisteistä pohjavesipinnat. Pohjaveden pinnan korkeus mitataan myös putkesta HP6B. Putkista tehdään lyhytaikainen pumppaus ennen vesinäytteenottoa. Myös näytteenotto toteutetaan pumppaamalla. Pohjavesitarkkailu Tarkkailutulokset toimitetaan jokaisen näytteenottokerran jälkeen Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveyslautakunnille ja Helsingin vesi- ja ympäristöpiirille (nykyisin Uudenmaan ympäristökeskus). Tutkimustulokset raportoidaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä laadittavassa vuosiyhteenvedossa. Tarkkailutulosten perusteella esitetään raportissa ehdotukset tarkkailuohjelmaan tarvittavista muutoksista ja tarkkailupisteiden riittävyydestä. Yhteenvetoraportti tehdään kolmen vuoden välein. Raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin pohjaveden laadun muutoksia vuosittaisia tarkkailutuloksia keskenään vertailemalla. Pintavesitarkkailu Tarkkailutulokset toimitetaan jokaisen tarkkailukerran jälkeen viimeistään kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumisesta Uudenmaan ympäristökeskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelusihteerille ja jäteaseman jäteveden puhdistamon toiminnasta vastaavalle. Analyysitulosten lisäksi esitetään virtaama- ja vedenkorkeusmittausten tulokset. Lisäksi ilmoitetaan tiedot tarkkailua edeltäneenä kautena jäteasemalle mahdollisesti tuoduista poikkeavista jätteistä tai muusta poikkeuksellisesta toiminnasta jäteasemalla tai jäteveden puhdistamolla, jotka saattavat vaikuttaa jäteveden laatuun tai puhdistamon toimintaan. Tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti. Raportissa esitetään kaatopaikkaveden määrää ja laatua koskevat tiedot, laskelmat puhdistamon tehosta ja kaatopaikan aiheuttamasta ympäristökuormituksesta alapuoliseen vesistöön. Raportissa esitetään myös käyttöpäiväkirjasta saa-
8 tavat tiedot kaatopaikalle mahdollisesti tuoduista erityisjätteistä ja muista kaatopaikan käyttöön liittyvistä seikoista, jos kaatopaikkaveden koostumus antaa tähän aihetta. Edellisen vuoden yhteenvetoraportti toimitetaan maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelusihteerille ja jäteaseman veden puhdistamin toiminnasta vastaavalle. Muut tarkkailun muutosehdotukset Metsä-Tuomelan jäteaseman pinta- ja pohjavesitarkkailun laaja yhteenveto vuosilta 2000 2002. Suunnittelukeskus Oy. 7.8.2003. raportissa esitetään seuraavaa: Pohjavesiputken HP5A tarkkailua suositellaan jatkettavaksi. Putkien HP4 ja HP5 antoisuus on ollut huono ja vesi sameaa, joten niiden vesitarkkailu ei ole tarpeellista. Putkien vedessä ei ole havaittu kaatopaikan vaikutusta tarkkailujakson aikana. Putkien veden laatu ei todennäköisesti tule enää muuttumaan. Putket HP8 ja HP9 ovat lähekkäin laaksossa kaatopaikan alapuolisella valuma-alueella. Mahdollinen kaatopaikan vaikutus pitäisi näkyä kyseisissä putkissa. Kaatopaikan vaikutus putken HP8 veden laatuun on epäselvä. Putkessa HP7 vesi on ollut sameaa eikä vedessä ole havaittu kaatopaikan vaikutusta. Putki HP8 voisi korvata putken HP7 tai päinvastoin. Putken HP6 vesi kuvaa karttatarkastelun perusteella kaatopaikalta itään virtaavaa pohjavettä. Putken HP6A vesi puolestaan virtaa kaakkoon. Molemmat putket ovat tarpeellisia pohjavesitarkkailussa. Itään päin suuntautuvaa pohjaveden kaatopaikkavaikutusta voisi tutkia tarkemmin asentamalla lisäputken putkesta HP6 itään päin. Putken HP8A ei suositella korvaavan putkea HP8. Pohjaveden virtaussuuntien mukaan putket edustavat eri pohjavesivyöhykkeitä. ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 321/15.3.2002 Nurmijärven ympäristölautakunnalle mahdollisuuden lausunnon antamiseen tarkkailuohjelmaehdotuksesta. Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta toteaa 23.4.2002 päivätyssä lausunnossaan, ettei lautakunnalla ole huomauttamista tarkkailuohjelmaehdotusten sisällöstä. Lautakunta esittää, että tarkkailua täydennetään jäteaseman jätetäyttöalueen savitiivistyksen alapuolisen vesinäytteenotolla. Savitiivistyksen alle on rakennettu salaojaputkitus ja salaojat on varustettu tarkkailukaivoilla. Kyseisistä putkistoista vesinäytteitä on otettu vain satunnaisesti.
9 Lautakunta esittää, että pohjantiivistyskerroksen alapuolisen salaojaston yhdestä purkupaikasta otetaan vesinäyte kerran vuodessa kevään näytteenottokerralla. Näytteenottopaikkaa kierrätetään vuosittain siten, että muutaman vuoden kuluessa kaikki purkupaikat on käyty läpi. Tarkkailutulosten perusteella päätetään, onko tarkkailua salaojastosta tarpeen jatkaa. Vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 457/27.4.2004 Nurmijärven kunnalle tilaisuuden vastineen antamiseen Nurmijärven ympäristölautakunnan lausunnosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut pintavesitarkkailuohjelman (Nurmijärven kunta. Metsä Tuomelan jäteasema. Pintavesien tarkkailuohjelma. Nordic Envicon Oy. 18.2.2002) ja pohjavesitarkkailuohjelman (Metsä Tuomelan jäteasema. Pohjaveden tarkkailuohjelman päivitys. Nurmijärven kunta, ympäristöpalvelualue, kunnallistekniikka. 8.3.2002). Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy tarkkailuohjelmat seuraavasti täydennettynä: Uudet pohjavesiputket 1. Jäteasema-alueella ja aseman ulkopuolella sijaitsevat pohjavesitarkkailuun soveltumattomat pohjavesiputket on korvattava uusilla putkilla. Korvattava putki on ainakin HP6B. (YSL 8, 46, VNp 861/1997) 2. Jäteasema-alueen itäpuolelle on asennettava vähintään yksi uusi maaperän pohjavesiputki. Putk(i)en avulla on saatava luotettavasti selvitetyksi puhtaan ja pilaantuneen pohjavesialueen rajaus. (YSL 8, 46, VNp 861/1997) 3. Pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolelle on asennettava yksi maaperän pohjavesiputki. (YSL 8, 46, VNp 861/1997) 4. Määräyksissä 1 3. edellytetyt pohjavesiputket on asennettava 31.12.2004 mennessä. Putkien asentamisesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä putkien sijainnit perusteluineen, putkien ominaisuudet, putkien asentamisen kuvaus ja putkien sijoitusalueiden maanomistajatiedot. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 30.9.2004 mennessä. Pohjavesiputkikortit on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle vuoden 2004 vesitarkkailun yhteenvetoraportin liitteenä. (YSL 46, JL 51 )
10 Tarkkailumääräykset Kaatopaikkavesitarkkailu 5. Kaatopaikkaveden laatua on tarkkailtava vähintään jätetäyttöalueelta purkautuvan veden tarkkailukaivosta (TK1), jäteaseman muilta alueilta tulevan veden tarkkailukaivosta (TK2), puhdistamolietteen kompostointikentän vesien tarkkailukaivosta (TK3), kaatopaikkaveden käsittelylaitokseen tulevasta vedestä (A1) ja laitoksesta lähtevästä vedestä (B1). Kaatopaikkaveden käsittelylaitokseen tulevan likaisen (A1) ja laitokselta lähtevän puhdistetun veden (B1) määrää ja sähkönjohtavuutta on seurattava viikoittaisilla mittauksilla. Ylivirtaamakausina mittaukset on tehtävä jäteaseman aukiolopäivinä. Vesinäytteet on otettava neljännesvuosittain ja niistä on analysoitava vähintään tämän päätöksen liitteen 2a. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. (YSL 43, 46 ) Kaatopaikan sisäinen vesi 6. Kaatopaikan vanhan suljettavan jätetäyttöalueen kaikista sisäisen veden havaintoputkista ja uudelle jätetäyttöalueelle täytön edistyessä asennettavista havaintoputkista (vähintään kaksi kpl) on seurattava veden korkeutta ja lämpötilaa vähintään puolivuosittain. Kaatopaikan sisäisen veden kaikista havaintoputkista on otettava vesinäytteet vähintään kahdesti vuodessa. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 2b. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. (YSL 43, 46 ) Pohjaveden tarkkailu 7. Jäteasema-alueella pohjaveden laatua on tarkkailtava vähintään putkista HP6, HP6A, HP6B, HP8, HP8A tai uusittavista pohjavesiputkista. Jäteasema-alueen ulkopuolella alueen eteläpuolella pohjaveden laatua on tarkkailtava vähintään kolmesta nykyisestä tai uusittavasta pohjavesiputkista. Lisäksi pohjaveden laatua on tarkkailtava määräyksissä 2. ja 3. asennettaviksi edellytetyistä uusista pohjavesiputkista. Pohjavesiputkista on otettava vesinäytteet vähintään kolmesti vuodessa. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 2c. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. Vesinäytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden pinnankorkeus kaikista alueen pohjavesiputkista. (YSL 43, 46 )
11 Talousvesikaivojen veden laadun tarkkailu 8. Talousvesikaivojen veden laatua on tarkkailtava kaivoista K1A, K1B, K2A, K4, K7 ja K13 sekä yhdestä kaatopaikan itä- ja eteläpuolella sijaitsevasta käytössä olevasta kaivosta, jonka vesi edustaa tiiviin maakerroksen alapuolista pohjavettä. Kaivoista on otettava vesinäytteet vähintään kolmesti vuodessa. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 2d. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. Vesinäytteenoton yhteydessä on mitattava vedenpinnan korkeus kaikista tarkkailukaivoista. (YSL 43, 46 ) Pintavesitarkkailu 9. Pintaveden laatua ja määrää on tarkkailtava yhdestä pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella sijaitsevasta pisteestä (P1), kaatopaikka-alueen niskaojan veden purkualueelta (P2), jätevesilietteen kompostointikentän ympärysojan veden purkualueelta (P3) ja tarkkailusuunnitelmassa esitetyn mukaisesta pintavesien virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella sijaitsevasta pisteestä F. Mittaukset ja näytteenotto on tehtävä vähintään kolme kertaa vuodessa (kevät, kesä ja syksy). Pintaveden tarkkailupisteiden C, D ja E veden laatua on tarkkailtava osana Vantaanjoen ja sen sivujokien yhteistarkkailua. Näytteistä on analysoitava myös liitteen 2e. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet liitteessä edellytetyn aikataulun mukaisesti. Muista vesinäytteistä on analysoitava vähintään liitteen 2e. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. (YSL 43, 46 ) Muu vesitarkkailu 10. Jätetäyttöalueen savitiivistyksen alapuolisesta salaojastosta on otettava vesinäytteet vuosina 2004 ja 2005. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään tämän päätöksen liitteen 2a. mukaiset haitta-aineet ja muut ominaisuudet. (YSL 43, 46 ) Tarkkailuohjelman päivittäminen 11. Tarkkailuohjelma on korjattava määräysten 5. 10. mukaisesti. Ohjelmassa on esitettävä myös näytteenotto- ja näytteiden analysointimenetelmät sekä tiedot näytteenottajien asiantuntemuksesta. Korjattu tarkkailuohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille 31.8.2004 mennessä. (YSL 43, 46, JL 51 ) Tarkkailuohjelman kesto 12. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella.
12 Raportointi 13. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle, Nurmijärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle, talousvesikaivojen omistajille ja tarkkailukiinteistöjen maanomistajille kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. (YSL 46, JL 51 ) 14. Vesitarkkailusta on tehtävä vuosittain yhteenvetoraportti. Raportti on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 51 ) 15. Vesitarkkailusta on tehtävä kolmen vuoden välein selvitys veden laadussa tapahtuneista muutoksista. Selvitykset on liitettävä vesitarkkailun vuosiyhteenvetoraporttiin. Ensimmäinen selvitys on esitettävä vuoden 2005 yhteenvetoraportissa. (YSL 46, JL 51 ) RATKAISUN PERUSTELUT Yleistä Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan tarkkailusuunnitelmasta on tehtävä päätös. Päätöstä tehtäessä on huomioitava hallintomenettelylain säädökset. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Kaatopaikan tarkkailun vähimmäisvaatimukset on edellytetty Valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteessä 3. Jäljempänä päätöksestä käytetään nimeä VNp (861/1997). VNp:n (861/1997) liitteen 3. mukaisesti luvan saaja vastaa kaatopaikan suunnitelmallisesta tarkkailusta. Alueen pinta-, pohja- ja kaatopaikkavesien tarkkailu ovat tarpeen kaatopaikan pitkäaikaisvaikutusten vuoksi. Vesien tarkkailulla varmistetaan, ettei kaatopaikasta aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Määräysten yksilöidyt perustelut Vesitarkkailuohjelman asiakirjojen ja tarkastuskäynnin (6.5.2004) perusteella kaikki alueelle asennetut pohjavesiputket eivät ole soveltuvia pohjaveden tarkkailuun kaatopaikan ympäristössä. Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kyseisen kaltaisen alueen pohjavesitarkkailuun käytettävät putket tulee olla materiaaliltaan muovia ja halkaisijaltaan vähintään 50 mm. Putkien on oltava rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan sellaiset, että putkista saatavat vesinäytteet ovat edustavia, ja putkista saatavien vesinäytteiden tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. (Määräys 1.)
13 Uusittava pohjavesiputki on ainakin HP6B. Putki on käytettävissä olevan tiedon perusteella halkaisijaltaan liian kapea ja se on materiaaliltaan rautaa/terästä. (Määräys 1.) Pohjavesiputki HP6 sijaitsee tarkastuskäynnillä (6.5.2004) saatujen tietojen mukaan täytetyn ojan kohdalla ja sen käyttökelpoisuus pohjavesitarkkailuun on kyseenalainen. (Määräys 1.) Pohjavesiputkien HP4, HP5, HP7 ja HP8 ominaisuuksista ei ollut käytettävissä riittäviä tietoja vesien tarkkailuohjelman käsittelyn aikana. Putkien käyttökelpoisuutta pohjaveden laadun tarkkailuun ei siten ole pystytty varmuudella arvioimaan. Lisäksi putkien HP4 ja HP5 antoisuus on ollut huono ja vesi sameaa. Pohjavesiputki HP6A sijaitsee uuden jätetäyttöalueen laidalla kaatopaikan tiiviiden pohjarakenteiden välittömässä läheisyydessä ja putken ympärillä oli rengasrouhetta eikä putki siten välttämättä sovellu pohjavesitarkkailuun. Putki HP7 sijaitsee keskellä peltoaluetta. Putken vesi on ollut sameaa. Koska putken HP7 rakennetiedot ovat puutteellisia, ei peltoalueen pintavesien kulkeutumismahdollisuutta putkireiän kautta pohjaveteen voida varmuudella poissulkea. Metsä- Tuomelan jäteaseman pinta- ja pohjavesitarkkailun laaja yhteenveto vuosilta 2000 2002. Suunnittelukeskus Oy. 7.8.2003 raportissa todetaan muun muassa, että kaatopaikan vaikutus putkessa HP8 on epäselvä. Putken veden antoisuus on vaihdellut heikosta hyvään. Edellä esitetyn perusteella putket on tarvittaessa uusittava, jotta pohjaveden laadusta saadaan luotettavaa tietoa. (Määräys 1.) Metsä-Tuomelan jäteaseman pinta- ja pohjavesitarkkailun laaja yhteenveto vuosilta 2000 2002. Suunnittelukeskus Oy. 7.8.2003 raportissa todetaan muun muassa, että itään suuntautuvaa pohjaveden kaatopaikkavaikutusta voisi tutkia tarkemmin. Putkesta HP6 itään suositellaan asennettavaksi lisäputki. Itäpuolinen uusi pohjavesiputki on ensivaiheessa asennettava enintään 50 100 metrin etäisyydelle putkesta HP6. Tarvittaessa alueelle on asennettava lisää pohjavesiputkia puhtaan ja pilaantuneen pohjavesialueen rajan selvittämiseksi. (Määräys 2.) VNp:n (861/1997) liitteen 3. mukaan pohjavesiä on tarkkailtava muun muassa kaatopaikan yläpuolella vähintään yhdestä pisteestä. Uudenmaan ympäristökeskuksen käytettävissä olevan tiedon mukaan kaatopaikan yläpuolella ei ole tällä hetkellä edustavaa maaperän pohjavesiputkea. (Määräys 3.) Suunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 4.) Esitettyyn kaatopaikkaveden tarkkailuohjelmaan on edellytetty lisättäväksi tarkkailupisteiksi jäteaseman muilta alueilta tulevan veden tarkkailukaivo ja puhdistamolietteen kompostointikentän vesien tarkkailukaivo. Tarkkailu on tarpeen toimintojen veden laadun seuraamiseksi, ja jotta vesien tavanomaisesta poikkeavat laatuvaihtelut eivät aiheuta häiriöitä vesien puhdistuslaitoksen toiminnalle. (Määräys 5.)
14 VNp:n (861/1997) liitteessä 3. on edellytetty kaatopaikkaveden määrän ja sähkönjohtavuuden sekä veden laadun vähimmäismittaustiheys. (Määräys 5.) Kaatopaikan sisäisen veden tarkkailulla seurataan kaatopaikan sisäisissä prosesseissa tapahtuvia muutoksia. (Määräys 6.) Pohjaveden tarkkailumääräyksiä asetettaessa on huomioitu ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskielto. Tehtyjen selvitysten mukaan kaatopaikan vaikutus saattaa ilmetä jäteaseman itäpuolisten pohjavesiputkien (HP6 ja HP6A) lisäksi aseman eteläpuoleisella raja - alueella (HP8). Edellä esitetyn perusteella jäteasema - alueella kaatopaikan itä- ja eteläpuolisten alueiden ja jätevedenpuhdistamon eteläpuolisen alueen pohjaveden laadun tiheä tarkkailu on välttämätöntä. (Määräys 7.) Uudenmaan ympäristökeskuksen käytettävissä olevan tiedon mukaan jäteasema-alueen ulkopuolella aseman eteläpuolella pohjavesi virtaa kohti etelää. Pohjavesi saattaa kulkeutua Tuomela tilan eteläpuolella sijaitsevan ojauoman kohdalla kohti itää. Toisaalta pohjavettä virrannee myös Perttula Nurmijärven kirkonkylä maantietä kohti ja edelleen kohti etelää. Koska jäteaseman eteläpuolinen alue on laaja, ja koska pohjaveden virtaussuunnat eivät mahdollisesti ole selvillä, on alueella tarkkailtava pohjaveden laatua vähintään kolmesta edustavasta pohjavesiputkesta. (Määräys 7.) Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan jäteasema-alueen kalliopohjavesiputket HP9 ja HP10 voidaan toistaiseksi jättää pois tarkkailusta. (Määräys 7.) Talousvesikaivojen vesitarkkailu on hyväksytty pääosin esitetyn kaltaisena. Jos talousveden laatutarkkailuun edellytetyt kaivot eivät käytä alueella olevan tiiviin kerroksen alapuolista maaperän pohjavettä, on talousvesitarkkailua laajennettava. Tarkkailuun on otettava alueella mahdollisesti olevat määräyksessä 8. kuvatun kaltaiset kaivot, jotka sijaitsevat enintään yhden kilometrin etäisyydellä jäteasema-alueesta pohjaveden itä- ja eteläpuolisilla virtaussuunnissa. (Määräys 8.) VNp:n (861/1997) liitteen 3. mukaisesti pintavesitarkkailuun on edellytetty otettavaksi mukaan kaatopaikan yläpuolinen tarkkailupiste. Pisteen veden laadun seurannalla selvitetään Metsä - Tuomelan jäteasemaa ympäröivän alueen luontaisen pintaveden tila. (Määräys 9.) Kaatopaikan niskaojan veden purkualueen veden laadun tarkkailulla seurataan jäteaseman mahdollisia vaikutuksia aseman välittömän lähiympäristön pintaveteen. Jätevesilietteen kompostointikentän ympärysojan veden purkualueen vesitarkkailulla seurataan kompostointitoiminnan vaikutusta pintaveden laatuun. (Määräys 9.)
15 Edellä mainituilla kaatopaikan niskaojan ja jätevesilietteen kompostointikentän ympärysojan sekä kaatopaikkavesien puhdistuslaitokselta lähtevän veden tarkkailuilla selvitetään jäteaseman kokonaiskuormitus pintavesiin. Tarkkailutulosten perusteella voidaan tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin pintavesikuormituksen pienentämiseksi. (Määräykset 5. ja 9.) Jätetäyttöalueen savitiivistyksen alapuolisesta salaojastosta on edellytetty otettavaksi vesinäytteet Nurmijärven kunnan ympäristölautakunnan esityksen mukaisesti. Tarkkailutulosten perusteella päätetään salaojaston vesien laadun jatkotarkkailusta. (Määräys 10.) Täydennetty tarkkailuohjelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta, ja jotta määräyksissä 1. 3. ja 5. 10. edellytetyt seikat tulevat huomioiduksi jäteaseman vesientarkkailussa. (Määräys 11.) Tarkkailutulosten perusteella voidaan arvioida tarkkailuohjelman muutostarpeet. (Määräys 12.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnanharjoittajalta valvontaa varten tarvittavat tiedot. Jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mm. toiminnan ympäristövaikutuksista. Valvonta- ja lupaviranomainen voivat antaa määräyksiä ja ohjeita selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 13. 15.) VNp:n (861/1997) liitteessä 3. on edellytetty tarkkailuohjelman yhteenvedon raportointi. (Määräys 14.) Jäteaseman toiminnan luonteen johdosta, ja koska alueen pohjavedessä on tehtyjen tutkimusten perusteella havaittu kaatopaikkavaikutusta, on vesitarkkailutulosten perusteella tehtävä säännöllisesti selvitys veden laadussa tapahtuneista muutoksista. (Määräys 15.) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen kolmantenakymmenentenäensimmäisenä päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuunottamatta, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )
16 Asetuksen noudattaminen Korvautuvat päätökset SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Tämä päätös korvaa Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 16.1.1992 päivätyn pohjaveden tarkkailuohjelman ja 23.11.1992 päivätyn pintavesien tarkkailuohjelman hyväksymiskirjeet sekä Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 1.9.1994 päivätyn pohjavesitarkkailun muuttamisen hyväksymiskirjeen että Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeessä No YS 165/6.6.1995 velvoitetun vesitarkkailuohjelman. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 46, 53, 54, 56, 96 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001, 1237/2003) MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 340 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Päätöksen mukaan tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös maksaa 340 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Nurmijärven kunta PL 37 01901 Nurmijärvi Jäljennös päätöksestä Nurmijärven kunnanhallitus Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta Nurmijärven kunnan terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Tieto päätöksestä lähetetään myös liitteessä 3. esitetyille henkilöille ja tahoille.
17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 4.). Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liitteet 1.a. - 1.c. Tarkkailupisteiden sijainnit Liitteet 2a. - 2e. Tutkittavat ominaisuudet Liite 3. Päätöksestä tiedon saavat Liite 4. Valitusosoitus