Arabian tehdaskorttelin asemakaavamuutos: Linnustovaikutusten arviointi

KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA Arabian tehdaskorttelin asemakaavamuutos: Linnustovaikutusten arviointi Raportti LUONNOS 29.5.2017 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.5.2017 P32813

Raportti 1 (15) Mäkelä Tiina 29.5.2017 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Hankkeen sijainti... 1 3 Lähtötiedot ja menetelmät... 2 4 Hankkeen kuvaus... 3 5 Vanhankaupungin lintuvesi Natura-alue... 4 6 Vaikutusten muodostuminen... 7 7 Vaikutusten arviointi... 9 8 Yhteenveto... 12 Lähteet... 13 Pohjakartat MML 2017 Raportin kuvat Verstas Arkkitehdit Oy ja Anttinen ja Oiva Arkkitehdit Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Paikkatietoaineistot SYKE, Avoin tieto 2017

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (14) Arabian tehdaskorttelin asemakaavamuutos: Linnustovaikutusten arviointi 1 Johdanto 2 Hankkeen sijainti Arabian tehdaskortteli sijaitsee Helsingin Toukolan kaupunginosassa Hämeentien, Arabiankadun ja Muotoilijankadun väliin muodostuvassa korttelissa. Varma käynnisti vuonna 2016 kehityshankkeen korttelin tilojen uudistamiseksi. Kehityshankkeen tavoitteena on elävöittää korttelia ja korostaa sen asemaa kaupunginosan keskuksena, sekä hyödyntää tehdastoiminnasta vapautuneita alueita mm. uudisrakentamiseen. Kehityshanke käynnistyi Varman järjestämällä kaksivaiheisella arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailu ratkesi lokakuussa 2016, ja voittajaksi valittiin kaksi arkkitehtitoimistoa, Verstas Arkkitehdit Oy (kilpailutyö Kilta ) ja Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy (kilpailutyö Frank ). Kortteliin on suunniteltu kolmen tornirakennuksen kokonaisuus sekä muita uudisrakennuksia kuten terassitaloja, vanhan tehdasosan päädyn korvaava uudisrakennus sekä tehdasasuntoja. Tornitalot nousevat huomattavasti alueen nykyistä rakennuskantaa korkeammalle (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy & Verstas Arkkitehdit Oy 2017). Suunnittelualueesta itään on Vanhankaupunginlahden lintuvesi (FI0100062) Natura 2000 -alue. Alue on Euroopan yhteisön tärkeänä pitämä alue (SAC=Special area of protection) sekä erityissuojelualue (SPA= Special protection area). Alueen suojelun perusteena ovat alueella esiintyvät EU:n luontodirektiivin liitteen luontotyypit ja lajit, lintudirektiivin liitteen I linnut sekä alueella säännöllisesti levähtävät muuttolintulajit. Alueen arvokkaimpia osia ovat lahden pohjois ja itärannan laajat ruovikot sekä laidunnetut rantaniityt. Lisäksi alueen pohjoispuolella oleva Viikin peltoalue liittyy olennaisesti alueeseen, koska monet lahdella levähtävät vesilinnut ja kahlaajat ruokailevat peltoalueella. Tässä selvityksessä on arvioitu Arabian tehdaskorttelin (Arabia 135) rakentamisen vaikutuksia lintuihin asemakaavamuutosta varten. Selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia läheisen Vanhankaupunginlahden Natura-alueen linnustoon. Arvion on laatinut FM Tiina Mäkelä :stä. Suunnittelualueena oleva Arabian tehdaskortteli sijaitsee Helsingin Toukolan kaupunginosassa Hämeentien, Arabiankadun ja Muotoilijankadun väliin muodostuvassa korttelissa. Etäisyyttä Vanhankaupungin lintuvesi Naturaalueeseen ja alueelle perustettuihin luonnonsuojelualueisiin on noin viisisataa metriä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.5.2017 3 Raportti 2 (14) LUONNOS Kuva 1. Vanhankaupungin lintuveden Natura-alue (FI0100062), luonnonsuojelualueet sekä Arabian tehdaskorttelin sijainti (punainen ympyrä) lähimmät Lähtötiedot ja menetelmät Vaikutusten arviointi on laadittu asiantuntija-arviona. Lähtötietoina on käytetty Helsingin Vanhankaupunginlahden Natura-alueesta saatavilla olevia selvityksiä sekä kotimaisia ja ulkomaisia julkaisuja rakentamisen vaikutuksista linnustoon. Lähtötietoina on käytetty mm. seuraavia aineistoja: - - Korttelin asemakaavamuutoksen pohjana oleva korttelisuunnitelma (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy & Verstas Arkkitehdit Oy 2017) Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura-alueen Natura-tietolomake (http://eunis.eea.europa.eu) Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015 2024, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2015 Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2006, Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2006 Helsingin Kruunuvuorenselän muuttavan ja levähtävän linnuston seuranta 2011, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2011

FCG SUUNNIITTELU JA TEK KNIIKKA OY 29.5.2017-4 Raportti R LUONNOS L 3 (14) Helsingin Vanhankaupung ginlahden linnustoseurranta 2012. Vuosien 2000 2012 2 eenveto. Mikkola-Rooss, Rusanen,, Haapanen n, Lehikoine en, Pynnönen & yhte Sarv vanne, 2013 3 Helsingin Vanhankaupung gin-lahden historiaa h ja luontoa. M Mikkola-Roo os & Yrjölä m.), 2000 (toim Useita ulkoma aisia ja k kotimaisia tutkimuksiia rakenta amisen vaikutuksista a opussa) lintuihin (lähdeluettelo on raportin lo Hankk keen kuva aus Hankkee en tarkoituksena on m muodostaa Arabian korttelista en ntistä omale eimaisempii useiden toimintojen korttelli. Vanhoih hin tiloihin n tuodaan n asumista a, hotelli-,, tapahtumakongresssitiloja, monipuoline m en valiko oima liik kuntaja a ja palveluita sekä kaup pallisia palv veluita (An nttinen Oiv va Arkkitehdit Oy & terveysp Verstas Arkkitehditt Oy 2017). Kortteliin on suu unniteltu kolmen to ornirakennuksen kok konaisuus ja muita a kennuksia; terassittalot, van nhan teh hdasosan korvaava a uudisrak päädyn uudisrak kennus sek kä tehdasassunnot. Torneissa on 15, 16/19 ja 22/24-kerrosta ja a kerrosko orkeutena 3,3 met riä. Kerro osmääriä tutkitaan t n edelleen tarkemmin jatkosuu unnittelussa a. Alustava asti tornitalot olisivat korkeudelta aan + 61 m, m + 71,45 5 m ja ko orkein + 91 1,51 metriä ä. Tornitalo ot nousevatt huomatta vasti aluee en nykyistä ä rakennu uskantaa ko orkeammal le, joka on korkeimmillaan noin +34 metriä ä (Anttinen n Oiva Ark kkitehdit Oy y & Verstass Arkkitehd dit Oy 2017). Kuva 2. Ju ulkisivu itää än (Vanhank kaupunginlah hden suunta aan)(anttine en Oiva Ark kkitehdit Oy y & Verstas s Arkkitehdit Oy 2017) FCG Suunnitttelu ja tekniik kka Oy Osmontie 34 4, PL 950, 006 601 Helsinki Puh. 010 409 90, fax 010 40 09 5001, www w.fcg.fi Y-tunnus Y 2474 4031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.5.2017 Raportti LUONNOS 4 (14) Kuva 3. Korttelijulkisivuu etelään)(anttinen Oivaa Arkkitehditt Oy & Verstas Arkkitehdit Oy 2017) 5 Vanhankaupungin lintuvesi Natura-alue Natura-alueen tiedot on saatuu Natura-tietolomakkeelta. Tunnus: FI0100062 Pinta-ala: 316 ha Aluetyyppi: SAC/SCI ja SPA Vanhankaupunginlahti on laaja ruovikkoinen merenlahti Vantaanjoen suistossa. Vesikasvillisuusalueet, luhdat ja rantaniityt muodostavat laajoja vyöhykkeitä. Reunametsät ovatt reheviä tervaleppäluhtia. Yhdessä läheisten peltojen kanssaa alue muodostaa luonnoltaan monimuotoisen ja etenkin linnustolle erittäin tärkeän alueen. Suurin osa Natura-alueesta on jo perustettua luonnonsuojelualuetta. Alue on kansainvälisesti merkittävä kosteikkolinnuston suojelualue, jonka arvo on hoitotoimenpiteiden ansiostaa edelleen kasvamassa. Aluee on myös liitetty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Vanhankaupunginlahden kosteikkolinnustossa on useita lajeja, joiden parimäärää ja tiheys ovat huippuluokkaa Suomessa. Linnustollisesti tärkeään kokonaisuuteenn kuuluvat kosteikko, rantaniityt, lähiseudun pellot ja rantametsät, eli hieman laajempi alue kuin Natura-rajaus. Pesimälinnusto on runsas ja monipuolinen, ja alue on erittäinn merkittävä linnustonn muutonaikainen levähdyspaikka. Alueella pesii ja levähtää useita uhanalaisia ja

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (14) harvinaisia lintulajeja. Alueen suojelun perusteena on 55 lintulajia ja kolme luontotyyppiä (Taulukko 1 ja Taulukko 2). Taulukko 1. Vanhankaupungin lintuvesi Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit. Luontotyyppi Pinta-ala Edustavuus Suojelu 1130 Jokisuistot 300 ha hyvä alueella on merkitystä 6430 Kostea suurruohokasvillisuus 2 ha hyvä alue on tärkeä 9080 * Fennoskandian metsäluhdat 10 ha hyvä alue on tärkeä Taulukko 2. Vanhankaupungin lintuvesi Natura-alueen suojelun perusteena olevat direktiivin 2009/147/EY 4 artiklan ja direktiivin 92/43/ETY liitteen II mukaiset lajit. Koodien selitykset: c= kerääntyvä, r= lisääntyvä, w= talvehtiva, p= pari ja i= yksilö. Lajinimi Tieteellinen nimi c/r/w min max p/i Harmaahaikara Ardea cinerea c 101 250 Harmaahaikara Ardea cinerea r 0 1 Harmaasorsa Anas strepera r 1 5 Harmaasorsa Anas strepera c 15 15 p Heinätavi Anas querquedula c 30 Heinätavi Anas querquedula r 1 5 Huuhkaja Bubo bubo w 1 5 Härkälintu Podiceps grisegena c Isosirri Calidris canutus c 1 5 i Jouhisorsa Anas acuta c 50 i Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus c 1 5 i Kalatiira Sterna hirundo c 50 i Kalatiira Sterna hirundo r 0 2 Kaulushaikara Botaurus stellaris r 0 1 Kaulushaikara Botaurus stellaris c 2 2 i Keräkurmitsa Pluvialis apricaria c 50 i Koskikara Cinclus cinclus w 1 5 i Kuningaskalastaja Alcedo atthis c 1 5 Kuovisirri Calidris ferruginea c 1 5 i Kurki Grus grus c Lapasotka Aythya marila c 1 5 i Lapinsirri Calidris temminckii c 20 i Lapintiira Sterna paradisaea c 10 i Lapintiira Sterna paradisaea r 0 2 Laulujoutsen Cygnus cygnus c 11 50 Liro Tringa glareola c 1001 10000 Luhtakana Porzana porzana r 1 15

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (14) Metsähanhi Anser fabalis c Mustakurkku-uikku Podiceps auritus c 6 10 Mustalintu Melanitta nigra c 1 5 i Mustapyrstökuiri Limosa limosa c 1 5 Mustatiira Chlidonias niger c 1 5 Mustaviklo Tringa erythropus c 30 i Niittysuohaukka Circus pygargus c 1 5 i Nuolihaukka Falco subbuteo c 1 5 i Nuolihaukka Falco subbuteo r 1 1 Palokärki Dryocopus martius r 1 2 Peltosirkku Emberiza hortulana r 1 1 p Pikkujoutsen Cygnus columbianus bewickii c 1 5 Pikkulepinkäinen Lanius collurio c 100 i Pikkulepinkäinen Lanius collurio r 4 4 p Pikkulokki Larus minutus c 6 10 i Pikkusieppo Ficedula parva c 1 5 i Pikkusirri Calidris minuta c 50 i Pikkutiira Sterna albifrons c Pilkkasiipi Melanitta fusca r 1 5 p Pilkkasiipi Melanitta fusca c 1 5 i Pohjantikka Picoides tridactylus c Pulmussirri Calidris alba c Punajalkaviklo Tringa totanus r 0 1 Ristisorsa Tadorna tadorna c 1 5 i Ruisrääkkä Crex crex r 0 2 p Ruskosuohaukka Circus aeruginosus c 10 i Ruskosuohaukka Circus aeruginosus r 0 1 Räyskä Sterna caspia c 1 5 i Sinirinta Luscinia svecica svecica c 50 i Sinisuohaukka Circus cyaneus c 10 i Suokukko Philomachus pugnax c 100 500 i Suopöllö Asio flammeus c 1 5 i Tuulihaukka Falco tinnunculus c 1 5 i Uivelo Mergus albellus c 50 i Valkoposkihanhi Branta leucopsis c Varpuspöllö Glaucidium passerinum c 1 5 i Vesipääsky Phalaropus lobatus c 1 50 Viirupöllö Strix uralensis c 1 5 i Lisäksi Natura-tietolomakkeiden päivitystyössä lomakkeelle on ehdotettu: lisättäväksi seuraavat luontotyypit: Itämeren boreaaliset rantaniityt ja vaihettumissuot ja rantasuot.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.5.2017 6 Raportti LUONNOS 7 (14) lisättäväksi seuraavat lajit: Rastaskerttunen, lapasorsa, lapinkirvinen, punasotka, tukkasotka, muuttohaukka, liejukana, selkälokki, sitruunavästäräkki, keltavästäräkki, pikkuhuitti, pussitiainen, kalatiira, lapintiira, pikku-uikku ja täplälampikorento. poistettavaksi seuraavat lajit: maakotka, pulmussirri, isosirri, palokärki, peltosirkku, punakuiri, sinirinta, pilkkasiipi ja viirupöllö. Vaikutusten muodostuminen Rakentamisen vaikutukset linnustoon voidaan ajallisesti jakaa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin ja käytön aikaisiin vaikutuksiin. Lisäksi vaikutukset voidaan vaikutustapansa mukaan jakaa kahteen luokkaan; suoriin ja välillisiin. Suora rakentamisen aikainen vaikutus on esimerkiksi elinympäristöjen pinta-alan pieneneminen rakentamisen vuoksi. Suora vaikutus on myös rakentamisesta aiheutuva melu, joka voi karkottaa linnustoa myös lähialueelta. Tutkimusten perusteella melu, ihmisten liikkuminen ja muunlainen häirintä vaikuttavat linnustoon jopa yli 2,5 kilometrin päähän (Watts & Bradshaw 1994, Rodgers & Smith 1997). Vaikutus riippuu paljolti mm. melulähteestä ja toisaalta ympäristötyypistä sekä alueella esiintyvästä lintulajistosta. Herkimmiksi lajiryhmiksi luetaan kahlaajat ja vesilinnut (Mikkola-Roos & Hirvonen 1996). Melun vaikutuksia on tutkittu paljon mm. liikenteen melun osalta (Reijnen ym. 1995). Vesilinnuilla ja kahlaajilla häiriö ulottuu enimmillään 500 metristä jopa yli seitsemään kilometriin (Reijnen ym. 1995, Rodgers & Smith 1997 ja Mensing ym. 1998). Tyypillisesti linnustoon kohdistuvat rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat suurempia, mikäli rakentaminen tapahtuu pesimäaikaan tai muuttoaikaan tärkeiden muutonaikaisten levähdysalueiden läheisyydessä. Suora käytön aikainen vaikutus on lintujen törmääminen uusiin rakennuksiin. Erityisesti taloissa olevat laajat lasipinnat voivat olla linnuille vaarallisia. Ihmisen tekemien rakennelmien vaikutuksia lintuihin on tutkittu ulkomailla paljon. Aiheesta on olemassa yhteenvetoartikkeleita (mm. Avery 1979, Drewitt & Langston 2008), joissa erityisesti korkeiden rakennusten todetaan olevan linnustolle haitallisia törmäysvaaran vuoksi. Päivänvalossa törmäys aiheutuu siitä, että linnut eivät näe ikkunaa, mitä voi tehostaa siitä näkyvä maaston tai taivaan heijastuma. Myös lasin takana olevat viherkasvit voivat hämätä lintuja. Lintu voi myös nähdä taivaan ikkunan läpi, mikäli huoneiston molemmilla sivuilla on ikkunat. Toisaalta linnut oppivat väistämään ikkunoita oleskellessaan samalla paikalla (Klem 1989, Klem 2009). Yöllä linnut jäävät ikkunoista tulevan keinovalon piiriin loukkuun kuin hyönteiset valorysään ja jäävät räpyttelemään valoihin (ns. majakkaefekti) (Koistinen 2004). Linnut eivät siis useimmiten lennä suoraan kohti valaisevaa ikkunaa ja törmää heti, vaan ne jäävät räpyttelemään ja kiertelemään rakennusta kunnes uupuvat (Graber 1968, Weir 1976, Crawford 1981). Esimerkiksi USA:ssa on arvioitu, että vuodessa rakennuksiin törmää ja törmäyksissä vammautuu 100 miljoonaa miljardi lintua vuodessa (Klem 1989, Klem 2009). Rakennuksiin törmää lähes kaikkia lajeja, mutta pienet varpuslinnut ovat ylivoimaisesti edustettuna löytöaineistoissa (95 99 %), varsinkin yöllä muuttavat lajit. Koistinen (2004) on arvioinut Suomessa yömuutolla ikkunoihin törmäävien yksilöiden määräksi yhteensä noin 10 000 lintua / vuosi ja päiväsaikaan noin 500 000 lintua / vuosi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (14) Rakentamisen välillisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi uusien asukkaiden mukanaan tuomien lemmikkien (kissojen ja koirien) liikkuminen Natura alueella ja sen johdosta lisääntyvä lintujen kuolleisuus tai pesimämenestyksen heikkeneminen. Myös virkistyskäytön lisääntyminen ja siitä pesimäalueilla aiheutuvat häiriöt voidaan lukea välilliseksi vaikutukseksi. Mikäli Natura-alueella liikkuvat ihmiset tai lemmikit karkottavat lintuja pesiltä, varikset, supikoirat tai muut pienpedot käyttävät usein tilaisuutta hyväkseen ja tuhoavat lintujen munat tai poikaset. Aiheutuvien vaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa mm. rakentamisen aikaisen vaikutuksen kesto, vaikutuksen voimakkuus sekä vaikutuskohteen herkkyys. Toiset lajit voivat olla vaikutuksille herkempiä kuin toiset. Seuraavassa taulukossa on listattu yleisimpiä, tavanomaisen rakentamisen aiheuttamia linnustovaikutuksia. Taulukko 3. Yleisiä rakentamisesta aiheutuvia linnustovaikutuksia. Ajankohta Suorat vaikutukset Välilliset vaikutukset Rakentamisen aika - Ruokailu-, levähdys-, lisääntymistai pesimäalueiden pinta-ala voi pienentyä tai niiden laatu heikentyä - Rakentamisesta aiheutuva melu voi karkottaa lintuja alueelta - Vaikutukset pesimämenestykseen (mm. pesäpredaatio lintujen poistuessa häiriön vuoksi pesältä) - Rakentamisalueilta valuvat päästöt (öljyt, kiintoainepitoiset hulevedet, haitta-aineet ym), jotka voivat vaikuttaa haitallisesti lintujen elinympäristöihin tai suoraan lintuihin - Melu aiheuttaa stressiä, häiritsee kommunikaatiota ja vaikuttaa lintujen lisääntymismenestykseen heikentävästi Käytön aika - Linnut voivat törmätä valmiisiin rakennuksiin - Linnut voivat törmätä alueella liikkuviin ajoneuvoihin - Ympäristön muuttuminen ja sen vaikutus lintujen lentoreitteihin ja käyttäytymiseen - Käytän aikainen melu voi karkottaa lintuja lähialueelta - Lisääntyvän virkistyskäytön aiheuttamat haitat - Lisääntyvän liikenteen aiheuttamat törmäysriskit ja häiriö - Uusien asukkaiden mukana tulevat lemmikit (erityisesti irti olevat koirat ja kissat) ja niiden aiheuttama kuolleisuus tai pesimämenestyksen heikentyminen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (14) 7 Vaikutusten arviointi Elinympäristövaikutukset Hankkeesta ei aiheudu suoria elinympäristövaikutuksia linnuille sillä Arabian tehdaskortteli sijoittuu kokonaisuudessaan jo rakennetulle alueelle. Arabian tehdaskortteli ei sijoitu Natura-alueen välittömään läheisyyteen, vaan etäisyyttä Natura-alueeseen on lähimmillään noin viisisataa metriä. Korttelin ja Natura-alueen väliin jää myös muita rakennuksia. Näin ollen välilisiä vaikutuksia lintujen elinympäristöihin esimerkiksi rakentamisen aikaisten, mahdollisia epäpuhtauksia sisältävien hulevesien kulkeutumisen kautta ei arvioida muodostuvan. Hulevesien laatuun ja johtamiseen tulee kuitenkin kiinnittää rakentamisen aikana erityistä huomiota. Meluvaikutukset Rakentamisen aikana melun voimakkuus vaihtelee työmenetelmistä riippuen, mutta yleisesti linnut ovat herkimpiä äkillisille voimakkaille melusykäyksille, kuten paalutuskoneen aiheuttamalle melulle. Jos äkillinen melu tapahtuu haudontaaikaan ja emo karkkoaa pesältä, voivat saalistajat tuhota pesinnän emon poissa ollessa. Arabianrannan rakentamisen yhteydessä on jo aiemmin tutkittu koepaalutusten avulla melun vaikutusta lintuihin ja kaloihin (Kala ja vesitutkimus Oy ym. 1996). Tutkimuksessa havaittiin, että vesi ja lokkilintujen määrät eivät vähentyneet paalutuksen takia, mutta paalutus pelästytti linnut lentoon enimmillään vielä kilometrinkin päässä ja alle 250 metrin etäisyydellä paalutuspaikasta vesilinnut häiriintyivät pahoin. Arabian tehdaskorttelin alueella rakentamista tapahtuu lähimmillään viidensadan metrin etäisyydellä Vanhankaupunginlahden lintuvesialueen länsireunasta. Lintujen tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat kuitenkin Natura-alueen pohjois- ja itärannoilla, jonne etäisyyttä on enemmän. Rakentamisen aikana häiriötä tulee jossain määrin kantautumaan lintujen pesimäalueille saakka, mutta vaikutus on lyhytaikainen eikä sen arvioida olevan merkittävä. Vaikutusta voidaan myös lieventää ajoittamalla eniten melua aiheuttavat rakentamistoimet pesimäajan (huhtikuu-elokuu) ulkopuolelle. Vanhankaupunginlahden alueella pesivien lintujen voidaan myös olettaa jo jossain määrin sopeutuneen rakentamisesta, liikenteestä ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuvaan meluun ja häiriöön, sillä alueelta on lyhimmillään alle sata metriä matkaa lähimmille kaduille ja rakennuksille. Törmäysvaikutukset Suuret heijastavat ikkunapinnat alueilla, joilla liikkuu runsaasti lintuja, voivat tietyissä tilanteissa aiheuttaa merkittäviä määriä törmäyksiä. Törmäysten todennäköisyyteen vaikuttaa ikkunoiden suuntautuminen, heijastavan pinnan määrä ja lintujen liikkuminen rakennusten läheisyydessä. Erityisesti suuret paljaat heijastavat pinnat ovat riski. Arabian tehdaskortteliin suunnitellut tornitalot sijaitsevat kahden kosteikon, Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden väliä lentävien lintujen reitillä tai ainakin hyvin lähellä sitä (Kuva 4). Koska lintuja lentää aktiivisesti kahden kosteikon välisellä alueella, on lintujen riski törmätä rakennuksiin hieman suurempi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (14) Suunniteltujen tornitalojen laajimmat lasipinnat sijoittuvat korkeimman tornitalon ylimpiin osiin (noin 80 90 metrin korkeudelle). Tällä korkeudella lentävien lintujen runsautta voidaan pyrkiä tarkastelemaan Helsingin Kruunuvuorenselällä laaditun selvityksen avulla, jossa vuonna 2011 tutkittiin lintujen lentokorkeuksia Laajasalon mahdollista siltaa varten tehtävässä selvityksessä (Yrjölä 2011a). Selvityksessä tarkkailtiin lintujen lentokorkeuksia Kruunuvuorenrannassa sijaitsevalta havaintopisteeltä. Lentokorkeus arvioitiin asteikolla: vedenpinta, alle 25 metriä, 25 50 metriä, 50 75 metriä, 75 100 metriä ja sen yli. Tulosten perusteella valtaosa lintujen liikkumisesta tapahtui noin 0-50 metrin korkeudella vedenpinnasta. Havaittuja lentokorkeuksia ei kuitenkaan suoraan voida suoraan soveltaa Arabianrannan tornitalojen kohdalle, koska vesialueiden yllä linnut lentävät tyypillisesti matalammalla kuin maa alueen yllä. Tästä huolimatta todennäköisesti merkittävä osa alueella paikallisina esiintyvien lintujen liikehdinnästä tapahtuu korkeimman tornitalon ylimpien kerrosten - ja laajimpien lasipintojen - alapuolella, mikä vähentää törmäysriskiä tornitalojen ikkunoihin. Tornitaloihin on suunniteltu asuntoja, joten ne eivät ole yöaikaan erityisen voimakkaasti valaistuja. Näin ollen tornitaloissa ei ole odotettavissa niin kutsuttua majakkaefektiä, joka saisi muuttavat linnut törmäämään ikkunoihin yöaikaan. Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden väliselle lintujen lentoreitille tai sen läheisyyteen sijoittuvia korkeita rakennuksia tai rakennelmia ovat nykyään mm. Pasilan linkkitorni (146 m), Stadionin torni (112 m) ja Meilahden Tornisairaala (54 m). Asuinrakennuksista korkeimpia tällä alueella ovat Vislauskujan ja Pakkamestarinkadun kerrostalot (45 48 m). Olemassa olevien tietojen mukaan em. rakennuksiin tai rakennelmiin ei ole raportoitu erityisiä lintutörmäyksiä. Myös Vanhankaupunginlahdelta etelään suuntautuvan lentoreitin läheisyyteen, Kalasataman alueelle, on suunniteltu tornitaloja, joista korkeampi nousee suunnitelmien mukaan lähes 132 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kohteelle on laadittu linnustovaikutusten arviointi vuonna 2011 (Yrjölä 2011b). Normaaleissa olosuhteissa linnut osaavat välttää törmäämästä rakennuksiin, eikä Arabian tehdaskorttelin tornitaloilla arvioida olevan sen suurempaa törmäysvaikutusta kuin matalammillakaan rakennuksilla, koska tehdaskorttelin rakennuksiin ole suunnitteilla laajoja yhtenäisiä lasipintoja. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella tornitalojen aiheuttama törmäysriski arvioidaan kokonaisuudessaan vähäiseksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (14) Kuva 4. Karttaote Vanhankaupunginlahden Natura-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta (Yrjölä 2016). Kuvassa on Vanhankaupunginlahden Natura 2000 alueen ympärille mitatut etäisyysvyöhykkeet. Kartassa on myös viivoituksella alueeseen ekologisesti liittyvä Viikin peltoalue, sekä oletettuja vesi- ja rantalintujen lentosuuntia lahdelta merialueelle tai Helsingin länsipuolelle Laajalahdelle. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.5.2017 Raportti LUONNOS 12 (14) Kuva 5. Näkymä Arabian korttelin yli Vanhankaupunginlahdelle korttelin valmistumisen jälkeen (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy & Verstas Arkkitehdit Oy 2017). Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura-alue sijoittuu tiiviin kaupunkirakentamisen keskiöön. Virkistyskäyttövaikutukset 8 Arabian tehdaskortteliin on tarkoitus tulla asumista, hotelli-, tapahtuma- ja kongressitiloja, liikunta- ja terveyspalveluita sekä kaupallisia palveluita. Korttelisuunnitelman mukaisen rakentamisen arvioidaan lisäävän suhteellisesti hyvin vähän Vanhankaupunginlahden lintuvedet Natura-alueen virkistyskäyttäjien määrää, sillä Natura-alue on jo nykyisellään erittäin suosittu virkistyskäyttökohde aivan Helsingin sydämessä. Natura-alueelle on myös laadittu uusi hoito- ja käyttösuunnitelma (Yrjölä 2016), jossa on kiinnitetty huomiota lisääntyvän kävijämäärän aiheuttamiin ongelmiin. Alueen hoidon tavoitteena on mm. parantaa virkistyskäyttöä ja tunnistaa virkistyskäytöstä mahdollisesti koituvat haitat alueen luontoarvoille ja välttää haittojen aiheuttamista (Yrjölä 2016). Arabian tehdaskorttelin asemakaavamuutoksen mukaisen rakentamisen linnustolle aiheutuvat virkistyskäyttövaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. Yhteenveto Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä rakentamisen aikaisia vaikutuksia linnustolle, vaikka rakentamisen aikainen melu voi käytetyistä menetelmistä riippuen kantautua myös lintujen pesimäalueille saakka. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan vähentää ajoittamalla mahdolliset voimakasta ja äkillistä melua aiheuttavat toimenpiteet (esim. paalutus) lintujen pesimäkauden (huhtikuu-elokuu) ulkopuolelle. Käytön aikaiset vaikutukset (törmäys- ja virkistyskäyttövaikutukset) arvioidaan myös vähäisiksi. Törmäysriskejä voidaan myös vähentää käyttämällä törmäyksiä vähentäviä teknisiä ratkaisuja rakennusten lasipinnoissa (esim. www.birdsafeglassfoundation.org).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (14) Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevat vähentämään lisääntyvän virkistyskäytön aiheuttamia haittoja. Valmistumisen jälkeen Arabian tehdaskortteli ei aiheuta erityisiä, ympäristöstä poikkeavia melutai häiriövaikutuksia Natura-alueen linnustolle. Laatinut: FM, Tiina Mäkelä Lähteet Avery, M.L. 1979: Review of avian mortality due to collisions with manmade structures. www.birdsafeglassfoundation.org (luettu 17.5.2017) Crawford, R. L., 1981: Bird kills at lighted man-made structure: often on nights close to a full moon. American Birds 35, 913-914. Drewitt, A.L. & Langston, R.H.W 2008: Collision effects of wind power generators and other obstacles on birds. Annals of the New York Academy of Sciences 1134:233 266. Evans Ogden, L.J. 1996: Collision Course: The Hazards of Lighted Structures and Windows to Migrating Birds. WWF Canada. Graber, R. R., 1968: Nocturnal migration in Illinois different points of view. Wilson Bulletin 80, 36-71. Kala ja Vesitutkimus Oy, Markku Mikkola Roos & Heikki Hirvonen 1996. Toukolanranta, rakentamisen ympäristövaikutukset. Ekologinen näkökulma II. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1996:20. Klem, D. 2009. Preventing Bird-Window Collisions. Wilson Journal of Ornithology 121(2): 314-321. Klem, D. Jr., 1989: Bird-window collisions. Wilson Bull. 101, 606-620. Koistinen, J., 2004: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 2004. Mensing, D.M., Galatowitsch, S.G. & Tester, J.R. 1998: Anthropogenic effects on the biodiversity of riparian wetlands of a northern temperate landscape. Journal of Environment and Management 53: 349-377. Mikkola-Roos, M. & Yrjölä, R. (toim.) 2000: Viikki. Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa. - Tammi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (14) Mikkola-Roos, M., Rusanen, P., Haapanen, E., Lehikoinen, A., Pynnönen, P. & Sarvanne, H.: 2013: Helsingin Vanhankaupunginlahden linnustoseuranta 2012. Vuosien 2000-2012 yhteenveto. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2013. Mikkola-Roos, M. & Hirvonen, H. 1996: Toukolanranta. Rakentamisen ympäristövaikutukset. Ekologinen näkökulma II. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1996:20. Rejnen ym. 1997: Disturbance by traffic of breeding birds: evaluation of the effect and considerations in planning and managing road corridors. Biodiversity and Conservation 6: 567. Rogers, J.A. & Smith, H.T. 1997: Buffer zone distances to protect foraging and loafin waterbirds from human disturbance in Florida. Wildlife society Bulletin. Vol. 25, No 1. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2006. Us Fish and Wildlife Service 2016: Reducing bird collisions with buildings and building glass. Division of migratory bird management. Falls Church, Virginia. 2016. Watts, B.D. & Bradshaw, D.S. 1994: The influence of human disturbance on the location of great blue heron colonies in the lower Chesapeake bay. Colonial Waterbirds 17: 184-186. Weir, R. D., 1976: Annotated bibliography of bird kills at man-made obstacles: a review of the state of the art and solutions. Department of the Fisheries and the Environment. Canadian Wildlife Service, Ontario Region. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2015: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015 2024 Ympäristötutkimus Yrjölä 2011a: Helsingin Kruunuvuorenselän muuttavan ja levähtävän linnuston seuranta vuonna 2011. Tutkimusraportti. 36 s. Ympäristötutkimus Yrjölä 2011b: Kalasataman korkeiden rakennusten vaikutukset lintuihin, erityisesti Vanhankaupunginlahden Natura-alueen linnustoon. Kalasataman keskus. Asemakaavan muutoksen nro 12070 selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.