Tiedejournalismin haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Ruukki

Tiedejournalismin haasteet ja mahdollisuudet Jukka Ruukki 24.1.2017 1

Tästä puhun. Onko tiedejournalismille tilausta? Kuinka tekijät ovat onnistuneet? Missä pitäisi parantaa?

Sanomalle yhteinen tiedetoimitus 1/2015 8 kokenutta Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden tiedejournalistia tekevät HS:n ja Tiedelehden printtiä ja digitaalisia sisältöjä HS:n kokonaistavoittavuus 2,5 miljoonaa per vko, Tieteellä yli 400 000 Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 4 Jukka Ruukki

Sanomalle yhteinen tiedetoimitus 1/2015 8 kokenutta Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden tiedejournalistia tekevät HS:n ja Tiede-lehden printtiä ja digitaalisia sisältöjä HS:n kokonaistavoittavuus 2,3 miljoona / vko, Tieteellä yli 400 000 Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 5 Jukka Ruukki

6 Matalalla kynnyksellä, lähelle lukijaa

7 Matalalla kynnyksellä, lähelle lukijaa

Digi first, digi first, digi first Koska Printti hiipuu Lukijat verkossa Paljon mahdollisuuksia Visuaalisuus Kuva ja ääni Interaktiivisuus Datajournalismi Tulevaisuus Jukka Ruukki, Tiede-lehti 8 Jukka Ruukki

9 http://www.hs.fi/tiede/a1448346485 858

10 http://www.hs.fi/arviot/kirja/a144670 8403799

11 http://www.hs.fi/tiede/a144 2891319296

HSTV: tiedemakasiini Sfääri 12

Suomen suurin tiedelehti 12 kertaa vuodessa kaikki tieteenalat, paino luonnontieteissä levikki 50 000, lukijoita 334 000 tiede.fi, 150 000 viikkokävijää julkaisija Tieteen tiedotus ry.

Tiede kiinnostaa.

Tiedebarometri mittaa suomalaisten suhdetta tieteeseen Tutkittu 2001, 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016. 15

Suomalaiset luottavat tieteeseen Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 16 Jukka Ruukki

entistä enemmän Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 17 Jukka Ruukki

Tiede kiinnostaa Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 18 Jukka Ruukki

ja sitä halutaan lisää Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 19 Jukka Ruukki

Kuinka tiede pärjää julkisuudessa? Tiedepersoonat kiinnostavat Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 20

Tiede vaikuttaa.

Maailman tulkkia tarvitaan Tieteen vaikutus yhteiskuntaan kasvaa koko ajan: osaavalle ja kriittiselle tiedejournalismille on tilaa ehkä enemmän kuin koskaan. Paljon uhkia ja mahdollisuuksia, jotka kaipaavat tulkintaa: ilmastonmuutos, geenimuuntelu, superbakteerit, robotiikka, kvanttitietokone Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 22 Jukka Ruukki

Suklaa Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 23

Media on vastannut huutoon.

25 Presentation name 25 January 2017

Tiede paremmin esille 28

Tiede on kaikkialla Seiska marraskuu 2014 Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 29 Jukka Ruukki

TOP 15 uutiset (Tekniikka&Talous 2012) 1. Tämä ameeba tarttuu nenästä, syö aivot elävältä 2 viikossa ja tappaa 100% uhreista 2. Ydinräjähdys 30 km päässä: "Näin valoa vasten luut käsieni läpi" 3. Historian vaarallisin koe? Jos meisseli lipsahtaa, syttyy ydinpommi sormien välissä - ja lipsahtihan 4. Maailman karmeimman hajuinen aine: Pisara ilmaan ja ihmiset voivat välittömästi pahoin 400 m päässä 5. Valintamme joulun toivelahjoiksi 6. Lumikuorma ei riko tavallista kattoa 7. Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla 8. Tällainen on kohuttu Wikileaks lue kattava tietopaketti 9. 10 korvaa 95-oktaanisen ensi vuonna - tarkista käykö se sinun autoosi 10. Fyysikoiden valtava ällistys vahvistumassa todeksi? Luonnonlait muuttuvat paikan mukaan 11. Sydänkohtaus - riski näkyy hiuksista 12. Helsingin junaturma kuva kuvalta - jarruvika epätodennäköinen 13. Televisio menee taas uusiksi 14. Maitokaakao päihittää urheilujuomat, todistaa tutkimus 15. Miksi teekkaria huijataan? Työtuntien mukaan DI-tutkinnon oikea mitta on 400 op eikä 300 Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 30

= Tiede on kaikkialla tiedejuttujen määrä Suomen tiedotusvälineissä on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien (väitös, Erkki A. Kauhanen) ylellisyydestä yleishyödykkeeksi yhä enemmän tiedesisältöä osana yleistä uutisvuota ei-perinteisiä tiedejuttuja, lisätietoja ja näkökulmia muihin juttuihin Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 31 Jukka Ruukki

32 Arvoisat kanssatieteilijät! Kertokaamme työstämme kaikelle kansalle. Ei riitä, että julkaisemme ulkomaisissa tieteellisissä lehdissä. Jokaisella suomalaisella on oikeus saada parasta mahdollista tietoa. Muuten tyhjiö täyttyy humpuukilla, rokotteista luovutaan, monokulttuurista haaveillaan, geenimuuntelu kielletään ja ministerit alkavat ajatella omilla aivoillaan. Mikael Niku Yliopisto 6/2015

Somen ja blogien nousu Digitalisoituminen avasi suoran yhteyden tutkijoiden ja yleisön välille Moni startannut tutkijoiden omasta intressistä Suosituimmat tiedeblogit keräävät kymmeniätuhansia viikkokävijöitä, myös mediat perustaneet omia Kysymys: tiedeviestintää vai journalismia? Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 33 Jukka Ruukki

Science is like any other enterprise. It s human, it s flawed, it s filled with politics and ego. You need journalists to check those kind of things (Robert Lee Hotz, The Wall Street Journal) Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 34

Saman keksineet yliopistot, tutkimuslaitokset, lobbarit 35 Presentation name 25 January 2017

Haasteet.

Miten tiede pärjää kilpailussa lukijan ajasta? 37

Mikä on kiinnostavaa? 39

Mikä on kiinnostavaa? Sellainen, johon tulet kiinnittäneeksi huomiota! 40

Vesi on kiinnostava asia, mutta 41

TARVITAAN TIEDON DRAMATISOINTIA SUURIN osa ihmisistä tarvitsee jonkun ärsykkeen katsoakseen, kuunnellakseen tai lukeakseen jutun TARVITAAN asetelma joka tekee asian kiinnostavaksi 42 25 January 2017

Miten paljon bakteereja löytyy vesinäytteestä? Juomapullo (3 vrk vanhaa) Lumi Vessanpönttövesi Hanavesi Luminometri (valoanturi) reagoi epäpuhtauksien kykyyn tuottaa valoa. Rlu (valoyksikköä) < 150 kelpaa > 300 tosi saastaista 43

Miten paljon bakteereja löytyy vesinäytteestä? Lumi 690 RLU Juomapullo (3 vrk vanhaa) 200 RLU Vessanpönttövesi 40 RLU Hanavesi 20 RLU Luminometri (valoanturi) reagoi epäpuhtauksien kykyyn tuottaa valoa. RLU (valoyksikköä) < 150 kelvollista > 300 tosi saastaista 44

Soon noro! Nokian kriisi vuonna 2007. Vesi kiinnosti äkkiä kaikkia 45

Ihminen on eloonjäämisjärjestelmä Meihin vetoaa kaikki mikä lisää mahdollisuuksia selviytyä hengissä, ja toisaalta kaikki se mikä uhkaa hyvinvointiamme. Ihmisen mielenkiinto liikkuu toiveesta pelkoon ja takaisin: uhka, mahdollisuus, hyöty, pelko, kuolema, syntymä, konflikti, tuho, ero, kasvu, muutos, ihme, raha, valta, paljastus 46

Ja sitä käytetään.

Me Naiset marraskuu 2016 48

Tiede maaliskuu 2016 49

HS 8.10.2016 50

Kenen tiedeuutinen on totuus?

Haasteet jatkuvat

Median murros vaikuttaa tiedejournalismin edellytyksiin Perinteisen median kuluttaminen vähenee (lehdet, televisio), käyttötottumukset muuttuvat nopeasti Myös talouden taantuma rokottaa (tilaus- ja ilmoitustuotot laskussa) Vähemmällä väellä tehdään enemmän ja useampaan kanavaan Media kulkee vääjäämättä kohti digitaalisuutta Sosiaalisen median merkitys vahvistuu Yleisöt sirpaloituvat ja heimoutuvat Tämä säilyy: median käyttö vain vahvistuu ja ihmiset haluavat entistä enemmän tietoa, viihtymistä ja tarinoita Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 57 Jukka Ruukki

1980- ja 90-luvuilla oli toisin Tiedejournalismin kukoistuskausi maailmalla Jokaisella merkittävällä kaupallisella medialla vahva panos tiedejournalismiin ei rahan takia 95 yhdysvaltalaisella päivälehdellä oma vahva tiedetoimitus, nyt n. 30 Viikottaisia tiedeliitteitä 85, nyt 19 Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 58 Jukka Ruukki

Murros pistää tekijät ahtaalle 59 % toimittajista kertoo viikkotuotoksensa moni kertaistuneen (Nature-lehti, 2011) Vähemmän tiedesisältöjä mediassa, vähemmän osaamista Riippuvuus muiden tuottamasta materiaaliin - kriittisyys katoaa? Ei aikaa seurata ja raportoida mutkikkaista ja hitaasti kehittyvistä aiheista, jotka vaativat syvää tietoa ja asiantuntemusta Viihteellistyminen: paineen alla keskitytään kevyisiin aiheisiin, joilla pelastetaan myynti- ja yleisöluvut Tiedesisältöjen väheneminen ja keskittyminen: harvat ihmiset näkevät, kuulevat ja lukevat tärkeitä aiheita Kaupallisen median ongelma: kuka suostuu enää maksumieheksi, kun yleisöt pirstaloituvat ja verkko on tulvillaan tietoa tieteestä? Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 59 Jukka Ruukki

Uusi uhka ulkoa.

Timo Automaattikääntäjät kehittyvät lähivuosina niin tehokkaiksi, ettei pieni kielialue enää suojaa paikallisia medioita.. Timo Argillander, Markkinointi ja Mainonta 14.11.2014 61 Presentation name 25 January 2017

Haasteet Resurssit? Osaaminen? Kriittisyys? Klikkijournalismi?

Esimerkkejä.

Portinvartijasta puudeliksi.

Hyvät uutiset Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 65

Oikaistiin vasta, kun yliopisto älähti Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 67

Klik, klik, klik. Koska oikeita uutisia syntyy vain harvoin, on suuri houkutus tehdä niitä itse Vetävin uutinen irtoaa asiasta, joka poikkeaa vallitsevasta käsityksestä

Terveys- ja ravitsemustutkimukset ovat klikkijournalismin ehtymätön lähde Mikään yksittäinen tutkimus ei kerro koko totuutta ja siksi tutkimuksia pitäisikin kasata paljon yhteen. Sellaisistakin ruuista, joita voi täysin yksiselitteisesti pitää terveyden kannalta hyvinä, kuten vihanneksista, hedelmistä, marjoista ja kaloista, voi löytää negatiivisia tutkimustuloksia. Jos joku haluaa löytää tutkimuksen, jossa osoitetaan, että runsas vihannesten käyttö on terveyden kannalta huono asia, sellainenkin löytyy. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopisto Yle.fi 19.11.2015 70

Vaaran paikka. Terveysasiat kiinnostavat ihmisiä. Suurin osa tuloksista on kuitenkin tylsiä. Usein jo aikaisemmin tunnettuja asioita vahvistetaan uusissakin tutkimuksissa. Riski, jos toimittaja ei tätä ymmärrä.

Hiiri ei ole ihminen. Moni uutinen perustuu valtavaan loikkaan ensimmäisistä lupaavista eläinkokeista potilaiden hoitoon ilman tutkimusnäyttöä. Uutisissa ei valehdella suoraan mutta niiden viesti on usein virheellinen ja vahvasti liioitteleva.

Syöpä 25.1.2017 75

Flunssa Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 76

Tutkimuksessa ei mitään vikaa Japanilainen tutkijaryhmä selvitti hermovauriokivun mekanismeja ja mahdollista mekanismia, millä tällaista kipua voisi helpottaa. Lääkemolekyyli oli ryhmän kehittämä vasta-aine, joka sitoutui tiettyyn uuteen kohteeseen, jota he kutsuvat nimellä HMGB1. Koe oli ensimmäinen laatuaan ja tehtiin hiirillä, jolle oli aiheutettu hermovaurio. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 77

Paitsi, että Koska hiiriä: yli 90% todennäköisyys, että lääkettä ei tulla koskaan käyttämään ihmisillä. Lääkekehitys kestää yli 10 vuotta ja tulisi maksamaan lähes miljardi euroa Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 78

Paitsi, että Vasta-aine, jota jouduttaisiin annostelemaan toistuvina pistoksina. Onko riskitön, yksinkertainen ja helppo ihmisille? Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 79

Paitsi, että Lääke toimi tutkijoiden mukaan ilman kielteisiä tai hankalia sivuvaikutuksia. Eihän sitä ole koskaan edes annettu ihmisille. Eivät tutkijat ainakaan näin väittäneet. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 80

Mitä oikeasti tutkittiin? Johns Hopkins -yliopiston seuranneet, mitä influenssaviruksen infektoimille limakalvosoluille tapahtuu, kun soluviljelmään lisätään naishormonin, estrogeenin kaltaisia yhdisteitä Naissoluissa influenssavirusten lisääntyminen hidastuu. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 84

Mitä oikeasti tutkittiin? A-virus aiheuttaa influenssaa, ei koskaan tavallista flunssaa eli nuhakuumetta. Toimittajalta virhe on sama kuin sekoittaisi Mossen Mersuun. Lopputulema: kokeessa ei tutkittu miehiä, eikä naisia, saati flunssaa tai sen oireita Se ei kerro mitään miesflunssan olemassaolosta. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 85

Hei meitä vedätettiin. Kun laatumediat alkavat jakaa tietoa, siitä tulee uskottavaa eikä kenenkään tule mieleen epäillä.

Tiedetoimittaja viritti ansan kollegoilleen Tekaisi itselleen tutkijalle sopivan nimen: Johannes Bohannon. Perusti The Institute of Diet and Health -verkkosivuston, joilla esiintyi arvostettuna tutkijana Kertoi uudesta suklaaseen ja punaviiniin perustuvasta laihdutusmenetelmästä. Sivuilla raportoitiin tuoreista tutkimuksista ja vakuutettiin suklaa-viinidieetin havaitun toimivan loistavasti. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 88

Tiedetoimittaja viritti ansan kollegoilleen Vähähiilihydraattipitoista ruokavaliota noudattavat laihtuivat 10 prosenttia rivakammin, jos he söivät joka päivä suklaata. Koeryhmä oli mitättömän pieni ja tutkittavia muuttujia useita. Asetelma tuottaa väistämättä mielivaltaisia tuloksia. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 89

Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 90

Pelottelemme väärillä asioilla. Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin.

Syöpä on kytköksissä ruokaan 75-80% syövistä olisi ehkäistävissä elintavoilla syyllisten TOP 4 tupakointi 30% ruokavalio 25% ylipaino 15% liikunnan puute 10% (Lähde: Peto & Doll J. Natl. Cancer Inst. 1981) Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 92

xxxxxxxxxxxxxxxx 25.1.2017 93

Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään monista marjoista, hedelmistä ja vihanneksista löytyy pieniä määriä vierasaineita - tuholaistorjunta-aineita - homeenestoaineita - hyönteismyrkkyjä - rikkakasvihävitteitä Useat niistä ovat syöpävaarallisia, mutta Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 94

Myrkkyjä pelkäävä voi olla huoletta ruoan torjunta-ainejäämät ovat mitättömän pieniä käyttö säänneltyä suomalaisten saanti 4% hyväksyttävästä määrästä myrkkyjä pelkäävä kuorii omenat, ravintosisällöstä kiinnostunut syö hedelmät kuorineen Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 95

Jos haluat olla täysin huoletta, syö luomuomenia, sillä niissä ei ei ole syöpävaarallisia torjunta-aineita vai onko sittenkin? biokemisti Bruce Ames: jopa 99,9 % torjunta-aineista on kasvien itsensä tuottamia kasvit valmistavat niitä suojautuakseen hyönteisiltä ja muilta tuholaisilta nekin ovat syöpää aiheuttavia aineita luomuhedelmissä- ja vihanneksissa voi olla luonnon karsinogeenejä 30-50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti Bruce Ames, University of Berkeley. Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 96

Torjunta-aineita ei voi välttää - eikä tarvitsekaan rankin lataus kahvissa yhdessä kupillisessa 10 milligrammaa luonnon karsinogeeneja enemmän kuin koko vuoden aikana nautitut synteettiset torjunta-aineet yhteensä hedelmien ja vihannesten terveyshyödyt suuremmat kuin niistä saatavien torjunta-aineiden (luonnollisten tai synteettisten) mahdolliset haitat Jukka Ruukki, Tiede-lehti 25.1.2017 97

Kiitos.