Vuoden 2016 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2016 2018 taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta 35 Kulttuurilautakunta tulot 5 844 1 740 1 740 1 768 1 796 menot 56 474 47 980 48 474 48 959 49 442 kate -50 630-46 240-46 734-47 191-47 646 Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 kehyksen menojen loppusumma on 48,5 milj. euroa, jossa on korotusta noin 0,5 milj. euroa eli 1,03 prosenttia vuoden 2015 korjattuun talousarvioon. Kehyksessä on otettu huomioon palkankorotusten ja sosiaalimaksujen vaikutus 186 000 euroa sekä sisäisten palveluiden (tilavuokrat ja siivous) hinnankorotukset ja uudet tilat. menojen jakauma Tp 2014 Tae 2015 Tae 2016 2 017 2 018 tiliryhmittäin (1 000 ) Henkilöstökulut, 22 825 17 593 17 804 18112 18 436 josta työvoimanvuokraus [600] [587] [609] [662] [720] Palvelut 4 746 3 661 3 660 3756 3 858 Aineet ja tarvikkeet 2 720 2 337 2 286 2297 2 303 Avustukset, tilakust.sisäisissä 7 821 7 791 7 856 7926 7 926 Muut kulut 647 398 385 385 435 Sisäiset: mm. tilakust., ICT ja muut pa 17 715 16 200 16 483 16483 16 484 menot 56 474 47 980 48 474 48 959 49 442 Vuoden 2014 tilinpäätös sisältää työväenopiston kustannukset. Sisäiset: mm. tilakust., ICT ja muut palvelut 34% Tae 2016 menojen %-osuus Henkilöstökulut, 37% josta työvoimanvuokra us [2,6%] Muut kulut 1% Palvelut 8% Avustukset, tilakust.sisäisissä 16% Aineet ja tarvikkeet 5%
Kulttuurin tulosyksikkö, brutto sitova taso pl. nettokulttuuri tulot 1 041 950 950 970 990 menot 31 550 32 167 32 608 32 934 33 258 kate -30 509-31 217-31 658-31 964-32 268 350 Kulttuurin tulosyksikkö Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. Avustusmäärärahan kokonaisvaraus vuodelle 2016 on 11 milj. euroa sisältäen toimintaavustukset ja toimitilakustannukset. menot 12 618 12 716 12 760 12 846 12 906 kate 12 618 12 716 12 760 12 846 12 906 Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuuriprofiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtävänä on vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikön tehtäviin kuuluu alueellisten kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden koordinointi sekä kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen. Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kulttuuri nähdään sekä välineellisenä toimintana että itseisarvona. Sillä pyritään vahvistamaan kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä parantamaan omaehtoista harrastamista ja osallistumismahdollisuuksia. Tavoitteena on asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen. Tulosyksikkö jakautuu vuonna 2016 neljään palvelualueeseen, jotka ovat kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Lisäksi tulosyksikön esikunnasta ohjataan yhteistä viestintää ja tiedotusta, tehdään strategia- ja arviointityötä sekä valmistellaan kulttuurilautakunnan alaiset avustukset ja yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa. Palvelualueista kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kuuluvat taloushallinnollisesti samaan nettobudjettiin. Kaupunginkirjasto ja tulosyksikön muu toiminta, kuten avustukset, hallinto ja viestintä ovat bruttobudjetoituja. Vuoden 2016 aikana tulosyksikössä panostetaan hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä tulokselliseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Tulosyksikön palveluita pyritään järjestämään tasapuolisesti kuitenkin niin, että lapset ja nuoret, maahanmuuttajat sekä ikäihmiset ovat keskiössä. Yhteistyötä lisätään ja syvennetään yhteistyökumppaneiden ja kaupungin muiden
hallintokuntien kanssa. Espoolaista kulttuuritoimintaa ja taiteen tekemistä tehdään näkyväksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Talous Talousarviovuonna toiminnan tulostavoitteita pyritään parantamaan edelleen mm. TATUhankkeen avulla. Hankintoja ja menoja tarkastellaan kriittisesti, ja tuloja pyritään nostamaan nettobudjetoiduissa yksiköissä mahdollisuuksien mukaan. Uudet tilat ja palvelut, kuten Opinmäki ja Ison Omenan palvelutori tuovat suuria haasteita talousarvioon. Näitä uusia toimintoja ei voida kattaa nykyisen talousarvion puitteissa. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan ja monimuotoiseen työhyvinvointiin panostetaan. Johtamisen kehittämiseen sekä yhteisiin johtamiskäytänteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Jokaisella työntekijällä on oikeus kehityskeskusteluun, jonka yhteydessä koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan johdonmukaisesti. Tehtävänkuvia tarkistetaan vastaamaan nykyhetken tarpeita sitä mukaan, kun ne tulevat ajankohtaiseksi. Tulosyksikön esikunta Kulttuurin tulosyksikön esikunnassa tehdään tulosyksikön yhteistä viestintää, strategia- ja arviointityötä, valmistellaan kulttuurilautakunnan alaiset avustukset sekä koordinoidaan KULPS! -toimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi esikunnassa kehitetään yhteistyötä muiden hallintokuntien ja kumppaniyhteisöjen kanssa. Vuonna 2016 viestinnässä panostetaan KulttuuriEspoon monipuolisen tapahtumakokonaisuuden tunnettuuden lisäämiseen. KulttuuriEspoon toimijoiden tapahtumatiedot kootaan yhteiselle tapahtumasivustolle. KulttuuriEspoo-brändi markkinoi espoolaisen kulttuurin laajaa ja monipuolista kokonaisuutta: sekä tulosyksikön omien toimijoiden että tuettujen kulttuuriyhteisöjen palveluita. Esikunnassa kootaan tilastoja omien palvelualueiden ja tuettujen kulttuuriyhteisöjen toiminnasta siten, että tiedot ovat aikasarjoina ja yhteismitallisina saatavilla yhdestä lähteestä. Mittaristoa kehitetään vastaamaan strategisesti tärkeisiin tavoitteisiin. Uudeksi seurantamittariksi otetaan kestävän elämäntavan mukaisia toimenpiteitä. Espoolaista kulttuuritoimintaa edistetään suurelta osin avustuksilla ja kumppanuuksilla. - ja kohdeavustusmäärärahoihin kohdistuu jatkuvasti korotuspainetta uusien toimijoiden ja vakiintuneiden toimijoiden uusien toimintamuotojen takia. Vuonna 2016 kulttuurin tulosyksikössä kehitetään sähköistä asiointipalvelua avustusten sähköisen hakemisen osalta. Peruskoulun uusi opetussuunnitelma astuu asteittain voimaan elokuusta 2016 lähtien. KULPS! -toiminta sovitetaan uuteen opetussuunnitelmaan ja ilmiölähtöiseen oppimiskäsitykseen. Kulttuurineuvolan konseptin kehittäminen jatkuu vuonna 2016. Toiminnan määrää ja vaikuttavuutta lisätään ja rakennetta kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä espoolaisten kulttuuritoimijoiden kanssa.
Yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehdään myös rakennettaessa kulttuurisen vanhustyön toimintamallia ja kehittämällä Kulttuuriketju-palvelua. Keväällä 2015 Espoossa lanseerattu Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan yhteisöjen asiakkaille. Valtakunnalliseksi toimintamalliksi tarkoitettu Espoon-pilotti päättyy vuoden lopussa. Vuoden 2016 alussa vastuu Kaikukortin paikallisesta koordinoinnista siirtyy Espoossa kulttuurin tulosyksikölle sekä sosiaali- ja terveystoimelle. Kaikukortti-toimintaa on tarkoitus laajentaa ja yhdistää siihen myös vapaaehtoistoimintaan liittyviä tehtäviä, kuten Kulttuurikaveri-toimintaa. 352 Kaupunginkirjasto Kirjasto on yhteisönsä voimavara. Kirjasto tarjoaa tilaa sivistykseen, elämyksiin ja oleskeluun sekä mahdollisuuden törmätä erilaisiin elämäntapoihin ja arvoihin. Kirjasto kantaa yhteiskuntavastuuta painopisteinä lapset ja nuoret, moniarvoisuus, monikulttuurisuus ja heikompien aseman puolustaminen. Moniarvoinen yhteiskunta luo elämälle ja työnteolle hyvät edellytykset. Palveluista kriittisin on aukiolo. Kirjaston palvelut ovat käytettävissä vain, jos tilat pidetään auki. Oppiminen ja monipuolisen oppimisympäristön tarjoaminen ovat kirjaston vahvuuksia. Kirjastossa eri sukupolvet oppivat toisiltaan ja asiakkaat sekä henkilökunta opettavat toisiaan. Sivistystä ei ole ilman tarinoita ja tietoa. Kirjasto toimintakulttuuri on rohkea ja toimintatavat ketteriä. Talous Kaupunginkirjaston talouden kustannuspaineet ovat seurausta Opinmäen oppimiskeskuksen ja Ison Omenan palvelutorin toimintojen käynnistymisestä. Kustannuksia aiheuttaa vähäisessä määrin palveluiden saavutettavuuden lisääminen omatoimiaukiolon avulla, mikä kuitenkin vähentää tarvetta palkata lisähenkilöstöä jatkossa. Kaupunginkirjaston osuus yllämainituista kustannuksista on 500 000 euroa (ilman henkilöstökuluja). Ison Omenan palvelutorin kustannukset koostuvat ns. yhteisistä, pakollisista menoista mm. vahtimestari- ja vartiointi- sekä siivousmenoista. Palvelutori sijaitsee metrokeskuksen yläpuolella. Tilan avaaminen ilman vahtimestareita ja vartiointia tarkoittaa merkittävää turvallisuusriskiä, jota ei voida ottaa. Kaupunginkirjaston talousarviosta ei ole sopeutettavissa yllä mainittua summaa. Vaihtoehtona on, että Ison Omenan kirjasto jää nykyisiin toimitiloihin. Mikäli Kirjasto Omena siirtyy uusiin tiloihin Ison Omenan palvelutorille eikä lisärahoitusta saada, tarkoittaa se 5 7 lähikirjaston lakkauttamista. Henkilöstö tulot 1 041 950 950 970 990 menot 18 932 19 451 19 848 20 088 20 352 kate -17 891-18 501-18 898-19 118-19 362
Kirjastopalveluita tarjoaa aktiivinen ja osaava henkilökunta. Ison Omenan palvelutorille esitetään kahta uutta vakanssia 1.8.2016 alkaen (tietoasiantuntija ja palveluvirkailija), yhteensä 35 000 euroa. Perusteena on metron vaikutus kävijämäärien huomattavaan kasvuun. Lisäksi kehystä kasvattaa kirjastopalveluiden laskennallinen osuus palvelutorin koordinaattorin/johtajan palkkamenoista (28 000 euroa), mikäli johtaja päätetään palkata. Hankkeet Vuonna 2016 Kirjasto Omena siirretään osaksi Ison Omenan palvelutoria. Kirjastopalveluiden osalta investointikustannukset ovat 2,9 milj. euroa. Vuodelle 2016 esitetään neljän lähikirjaston varustamista omatoimikäytön mahdollistavalla laitteistolla (80 000 euroa). Kirjastojen väliset aineistokuljetukset vaativat runsaasti henkilötyötä ja niistä aiheutuu logistisia ostopalvelukustannuksia. Kaupunginkirjasto on käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on tehostaa logistiikkaa sekä parantaa aineiston saatavuutta asiakkaan näkökulmasta. Vuonna 2015 kirjasto osti ns. kellutustoiminnon kirjastojärjestelmään. Toisena isona kokonaisuutena logistista uudistusta halutaan ottaa käyttöön RFIDtunnistustekniikka. Kustannukset laitteistopäivitysten ja aineiston tagittamisen osalta ovat yhteensä 300 000 euroa. Vuosien 2017 2020 esitykset koskevat Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritilan ensikertaista kalustamista, Haukilahden ja Karhusuon lähikirjastojen toimitilojen uudelleenjärjestämishankkeita sekä Tapiolan aluekirjaston siirtämistä uusiin tiloihin ja teknisen laitteiston täydentämistä. Tunnuslukuja Lainauksia 4 084 038 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Lainauk sia/asuk as 15,7 14,8 14,6 14,4 14,2 Käyntejä 3 427 791 3 600 000 3 600 000 3 600 000 3 600 000 Käyntejä/asuk as 12,9 13,3 13,1 12,9 12,7 Verkkokäyntejä (HelMet 8 212 190 8 600 000 8 600 000 8 600 000 8 600 000 k ok onaisuudessaan) Menot euroa/lainaus 4,95 4,86 4,96 5,02 5,09 Kirjastohank innat k pl 65 002 70 000 70 000 70 000 70 000 Aineistomääräraha /asuk as 5,1 5,0 5,0 5,0 5,0 357 Kulttuuri, nettobudjetoidut palvelualueet Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate on -15 076 000 euroa. menot yksiköittäin Tapahtuma- ja k ulttuuripalvelut 8 461 8 376 8 421 8 485 8 557 Kaupunginmuseo 3 695 3 755 3 729 3 769 3 805 Tapiola Sinfonietta 3 848 3 682 3 716 3 771 3 822 menot 16 004 15 813 15 866 16 025 16 184 tulot 1 616 790 790 798 806 Sitova toimintakate -14 388-15 023-15 076-15 227-15 378
Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, varustelusta ja tekniikasta. Lisäksi se vastaa alueellisesta kulttuurityöstä sekä sivistystoimen tapahtumayhteistyöstä tuottamalla ja koordinoimalla suurtapahtumia. Tapahtuma- ja kulttuuripalveluihin kuuluu Espoon Kulttuurikeskus, Sellosali, Näyttelykeskus WeeGee, Kannusali, Karatalo ja Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora sekä alueellinen kulttuurityö ja sivistystoimen tapahtumatyö. Kohderyhmistä keskiössä ovat lapset ja ikäihmiset. Espoo-tarinaan pohjautuvan toiminnan painopisteenä on korkeatasoinen ja monipuolisesti kuntalaisia palveleva tapahtumatarjonta ja kulttuuripalvelut. Palvelut suunnataan erityisesti lapsille ja perheille, maahanmuuttajataustaisille asukkaille sekä ikäihmisille niin, että toiminnassa huomioidaan monimuotoinen Espoo. a kehitetään hakemalla kumppanuuksia ja laajentamalla yhteistyöverkostoja. Konsepteja ja tuotantoja tehdään yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa, poikkihallinnollisesti ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee ja Sellosali Toiminnan tavoitteena on kasvattaa Espoon tunnettuutta korkean profiilin kulttuurikaupunkina tuottamalla kiinnostavia ja monipuolisia ohjelmasisältöjä sekä kehittämällä tapahtumien tunnettuutta ja vetovoimaa. Korkeatasoinen tarjonta on osa Espoo Innovation garden -konseptia ja vahvistaa osaltaan sen toteuttamista. Länsimetron tuloon varaudutaan tapahtumatoiminnassa, kaupungin elävöittämishankkeissa ja tapahtumatyössä sekä niiden markkinoinnissa. Ahertajankulman rakennustöiden vaikutukset WeeGeen toimintaan pyritään ennakoimaan siten, että työmaan räjäytykset eivät vaikuta talon toimintaan ja WeeGeen juhlavuosi 2016 voidaan toteuttaa rakennustöistä huolimatta. WeeGeen juhlavuoden tavoitteena on nostaa näyttelykeskuksen profiilia ja tarjota yleisölle ajankohtaisia ja kiinnostavia sisältöjä. Aluekulttuurityö, Kannusali, Karatalo ja Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora Aluekulttuuritaloissa tehdään jatkossakin laadukasta, matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa eri-ikäisille kuntalaisille. Aluekulttuurityön painopisteet ovat kaupunkitilojen elävöittäminen ja katvealueiden palvelujen saatavuuden lisääminen, Pikku-Auroran meijerin korjaushanke sekä Espoonlahden uudet toimintatilat. Myös seinätön, ns. elävä kaupunkikulttuuri laajentaa toimintaansa ja pyrkii selvittämään kuntalaisten tarpeita entistä paremmin. Tapahtumatoiminnot tulot 1 159 490 490 495 500 menot 8 461 8 376 8 421 8 485 8 557 kate -7 302-7 886-7 931-7 990-8 057
Tapahtumatoimintojen keskiössä ovat Suomi 100 -hankkeen käynnistys Espoossa sekä Espoo-päivän ja elävän kaupunkikulttuurin toimintojen rakentaminen. Myös Länsimetron käynnistymiseen liittyvät tapahtumat ovat tärkeässä osassa. Sivistystoimen sisäisen tapahtumayhteistyön kehittäminen ja koordinointi sekä siihen liittyvien työkalujen rakentaminen ja erikseen sovittujen suurtapahtumien tuottaminen jatkuvat. Itsenäisyyspäivän konsertin streamaus sekä Jääpuutarha-tapahtuman streamaus Liinun ja Tapiola Sinfoniettan kanssa toteutetaan pilotteina. Talous Lähivuosien investoinnit keskittyvät tapahtumatoiminnan sekä näyttämö- ja esitystekniikan ylläpitoon. Palvelualue toimii nettobudjetissa ja hyödyntää toiminnasta saatavia käyttökorvauksia sekä lipputuloja omassa toiminnassaan. Suomi 100 -hankkeen koordinointi ja vuoden 2017 markkinointi vaativat varautumista. Henkilöstö Henkilöstön koulutuksessa keskitytään asiakaskokemusten ja toimintatapojen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Tunnuslukuja TOT 2014 TAE 2015 TAE 2016 2 017 2 018 Kävijät Näyttelykeskus WeeGee 321 722 230 000 270 000 250 000 250 000 Espoon kulttuurikeskus 176 686 170 000 170 000 170 000 170 000 Sellosali 41 719 43 000 45 000 45 000 45 000 Alueelliset kulttuurupalvelut yht. 71 218 81 300 81 300 82 600 83 900 Karatalo 33 600 38 000 38 000 38 000 38 000 Taidetalo Pikku-Aurora 14 474 13 300 13 300 13 600 13 900 Kannusali 8 978 20 000 20 000 21 000 22 000 Seinätön aluetyö ja projektit 14 166 10 000 10 000 10 000 10 000 Tapahtumat 36 500 60 000 60 000 60 000 60 000 Kaupunginmuseo tulot 105 75 75 75 75 menot 3 695 3 755 3 729 3 769 3 805 kate -3 590-3 680-3 654-3 694-3 730 Kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa espoolaiseen historiaan ja kulttuuriperintöön liittyviä palveluita toimipisteissään. Museo tuo historian voimavaraksi nykypäivään ja rakentaa vuorovaikutteisesti espoolaista identiteettiä niin nykyisille kuin tuleville espoolaisille. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain kulttuuriympäristöviranomaisena.
Museon toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan osana Espoo-tarinaa ja museon kansainvälinen toiminta suunnitellaan pitkäjänteisesti. Vuonna 2016 päivitetään kokoelmapoliittinen ohjelma, otetaan käyttöön vuonna 2015 valmistunut tutkimus- ja julkaisupolitiikka sekä aletaan laatia näyttely- ja yleisöpoliittisia ohjelmia, jotka integroidaan osaksi toimintakokonaisuutta. Kansainvälinen, Rooman Colosseum-museon kanssa yhteistyössä tuotettu Gladiaattoritnäyttely Näyttelykeskus WeeGeen KAMU-näyttelytilassa jatkuu maaliskuuhun 2016 asti, samoin lapsille ja nuorille suunnattu museopedagoginen näyttelyohjelma. Vuonna 2016 käynnistyy paikallista identiteettiä vahvistava, Kauklahden lasitehdasta käsittelevä suurnäyttely ja sen ohjelmisto. vuonna toteutetaan myös aiheeseen liittyvä julkaisu. Pentalan saaristomuseon avaamiseksi kesällä 2018 vaadittavia toimenpiteitä ja tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa jatketaan. Talomuseo Glimsin perusnäyttely avataan uusittuna yleisölle ja toimintaa kehitetään. Alueelle tarvittavan kävijäkeskuksen hankesuunnittelua jatketaan. Osana valtakunnallista TAKO-tallennusprojektia museo tallentaa espoolaista saaristoelämää ja peliteollisuutta. EMMAn kanssa valmistellaan yhteisen kokoelmakeskuksen hankesuunnitelmaa. Kauko-kokoelmahallintajärjestelmää kehitetään ja museokokoelman aineistoa siirretään valtakunnalliseen Finna-kokoelmahallintajärjestelmään. Talous Pentalan saaristomuseon valmistelu luo taloudellista painetta uuden toiminnan vaatiman työmäärän takia kokoelmatyöhön ja tutkimukseen, toiminnan suunnitteluun ja konservointiin. Koska tarvittava uusi vakanssi ei toteutune toimintavuonna, on asia hoidettava projektiluonteisesti. Museon monipuolisen ja julkisuuskuvaa tukevan tulonmuodostuksen kehittämistä jatketaan. Investoinnit Museon investoinnit kohdistuvat tulevan saaristomuseon tarpeisiin, KAMU-näyttelytilan tekniseen uudistukseen ja Glimsin Pikkutuvan palauttamiseen yleisötoimintaan. Henkilöstö Henkilöstöresurssien käyttö ja lisätarve erityisesti uuden saaristomuseon suhteen pyritään ratkaisemaan talouden antamissa rajoissa. Henkilöstön työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota, ja uusia johtamiskäytäntöjä kehitetään tätä tukemaan. Henkilöstön osaamista kehitetään museoalan ja kaupungin koulutuksissa.
Tunnuslukuja Museo- ja näyttelyk ävijöitä 50 265 69 000 69 000 69 000 69 000 Asiantuntijapalvelut 445 500 500 520 550 (ark isto, neuvonta ym.), asiakkaita Lapsia ja nuoria museo- 20 538 23 000 23 000 23 050 23 100 pedagogisessa toiminnassa Museok ok oelmien 247 816 250 500 250 500 250 600 250 700 k ok onaismäärä Opastusten luk umäärä 1 445 1 900 1 900 1 910 1 920 Viranomaislausunnot 63 75 75 75 75 Kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta ja säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä levyttää suomalaisille ja ulkomaalaisille levy-yhtiölle. Lisäksi orkesteri tekee lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua monipuolista konsertti- ja kulttuurikasvatustoimintaa. Orkesteri toimii laajassa yhteistyöverkostossa pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijoiden ja festivaalien kanssa. Orkesteri toteuttaa tehtäväänsä espoolaisen kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taide-elämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä huippusolisteja ja -kapellimestareita sekä esiintymällä ulkomailla Espoon edustajana. Vuosittain järjestetään 50 konserttia, joista 44 Espoossa. Vuonna 2016 ulkomaiset konsertit suuntautuvat Hong Kongiin ja Macaoon. Kotimaassa esiinnytään pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Lisäksi järjestetään 50 matalan kynnyksen tilaisuutta, joissa muusikot ja yleisö kohtaavat. Näitä ovat kouluvierailut, KULPS!-konserttien oheistapahtumat, neuvola-, palvelutalo-, sairaala- ja päiväkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset ja taiteilijatapaamiset. Talous tulot 352 225 225 228 231 menot 3 848 3 682 3 716 3 771 3 822 kate -3 496-3 457-3 491-3 543-3 591 Talouden ja tuottavuuden parantamiseen liittyy tulojen lisääminen. Pääsylipputulojen kertymää kasvatetaan korottamalla maksullisten tilaisuuksien hintoja ja kasvattamalla kuulijamääriä. Myös muita tuloja lisätään etsimällä uusia yritysyhteistyökumppaneita ja hakemalla apurahoja. Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Soinnillisesti erityisen vaativia tehtäviä varten on hankittu joitakin arvosoittimia ja jousia. Tätä toimintaa pyritään jatkamaan.
Henkilöstö Tapiola Sinfoniettan johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vuonna 2015 työstetyn strategian mukaisesti. Työnkuvien selkeyttämistä ja prosessikuvauksien tarkentamista jatketaan. Henkilöstön keski-ikä on nyt 47,6 ja suunnittelukauden aikana varaudutaan ikärakenteesta johtuviin haasteisiin. Kokouskäytännöt, kehityskeskustelut ja säännöllisen vuorovaikutuksen muodot on määritelty toimintaohjeessa. Orkesterin taiteellisen tason ylläpidon ja kehittämisen sekä muusikoiden ikääntymisen aiheuttamat muutokset edellyttävät tulevaisuudessa useamman lisävakanssin saamista orkesteriin. Tunnuslukuja TOT 2014 MTA 2015 TAE 2016 2 017 2 018 Varsinaisia konsertteja 57 48 50 51 52 - Espoossa 52 42 44 45 46 - muualla Suomessa 5 2 2 2 2 - ulkomailla 1 4 4 4 4 Muita tilaisuuksia 57 50 50 50 50 Levytyksiä 1 3 3 3 4 Kuulijoita yhteensä 31 236 45 000 38 000 39 000 40 000 - lapset ja nuoret 3 760 6 000 5 000 5 500 5 600 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 570 630 650 660 665 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 20 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 5 3 3 3 4 Orkesterikustannukset euroa/asukas 13,77 13,90 13,76 13,71 13,64 Kulttuurilautakunnan investointiesitys 95 koneet ja kalusto Vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman investointiosa (1 000 eur) Kust. arvio Ennen 2016 2016 2017 2018 2019 2020 9535 Kulttuuriltk Me 15 970 2 316 4 112 1 177 5 025 815 2 525 99070 Kirjasto Me 11 254 1 674 2 900 380 4 200 100 2 000 99071 Kulttuurikeskus Me 1 316 220 184 257 200 285 170 99072 Näyttelykeskus WeeGee Me 250 15 15 65 50 20 85 99073 Sellosali Me 1 000 145 160 155 165 220 155 99074 Kaupunginmuseo Me 750 160 200 150 80 80 80 99075 Kaupunginorkesteri Me 500 0 250 250 99078 Alueelliset kulttuuripalvelut Me 600 102 103 170 80 110 35 Investointiesitys 95 koneet ja kalusto on käsitelty kulttuurilautakunnassa 9.6.2015. Vastaus: Vammaispoliittisen ohjelman pilottien toteutus Kulttuurin tulosyksikön osuus, kaupunginkirjasto: Viihdytään kirjastossa Viihdytään kirjastossa -hankkeen tavoitteena on madaltaa vammaisten ihmisten kynnystä käyttää kirjaston palveluita. Hanke toteutetaan yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Menetelminä käytetään kokeilemalla kehittämistä ja kevyitä pilotteja. Syksyllä 2014 järjestettiin sivistystoimen edustajien, vammaisasiamiehen ja vammaisneuvoston puheenjohtajan yhteinen tapaaminen.
Viihdytään kirjastossa -hankkeen toimenpiteet kuuluvat Kirjasto kuuluu kaikille - hankkeen alaisuuteen. Hankkeen puitteissa on tiivistetty yhteistyötä muun muassa Celian ja Viittomakielisen kirjaston kanssa. Lisäksi on järjestetty kaksi vammaisille suunnattua asukastilaisuutta. Kehitysvammaiset vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat ovat neuvoneet kirjaston asiakaspalvelijoita. Kirjasto kuuluu kaikille -hanke sai kunniamaininnan Espoon Vuoden esteetön teko -kilpailussa elokuussa 2015. Viihdytään kirjastossa -hankkeen vuoden 2016 päätoimenpiteenä järjestetään Sellon kirjastossa 23.1. matalan kynnyksen lauantaitapahtuma, jossa tarjotaan espoolaisille, vammaisille kulttuurin harrastajille esiintymismahdollisuuksia ja esitellään kaupungin vapaaaikapalveluita. Tapahtuma järjestetään yhdessä vammaisjärjestöjen, vammaisasiamiehen ja tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa. Loppusyksylle 2016 harkitaan lisäksi kulttuuritapahtumaa Ison Omenan palvelutorille yhdessä jonkin vammaisjärjestön kanssa.