Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan loppulausunto

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan loppulausunto Asia L12 / 1806 AYY vastaan KY-säätiö Asianajaja Jouko Huhtala OTM Heidi Paananen 1

Loppulausunnon sisältö 1. Aluksi 2. Tosiseikasto ja esitetty näyttö 3. AYY:n kanneperusteet 4. AYY:n vaatimukset 5. AYY:lla on asialegitimaatio 6. AYY on reklamoinut ja esittänyt vaatimuksensa oikeassa ajassa 7. Käräjäoikeudella on asiallinen toimivalta 8. Hallintotuomioistuinten antamista ratkaisuista 2

1. Aluksi KY:n ja KY-säätiön tarkoitus säätiöinti- ja lahjoitusjärjestelyssä on moitittava KY:n ja KY-säätiön menettely säätiöinti- ja lahjoitusjärjestelyssä on ollut moitittava KY ja KY-säätiö toimivat tietoisesti ja harkitusti Säätiöinti- ja lahjoitusjärjestely tapahtui AYY:n vahingoksi 3

2.Tosiseikasto ja esitetty näyttö 4

2.1 Säätiöinnin ja lahjoitusten tarkoitus 5

KY:n ja KY-säätiön tarkoitus (1) 1. KY:n ja KY-säätiön tarkoitus oli kiertää yliopistolain voimaanpanolain (559/2009) 8 : Lahjakirjojen ehdollisuus: KY lakkaa yliopistolain uudistuksen seurauksena (K1(a-e)) KY:n tekemä ja teettämä valmistelu perustui KY:n lakkaamiseen (K4(a-d) Halilan, Viertolan, Tuorin ja Mäenpään asiantuntijalausunnot, K13 Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n muistio 5.3.2008) Lahjoituksia ei olisi tehty ilman lakiuudistusta (Stenbäck) Aito tahto lahjoittaa puuttui; lahjanlupausta ei voi perua, vaikka lakiuudistus olisikin peruuntunut (Parpala) 6

KY:n ja KY-säätiön tarkoitus (1) Voimaanpanolain 8 :n sisältö oli selvä ja KY:n tiedossa: Tarkoitus oli yhdistyä yhdeksi ylioppilaskunnaksi, jolle vanhojen ylioppilaskuntien koko varallisuus siirtyy, ja KY oli tästä tarkoituksesta tietoinen (Nurmi) Tapaamiset vuonna 2008 osoittavat, että KY oli tietoinen lainsäätäjän tarkoituksesta (K38, K39, K40, K41) Nurmen kanta oli selvä (tapaaminen 15.4.2008, K41) (Halila) OPM:n virkamiesten kanta oli yhtenevä (Nurmi) Voimaanpanolain 8 sisältö ei muuttunut lainvalmistelun aikana (Nurmi) KY tiesi tämän: K7 Luonnos KY:n tulevaisuushanketta koskevasta esityksestä 15.10.2008 tai 22.10.2008 (V38), s. 14 OPM:n kanta ei ole muuttunut [---] 7

KY:n ja KY-säätiön tarkoitus (2) 2. KY:n ja KY-säätiön tarkoitus oli perustaa varjoylioppilaskunta AYY:n rinnalle: K15 sivu 17: Toimintojen asteittainen siirto säätiöön ja yhdistykselle Uusi oikeushenkilö jatkamaan KY:n aatteellista toimintaa (L. Männistö) KY:n toiminta jäsenten näkökulmasta jatkuisi sellaisenaan (Stenbäck) KY halusi säilyttää oman ylioppilaskuntansa yhdistyksen ja säätiön kautta (Hyrkkö) Jäsen ei näe KY-Yhdistyksen kohdalla eroa vanhaan KY:hyn (Parpala) 8

KY:n ja KY-säätiön tarkoitus (2) Tämä tarkoitus oli moitittava muun muassa, koska: Yliopistolla on vain yksi ylioppilaskunta ja näin on ollut sekä vanhan että uuden lain alla (Nurmi, HE 7/2009 vp) Automaatiojäsenyyden turvaaminen uudessa laissa edellyttää myös sitä, että ylioppilaskunnan tehtävät hoidetaan keskitetysti yliopistossa yhden ylioppilaskunnan toimesta. (K3 Hallitusneuvos Eerikki Nurmen lausunto 13.10.2008) Tätä ei voi kiertää ulkoistamalla erillislainsäädäntöön perustuvan julkisoikeudellisen ylioppilaskunnan tehtäviä yksityiselle toimijalle (Nurmi, yliopistolain 46 4 mom) 9

KY:n ja KY-säätiön tarkoitus (3) 3. KY:n ja KY-säätiön tarkoitus oli vahingoittaa AYY:tä: KY:n suuremman suhteellisen varallisuuden turvaaminen ja sen kohdistaminen hyödyttämään kyltereitä (Halila) Todennäköisesti lahjoituksia ei olisi tehty, jos AYY ei olisi syntynyt (J. Männistö) Tarkoitus varmistaa KY:tä lähellä olevien tahojen hallintaoikeus omaisuuteen siten, että AYY ei voi käyttää sitä (Nurmi) AYY jatkoi KY:n toimintaa, mutta huonommat toimintaedellytykset (Halme) 10

KY:n ja KY-säätiön tarkoitus (3) Oli selvää, että 42,75 miljoonan euron puuttuminen AYY:ltä vaikuttaisi negatiivisesti sen toimintaan, minkä KY tiesi Lahjoitukset pakottivat AYY:tä supistamaan toimintaansa odotetusta: Vuosibudjetti 2010 jouduttiin pienentämään heti alkuvuodesta (Halme, Hyrkkö) Jäsenmaksut nousivat (Halme), nousivat kyltereille 26 eurosta 56 euroon (Hyrkkö) Edustustoiminta kutistui (Halme), edunvalvontaresurssit supistuivat, muun muassa ei enää varaa toimintasihteerin joka kampukselle (Hyrkkö) Liikuntasubventioista jouduttiin luopumaan 2010, kulttuuritoiminta-avustuksia ei pystytty myöntämään samoin kuin KY:ssä, tilavuokria jouduttu nostamaan merkittävästi viime vuosina (Hyrkkö) 11

2.2 Säätiöinnin ja lahjoituksien valmistelussa ja toteuttamisessa käytetty menettely 12

KY ja KY-säätiö pyrkivät estämään KY:n jäsenten valitukset Tarkoitus estää jäsenvalitukset on näytetty toteen: TKY olisi masinoinut KY-jäsenen valittamaan (Kääriä) Prosessi voisi keskeytyä valitukseen (Stenbäck) Valitusmahdollisuus ja sen seuraukset tiedostettiin (Telkkä) Pelättiin jonkinlaista väliintuloa (Myllymäki) Tiedossa oli, että TKY yrittäisi haitata prosessia, kenties TKY-taustaisen KYjäsenen kautta (Parpala) Salaaminen perustui KY:n etuun, siltä osin kun muistaa asian (Paukkeri) KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet tiesivät, mikä voisi olla jäsenvalitusten vaikutus hankkeeseen (K13 Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n muistio 5.3.2008, ks. myös K15 s. 27) Pelkona oli mm. viive säätiön perustamisessa (PRH) (K13 sivu 4) Pelkona oli myös, että omaisuuserät ehtisivät siirtyä AYY:lle lainsäädännön perusteella, ennen kuin KY ja KY-säätiö olisivat ehtineet toteuttaa järjestelyn (Myllymäki) 13

Salaaminen Säätiöinti- ja lahjoitushanke valmisteltiin salassa välttäen päätöksentekoa Reunaehtotyöryhmän ja tulevaisuustyöryhmä eivät virallisia toimielimiä (Telkkä, Stenbäck ym.), joten mahdollistivat hankkeen valmistelun salassa ilman päätöksentekoa Vrt. Jerkku: taloustoimikunta ei toimivaltainen asiassa, koska hanke niin poikkeuksellinen Hallitukselle korostettiin, että säätiöinti- ja lahjoitushanke on pidettävä salassa, ei muista päätöksiä liittyen säätiöintiin (Myllymäki) 14

Salaaminen (jatkuu) Salassapitopäätökset eivät olleet perusteltuja Salassapitopäätöksiä ja päätöksiä käsitellä asioita suljetuin ovin ei perusteltu (K12, K14, K25, K32, K33) KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet eivät pystyneet kertomaan perusteltua salassapitointressiä (J. Männistö, Kääriä, L. Männistö, Stenbäck, Telkkä, Parpala, Jerkku, Paukkeri, Myllymäki) Jäsenille ei kerrottu, miksi asioita salattiin (Väisänen) Vrt. myös julkisuuslain täysin erilainen lähtökohta salassapitoon Liite E Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2556, annettu 16.10.2009, s. 15: Julkisuuslaki ei tunne mahdollisuutta julistaa asiakirjoja salaisiksi. Viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä. 15

Salaaminen (jatkuu) KY:n jäsenen näkökulmasta pöytäkirjat olivat harhaanjohtavia K14 Edustajiston pöytäkirja 21.2.2008, Seniorikilta ry:lle myönnetyn tuen käyttötarkoitus vrt. K16, Telkän esitys 21.2.2008 Myllymäki: todellinen käyttötarkoitus salattiin Paukkeri: alumnitoiminta heikkoa, siksi haluttiin tukea Seniorikiltaa Väisänen: ei tiennyt KY:n jäsenenä, että tukeen liittyy säätiöintihanke, sai tiedon säätiöstä syyskuussa 2008 KY:n jäsen ei saanut haltuunsa hankkeen kannalta relevantteja materiaaleja, jotka oli liitetty mm. edustajiston pöytäkirjoihin K25 Edustajiston pöytäkirja 30.10.2008, relevantit liitteet julistettu salaisiksi (esim. lahjakirjat, asiantuntijalausunnot ja asiantuntijamuistiot) Väisänen kertonut, että liitteet eivät tulleet kokouskutsun mukana, eivät olleet KY:n nettisivuilla eikä niitä saanut pääsihteeri Kääriältä kirjallista pyyntöä vastaan 16

Salaaminen (jatkuu) KY:n jäsen sai tiedon valmistelukuluiltaan mittavasta järjestelystä hyvin myöhään KY:n jäsenet tulivat tietoiseksi lahjoitussuunnitelmista epämääräisellä tasolla vasta 7.10.2008 (V26b) ja 27.10.2008 (V28b) ja tarkemmin vasta 30.10.2008 (V29) (myös Väisänen) Huomioitava, että Väisänen todella yritti päästä selville hankkeesta mitä tiesi rivijäsen? Nurmi kertoi, että ei saanut perehtyä kunnolla asiantuntijalausuntoihin KY onnistuikin salaamistavoitteessaan ainakin osittain, koska Väisänen kertoi, että hallintovaikutuksen tekemistä huomattavasti vaikeutti puuttuvat asiakirjat 17

Salaaminen (jatkuu) Paitsi että KY pyrki estämään jäsenvalitukset, se pyrki myös vaikeuttamaan AYY:n mahdollisuutta selvittävää tapahtumien kulku: Asiakirjoja myös tuhottiin vuodenvaihteessa 2009-2010 poikkeuksellisesti ja merkittävissä määrin Väisänen, Halme ja Hyrkkö kertoivat huomattavasta määrästä asiakirjoja, jotka oli poistettu KY:n verkkolevyltä vuodenvaihteessa 2009-2010 (Halme arvioi, että kyseessä oli parituhatta tiedostoa) Halme kertoi, että ainoastaan säätiöinti- ja lahjoitushankkeeseen liittyviä asiakirjoja oli poistettu verkkolevyltä huomauttaen, että mukana oli materiaalia jopa 1990-luvulta KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet eivät pystyneet uskottavasti perustelemaan, miksi mittava määrä hankkeeseen liittyviä asiakirjoja oli poistettu (erityisesti J. Männistö) 18

Bulvaanin käyttö Seniorikilta ry perusti KY-säätiön KY:n toimesta ja KY:n lukuun KY valitsi säätiön perustajan (K9 Projektisuunnitelma 4.2.2008, sivu 11) Säätiön tosiasiallinen perustaja oli KY (K11 sivu 8 ( Seniorikillan handlaaminen, vrt. myös Halila) Syy tälle oli estää KY:n jäsenistön valitukset säätiön perustamispäätöksestä (K13 Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n muistio 5.3.2008, sivu 4, Väisänen) Seniorikilta ry:n valinta säätiön perustajaksi tehtiin tietoisesti (K11 sivu 8, K16) Jerkku kertoi, että Seniorikilta pyrkii kylteritoiminnan edistämiseen Rahaliikenne KY:n, Seniorikilta ry:n ja KY-säätiön välillä kesällä 2008 on riidatonta (lisäksi K35, K36) KY antoi siis 100.000 euroa vain säädepääomaan käytettäviksi 19

Lahjanantajan ja lahjansaajan puolella toimivat samat henkilöt On riidatonta, että KY-säätiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ovat vuosina 2008 ja 2009 samanaikaisesti toimineet myös KY:n edustajiston, hallituksen ja/tai taloustoimikunnan varsinaisina tai varajäseninä Hankkeen keskeisiä henkilöitä KY:n puolella olivat Kimmo Kääriä, Kirsti Jerkku, Katariina Kyckling (Telkkä), Kasper Stenbäck, Iivo Paukkeri, Tuuli Ylinen, Jenni Laakso (Männistö) (K15 sivu 15) KY:n säätiön hallitukseen rekisteröitiin 3.9.2008 Jenni Männistö, Tapani Väljä ja Lasse Männistö (K34), Paukkeri kertoi olleensa KY-säätiön hallintoneuvoston jäsen 2008 ja sen puheenjohtaja 2009 Seniorikillassa Senioriraadin jäseninä toimivat vuonna 2008 Kirsti Jerkku, Kimmo Kääriä, Iivo Paukkeri ja Katariina Telkkä (K50 sivut 1 ja 2, K2 Erityistarkastusraportti 18.6.2010, taulukko päätöksentekijöiden esteellisyydestä, s. 28) Lahjakirjat allekirjoitti KY:n puolesta Kirsti Jerkku ja Kimmo Kääriä ja KYsäätiön puolesta Jenni Männistö ja Tapani Väljä (K1(a-e)) 20

KY:n lobbaus oli poikkeuksellista KY:n harjoittama lobbaus ei ollut tavanomaista ja liittyi omaisuuskysymykseen Tästä kertoo useat tapaamiset yliopistolain uudistuksesta vastanneiden virkamiesten ja asiaan liittyvien asiantuntijoiden kanssa (K26 tapaamisluettelo, K38, K39, K40, K41, K42, K43, K44, K45, K46, K47) Tapaamismuistiot kertovat, että KY pyrki vaikuttamaan nimenomaan omaisuuskysymykseen Tämän vahvisti myös Nurmi Tavanomaiseen opiskelijalobbaamiseen ei kuulu asiamiehen käyttö (K38) KY:n lobbaus ei onnistunut, sillä yliopistolaki ja sen voimaanpanolaki tulivat voimaan kaavaillun mukaisina HE 7/2009 vp, jonka lähtökohta oli lakkaavien ylioppilaskuntien omaisuuden siirtyminen kokonaisuudessaan AYY:lle, annettiin eduskunnalle 20.2.2009 hallitusneuvos Eerikki Nurmen esittelemänä KY oli tapaamisten myötä luonnollisesti erittäin tietoinen tulevasta lainsäädännöstä 21

KY ja KY-säätiö toimivat vastoin OPM:n kantaa, josta olivat tietoisia Tapaamismuistiot (K38, K39, K40, K41) osaltaan kertovat, että KY tiedosti OPM:n kannan Vrt. myös K15 KYH Tulevaisuuskoulutus 21.1.2009 s. 26 OPM indikoinut jo syksyllä 2007 virkamiestasolla, että tukevat vain ratkaisua, jossa koko omaisuus menee yhteen Nurmi kertoi, että tarkoitus oli perustaa yksi uusi ylioppilaskunta, joille vanhojen ylioppilaskuntien koko varallisuus siirtyy Nurmi mainitsi perusteluna ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden (tarve pitää jäsenmaksu kohtuullisena) ja opiskelijoiden edustuksen turvaamisen Nurmi kertoi, että ylioppilaskunnat syntyvät, yhdistyvät ja lakkaavat vain lailla, ja että uudella ylioppilaskunnalla tulee olla ne toimintaedellytykset, jotka edeltäjillä oli Nurmi kertoi, että muitakaan kuin julkisoikeudellisia tehtäviä ei saa siirtää, koska yliopistolain (558/2009) 46 :n 4 mom. määräys ylioppilaskunnan omaisuudesta estää tämän, ja huomautti erosta minimitoiminnan ja tehokkaan toiminnan välillä Nurmi kertoi, että lahjoitettavan omaisuuden määrän kasvaessa astutaan yhä enemmän eduskunnan varpaille Halila kertoi, että Nurmen kanta oli selvä (tapaaminen 15.4.2008, K41) Nurmi kertoi, että kanta oli OPM:n yhteinen 22

KY ja KY-säätiö toimivat vastoin TKY:n kantaa, josta olivat tietoisia TKY ilmoitti KY:lle, että sen mittava omaisuus siirtyy sellaisenaan AYY:lle (K21, Stenbäck, Halme) TKY ilmoitti KY:lle vastustavansa KY:n suunnittelemia lahjoituksia ja edellyttävänsä, että KY myös jättää uudelle ylioppilaskunnalle omaisuutensa kokonaisuudessaan (K54, Stenbäck, Halme) Sovintosopimusluonnosta ei voida tulkita TKY:n hyväksynnäksi lahjoituksille edes tietyssä mittakaavassa, sillä TKY ei katsonut voivansa hyväksyä ko. sopimusta (K54, K20 liite 3, Halme) Killat / TTER eivät mitenkään vertailukelpoisia (Halme, Hyrkkö) 23

Järjestely toteutettiin pelkän ponnen perusteella Toteutustapa oli tietoinen valinta K13 Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n muistio 5.3.2008 Päätöksentekoa vältettiin mahdollisimman pitkälle, jotta myös valituksilta vältyttäisiin (K15) Mittavan järjestelyn perustana oli pelkkä ponsi L. Männistö: ponsi oli varautumista eri vaihtoehtoinen, ei päätös suuntaan eikä toiseen Stenbäck kertoi, että kyseessä oli poikkeuksellinen hanke Jerkku vahvisti, että hanke on aiheuttanut KY:lle mittavat kulut (esim. 304.000 euroa vuonna 2008, K17, tilinpäätös 2008, tilintarkastajan yhteenveto s. 3) 24

KY antoi väärän tiedon lahjoitetun omaisuuden todellisesta arvosta KY antoi 30.10.2008 tiedotteen, jonka mukaan se siirtää AYY:lle asuntonsa ja MEUR 4,5 edestä rahasto-osuuksia (K51) Tiedotteesta puuttuu seuraavat tiedot, joiden puuttuminen tekee siitä harhaanjohtavan: asuntoloihin kohdistuu n. MEUR 27,4 edestä velkaa (K2) AYY:lle siirtyvien asuntoloiden käyttöä, luovutusta ja tuottoa rajoittaa korkotukilaki (Jerkku) KY lahjoitti 55 prosenttia omaisuudestaan KY-säätiölle (K2) KY lahjoitti KY-säätiölle omaisuutensa parhaiten tuottavan osan (Rehn, Väljä) Koska tiedotteessa oli kyse asuntoloista varallisuuseränä, nettoarvon käyttö niiden kohdalla olisi antanut oikean kuvan AYY:lle jäävästä omaisuudesta (vrt. Jerkku, Väljä) Tiedote antoi KY:n jäsenistölle väärän kuvan AYY:lle siirtyvän omaisuuden arvosta ja järjestelyn kohtuullisuudesta 25

KY pani lahjoitukset täytäntöön ennen kuin lahjoituspäätös oli lainvoimainen Asiassa on riidatonta, että KY on tehnyt escrowsopimuksen Helsingin kauppakamarin kanssa 21.12.2009, kun taas lahjoituspäätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi KHO:n annettua päätöksensä 31.12.2009 (lisäksi K18 ja liite C) Lisäksi escrow-tilille tallettamiseen liittyvästä päätöksestä ei ollut vielä kulunut edellytetty 30 päivää (KY:n taloustoimikunta 14.12.2009, KY:n hallitus 18.12.2009, KY:n edustajisto 29.12.2009) Varallisuus talletettiin escrow-tilille 29.12.2009 (K18) Lahjoitukset pantiin siis täytäntöön, ennen kuin lahjoituspäätös oli saanut lainvoiman 26

KY ja KY-säätiö tiedostivat hankkeen oikeudelliset riskit K13 Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n muistio 5.3.2008 Useat asiantuntijatapaamiset (K38, K39, K40, K41, K42, K45, K46 ja K47, jossa pohdittu mm. esteellisyysproblematiikkaa) toivat oikeudelliset ongelmat KY:n ja KY-säätiön tietoon OPM:n virkamiehet varoittivat KY:n puolesta toimineita monta kertaa (Nurmi) Koska samoja toimijoita vaikutti lahjanantajan ja lahjansaajan puolella, KY-säätiö oli tietoinen kaikesta mistä KY:kin 27

2.3. Lahjoitetun omaisuuden arvoon liittyvistä kysymyksistä 28

Lahjoitetun omaisuuden arvo päätöksentekohetkellä 30.10.2008 KY:n omaisuuden nettoarvo ennen lahjoituksia oli n. 73 miljoonaa euroa (K2, Rehn) KY lahjoitti KY-säätiölle noin 55 prosenttia tästä varallisuudestaan (käypä arvo MEUR 42,75) (K2, Rehn): Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ja Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n koko osakekannat, arvo n. MEUR 24,5 Rahasto-osuuksia, arvo n. MEUR 23,9 Lainasaamisia, arvo n. MEUR -6,2 Irtainta omaisuutta, arvo n. MEUR 0,55 KY:lle jäi siis velatonta omaisuutta n. MEUR 30,25 Tästä omaisuudesta vain n. MEUR 4,5 rahasto-osuuksina ja loput n. MEUR 25,75 asuntolakiinteistöinä, joiden käyttöä, luovutusta ja tiuottoa rajoittaa korkotukilaki 29

Lahjoitetut omaisuuserät olisivat olleet erittäin tärkeitä AYY:n toiminnalle Omaisuuserien lahjoittaminen heikensi AYY:n kykyä toimia jäsenkuntansa eduksi: Jäsenmaksuilla KY pystyi kattamaan enintään 9,4 prosenttia toimintakustannuksistaan (K2, Rehn) AYY:lle siirtynyt omaisuus oli pitkälti laadultaan sellaista, jota ei voi käyttää AYY:n toiminnan kulujen kattamiseen (asuntolakiinteistöt) Tuotto per annum n. 150.000 euroa (K22) Sijoitusomaisuutta, jota / jonka tuottoa voitaisiin käyttää AYY:n toiminnan kulujen kattamiseen, jäi KY:lle lahjoitusten jälkeen ainoastaan 4,5 miljoonaa euroa Halme ja Hyrkkö kertoivat, että AYY:n toimintaa jouduttiin supistamaan lahjoitusten johdosta (ks. myös kalvo nro 11) Stenbäck totesi, että omaisuuden odotettu tuotto oli tärkeä kysymys jo vuonna 2008 käydyissä sovintoneuvotteluissa 30

AYY on reklamoinut lahjoituksista ja eikä ole viivytellyt tämän riidan vireillepanossa AYY on kuitenkin reklamoinut KY:n tekemien lahjoitusten pätemättömyydestä TKY päätti varhain, eikä pitänyt salassa, että sen koko omaisuus siirtyisi AYY:lle (K21) TKY tiedotti KY:lle, että ei hyväksy säätiöintiä 28.10.2008 (K54) TKY tiedotti KY:lle, että ei hyväksy sovintosopimusluonnosta 29.10.2008 (K20) KY:n tilinpäätöksen 31.12.2009 liitetiedoissa on jo maininta, että AYY katsoo lahjoitukset pätemättömiksi (K17) Tarkempien selvitysten jälkeen AYY vetosi lahjoitusten mahdolliseen yksityisoikeudelliseen pätemättömyyteen kirjoittaessaan KY-säätiölle 7.5.2010 (K24) AYY lähetti vielä tarkemman vaatimuskirjeen 30.8.2010 (K24) 31

AYY ei ole viivytellyt kanteen nostamisessa AYY laittoi vireille tämän riita-asian 11.1.2012 AYY pystyi aloittamaan KY:n ja KY-säätiön toimien selvittämisen vasta 1.1.2010 AYY edelleen ilmoitti KY-säätiölle 7.5.2010, että se selvittää lahjoitusten mahdollista pätemättömyyttä Vuonna 2011 odotettiin hallinto-oikeuksien ratkaisuja (Halme, Hyrkkö) Vuoden 2011 loppupuolella käytiin sovintoneuvotteluja (Halme, Hyrkkö) 32

Palautettavan omaisuuden arvo per 31.12.2009 Lahjoitetun omaisuuden arvo on laskettava KY-säätiön tilinpäätöksen tase-erittelyn pohjalta per 31.12.2009, jolloin lahjoitettu omaisuus siirtyi KY-säätiön taseeseen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n (0200230-9) koko osakekanta 1 7000, arvo n. MEUR 14.96 (Rehn, Väljä) Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n (1903328-3) koko osakekanta 1 3062, arvo n. MEUR 2.77 (Rehn, Väljä) Rahasto-osuuksia, arvo yhteensä n. MEUR 23.9, mikä riidatonta Lainasaamisia, palautettava arvo 0, koska niitä ei tule vähentää Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ja Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n osakkeiden arvosta (Rehn, Väljä) Mikäli vastoin AYY:n kantaa ne vähennettäisiin näistä arvoista, niiden arvot ovat AYY:n vaatiman mukaiset Palautettava kokonaisarvo lahjoitetulle omaisuudelle on siis MEUR 41.63 33

Palautettavan omaisuuden tuotto Maltillinen vuosituotto kahden sijoituskiinteistöyhtiön Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n ja Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n osakkeille on 3,5 % ( Rehn) Maltillinen vuosituotto lahjoitetuille rahastoosuuksille on 3,5 % (Rehn) 34

AYY:n kanneperusteet tosiseikaston tukemana 35

Lahjoitukset tehtiin olosuhteissa, jotka tekevät lahjoituksiin vetoamisesta kunnianvastaista ja arvotonta (OikTL 33 ) Seuraavat toteennäytetyt seikat tukevat väitettä, että KY-säätiön vetoaminen lahjoituksiin on kunnianvastaista ja arvotonta: KY:n ja KY-säätiön moitittava tarkoitus (ks. kalvot 6-11) KY:n ja KY-säätiön moitittava menettely (ks. kalvot 13-27 ja 29) Pyrkimys estää KY:n oman jäsenistön valitusoikeuden käyttö Perusteeton salaaminen Itsekontrahointi ja edustusvallan yhtyminen KY:n ja KY-säätiön tietoisuus hankkeen moitittavuudesta Piittaamattomuus TKY:n asemasta ja TKY:n asettamista edellytyksistä Tietoisuus AYY:n toimintaedellytysten heikentymisestä Lahjoitetun omaisuuden suuri määrä ja arvo, myös suuri suhteellinen määrä ja arvo 36

Lahjoitukset tehtiin olosuhteissa, jotka tekevät lahjoituksiin vetoamisesta kunnianvastaista ja arvotonta (OikTL 33 ) Kunnianvastaisuus ja arvottomuus on vahvasti arvosidonnainen määre (Mika Hemmo, Sopimusoikeus I, Helsinki 2003, s. 369) Kunnianvastaisuus ja arvottomuus on johtava pätemättömyysperuste, jota voidaan soveltaa niin haluttaessa myös OikTL 28-31 :ien tarkoittamissa tilanteissa (kuten ylempänä, s. 370) OikTL 33 on nähty sopimusoikeuteen universaalisti kuuluvista hyvän tavan ja vilpittömyyden vaatimuksista, joista eri oikeusjärjestyksissä on käytetty mm. nimityksiä Treu und Glauben ja good faith (kuten ylempänä, s. 372) Säännöksen yleislausekkeenomaisuus Sopii hyvin käsillä olevaan poikkeukselliseen tapaukseen, jossa menettelyn moittivuutta ilmentävät lukuisat tosiseikat Lahjoituksilla pyritty loukkaamaan toisen (seuraajan) oikeutta Pätemättömyyskynnys voidaan asettaa alemmas vastikkeettoman oikeustoimen kohdalla Kyseessä lahjoitus, joten kynnys alempi Ks. AYY:n haastehakemus 11.1.2012, ss. 23-25, AYY:n lausuma 15.10.2012, ss. 21-24 37

Lahjoitukset ovat hyvän tavan vastaisia Seuraavat toteennäytetyt seikat tukevat väitettä: KY:n ja KY-säätiön moitittava tarkoitus (ks. kalvot 6-11) KY:n ja KY-säätiön moitittava menettely (ks. kalvot 13-27 ja 29) Pyrkimys estää KY:n oman jäsenistön valitusoikeuden käyttö Perusteeton salaaminen Itsekontrahointi ja edustusvallan yhtyminen KY:n ja KY-säätiön tietoisuus hankkeen moitittavuudesta Piittaamattomuus TKY:n asemasta ja TKY:n asettamista edellytyksistä Tietoisuus AYY:n toimintaedellytysten heikentymisestä Lahjoitetun omaisuuden suuri määrä ja arvo, myös suuri suhteellinen määrä ja arvo 38

Lahjoitukset ovat hyvän tavan vastaisia Oikeudessamme on riidatta voimassa periaate, jonka mukana hyvän tavan vastainen oikeustoimi on pätemätön Tapahtumat arvioitava kokonaisuutena (huom. itsenäinen ja kumulatiivinen arviointi) Itse menettelyä pidettävä kiellettynä käyttäytymisenä Tätä korostaa tarkoitus vahingoittaa kolmatta, AYY:tä Asianmukainen ja lojaali toiminta seuraajaa kohtaa ei salli huomattavia lahjoituksia pois tälle siirtyvästä omaisuudesta eikä tietoista seuraajan toimintaedellytysten heikentämistä Ks. AYY:n haastehakemus 11.1.2012, ss. 25-26, AYY:n lausuma 15.10.2012, s. 26-27 39

Lahjoitukset ovat shikaaninomaisia Vaikka lahjoitus oltaisiinkin tehty KY:n perussääntöjen mukaisesti ja säätiön perustaminen sekä lahjan antaminen voisivatkin olla tietyissä tilanteissa sallittuja, tässä tapauksessa kyseessä on shikaani Seuraavat toteennäytetyt seikat tukevat väitettä, että kyseessä oli shikaani: KY:n ja KY-säätiön moitittava tarkoitus (ks. kalvot 6-11) KY:n ja KY-säätiön moitittava menettely (ks. kalvot 13-27 ja 29) Itsekontrahointi ja edustusvallan yhtyminen KY:n ja KY-säätiön tietoisuus hankkeen moitittavuudesta Tietoisuus AYY:n toimintaedellytysten heikentymisestä 40

Lahjoitukset ovat shikaaninomaisia KY:n ja KY-säätiön todellinen tarkoitus ei ollut lahjoituksen tekeminen säätiölle, vaan omaisuuserien siirtäminen pois AYY:n ulottuvilta Tämä tarkoitus oli KY:n ja KY-säätiön ainoa tarkoitus asiassa Samat toimijat KY:n ja KY-säätiön puolella sopivat keskenään järjestelystä AYY:n vahingoksi KY ja KY-säätiö olivat tietoisia AYY:n vahingosta Järjestelyn tarkoitus tekee myös KY:n ja KY-säätiön tietoisuuden kolmannen vahingoittamisesta selväksi Ks. AYY:n haastehakemus 11.1.2012, s. 27 ja AYY:n lausuma 15.10.2012, ss. 27-28. 41

Oikeuden väärinkäyttö Seuraavat toteennäytetyt seikat tukevat väitettä, että kyseessä oli oikeuden väärinkäyttö KY:n ja KY-säätiön moitittava tarkoitus (ks. kalvot 6-11) KY:n ja KY-säätiön moitittava menettely (ks. kalvot 13-27 ja 29) Pyrkimys estää KY:n oman jäsenistön valitusoikeuden käyttö Piittaamattomuus TKY:n asemasta ja TKY:n asettamista edellytyksistä Itsekontrahointi ja edustusvallan yhtyminen KY:n ja KY-säätiön tietoisuus hankkeen moitittavuudesta Lahjoitetun omaisuuden suuri määrä ja arvo, myös suuri suhteellinen määrä ja arvo Tietoisuus AYY:n toimintaedellytysten heikentymisestä 42

Oikeuden väärinkäyttö Kielto tulee kyseeseen, kun näennäisesti sallitulla toimella pyritään hylättävään päämäärään (Hemmo, Sopimusoikeus I, Helsinki 2003, s. 58) KY:n ja KY-säätiön toiminta johtui ainoastaan yliopistolain voimaanpanolain 8 :stä KY:n ja KY-säätiön tarkoitus oli siirtää ko. varallisuus pois julkisoikeudellisen ylioppilaskunnan ulottuvilta KY ja KY-säätiö aiheuttivat tietoisesti vahinkoa AYY:lle Lahjoitusten pääasiallinen tavoite oli päinvastainen verrattuna lainsäätäjän tarkoituksen HE 7/2009: yhdistyvien ylioppilaskuntien varallisuus kokonaisuudessaan siirtyy uudelle ylioppilaskunnalle Samat toimijat KY:n ja KY-säätiön puolella sopivat keskenään järjestelystä AYY:n vahingoksi KY ja KY-säätiö toimivat vastoin lakiuudistuksen tavoitteita ja lainsäätäjän tarkoitusta turvata uuden ylioppilaskunnan toiminta AYY:n haastehakemus 11.1.2012, ss. 26-27, AYY:n lausuma 15.10.2012, s. 27. 43

Lahjoitukset ovat kohtuuttomia Seuraavat toteen näytetyt seikat tukevat väitettä, että lahjoitukset olivat kohtuuttomia: KY:n ja KY-säätiön moitittava tarkoitus (ks. kalvot 6-11) KY:n ja KY-säätiön moitittava menettely (ks. kalvot 13-27 ja 29) Itsekontrahointi ja edustusvallan yhtyminen Lahjoitetun omaisuuden suuri määrä ja arvo, myös suuri suhteellinen määrä ja arvo Piittaamattomuus TKY:n asemasta ja TKY:n asettamista edellytyksistä Tietoisuus AYY:n toimintaedellytysten heikentymisestä Lahjoitetun omaisuuden suuri määrä ja arvo, myös suuri suhteellinen määrä ja arvo 44

Lahjoitukset ovat kohtuuttomia KY, KY-säätiö ja näiden molempien puolesta toimineet samat henkilöt käyttivät hyväkseen yksipuolisesti asemaansa Loukattu osapuoli AYY ei päässyt millään tavoin vaikuttamaan lahjoituksiin AYY:lle siirtyi KY:n varoista siirtyi vain vähäisenä pidettävä osa KY siirsi silloin vallinneissa oloissa sen talouden kannalta merkityksettömimmän, ja määrällisesti pienemmän, osuuden omaisuudestaan AYY:lle Lahjakirjojen ehdot ovat kohtuuttomia ja tulee siten jättää huomiotta Toissijaisesti jutun tosiseikaston perusteella lahjoitusten määrää tulee vähintäänkin sovitella: Soviteltaessa otettava huomioon 1) oikeustoimen koko sisältö, 2) osapuolten asema (myös AYY:n asema), 3) oikeustointa tehtäessä vallinneet olosuhteet ja 4) myöhemmät olosuhteet Määrällisesti yli kymmenen prosentin määrää lahjoitetun omaisuuden nettoarvosta (n. MEUR 4.2) on pidettävä kohtuuttomana Ks. AYY:n lausuma 15.10.2012, s. 24-25 45

Lahjoitukset pantiin täytäntöön lahjanlupauslain vastaisesti Lahjanlupauslaki (625/1947) edellyttää lahjan täyttämistä Varallisuuden tallentaminen escrow-tilille vastaa lahjoitusten täytäntöönpanoa tallettaminen vastasi käytännössä sitä, että KY luopui oikeudesta määrätä kyseisestä omaisuudesta (pisti lahjoitukset täytäntöön) Talletushetkellä lahjoituspäätös ei ollut lainvoimainen ja KY:n toimielimien tekemistä talletuspäätöksistä ei ollut kulunut 30 päivän valitusaika KHO antoi päätöksensä vasta 31.12.2009 Escrow-tilille tallettamiseen liittyvä päätös oli tehty KY:n taloustoimikunnassa 14.12.2009, KY:n hallituksessa 18.12.2009 ja KY:n edustajistossa 29.12.2009 (V21) Ennenaikainen täytäntöönpano on huomioitava tässä asiassa osana KY:n ja KY-säätiön siviilioikeudellista moitittavuutta Syy ennenaikaiseen täytäntöönpanoon oli tahto välttää omaisuuserien siirtyminen AYY:lle 46

KY-säätiöitä ei suojaa vilpitön mieli KY-säätiö ja KY-yhdistys, jonka kautta KY-säätiö käytännössä toimii, ovat perustettu ainoastaan sellaisen tahon luomiseksi, jolle varallisuus voidaan siirtää pois AYY:n ulottuvilta (ks. kalvot 8-9) KY:n toimihenkilöt, jotka valmistelivat järjestelyn ja olivat mukana siihen liittyvässä päätöksenteossa KY:n puolella, ovat toimineet samalla myös KY-säätiön hallituksessa (ks. kalvo 20) KY-säätiö ja KY-yhdistys ovat olleet täysin tietoisia lahjoitusten taustasta ja tarkoituksesta, eikä niitä suojaa vilpitön mieli 47

AYY:n vaatimukset 48

Lahjoitukset on julistettava pätemättömiksi Koska KY:n KY-säätiölle tekemiä lahjoituksia rasittaa siviilioikeudellinen pätemättömyys, lahjakirjat on julistettava pätemättömiksi Lahjoitettu omaisuus näin ollen palautuu AYY:lle, jolle se kuuluu erityislainsäädännön perusteella (yliopistolain voimaanpanolain 8 ) Jos lahjoitukset nähdään päteviksi mutta kohtuuttomiksi tai todetaan, että niiden ehtoja tulee sovitella kohtuuttomina, lahjakirjojen ehdot jätettävä huomiotta tai sovitellut omaisuuserät / niiden arvo on palautettava AYY:lle 49

KY-säätiö on velvoitettava palauttamaan lahjoitettu omaisuus tai sen arvo Lahjoitetun omaisuuden arvo on laskettava KY-säätiön tilinpäätöksen tase-erittelyn pohjalta per 31.12.2009, jolloin lahjoitettu omaisuus siirtyi KY-säätiön taseeseen Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n (0200230-9) koko osakekanta 1 7000, arvo n. MEUR 14.96 Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n (1903328-3) koko osakekanta 1 3062, arvo n. MEUR 2.77 Rahasto-osuuksia, arvo yhteensä n. MEUR 23.9, mikä riidatonta Lainasaamisia, palautettava arvo yhteensä n. MEUR 0 Mikäli vastoin AYY:n kantaa nämä vähennettäisiin kahden kiinteistöosakeyhtiön arvoista, niiden arvot tulee korvata AYY:n vaatiman mukaisesti Ks. myös kalvo nro 33 50

KY-säätiö on velvoitettava palauttamaan lahjoitetun omaisuuden kohtuullinen tuotto Tuottovaatimuksen perusteena on KY-säätiön vahingonkorvausvastuu 1. KY ja KY-säätiö on aiheuttanut AYY:lle tuoton määrää vastaavan vahingon; 2. vahinko on aiheutettu tuottamuksella, josta KY-säätiö vastaa; 3. AYY kärsimä vahinko johtuu tästä tuottamuksesta. Tuottovaatimuksen toissijaisena perusteena on perusteettoman edun palautusvelvollisuus, koska: 1. KY-säätiö on saanut etua lahjoitusjärjestelyn vuoksi; 2. KY-säätiön saamaa etua on pidettävä perusteettomana, mikä on selvää, jos lahjoitukset julistetaan pätemättömiksi tai kohtuuttomiksi; ja 3. KY-säätiö hyötyisi AYY:n kustannuksella, mikä on selvää, jos lahjoitukset julistetaan pätemättömiksi / kohtuuttomiksi. Kohtuullisen vuosituoton määräksi lahjoitetulle omaisuudelle on näytetty 3,5 prosenttia 51

KY-säätiö on velvoitettava maksamaan viivästyskorkoa palautettaville omaisuuserille ja niiden tuotolle KY-säätiö on velvoitettava suorittamaan viivästyskorkoa palautettavan omaisuuden arvolle korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen laskettuna päivästä, joka seuraa 30 päivän kuluttua haasteen tiedoksiantopäivästä KY-säätiö on velvoitettava suorittamaan viivästyskorkoa ajalta 1.1.2010 29.11.2013 kertyneelle 3,5 prosentin vuosituottomäärälle 29.12.2013 alkaen ja 30.11.2013 lähtien kertyvälle 3,5 prosentin vuosituottomäärälle siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antopäivästä Jälkimmäisen vaatimuksen osalta kysymys ei ole korosta korolle, vaan korosta omaisuuden tuotolle AYY:n vahinko on tuotto, joka omaisuudelle on kertynyt 1.1.2010 jälkeen 3,5 % tuotto liittyy omaisuuden tuottoon (arvon kasvu tai vuokratuotto), eikä siten ole korvausta ajasta, jolloin ko. omaisuus ei ollut AYY:n käytössä (vrt. korkolaki) Lahjoitetulle omaisuudelle kertynyt 3,5 % tuotto kuuluu AYY:lle 1.1.2010 lähtien ja näin ollen AYY:lle on maksettava myös viivästyskorko tuottomääristä kuukauden kuluttua vaatimuksen esittämisestä 52

KY-säätiö on velvoitettava korvaamaan AYY:n oikeudenkäyntikulut KY-säätiö on velvollinen korvaamaan AYY:n oikeudenkäyntikulut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 :n nojalla Lisäksi KY-säätiö on lahjakirjoissa (K1) olevan nimenomaisen ehdon perusteella velvollinen korvaamaan AYY:n tässä asiassa syntyvät oikeudenkäyntikulut asian lopputuloksesta riippumatta AYY on KY:n seuraaja 53

Eräistä muista oikeudellisista väitteistä 54

AYY:llä on asialegitimaatio ja KY-säätiön esittämä prosessiväite on hylättävä AYY ajaa velvoitekannetta, mikä tuo sille suoraan asialegitimaation AYY väittää, että sillä on parempi oikeus lahjoitettuun omaisuuteen kuin KY-säätiöllä Professori Juha Lappalainen on todennut, että kantajan väite hänellä olevasta oikeudesta saatavaan synnyttää sekä kantajalle että vastaajalle asialegitimaation (Lappalainen: Siviiliprosessi I (1995, s. 274 ) Vastaajan viittaamissa KKO:n ratkaisuissa ei ole yhtään sellaista tapausta, jossa kantajan ajaessa velvoitekannetta (vrt. vahvistus- tai muotoamiskannetta) sivulliselta olisi prosessioikeudellisesti evätty asialegitimaatio AYY:n käsityksen mukaan KKO ei koskaan antanut velvoitekanteen kohdalla tällaista ratkaisua 55

AYY:llä on asialegitimaatio ja KY-säätiön esittämä prosessiväite on hylättävä AYY on KY:n seuraaja yliopistolain voimaanpanolain perusteella Lain voimaantullessa KY:n varallisuus ja velvoitteet siirtyivät AYY:lle AYY:tä on kohdeltu KY:n seuraajana, mm. KY:n laskuja on välitetty AYY:lle 1.1.2010 jälkeen Jopa KY on lahjakirjoissa ja escrow-sopimuksessa katsonut AYY:n tulevan KY:n sijaan (seuraanto) (K1 ja K18) AYY:llä on oikeus vaatia lahjoitettuja omaisuuseriä itselleen yliopistolain voimaanpanolain 8 :n perusteella AYY ei ole sidottu edeltäjänsä KY:n moitittavaan menettelyyn siten, että ei voisi nyt esittää vaatimuksia siihen liittyen Järjestelyyn ryhdyttiin AYY:n vahingoittamistarkoituksessa 56

AYY:llä on asialegitimaatio ja KY-säätiön esittämä prosessiväite on hylättävä AYY on kvalifioitu vieras säätiöinti- ja lahjoitusjärjestelyn suhteen; ts. lahjoitettuun omaisuuteen oikeutettu taho Lahjoitusten ainoa tarkoitus oli estää AYY:tä saamasta omaisuutta, jonka yliopistolain voimaanpanolain 8 määräsi AYY:lle (toiminta AYY:n vahingoksi) Vrt. KKO 2011:68 (KKO nimenomaisesti katsonut, että sivullinen voi viitata OikTL 33 :än), KKO 2007:18 Ks. myös Tammi-Salminen, Eva: Kolmannen mahdollisuus vedota oikeustoimilain pätemättömyysperusteisiin näkökohtia ratkaisun KKO 2007:18 pohjalta, Lakimies 2007/3 s. 433 (liite D) Lahjoitukset loukkasivat nimenomaan AYY:n oikeuksia Lahjakirjoissakin on määrätty, että lahjoitettu omaisuus kuuluu KY:n sijaan tulleelle ylioppilaskunnalle, mikäli lahjoitukset olisivat mitättömiä (K1) Ks. asialegitimaatiokysymyksestä AYY:n lausuma 15.10.2012, ss. 6-10 57

Käräjäoikeudella on asiallinen toimivalta AYY:n kanteessa on kyse yksinomaan yksityisoikeudellisista vaatimuksista Käsillä olevaa yksityisoikeudellista riitakysymystä ei ole toistaiseksi ratkaistu miltään osin Lahjoituspäätökset eivät olleet julkisen tehtävän hoitamista, eikä näin ollen hallintolaki tule sovellettavaksi: Kantajan liite C Korkeimman hallinto-oikeuden päätös numero 3736, annettu 31.12.2009, s. 6: Hallinto-oikeus on katsonut, ettei ylioppilaskunnan päätös luovuttaa omaisuuttaan ole hallintolain 2 :n 3 momentissa tarkoitettua julkisen hallintotehtävän hoitamista. 58

AYY on reklamoinut lahjoituksista Reklamaatiota ei edellytetä seikasta, jonka toinen osapuoli tietää Seuraavien tapahtumien perusteella AYY on reklamoinut KY:n ja KY-säätiön välisestä lahjoitusjärjestelystä asianmukaisesti: TKY tiedotti KY:lle, että ei hyväksy säätiöintiä 28.10.2008 (K54) TKY tiedotti KY:lle, että ei hyväksy sovintosopimusluonnosta 29.10.2008 (K20) Tarkempien selvitysten jälkeen AYY vetosi lahjoitusten mahdolliseen yksityisoikeudelliseen pätemättömyyteen kirjoittaessaan KY-säätiölle 7.5.2010 (K24) AYY lähetti vielä tarkemman vaatimuskirjeen 30.8.2010 (K24) AYY reklamointiaika on kohtuullinen, sillä: AYY syntyi 1.1.2010, josta kohtuullinen reklamointiaika lähtee juoksemaan KY:n ja KY-säätiön puolesta toimineet tuhosivat asiaan liittyvää aineistoa merkittävässä määrin ja pyrkivät salaamaan lahjoituksiin liittyviä tapahtumia (mm. relevantin asiakirja-aineiston saamiseksi AYY:n täytyi tehdä virkaapupyyntö poliisille) 59

AYY on esittänyt vaatimuksensa asianmukaisesti AYY ei ole laiminlyönyt mitään lain sille asettamaa määräaikaa kanteen nostamiseen Laki velan vanhentumisesta (728/2003): Korvausvelan vanhentuminen alkaa kulua hetkestä, kun vahinko on havaittu tai olisi pitänyt havaita (7 ) Korvausvelka vanhenee kolmen vuoden kuluttua ko. ajankohdasta (4 ) AYY on esittänyt vaatimuksensa asianmukaisessa ajassa, sillä vaatimus on esitetty 11.1.2012 eli selvästi ennen kolmen vuoden vanhentumisajan ensimmäistä mahdollista umpeutumista (1.1.2013) 60