Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Karhijärven kalaston nykytila

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Itämeren kala elintarvikkeena

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Kalastustiedustelu 2016

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi Taustatiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Kalastus ja muikkukannat

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

saalisvahingot vuonna 2013

Stokastinen optimointi taktisessa toimitusketjujen riskienhallinnassa (valmiin työn esittely)

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Transkriptio:

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO RAPU-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 23.10.2014 10/24/2014 1

Johdanto (1) Ilmastonmuutoksen myötä Pyhäjärven keskilämpötilan ennustetaan nousevan tulevaisuudessa Kalastuksen perustana on ollut pitkään muikku, jonka lisääntyminen tulisi heikentymään Ilmastonmuutoksella on huomattavia vaikutuksia Pyhäjärven kala- ja rapupopulaatioihin ja sitä myötä kalatalouden kannattavuuteen 10/24/2014 2

Johdanto (2) Miten tämän herkän järven kalastuksen taloudellinen kannattavuus muuttuisi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta? Vertailemme keskenään erilaisten tulevaisuusskenaarioiden tuottamaa taloudellista arvoa kustannus-hyötyanalyysin avulla 10/24/2014 3

Mitä laskettiin? Pyhäjärven kalastuksen taloudellinen nettonykyarvo (NPV) NPV = TUOTOT KUSTANNUKSET tulevaisuuden voittojen summa diskontattuna nykyhetkeen TUOTOT = hinta x saalis KUSTANNUKSET = pyyntipäivän hinta x pyyntipäivien lkm 10/24/2014 4

Käytetty data Kalastuskustannukset kalastajahaastatteluin (PJI) Pyydystyyppien yksikkökohtaiset kustannukset/pyyntipäivä ( ). Nuotta Rysä Verkko Merta Oman työn kustannus 76.0 19.7 1.37 0.45 Pyydyksen hankinta ja huolto 72.6 10.1 0.03 0.04 Veneen/kelkan/auton hankinta- ja huolto 69.4 8.6 0.65 0.00 Muut kulut 33.9 1.8 0.18 0.07 Yhteensä 251.9 40.3 2.23 0.55 Arviot lajien saaliskapasiteeteista tulevaisuudessa (JY) 10/24/2014 5

Tarkasteltavat skenaariot 1) Ilmastonmuutoksella ei ole vaikutusta populaatioiden ja sitä myötä saaliiden kokoon, eli nykytila tulee säilymään I. Nykytila (muikku-siika-ahven-rapu) 2) Ilmastonmuutos vaikuttaa populaatioihin ja saaliisiin I. Ahven 1 (ahven-rapu) II. Ahven 2 (muikku-ahven-rapu) 3) Ilmastonmuutos vaikuttaa populaatioihin ja saaliisiin ja lisäksi kuha kotiutetaan onnistuneesti järveen I. Kuha 1 (ahven-kuha-rapu) II. Kuha 2 (muikku-ahven-kuha-rapu) 10/24/2014 6

1) Nykytila vuosina 2031 2060 Oletuksena, että Pyhäjärven kalastus säilyisi entisellään myös vuosina 2031 2060 Kalastettavat lajit: Muikku Siika Ahven Rapu Nykytilan laskelmissa käytetyt arvot. Laji Muikku Siika Ahven Täplärapu Myyntihinta /kg/kpl 3.2 4.0 3.2 1.4 Saaliskapasiteetti kg/kpl/vuosi 115000 20000 110000 503000 Nuotta 190.6 61.3 Kalastuskustannus Rysä 40.3 40.3 /pyydyspäivä Verkko 2.23 2.23 Merta 0.55 Nuotta 122 154 Kokonaispyynti- Rysä 300 7832 ponnistus/vuosi Verkko 88000 88000 Merta 487780 10/24/2014 7

2) Ahven 1 ja Ahven 2 vuosina 2031 2060 Ahven 1 (ahven-rapu) Muikku häviää järvestä Ahvensaaliit nelinkertaistuvat Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Skenaarioiden Ahven 1/Ahven 2 laskelmissa käytetyt arvot. Laji Muikku Ahven Täplärapu Myyntihinta /kg/kpl -/3,2 3,2/3,2 1,4/1,4 Saaliskapasiteetti kg/kpl/vuosi -/25300 440000/440000 820000/820000 Nuotta -/26,0 251,9/225,9 Kalastuskustannus Rysä 40,3/40,3 /pyydyspäivä Verkko 2,23/2,23 Merta 0,55/0,55 Nuotta -/122 103/103 Kokonaispyynti- Rysä 11748/11478 ponnistus/vuosi Verkko 216427/216427 Ahven 2 (muikku-ahven-rapu) Muikku säilyy, mutta saaliit enää 22 % nykyisestä Ahvensaaliit nelinkertaistuvat -> rajoittaa muikkukantaa Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Merta 731670/731670 10/24/2014 8

3) Kuha 1 ja Kuha 2 vuosina 2031 2060 Kuha 1 (ahven-kuha-rapu) Muikku häviää järvestä Ahvensaaliit 1,7-kertaiset nykyisestä Kuhan onnistunut kotiuttaminen: saalis 7900 kg -> rajoittaa ahventa Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Kuha 2 (muikku-ahven-kuha-rapu) Muikku säilyy järvessä, mutta saaliit enää 18 % nykyisestä Ahvensaaliit 1,7-kertaiset -> rajoittaa muikkua Kuhan onnistunut kotiuttaminen: saalis 7900 kg -> rajoittaa muikkua ja ahventa Rapusaaliit 1,6-kertaistuvat Skenaarioiden Kuha 1/Kuha 2 laskelmissa käytetyt arvot. Laji Muikku Ahven Kuha Täplärapu Myyntihinta /kg/kpl -/3,2 3,2/3,2 4,0/4,0 1,4/1,4 Saaliskapasiteetti kg/kpl/vuosi -/20600 190000/190000 7900/7900 820000/820000 Nuotta -/44,9 251,9/207,0 Kalastuskustannus Rysä 40,3/40,3 /pyydyspäivä Verkko 2,23/2,23 2,23/2,23 Merta 0,55/0,55 Nuotta -/41 77/77 Kokonaispyynti- Rysä 7832/7832 ponnistus/vuosi Verkko 96788/96788 38711/38711 Merta 731670/731670 10/24/2014 9

Tulokset (1) Pyhäjärven nykyinen kalastus tuottaa tarkasteltavista skenaarioista heikoimmin Ahvenskenaarioissa ahvenja rapusaaliskapasiteetin kasvu parantaisi kalastuksen taloudellista kannattavuutta Kompensoisi alhaisemmasta muikkusaaliskapasiteetista johtuvan saaliin arvon alenemisen Vuosittainen nettonykyarvo: Nykytila: 338 195 Ahven 1: 838 444 Ahven 2: 893 649 Kuha 1: 485 746 Kuha 2: 582 186 10/24/2014 10

Tulokset (2) Kuhan onnistunut kotiuttaminen tuottaisi suuremmat voitot kuin nykyskenaario, mutta alhaisemmat kuin ahvenskenaariot Johtuu kuhan suuresta saalispaineesta ahventa (ja muikkua) kohtaan Kotiuttamisen onnistumisen todennäköisyys ja kustannukset? Vuosittainen nettonykyarvo: Nykytila: 338 195 Ahven 1: 838 444 Ahven 2: 893 649 Kuha 1: 485 746 Kuha 2: 582 186 10/24/2014 11

Epävarmuudet Mallissa ei ole huomioitu toiseen kalastusmenetelmään siirtymisestä johtuvia kustannuksia (mm. investoinnit kalastusvälineisiin) Hintojen on oletettu olevan vakiot tarkastelussa Jos muikkusaaliit romahtavat tulevaisuudessa, voi muikun markkinahinnan olettaa nousevan Sama pätee toisinpäin myös muiden lajien saaliiden kasvaessa 10/24/2014 12

Mallin jatkokehittäminen Lajien lisääntymisen ja lajien välisten vuorovaikutussuhteiden tarkempi määrittely mahdollistaisi populaatiodynamiikan kuvaaminen ajassa Tarkempia arvioita populaatioiden ja saaliiden kehityksestä -> tarkempia taloudellisia suosituksia kalastukselle Tällöin myös bioekonominen optimointi olisi mahdollista: Kalatalouden voittojen maksimointi pitkällä aikavälillä kalakantoja vaarantamatta Kullekin lajille määriteltäisiin taloudellisesti optimaalinen käyttö 10/24/2014 13

Johtopäätökset Muikkusaaliiden pienentymisestä johtuva saaliin arvon lasku kompensoituisi kasvaneilla ahven- ja rapusaaliilla, joiden ansiosta Pyhäjärven kalatalous muuttuisi nykyistä kannattavammaksi ilmastonmuutoksen vaikuttaessa Kuhan onnistunut kotiuttaminen Pyhäjärveen todennäköisesti laskisi kalatalouden kannattavuutta ilmastonmuutoksen oloissa Syy: kuhan suuri saalistuspaine ahventa kohtaan Mahdollisuuksia mallin jatkokehittämiselle 10/24/2014 14