Turun yliopisto Geologian pääsykoe 24.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin neljästä väittämästä kaikki voivat olla tosia tai vain osa niistä voi pitää paikkansa. On myös mahdollista, että kaikki väittämät ovat epätosia. Merkitse jokaisen väittämän vasemmalle puolelle selkeästi se, onko väittämä mielestäsi tosi vai epätosi. Käytä joko T merkkiä (tosi) tai E merkkiä (epätosi). Epäselvät tai puuttuvat merkinnät tulkitaan vääriksi vastauksiksi. Pääsykokeen pistemäärä lasketaan kysymyksittäin seuraavasti: Neljä oikeaa valintaa = 2 pistettä Kolme oikeaa valintaa (= yksi väärä valinta) = 1.5 pistettä Kaksi oikeaa valintaa (= kaksi väärää valintaa) = 1 piste Yksi oikea valinta (= kolme väärää valintaa) = 0 pistettä Maksimipistemäärä on täten 60 pistettä. Lopullisia pääsykoepisteitä laskettaessa hakijan pääsykoepisteet voidaan tarvittaessa suhteuttaa tiedekunnan yleistä käytäntöä vastaavaksi. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi jokaiseen paperiin! 1. Mercatorin oikeakulmaisessa karttaprojektiossa a) pinta alat vääristyvät todellisuuteen nähden b) välimatkat vääristyvät todellisuuteen nähden c) Grönlanti on liian suuri Intiaan verrattuna suhteessa niiden oikeaan kokoon d) Suomi on liian pieni Brasiliaan verrattuna suhteessa niiden oikeaan kokoon 2. a) Aurinko ei paista zeniitistä keskileveyksillä. b) Aurinko paistaa päiväntasaajalla zeniitistä kaksi kertaa vuodessa. c) Kesäpäiväntasaus on päivä, jolloin aurinko paistaa zeniitistä Kravun kääntöpiirille. d) Kalottialueet ovat kummallakin pallonpuoliskolla 60 ja 90 välisellä alueella. 3. a) Maan akselikaltevuus muuttuu noin 11 000 vuoden sykleissä. b) Maan akselikaltevuuden muutos vaikuttaa kalottialueiden laajuuteen. c) Maa on tällä hetkellä radallaan sellaisessa asennossa, että pohjoisen pallonpuoliskon kesä on pidempi kuin eteläisen pallonpuoliskon kesä. d) Ankarimmat jääkaudet toistuvat noin 100 000 vuoden välein, jolloin Maan rata on soikeimmillaan. 4. Kuvassa on maapallon rakenne. a) Sisäydin A on sulaa ainesta. b) Ulkoytimen B ja vaipan C raja on noin 700km:n syvyydessä. c) Uloin kerros vaipasta C on kiinteää ainesta. d) Kuori D on ohuimmillaan merialueilla noin 6 km.
5. a) Sykloni syntyy, kun korkeapaine työntyy kielekkeinä matalapaineen yläpuolelle. b) Kahden lämpötilaltaan erilaisen ilmamassan rajakohtaa kutsutaan rintamaksi. c) Lämpimän rintaman kohdalla olevalla alueella sataa ja kylmän rintaman kohdalla on kuivaa. d) Rankimmat rintamasateet esiintyvät lämpimän ja kylmän rintaman kohdatessa okkluusiorintamassa. 6. a) Lämpötilan noustessa ilman suhteellinen kosteus kasvaa. b) Kastepiste tarkoittaa alhaisinta lämpötilaa, joka riittää kosteuden tiivistymiseksi sateeksi. c) Tyypillisimmin pitkäaikaisimmat yhtäjaksoiset sateet ovat päiväntasaajan seudulla esiintyviä konvektiosateita. d) Esimerkiksi Kanadan itärannikko on tyypillistä orografisten sateiden esiintymisaluetta. 7. Väitteet koskevat kuvassa nuolella osoitettua trooppista pyörremyrskyä. a) Trooppisia pyörremyrskyjä kutsutaan kartan kuvaamalla alueella taifuuneiksi. b) Hirmumyrskyksi kutsutaan myrskyä, jossa tuulen nopeus ylittää 33 km/h. c) Hirmumyrsky syntyy voimakkaan matalapaineen ja korkeapaineen kohtaamisesta säärintamassa. d) Trooppisia pyörremyrskyjä esiintyy eniten Pohjois Amerikan mantereen sisäosissa. 8. a) Nousuvesi esiintyy sillä puolella Maata jossa Kuu on, ja laskuvesi vastakkaisella puolella maapalloa. b) Kun tietyllä rannikolla on nousuveden huippu esimerkiksi klo 6.00 aamulla, on seuraava laskuveden huippu (vesi matalimmillaan) tällöin klo 18.00 jälkeen. c) Lasku ja nousuveden välinen ero valtamerten rannikoilla tavallisesti 1 2 m, mutta voi olla tietyillä alueilla yli 10m. d) Kumpuaminen on voimakkaisiin vuorovesivirtauksiin liittyvä, ihmisen kannalta hyödyllinen ilmiö. 9. a) Päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevan Afrikan korkeimman vuoren, Kilimanjaron huipulla on jäätä. b) Huippuvuorien lumiraja on useamman kilometrin alempana kuin Himalajan lumiraja. c) Kylmä vyöhyke on aluetta, jossa kaikkien kuukausien keskilämpötila on alle 0 C ja alue on pysyvän lumen tai jään peitossa. d) Lumi ja jääpeitteen sulaminen vähentää Maasta pois heijastuvan säteilyn määrää.
Väitteet tehtävissä 10 ja 11 liittyvät Afrikan sademäärää kuvaavaan karttaan. 10. a) Kohdan A lämpötiloja kohottaa Kanarianvirta. b) Kohdassa B esiintyviin runsaisiin sateisiin vaikuttaa etenkin päiväntasaajan matalapaine. c) Kohdan C Namibin aavikon aiheuttaa Benguelanvirta. d) Madagaskarin (D) itärannikon sateita lisää mereltä kaakosta päin puhaltava pasaatituuli. 11. a) Saharan halki kulkee hepoasteiden korkeapainevyöhyke. b) Afrikan laajimmat sademetsät sijaitsevat Kongojoen alangolla, kohteen B ympäristössä. c) Yleisin kasvillisuus kartan alueilla, joilla sataa 500 1500mm vuodessa, on savannia. d) Nahkealehtistä kasvillisuutta kasvaa mantereen pohjoisimmissa ja eteläisimmissä osissa. 12. Väitteet liittyvät alla olevaan Pohjois Amerikan karttaan. a) Alueella 2 yleisin maannos on musta multa. b) Alueen 3 yleisin maannos on ruskomaa. c) Alueella 4 kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta. d) Alueen 6 yleisin maannos on terra rossa.
13. a) Talvisadeilmaston alueet sijoittuvat pääosin subtropiikkiin. b) Kesäsadeilmaston alueet sijoittuvat pääosin tropiikkiin. c) Etelä Amerikan eteläosat kuuluvat lauhkeaan vyöhykkeeseen. d) Suurin osa Australiaa on subtropiikkia. 14. a) Kasvihuoneilmiön voimistumisen on todettu aiheuttaneen maapallolle monien muiden vaikutustensa ohella ilmastohäiriön nimeltä El Niño. b) El Niño on Tyynellämerellä muutamien vuosien välein toistuva ilmiö. c) El Niñon aikaan Australian pohjoisosissa ja Indonesiassa kärsitään tavallista rankemmista sateista ja tulvista. d) El Niñon aikaan Perun edustalla kalansaaliit romahtavat, koska merivesi viilenee Perunvirran heiketessä. 15. a) Viimeisimmän jääkauden aikana merenpinta oli noin 100 m nykyistä alempana. b) Noin 5000 vuotta sitten alkoi ns. pikkujääkausi, joka kesti muutaman sadan vuoden ajan. c) Tällä hetkellä Suomen lämpötila on noin 1 2 C korkeampi kuin kertaakaan viime jääkauden jäiden sulamisen jälkeen. d) Tällä hetkellä ilmasto näyttää lämpenevän eniten juuri pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa. 16. Väitteet koskevat oheisten valokuvien esittämiä maisemia (sama kohta eri aikaan). a) Kuvan vuoristo on osa nuorta poimuvuoristoa, joka on syntynyt viimeisen 60 miljoonan vuoden aikana. b) Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvä U laakso on vasemmanpuoleisen kuvan laaksojäätikön kulutuksen tulosta. b) Yleisin rapautumistapa kuvan alueella on kemiallinen rapautuminen. d) Jäätikön sulamisen todennäköisin selitys kuvatulla aikavälillä (1872 2000) on ihmisen aiheuttamasta otsonikadosta aiheutunut ilmaston lämpeneminen.
17. a) Suomen vanhimmat kivilajit ovat noin 570 miljoonan vuoden ikäisiä. b) Suomi kuuluu Fennoskandian kilpeen, joka merkitsee muinaisista kilpitulivuorista kulunutta kallioperää. c) Saariselän tunturit Suomessa ovat muinaisten kilpitulivuorten jäänteitä. d) Esimerkiksi Saana ja Halti Suomessa ovat muinaisen Karelidien poimuvuoriston jäänteitä. 18. Alityöntövyöhyke on a) Chilen rannikolla b) Brasilian rannikolla c) Indonesian rannikolla d) Intian rannikolla 19. a) Alla olevalta kartalta voi nähdä kyseisten maanjäristysten hyposentrumien sijainnin, mutta ei episentrumien syvyyttä. b) Kaikki kyseisen viikon maanjäristykset ovat sijoittuneet litosfäärilaattojen rajoille. c) Kuvatun viikon viimeaikaisin maanjäristys on sattunut Filippiineillä. d) Viimeisen tunnin aikana on sattunut maanjäristys myös kohdassa, jossa litosfäärilaatat sivuavat toisiaan. 20. a) Keskellä Atlanttia kulkee tuhansien kilometrein pituinen hautavajoama. b) Atlantin pinta ala kasvaa kaiken aikaa. c) Atlanttia ei ollut olemassa 200 miljoonaa vuotta sitten. d) Atlantin suolapitoisuus on keskimäärin noin 3,5 % ja Välimeren suolapitoisuus on sitä korkeampi. 21. a) Maanjäristyskeskuksesta lähtevät P aallot (primaariaallot) pystyvät läpäisemään Maan ytimen. b) Maanjäristyskeskuksesta lähtevät S aallot (sekundaariaallot) eivät etene nestemäisessä Maan ytimessä. c) P aallot ja S aallot kulkevat eri nopeudella ja niiden saapumisaikojen erosta voidaan laskea, kuinka kaukaa aallot ovat lähteneet. d) Maanjäristyskeskus sijaitsee vain harvoin alle 100 km:n syvyydessä.
Nimi: Henkilötunnus: 22. a) Valtaosa maailman tulivuorista sijoittuu litosfäärilaattojen erkanemisvyöhykkeille. b) Basalttinen laava on jäykkäliikkeistä ja siitä syntyy jyrkkärinteisiä keilatulivuoria. c) Havaijin tulivuoret ovat kilpitulivuoria. d) Rakopurkaukset ovat tyypillisesti rauhallisia purkauksia merten keskiselänteissä. 23. Tuulen toimintaan seuraavista liittyy a) kaldera b) meanderi c) lössi d) silokallio 24. Väitteet koskevat alla olevassa kartassa osoitettua aluetta. a) Alue vapautui jäästä noin 5000 vuotta sitten. b) Alue on osa reunamuodostumaa. c) Alue on osa kolmatta Salpausselkää. d) Alue on seudulla, jossa maakohoaminen Suomessa on voimakkainta, noin 8mm/v. 25. Alla olevan kuvan maisema on Kolilta, Pohjois Karjalasta. a) Kuvassa näkyy Suomelle tyypillistä peneplaaanimaisemaa. b) Kuvassa näkyy Pohjois Karjalan vaaroille tyypillistä lössiä. c) Kuvassa näkyvä kohouman kivilaji on kvartsiittia ja siksi kestänyt ympäristöään paremmin kulutusta. d) Kuvan alueella, Suomen itäosissa, maankohoaminen on monta senttimetriä vuodessa hitaampaa kuin Pohjanlahden rannikolla.
26. a) Vuotomaa on ilmiö, joka liittyy voimakkaaseen kemialliseen rapautumiseen. b) Rakkakivikoita syntyy pakkasrapautumisen tuloksena. c) Kasvillisuus voi aiheuttaa tai edistää sekä mekaanista että kemiallista rapautumista. d) Kemiallinen rapautuminen on nopeinta trooppisissa sademetsissä. 27. a) Jos kartan mittakaava on 1:20 000, se merkitsee, että 5cm:n matka kartalla on 10 km luonnossa. b) Edellä mainitulla kartalla neliön muotoinen alue, jonka sivun pituus on kartalla 3cm, on luonnossa 3,6 km². c) Jos kartan kuvaaman alueen korkein kohta on 180 m, on alue alankoa. d) Viereinen karttamerkki tarkoittaa jyrkännettä 28. Oheisessa kartassa on esitetty Suomen merkittävimmät hiekka ja soramuodostumat. Kartasta voi niiden perusteella päätellä a) harjujen sijaintia b) drumliinien sijaintia c) reunamuodostumien sijaintia d) jäätikön liikesuuntaa 29. a) Graniitti on yleinen pintakivilaji Suomessa. b) Suomessa ei ole metamorfisia kiviä, koska meillä ei esiinny poimuttumista. c) Podsoli on havumetsävyöhykkeen tavallisin maalaji. d) Moreenia syntyy, kun jäätikön sulavedet lajittelevat ja kasaavat maa ainesta.
30. Kysymykset koskevat kartoilla 1 3 ruskealla osoitettuja muodostumia. a) Kuvan 1 muodostuma on syntynyt jäätikön sulamisvaiheessa. b) Sekä kuvan 1 että 2 muodostuma koostuu veden lajittelemasta aineksesta. c) Suppia esiintyy kuvan 2 muodostumien yhteydessä. d) Kuvassa 3 on jäätikön kielekkeiden väliin kerrostuneita saumaharjuja.