Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Samankaltaiset tiedostot
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Onnistunut metsänuudistaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Muokkausmenetelmän valinta

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Metsän uudistaminen.

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

onnistuminen Lapissa

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

näin saat hyvän taimikon

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Jarkko Saari. Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsänhoitotöiden OMAVALVONTAOPAS. Lauri Haataja, Vesa Pölönen, Timo Saksa ja Kyösti Sipilä

Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa

Pienaukkojen uudistuminen

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Uudistamistuloksen varmistaminen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

VUODEN 2005 MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYALOJEN ONNISTUMINEN KIVENNÄISMAILLA VALKEALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALU- EELLA

Konekylvön omavalvontaohje

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Männyn kylvötaimikoiden kehittyminen aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

METSÄ SUUNNITELMÄ

Antti-Jussi Väänänen. Taimikosta metsäksi. Vuonna 2001 perustettujen taimikoiden tila Tornator Oy:n eteläisillä tiimeillä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Transkriptio:

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina annos vuodeksi

Mitä on laatu? Valmistuskeskeinen laatu - tuotteen virheettömyys Tuotekeskeinen laatu - tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen Asiakaskeskeinen laatu - asiakkaan kokemus tuotteen laadusta Ympäristökeskeinen laatu - muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat vaatimukset Lillrank 1998 Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta. Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : kohteeseen sopiva uudistamismenetelmä virheettömät toimenpiteet ja materiaalit metsänomistajan kokemus ja näkemys ympäristöasioiden huomioon ottaminen.

Mitä on laadunhallinta? Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun määritelmä tavoitetaimikko Tuloksen objektiivinen todentaminen uudistamistuloksen mittaus Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja toiminnan ja tuloksen analysointi vastaako tavoitetta, miksi ja millä toimilla tähän uudistamistulokseen päädyttiin Eri toimintatapojen / menetelmien vertailu miten tietty toiminnan muutos (esim. muokkausmenetelmä vaihto) vaikuttaa tulokseen Kun tiedetään laadun vaihtelun syyt voidaan hyväksyttävälle vaihtelulle asettaa rajat ja vasta sitten voidaan puhua laadunhallinnasta!

Kuinka laatu mitataan metsän uudistamisessa? Mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat tuloksen laatuun? Uudistamistavan valinta Maanmuokkaus Viljelytyö- ja materiaali

Männyn uudistamismenetelmän valinta Istutuksen tulos paras ja epäonnistumisen riski pienin, 20 %. Männyn kylvössä epäonnistumisen riski 28 %, luontaisessa uudistamisessa 44 %. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Mänty istutus 54 % 26 % 20 % Mänty kylvö 45 % 28 % 28 % Mänty luontainen 34 % 22 % 44 % * Istutus 1800 kasvatettavaa havupuuta /ha Luontainen ja kylvö 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007

Männyn kylvölle (tai luontaisen uudistamiselle) sopivat uudistusalat Tuoreen kankaan kylvöissä keskitiheys ylsi 3000 mäntyyn ha -1 vain 35%:ssa ja epäonnistuneiden osuus oli 55%. T. Saksa Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Tuore kangas 35 % 28 % 37 % Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla 47% kylvöistä oli onnistunut hyvin ja epäonnistuneiden osuus oli 19%. Kuivahko kangas 53 % 28 % 19 % *Keskimäärin 3000 männyn tainta /ha Saksa & Kankaanhuhta 2007

Männyn kylvö ja maalaji Jos kohteen pääasiallisin maalajite on hienoa, routivaa maata, ei kylvöllä ole onnistumisen edellytyksiä kylvömenetelmästä ja kasvupaikasta riippumatta. Maalaji Hyvät T. Saksa Tyydyttävät Epäonnistuneet Käsin Keskikarkea kylvö 40% 28% 32% Konekylvkarkea Keski 52% 29% 19% Käsin kylvö Hieno 19% 24% 57% Konekylvö Hieno 28% 31% 41% Saksa & Kankaanhuhta 2007

Maanmuokkaus Muokkausmenetelmän valinta, muokkausjäljen hienosäätö ja laadunvarmistus. Uudistettava puulaji Uudistusmenetelmä Kasvupaikan viljavuus Uudistusalan vesitalous Maan raekoostumus Maaperän kivisyys Muokkauskohteen kaltevuus ym. Oksanen/Metla

M. Saarinen METLA/Oksanen

Muokkaustavan valinta Mätästetyillä aloilla ylivoimaisesti parhaat uudistamistulokset ja pienin epäonnistumisen riski. Mätästysaloilla hyvien tulosten osuus lähes 70%. Äestysaloilla vastaava osuus hieman yli 50 %. Kuusen istutus ja muokkausmenetelmä Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet Lehtomainen Laikutus 52% 34% 14% Äestys 44% 35% 21% Mätästys 67% 20% 14% Tuore Laikutus 65% 25% 10% Äestys 59% 28% 13% Mätästys 71% 21% 8% * Hyvä = keskitiheys 1600 kasvatettavaa havupuuta /ha T. Saksa Saksa & Kankaanhuhta 2007

Laatu ja laadunhallinta T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa T.Saksa

Muokkausjäljen tiheys Eri toimijoiden välillä eroa muokkausjälkien keskitiheyksissä ja muokkausjälkien tiheyden vaihtelu eri toimijoilla eri suurta. Tavoitteen mukainen taso. Vaihtelun kontrollointi. Muokkausjälkien tiheys, kpl/ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Oksanen/Metla A B C D E F G H I J K L M Kunta Mätästyksen laatu selvitys Pohjois Savossa 2009

Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu Harvassa muokkausjäljessä tehty laajuudeltaan suurempia mättäitä kuin tiheässä muokkausjäljessä! Mättään laajuus alle yhden m 2 :n, viljavilla kohteilla isompi kuin karuilla kohteilla. Mättään pinta-ala, m2 1.8 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 Laikkumätästys Navero/ojamätästys -1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200- Muokkausjälkien keskitiheys, kpl/ha Mätästyksen laatu selvitys Pohjois Savossa 2009

Oksanen/Metla Muokkausjäljen laatu Osuus mättäistä, % 40 % 35 % 30 % 25 % Noin 80 % laikkumättäistä 20 % likimain tavoitteen 15 % mukaisia: mättään korkeus 10 % 6-25 cm ja 5 % kivennäismaakerroksen paksuus 6-15 cm. 0 % laikkumätäs Kivennäismaaker roksen paksuus/ laikkumätäs -5 6-10 11-15 16-20 21-25 26-30 31- Mättään korkeus / kivennäismaakerroksen paksuus, cm Mätästyksen laatu selvitys Pohjois Savossa 2009

Viljelyn laadun hallinta Hyvä viljelymateriaali ja taimihuolto, riittävä viljelytiheys ja virheetön viljelytyö! Oksanen/Metla

Taimivalinta uudistusalalle Laadukas taimi Kuljetus, käsittely varastointi Taimihuolto ja istutusajankohdat Istutus Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun!

Taimien tila/ pakkaus Pakkasvarastoitu/suljettu pakkaus Ulkona varastoitu/suljettu pakkaus Ulkona varastoitu/avoin pakkaus(1 (1 Avopakkauksissa erityisesti huolehdittava kastelusta Touko Kesä Heinä Elo Syys 14 21 7 14(2 4 7 2 4 1 1 2 2 3 7 14 4 7 2 4 3 4 4 7 Lepotilassa Kasvava (2 Pakkasvarastoituja taimia voidaan käyttää kesäkuun puoliväliin saakka Rikala 2010

Riittävä tavoitetiheys Harvalla istutustiheydellä uudistamistulos muodostui luontaisen uudistamisen tuloksen kaltaiseksi. Hyvien siemenvuosien esiintymistiheys huomioon ottaen todennäköinen onnistuneiden taimikoiden osuus on 30-40 % harvassa istutuksessa. Luontainen täydennys vastaa likimain istutustaimien kuolleisuutta viljavilla kasvupaikoilla. Pinta-alaosuus, % Pinta-alaosuus, % 60 50 40 30 20 10 0 60 50 40 30 20 10 0 ISTUTUS 1200 57 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1 ISTUTUS 2000 71 % Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1-399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- -399 400-799 800-1199 1200-1599 1600-1999 2000- (Saksa ja Nerg 2007)

Muokkausjälkien tiheys määrittää viljelytiheyden Muokkaamattomiin kohtiin istutettujen taimien määrä (punainen käyrä) sitä suurempi mitä harvemmasta muokkausjäljestä oli kysymys! Osuus taimikoista, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1000 1000 1399 1400 1799 1800 2199 2200 Muokkausjäljen tiheys, viljelypisteitä /ha 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Istutustaimia humuksessa, kpl/ha Mätästyksen laatu selvitys Pohjois Savossa 2009

Istutussyvyys Keskimääräinen istutussyvyys 4 cm. Kolmannes taimista istutettu vähintään 5 cm syvyyteen, kolmannes alle 3 cm syvyyteen. Eroosion vaikutus näkyy saman kevään ja edellisen kevään istutusten välillä! Osuus taimista, % 25 20 15 10 5 0 Laikkumätäs 2008 2009.0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Istutussyvyys, cm Mätästyksen laatu selvitys Pohjois Savossa 2009

Omavalvonta on laadunhallintaa! Maanmuokkaus muokkausjäljen laatu ympäristöasiat Istutus / kylvö Viljelytiheys palaute muokkaajalle metsävaratiedon päivitys Varhaisperkaus uudistamistulos jatkotoimenpiteiden ajoitus Taimikon harvennus uudistamisketjun tulos metsävaratiedon päivitys Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu metsävaratiedon päivitys jatkokehityksen ennustaminen

Kiitos