1 KVANTITATIIVISEN TUTKIMUSAINEISTON KUVAILU Eliisa Haanpää Tietoarkisto 6.6.2017 Kuva: Unsplash CC0
2 Esityksen sisältö Yleinen Tutkimusaineiston metadata Kuvaileva metadata
3 Yleinen Tietoarkisto www.fsd.uta.fi
4 Tutkimusaineistojen kuvailu Muuttujat ja selitteet sekä puuttuva tieto eli tutkimusaineiston metadata Aineistokokonaisuuden kuvailu eli kuvaileva metadata Koneellisesti tuotettu kuvailu eli hallinnollinen metadata Lisätietoa: http://avointiede.fi/menneet-osaajakoulutukset > Mitä metadata on ja miksi se on tärkeää?
5 Tutkimusaineistojen kuvailu Huolellinen ja kattava perustietojen kuvaus Kuvaillaan sekä muuttujat yksitellen että data kokonaisuudessaan Tietoarkistossa kuvaileva metadata perustuu DDI standardiin (käytössä valikoitu joukko kuvailuelementtejä), toteutetaan xml-formaatissa Mahdollistaa tutkimusaineiston pitkäaikaissäilytyksen, uudelleen käytettävyyden ja löydettävyyden
Tutkimusaineistojen kuvailut verkossa 6
7 Tutkimusaineiston metadata Muuttujat ja selitteet sekä puuttuva tieto Tietoarkisto www.fsd.uta.fi
8 Mitä kuvaillaan? Muuttujat: Nimi ja selite Kysymysteksti (esiteksti, jälkiteksti ja varsinainen kysymysteksti) tai muuttujaa selittävä teksti Haastattelijan ohjeet Arvot ja arvojen selitteet Muuttujaryhmät: Muuttujaryhmän yhteinen teksti (useimmiten kysymyspatterin teksti)
9 Miten muuttujat kuvaillaan? Muuttujan nimi Muuttujan selite Muuttujan arvojen selitteet Q5 Millaisessa talossa asut? 1 = Kerrostalo 2 = Rivitalo 3 = Omakotitalo 4 = Muu
10 Miten muuttujat kuvaillaan? Muuttujan nimi Muuttujan selite Muuttujan arvojen selitteet Q5_1 Millaisissa taloissa olet asunut? Kerrostalo 0 = Ei mainittu 1 = Mainittu
11 Puuttuva tieto Vastaajalta ei ole saatu vastausta kyseiseen kohtaan Puuttuvaa tietoa käytetään harvemmin analyyseissa, mutta se on kirjattava dataan Puuttuvat havainnot kirjattava siten, että ne eroavat selkeästi muuttujan saamista oikeista arvoista Esimerkiksi System missing, 9, 99, 999 tai 0
12 Kuvaileva metadata Aineistokokonaisuuden kuvailu Tietoarkisto www.fsd.uta.fi
13 Aineistokokonaisuuden kuvailu Monipuolinen kuvaus aineistosta kokonaisuutena Tärkeä kuvailla aineistoa, ei tutkimusta Kuvaillaan mm. aineiston sisältöä, aineiston keruuta ja aineistoon liittyvää lisämateriaalia
14 Kvantitatiivisen tutkimusaineiston kuvailu (Study Description) Tietoarkistossa kohta kohdalta Määrällisten tutkimusaineistojen kuvailussa käytetyt kuvailuelementit
15 AINEISTON PERUSTIEDOT Aineiston nimi suomeksi ja englanniksi Aineiston rinnakkainen nimi suomeksi ja englanniksi
16 TEKIJÄTIEDOT Tekijät Muodossa Henkilön Nimi (Organisaatio) tai Organisaatio Muut tekijät Tahot, jotka osallistuneet esim. aineiston kokoamiseen tai käsittelyyn, mutta jotka eivät varsinaisia tekijöitä. Tällaisia mm. ne, jotka koodanneet, tallentaneet tai litteroineet aineistoa. Aineiston tuottajat Organisaatio, jolla taloudellinen/hallinnollinen vastuu niistä fyysisistä prosesseista, joiden avulla aineisto on saatu aikaan. Esim. tilanne, jossa jokin organisaatio on tilannut aineiston tai ollut aloitteentekijä aineiston keräämiselle, mutta ei ole varsinaisesti tutkimuksen tekijä.
17 ARKISTOINNIN TIETOJA Aineistonumero & Pysyvä urn-tunniste & Aineiston versionumero & Tietoarkiston aineistosarjaan kuuluminen Malliviittaus Lapsiasiavaltuutetun toimisto: Lapsibarometri 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2016-12-09). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t-fsd3134 Lyytimäki, Jari (Suomen ympäristökeskus (SYKE)) & Rinne, Janne (Suomen ympäristökeskus (SYKE)): Suomalaisten näkemyksiä valosaasteesta 2011-2012 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2014-11-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t- FSD2961
18 SISÄLTÖ, KONTEKSTI JA VASTAAJAT Asiasanat Pääasiassa Finton asiasanoja: http://finto.fi/ysa/fi/ Tieteenala OKM:n tieteenalaluokitus otsikkotasolla & CESSDAn luokitus Sisällönkuvaus Havaintoyksikkö Esim. henkilö, ilmiö, organisaatio, ryhmä Perusjoukko/otos Vastausprosentti
19 AIKA JA ALUE Aineiston ajallinen kattavuus Aineiston tietojen käsittelemä ajanjakso Maa ja kohdealue Tutkimuksen aikaulottuvuus Esim. poikkileikkausaineisto, pitkittäisaineisto
20 KERUU JA OTANTA Aineiston kerääjät Organisaatio tai Kerääjän Nimi (Organisaatio) Otantamenetelmä Termi sanastosta (http://www.ddialliance.org/specification/ddi-cv/samplingprocedure_1.1.html) Kuvaus otannasta Keruumenetelmä Termi sanastosta (http://www.ddialliance.org/specification/ddi-cv/modeofcollection_2.1.html) Keruuväline sanastosta (http://www.ddialliance.org/specification/ddi-cv/typeofinstrument_1.0.html) Aineistonkeruun ajankohta
21 MUUT TIEDOT Lähdeaineistot Painokertoimet Aineiston käytössä huomioitavaa Aineiston mahdolliset puutteet tai virheet, aineistolle Tietoarkistossa tehdyt muutokset ja muu tärkeä informaatio Käytön ja kuvailun oheismateriaalit Julkaisut
22 Lopuksi Kuvailua (muuttujat, selitteet, puuttuvat tiedot, aineistokokonaisuus) tehdessä kannattaa miettiä, mikä kaikki tieto voisi olla tarpeen, mikäli itse olisi aineiston jatkokäyttäjä 10 vuoden päästä Hyvin toteutettu tutkimusaineiston kuvailu tukee tutkimuksen tekoa nyt ja aineiston avaamista sen ollessa ajankohtaista Tämä esitys koskee kvantitatiivisten aineistojen kuvailua, mutta osa käytännöistä sopii myös kvalitatiivisten aineistojen kuvailuun Tietoarkisto www.fsd.uta.fi
23 Lue lisää Aineistonhallinnan käsikirjasta > fsd.uta.fi/aineistonhallinta Tutustu Tietoarkiston koulutuksiin ja tapahtumiin > fsd.uta.fi > Ajankohtaista > Tapahtumat TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi asiakaspalvelu (a) uta.fi Esityksen kuvat: Unsplash CC0 1.0