Talousarvioesitys 40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä Valtuus Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 :n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna enintään 8 400 000 euroa. Turvavarastolain (970/1982) 7 :n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna enintään 34 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Suomen taloudellisen menestyksen kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niin ikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi. Yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan. Osana sääntelynpurkua kauppojen aukioloaikaa vapautetaan. Hallinnonalan lupa- ja ilmoitusmenettelysäännösten karsiminen ja keventäminen toteutetaan. Ensimmäiset hallituksen esitykset tästä annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella. Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. EU:n hankintadirektiivit uudistuivat vuonna tuoden hankintasääntelyyn aiempaa enemmän joustoa, lisäinformaatiota, valvontamekanismeja sekä ympäristö- ja sosiaalipoliittisia tavoitteita. EU-direktiivien voimaansaattaminen vuoden aikana edellyttää kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä. Koska EU:n valtiontukisäätely uudistettiin kokonaan vuosien 2013 aikana, on tärkeä varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat tuntevat hyvin uudistettujen sääntöjen periaatteet ja velvoitteet. Etenkin tukien vaikuttavuutta koskevat evaluointivelvoitteet, tukien läpinäkyvyys ja avoimuusvelvoitteet sekä tukien ennakkovalvonta on pantava tehokkaasti täytäntöön. Lisäksi tarvitaan tukien seurantajärjestelmä. Näillä toimenpiteillä voidaan parantaa tukien oikeaa kohdentumista sekä ehkäistä kilpailun vääristymistä. EU:n valtiontukiuudistuksen keskeinen lähtökohta on, että tukia ilmoitetaan jatkossa entistä vähemmän ennakolta komissiolle hyväksyttäväksi. Tästä syystä valtiontukien EU-säätelyn mukaisuutta arvioidaan jatkossa siten, että tuen myöntäjän olisi pyydettävä asiasta jo hanketta valmisteltaessa lausunto yritystukineuvottelukunnalta. Menettelyllä varmistetaan kansallisesti tehtävien päätösten EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuus sekä oikeusvarmuus. Kuluttajapolitiikassa toteutetaan uuden hallituskauden myötä valmisteltavan kuluttajapoliittisen ohjelman painotuksia. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta on tarkoitus valtiollistaa kunnista ja aluehallintovirastoista Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon vuonna. Rajat ylittävän verkkomarkkinoinnin ja -kaupan kasvun vuoksi kuluttajansuojajärjestelmän Euroopan laajuinen toimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla. Keväällä on saatettava kansallisesti voimaan useita EU:n tuotedirektiivejä koskeva mukautuspaketti. Tässä yhteydessä osa tuoteturvallisuuslainsäädännöstä uudistetaan kokonaan ja annetaan horisontaaliset lait markkinavalvonnasta sekä ilmoitetuista laitoksista. Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Tähän pyritään varmistamalla tilintarkastajajärjestelmäuudistuksen tehokas toimeen- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousarvioesitys pano ja valmistellaan uuden EU-lainsäädännön edellyttämät muutokset tilintarkastussääntelyyn. Hallinnollisia kustannuksia kevennetään pienten ja keskisuurten yritysten osalta uudistetun kirjanpitolain toimeenpanolla ja edistämällä sähköisen kirjanpidon käyttöönottoa. Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan vastaamaan paremmin yritysten, muiden viranomaisten ja tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon Suomessa ja kansainvälisesti. Tätä tta edistetään varmistamalla Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa. Tavoitteeseen liittyy myös kansainvälisesti kilpailukykyisen tuomioistuinjärjestelmän kehittäminen. Tuomioistuimen palveluiden saatavuus suomalaisille yrityksille varmistetaan valmistautumalla eurooppalaisen yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaoston perustamiseen markkinaoikeuden yhteyteen. Toimivat työmarkkinat ja ajanmukainen - työnantajien, työntekijöiden ja yritysten tarpeet huomioon ottava - työlainsäädäntö sekä hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parantamalla sekä yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvuhalukkuutta edistämällä helpotetaan tta nostaa työllistämisastetta.työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla. Poikkeusoloihin varautumista linjaa huoltovarmuuden päätös (857/2013), jonka toimeenpanossa painotetaan huoltovarmuuden kannalta keskeisten organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistamista. Keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnonja ympäristöonnettomuudet. Tavoitepäätöksen mukaiset varmuusvarastojen sopeutukset tulee toteuttaa vuoden loppuun mennessä. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailumahdollisuudet parantuvat ja taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla. Kuluttajien asema on turvallinen ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa sekä yrityksissä säilyy korkealla tasolla. Yritysten sääntelytaakan kasvu pysähtyy ja taakkaa pyritään aktiivisesti vähentämään. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään. Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista. 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 058 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nope- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousarvioesitys aan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan ja hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät. Virasto luo edellytyksiä talouskasvulle sekä uudelle ja terveelle yritystoiminnalle. Taloudellinen kilpailu ohjaa talouden uudistumista ja luo kannusteita innovointiin ja investointeihin. Kuluttajien luottamus toimintaympäristöön ja toimijoihin markkinoilla luovat edellytyksiä yksityisen kysynnän kasvulle. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimin, yhdessä muiden viranomaisten kanssa, viedään tilaa harmaalta taloudelta. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Suomen kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti paranee Kotimarkkinoiden kilpailun intensiteetti / Suomen sijoitus suhteessa muihin maihin 1) 108/144 80/144 70/144 Suomalaisten luottamus EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaa kohtaan lisääntyy EU-sisämarkkinoiden verkkokauppaan luottavien suomalaisten osuus 2) 35 % 50 % 55 % 1) World Economic Forum (WEF), The Global Competitiveness Report. WEF:in kyselytutkimus yritysjohtajille. 2) Office of the European Union, Consumer Conditions Scoreboard. Komission kyselytutkimus kuluttajille. Toiminnallinen tuloksellisuus Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen Sidosryhmien arvio (1 5) 3,8 > 4,0 > 4,0 Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymisestä aiheutuva kilpailuongelma Sidosryhmien arvio (asteikko 1 5) 3,7 3,7 3,7 Kuluttaja-asiamiehen toimenpitein elinkeinoharjoittajat muuttavat toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi Tapaukset, joissa yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi (kpl) 104 130 130 Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain Markkinoiden toimivuuden edistäminen 26,9 29,5 23,6 Kilpailuvalvonta 55,3 59 48,5 Kuluttajaoikeudellinen valvonta ja taloudelliset hyvitykset 31,4 28 27,6 Kuluttajainformaatio 6,0 7 5,3 Alue- ja paikallishallinnon ohjaus 3,5 6 3,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousarvioesitys Hallintopalvelut 22,7 21,5 19,9 Yhteensä 145,8 151 128 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 145,8 151 128 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,2 > 3,5 > 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 12 649 11 490 10 728 Bruttotulot 702 670 670 Nettomenot 11 947 10 820 10 058 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 845 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 260 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) HO lisäysten päättyminen (Harmaa talous) -500 Kuluttajalehti (siirto momentille 32.40.50) -240 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -4 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -2 Palkkaliukumasäästö -40 Palkkausten tarkistukset 75 Toimintamenojen tuottavuussäästö -51 Vuokramenojen indeksikorotus 10 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -10 Yhteensä talousarvio 10 058 000 talousarvio 10 820 000 tilinpäätös 11 362 000 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 851 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin. -762 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvioesitys Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteella. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tilintarkastajien vuosimaksuista ja laadunvalvonnasta, jonka mukaisesti tilintarkastusvalvonnan kulut on määrä kattaa tilintarkastajilta perittävillä valvontamaksuilla. Eduskunta on hyväksynyt tilintarkastuslain ja lain julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta. Sen mukaisesti siirretään Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT) sekä Valtion tilintarkastuslautakunnan tehtävät Patentti- ja rekisterihallituksessa toimivalle Tilintarkastusvalvonnalle 1.1. lukien. Em. siirrot on otettu huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. PRH käsittelee teollisoikeuksia koskevat hakemukset ja yhteisöjä koskevat ilmoitukset, pitää yllä näitä koskevat rekisterit ja hoitaa näihin tehtäviin liittyviä tietopalveluita. Vuoden alusta alkaen PRH:n uutena tehtäväkokonaisuutena aloittaa tilintarkastusvalvonta, jonka tehtävät siirtyvät Keskuskauppakamarilta. Momentilta maksetaan 705 000 euroa säätiövalvonnan ja teollisoikeusasiamiesten valvonnan kustannuksia sekä 2 270 000 euroa tilintarkastusvalvonnan kustannuksia. Vastaavan suuruiset valvontamaksut tuloutuvat momentille 11.19.09. Talousarvioesityksessä varaudutaan eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantuloon vuonna. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus PRH:n rekisterien tiedot ovat tehokkaasti yhteiskunnan käytössä ja viraston palvelut tukevat innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos, % +0,5 +2,0 +2,0 Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos, % 1) - +2,0 +2,0 Tuotokset ja laadunhallinta Käsitellyt ilmoitukset ja hakemukset (arvio) (Yritysten ja yhteisöjen rekisteröinnit sekä teollisoikeudet) 373 911 379 000 398 000 Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1 5) 4,0 4,0 4,0 Sähköinen asiointi, % 60 70 70 Käsittelyaika keskimäärin Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,7 2,4 2,3 PCT-tutkimukset määräajassa % 89,6 85 85 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 3,8 4 3,5 Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) 12 7 6 Yhdistysrekisteri-ilmoitus (pv) - 12 10 1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousarvioesitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 404,7 415 418 Kokonaistyötyytyväisyys 3,7 3,7 3,7 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 48 112 46 987 47 230 muut tuotot 117 495 - Tuotot yhteensä 48 229 47 482 47 230 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 39 686 40 000 43 306 osuus yhteiskustannuksista 9 567 9 498 9 500 Kustannukset yhteensä 49 253 49 498 52 806 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 024-2 016-5 576 Kustannusvastaavuus, % 98 96 89 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 48 613 49 498 53 081 Bruttotulot 48 236 47 482 47 230 Nettomenot 377 2 016 5 851 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 585 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 348 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulo (PRH:n tulonmenetysten kompensaatio) 1 300 JHTT-lautakunta (siirto momentilta 28.01.01) 125 Säätiövalvontamaksu ja teollisoikeusasiamiesten valvonta, tarkentunut kustannusarvio 150 Tilintarkastusvalvonta 2 270 Valtion tilintarkastuslautakunnan menot (siirto momentilta 32.01.01) 20 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -21 Toimintamenojen tuottavuussäästö -10 Vuokramenojen indeksikorotus 4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousarvioesitys Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -3 Yhteensä 3 835 talousarvio 5 851 000 I lisätalousarvio -116 000 talousarvio 2 016 000 tilinpäätös 1 139 774 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 431 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin ja akkreditointipalvelujen maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaisesti kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnan toimeenpano- ja ohjaustehtäviä esitetään siirrettäväksi vuoden alusta Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin sekä kaivoksiin ja muihin tuotantolaitoksiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua. Tukes edistää mineraalivarojen hallintaa sekä tuottaa pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä vaatimusten mukaisten tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pysyvät vähintään ennallaan ja henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Vakavien kemikaalivuotojen lukumäärä Tukesin valvontakohteissa 26 < 17 < 17 Markkinavalvonnassa vakavasti puutteellisiksi osoittautuneiden sähkölaitteiden prosenttiosuuden viiden vuoden keskiarvo 12,2 < 12,5 < 12,5 Toiminnallinen tuloksellisuus Valvontakäynnit ja -tapaukset 9 495 6 900 7 000 Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit (arvio) 45 412 53 000 52 000 Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, % 95 89 90 Asiakastyytyväisyys (1 5) 3,8 3,8 3,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousarvioesitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 224 250 250 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,4 3,5 3,5 Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 19 856 22 446 22 236 Bruttotulot 1 546 3 833 3 805 Nettomenot 18 310 18 613 18 431 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 726 siirtynyt seuraavalle vuodelle 973 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonta (siirto momentilta 30.20.02) (0,5 htv) 35 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -8 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -104 Palkkaliukumasäästö -105 Palkkausten tarkistukset 93 Toimintamenojen tuottavuussäästö -91 Vuokramenojen indeksikorotus 16 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -18 Yhteensä talousarvio 18 431 000 talousarvio 18 613 000 tilinpäätös 18 557 000 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 4 731 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille 2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon 3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään. -182 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousarvioesitys Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä. Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto. Arvio resurssien jakautumisesta arvio arvio Talous- ja velkaneuvonnan resurssit Talous- ja velkaneuvojat (htv) 127 127 127 Avustajat (htv) 26 26 26 Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista, % 59 66 55 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle : Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää ( : jonotusaikatavoitteen saavutti 80 % yksiköistä). Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -1 000 Yhteensä talousarvio 4 731 000 talousarvio 5 731 000 tilinpäätös 5 011 000 50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 827 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa. Vaikuttavuus Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella. -1 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousarvioesitys Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -200 Kuluttajalehti (siirto momentilta 32.40.01) 240 Järjestötukien säästö (HO ) -86 Yhteensä talousarvio 827 000 talousarvio 873 000 tilinpäätös 673 000 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 572 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtionosuuden maksamiseen 2) valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla työnantajille maksettaviin merimiesten matkakustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Merimiespalvelutoimiston toimintaa rahoitetaan suomalaisilla aluksilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja heidän työnantajiltaan perittävillä merimiesten palvelumaksuilla. Myös valtio osallistuu toimiston toiminnan rahoitukseen. Merimiespalvelutoimiston tehtävänä on edistää merimiesten opinto- ja aikuiskasvatustoimintaa, järjestää ja ohjata merimiesten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä muuta virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa, edistää merimiespalvelukeskusten perustamista kotimaahan ja ulkomaille, tarjota merimiehille kirjasto- ja tietopalveluja, parantaa merimiesten tiedotustoimintaa, yhteydenpitoa ja viestintäpalveluita sekä kehittää merimiespalvelutoimintaa siten, että merimiesten mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaelämään paranevat. Valtion varoista korvataan suomalaisella aluksella työskentelevän työntekijän kotimatkoista varustamoille syntyneitä kustannuksia. Korvattavat kustannukset käsittävät välittömät matkakustannukset, työntekijän ylläpitokustannukset matkan aikana ja matkan järjestämisestä syntyneet kustannukset. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) -46 Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 1 072 000 Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin 1 500 000 Yhteensä 2 572 000 talousarvio 2 572 000 talousarvio 2 572 000 tilinpäätös 2 079 048 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousarvioesitys 52. (32.30.50) Palkkaturva (arviomääräraha) Momentille myönnetään 43 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen 2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen 3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. S e l v i t y s o s a : Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen työntekijälle maksamaan. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Palkkaturva 42 865 000 Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot 25 000 Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset 110 000 Yhteensä 43 000 000 Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 42 865 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31. Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99. Palkkaturvan tunnuslukuja arvio arvio Palkkaturvaa maksettu (1 000 euroa) 35 429 43 000 43 000 Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) 7 944 6 900 6 900 Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden lukumäärä 8 188 9 600 9 600 Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien lukumäärä 2 463 2 600 2 600 Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 71 65 65 Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) 62 65 65 Määräraha on kehyksen ulkopuolinen. talousarvio 43 000 000 talousarvio 43 000 000 tilinpäätös 35 546 196 95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talousarvioesitys 1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen 3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää jutun. Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkön ja maakaasun sisämarkkinalainsäädännön vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää jutun. talousarvio 20 000 talousarvio 20 000 tilinpäätös 10 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12