Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus.9./ Suomen talous jatkaa vahvaa suoritustaan. Talouskasvu on yhä nopeaa ja jatkuu myös ensi vuonna tuotantomahdollisuuksien rajoilla. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee yli prosentin ja työttömyysaste painuu ensi vuonna lähelle prosenttia. Ulkomaankauppa säilyy tuntuvasti ylijäämäisenä, yritysten kannattavuus hyvänä ja julkisen talouden rahoitusasema vahvana. Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu yhdessä kohoavien hinta- ja kustannuspaineiden kanssa ovat kuitenkin kotimaisia riskitekijöitä. Yhdessä kansainvälisen talouden lisääntyneiden epävarmuuksien kanssa nämä saattavat heikentää talouden kasvunäkymiä ja tasapainoa. BKT ja työllisyys muutos edellisestä vuodesta % Lähde: TK - BKT Työllisyys, trendi - Ennuste Kansainvälisen talouden korkeasuhdanne jatkuu, sillä Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen on korvannut vahva kasvu muualla. Vaikka kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen rauhattomuus onkin lisännyt epävarmuutta maailmantalouden kasvunäkymien suhteen, on perusteltua arvioida, että maailmantalouden kasvu yltää tänä vuonna prosenttiin ja hidastuu siitä ensi vuonna vain hieman. Euroalueen yritysten ja kuluttajien luottamus on pysynyt korkealla ja talouden toimeliaisuus vahvana kotimaisen kysynnän vilkkauden myötä. Teollisuustuotanto on jatkanut kasvuaan joskin hidastuen. Työllisyys lisääntyy euroalueella ensi vuonna ½ prosentin vauhtia jo kolmatta vuotta peräkkäin ja työttömyys on painumassa prosentin alapuolelle. Euroalueen tuotanto kasvaa viime vuoden tapaan sekä tänä että ensi vuonna ½ %. Suomessa kokonaistuotannon kasvu pysyi nopeana vuoden alkupuoliskolla ja koko vuonna tuotanto ylittää viimevuotisen tasonsa ½ prosentilla. Korkeasuhdannetta vahvistaa kansainvälisen talouden jo neljättä vuotta jatkuvan ripeän kasvun ohella yhäkin suhteellisen alhaisena säilynyt korkotaso ja verotuksen keveneminen. Kuten vuonna sekä nettovienti että kotimainen kysyntä tukevat kasvua painopisteen siirtyessä kuitenkin kotimaisen kysynnän puolelle. Vienti ja investoinnit lisääntyvät tänä vuonna noin viisi ja kotitalouksien kulutusmenot neljä prosenttia. Teollisuuden tuotanto lisääntyy tänä vuonna yhä ripeästi, %. Etenkin perinteisen metalliteollisuuden tuotteiden kysyntä on ennätysvilkasta, kun taas metsäteollisuuden kasvu on vaisumpaa ja erityisesti puuteollisuuden näkymät ovat selvästi heikentyneet. Voimakkaasti
kansainvälistyneiden teknologiateollisuuden yritysten toiminnot kasvavat tuntuvimmin ulkomailla. Rakennusala on osin ylikuumennut ja alan tuotannon kasvu alkaa olla tuotantomahdollisuuksiin nähden ylärajoillaan. Kantohintojen rajun nousun ja vahvan kysynnän vetäminä metsätalouden tuotanto lisääntyy tänä vuonna tuntuvasti. Palvelutuotannon kasvu jatkuu tasaisena. Korkeasuhdanne jatkuu vuoden puolelle. Kansainvälisen kysynnän ennustetaan jatkuvan yhä ripeänä, mutta kasvanut epävakaus rahoitusmarkkinoilla saattaa jatkuessaan vaikuttaa kehitykseen yllättävästikin. Tilauskannat ovat yhä korkealla tasolla mm. metalliteollisuudessa ja rakentamisessa, mutta tarjontarajoitteet hidastavat tuotannon kasvua. Kotitalouksien asunto-ostoissa nopeimman kasvun vaihe jää jo taakse, sillä velkaantumisen korkea taso yhdessä velanhoitomenojen kasvun ja korkeiden hintojen kanssa rajoittavat asuntojen hankintoja. Ostovoiman ja työllisyyden kasvut tukevat kuitenkin yhä kulutuskysyntää. Yritysten investoinnit lisääntyvät, samoin julkiset investoinnit. BKT:n kasvu yltää ensi vuonna vielä lähes ½ prosenttiin, eli käynnissä olevan suhdannekierron keskimääräiseen kasvuvauhtiin. Työllisten määrä lisääntyy tänä vuonna liki henkeä; kasvua on lähinnä palvelu- ja rakennusalojen, mutta hieman myös teollisuuden työllisyydessä. Työllisyysaste nousee prosenttiin. Työvoiman tarjonta lisääntyy yhä, kun ikääntyneet työntekijät pysyvät työmarkkinoilla entistä pitempään ja työpaikkojen aiempaa runsaampi tarjonta vetää ihmisiä työmarkkinoille. Työttömien määrä vähenee tänä vuonna noin hengellä ja työttömyysaste alenee, prosenttiin. Hyvä työllisyyskehitys jatkuu v., jolloin työllisyysaste kohoaa ½ prosenttiin ja työttömyysaste painuu, prosenttiin. Työkustannusten nousu on viime vuosina ollut maltillista, mikä on osaltaan tukenut talouden kasvua ja työllisyyden paranemista. Vuonna palkkojen nousu nopeutuu uusien tulosopimusten myötä selvästi. Vaikka korotukset pysynevätkin jo palkkaratkaisunsa solmineiden alojen osalta vielä tuottavuuden kasvun ja kannattavuuden asettamissa rajoissa, uhkana on, että korotustason muodostuminen yleiseksi linjaksi alkaisi muiden alojen osalta heikentää nopeasti hintakilpailukykyä. Kuluttajahintojen nousu on tänä vuonna nopeutunut lähes prosenttiyksiköllä ½ prosentin tuntumaan mm. asumiskustannusten nousun seurauksena. Vuonna keskimääräinen inflaatio pysyy suunnilleen ennallaan. Inflaatiotekijöiden suhteellinen merkitys kuitenkin hieman muuttuu. Palkkojen ohella välillisten verojen sekä terveydenhuollon maksujen korotukset nostavat hintatasoa, kun taas asumisen kustannusten nousu hidastuu. Vuonna palkansaajien reaaliansioiden nousu hidastuu, mutta valtion tuloverotuksen keveneminen yhdessä työllisyyden kohenemisen kanssa lisäävät kotitalouksien ostovoimaa. Toistaiseksi varallisuusarvojen nousu on vastannut velkaantumisen kasvua, mutta ylivelkaantumisen riskit ovat lisääntymässä. Ensi vuonna kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hieman nopeutuu, mutta säästämiasteen lasku ja velkaantumisen kasvu jatkuvat. Kotitalouksien rahoitusalijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen kohoaa päälle prosentin. Alijäämäisen kotitaloussektorin vastapainona yritysten toimintaylijäämä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna viitisen prosenttiyksikköä suurempi kuin niiden investoinnit; Suhdannekatsaus/Syyskuu /VM kansantalousosasto
suunnilleen saman verran kuin vaihtotase on ylijäämäinen. Yritysten kannattavuus nousee tänä vuonna historiallisestikin korkealle tasolle, ja niiden rahoitusrakenteet ovat vahvat useita vuosia jatkuneen hyvän tuloskehityksen vuoksi. Ensi vuonna kustannusten nousu kuitenkin jo rajoittaa tulokehitystä. Yrityssektorin tapaan julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee ½ prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. Sekä verojen että menojen suhde bruttokansantuotteeseen alenee merkittävästi tänä vuonna. Veroaste alenee lievästi myös ensi vuonna. Velkaantuminen alenee edelleen kolmisen prosenttiyksikköä vuodessa ja julkinen velka on ensi vuonna % bruttokansantuotteesta. Valtiontalous on tänä vuonna ylijäämäinen, ensi vuonna ylijäämä pienenee hieman. Kuntatalous kohenee myös ja on likimain tasapainossa. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä säilyy ennallaan. Työeläkerahastojen kasvussa oleva sijoituskanta oli kesäkuun lopussa mrd. euroa, mikä on % kokonaistuotannosta. Suhdannekatsaus/Syyskuu /VM kansantalousosasto
Kansainvälinen talous Euroalueen yritysten luottamus ja tilauskannat pysyivät elokuussa korkealla. Tuotanto-odotukset kuitenkin hieman heikkenivät, liittyen rahoitusmarkkinoilla puhjenneeseen levottomuuteen. Uusia tilauksia teollisuus sai kesäkuussa, % edellisvuotista enemmän. Teollisuuden vahva kasvu näyttäisi siten jatkuvan, vaikka tuotantolukujen antama kuva onkin kesän aikana ollut hieman vaisu. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % - - Lähde: EU komissio Euroalueen yritysilmasto - - Teollisuustuotanto Suomen talouskehitys Kauppataseen ja vaihtotaseen ylijäämän vuosisummat olivat Suomen Pankin mukaan kesäkuussa runsaan 9, mrd. euron tasolla. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa kauppataseen ylijäämä on kuitenkin ollut vuodentakaista suurempi, kun taas vaihtotaseen ylijäämä on jäänyt viimevuotista pienemmäksi. (SP:n maksutaselukuihin kesäkuulta ei vielä ole sisällytetty tilastokeskuksen heinäkuussa tekemiä tarkistuksia vuodelle ). Viennin arvo kasvoi heinäkuussa % ja tuonnin arvo % edellisestä vuodesta. Ulkoinen tasapaino kk:n liukuva summa, miljardia euroa Lähde: SP, Tullihallitus Kauppatase Vaihtotase Ennuste Suhdanneodotukset ovat yhä korkealla. Teollisuuden luottamus tulevaisuuteen pysyi elokuussa vahvana ja merkittävästi keskimääräistä parempana. Näkymät loppuvuodelle ovat edelleen suotuisat. Myönteiset odotukset perustuivat sekä kapasiteetin käyttöasteen nousuun että tilauskannan vahvuuteen. Rakentamisen luottamus on pysynyt korkealla, ja tilauskanta vahvistui elokuussa edelleen selvästi. Palvelualojen näkymät ovat etenkin kaupan osalta pysyneet vahvoina. Elokuussa kuluttajien luottamus vahvistui lähes ennätystasolleen. Usko oman talouden kehitykseen säilyi vahvana, kun taas odotukset Suomen taloudesta heikkenivät jonkin verran. Myös inflaatio-odotukset ovat hieman kohonneet. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - - Lähde:EK, TK - - Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus Suhdannekatsaus/Syyskuu /VM kansantalousosasto
Kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli heinäkuussa, prosenttia. Teollisuuden tuottajahintojen nousu on hidastunut ja vastaa nyt kuluttajahintojen nousua. Palkansaajien ansiotaso kohosi viime vuoden toiselta neljännekseltä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, %. Kausitasoitettu työttömyysaste oli heinäkuussa,9 %, ¾ % - yksikköä vuodentakaista pienempi. Työttömyysaste sekä hinnat ja palkat muutos edellisestä vuodesta, % - - - Lähde:TK Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi - Budjettitalouden verotulot lisääntyivät tammi-heinäkuussa ½ % vuodentakaiseen verrattuna. Arvonlisäverotuotto kasvoi vain ½ %, sillä kasvua pienentää valtion yrityksille maksamat ALV-palautukset, jotka liittyvät investointeihin ja vientiin. Valtion tulot yhteensä kasvoivat %. Budjettitalouden tulot ja menot -kuukauden liukuva summa, miljardia euroa Menot lisääntyivät tammi-heinäkuussa ½ %. Talousarvion toteutumalaskelman perusteella budjettitalous osoitti tammi-heinäkuussa mrd. euron ylijäämää. Valtion velka aleni mrd. euroa tämän vuoden aikana heinäkuun loppuun, mrd. euroon velanhoitoon liittyvien ajoitustekijöiden vuoksi. Vuoden lopussa velan arvioidaan olevan, mrd. euroa. TA:n toteumalaskelman mukaan. Lähde: Valtiokonttori Tulot (ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Lyhyet korot olivat elokuussa voimakkaassa nousussa, kun taas pitkät korot ovat laskeneet. Uusien asuntolainojen keskikorko on jo prosentin tuntumassa, runsaan prosenttiyksikön vuodentakaista korkeampi. Uusia asuntolainoja nostettiin heinäkuussa kuitenkin vielä suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Asuntolainakannan kasvuvauhti on hidastunut alle prosentin. Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % Asuntomarkkinoilla hintojen nousu on jatkunut hieman tasaantuneena. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä, % edellisvuodesta, pääkaupunkiseudulla, prosenttia. Ensimmäisestä neljänneksestä hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla, % ja muualla maassa, %. Lähde:TK, SP Lyhyet korot Asuntojen hinnat Lisätietoja: Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh 9 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh 9 http://www.vm.fi/julkaisut Suhdannekatsaus/Syyskuu /VM kansantalousosasto
Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia Kysyntä ja tarjonta määrän muutos, prosenttia ** ** Suomi Euroalue Yhdysvallat - - ** ** BKT Tuonti Vienti Kotimainen kysyntä Työttömyysaste prosenttia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi prosenttia Suomi Euroalue **** Suomi Euroalue **** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia - - - - **** **** Valtio Sotu-rahastot Kunnat EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus/Syyskuu /VM kansantalousosasto
KESKEISET ENNUSTELUVUT * * * ** ** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan,,9,,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti,,,,, Kokonaistarjonta,,,9,, Tavaroiden ja palvelujen vienti,,,,, Kulutus,,,,, yksityinen,,,,, julkinen,,,,, Investoinnit,,,,, yksityiset,,,,, julkiset, -, -,,, Kokonaiskysyntä,,,9,, kotimainen kysyntä,,,,, * * ** ** Palvelut, määrän muutos, %,,,,, Koko teollisuus, määrän muutos, %,9,9,,, Työn tuottavuus, muutos, %,,,,, Työllisy ysaste, %,,,9,, Työttömyysaste, %,,,,, Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,,9,,, Ansiotasoindeksi, muutos, %,,9,,, Vaihtotase, mrd. euroa,,,,, Vaihtotase, % BKT:sta,,9,,, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,, Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), %,,,,, Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,,,,, Veroaste, % BKT:sta,,9,,, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,,, Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,,,9 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta,, 9,,, Valtionvelka, % BK T:sta,9,,, 9, Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus/Syyskuu /VM kansantalousosasto