POHJANMAAN PERHEKASTE KASTE FAMILJEPROJEKTET I ÖSTERBOTTEN:

POHJANMAAN PERHEKASTE KASTE FAMILJEPROJEKTET I ÖSTERBOTTEN: Maiju Seppälä 2011

Pohjanmaan Perhekaste Työryhmä: Nora Muotio Maritta Vuorenmaa Erkki Penttinen Tuula Mulju Kannen kuva: Maiju Seppälä 1

Sisällysluettelo sivu Taulukko- ja kuvioluettelo 4 Esipuhe 5 Tiivistelmä 7 1. POHJANMAAN PERHEKASTE KASTE FAMILJEPROJEKTET I 8 ÖSTERBOTTEN OSANA KASTE-OHJELMAA 1.1. Kaste-ohjelman tavoitteet ja arviointi lyhyesti 8 1.2. Pohjanmaan Perhekaste -hanke osana Väli-Suomen lasten, 9 nuorten ja lapsiperheiden Kasperi-hanketta 1.3. Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten 11 2. POHJANMAAN PERHEKASTE -HANKE LASTEN, NUORTEN JA 12 PERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄJÄNÄ 2.1. Kehittämistyön alueellinen konteksti ja erityspiirteet 12 2.2. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arviointi 18 2.3. Arvioinnin toteutus 21 2.3.1. Prosessiarviointi 22 2.3.2. Vertaisarviointi 25 2.3.3. Asiakasnäkökulman arviointi 28 2.3.4. Toimivien käytäntöjen mallintaminen 31 3. NÄKÖKULMIA POHJANMAAN PERHEKASTE -HANKKEEN 39 ETENEMISEEN JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEEN VUOSINA 2009 2011 3.1. Ilon ja pettymyksen aiheita hankkeen kaksivuotiselta taipaleelta 39 3.2. Hankesuunnitelma, sen tavoitteet ja kehittämistoiminnan 41 suunnittelu 3.3. Hankkeen toimintaan sitoutuminen ja osallistuminen 46 3.4. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen vaikutukset 57 3.5. Hankkeen organisointi, hallinto ja tiedottaminen 68 3.6. Tulevat vuodet kehittämistyön näkökulmasta 78 2

4. YHTEENVETO JA POHDINTA 82 4.1. Kehittämissuositukset Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen 89 kokemusten pohjalta 4.2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishaasteita 95 tulevaisuudessa Lähdeluettelo 97 3

Taulukko- ja kuvioluettelo Kuvio 1. Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten 14 tavoitteet Kuvio 2. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arvioinnin viitekehys 20 Taulukko 1. Asiakkaille suunnattujen kyselyjen lukumäärä sekä 29 toimenpidekohtaiset arviot keskiarvoina Taulukko 2. Kehittämissuosituksia Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen 91 kokemusten pohjalta Taulukko 3. Hankkeen etenemistä edistäviä ja hankaloittavia tekijöitä 94 Toimiva käytäntö 1. Resurssikoulu 33 Toimiva käytäntö 2. Koordinaatioryhmä 34 Toimiva käytäntö 3. Resurssitiimimalli 36 Toimiva käytäntö 4. Monikulttuurinen kohtaamispaikka Helmi 38 Keskeiset huomiot 1. Ilon ja pettymyksen aiheita hankeajalta 40 Keskeiset huomiot 2. Hankkeen keskeiset tavoitteet ja niissä eteneminen 43 Keskeiset huomiot 3. Sidosryhmien huomioiminen kehittämistyössä 46 Keskeiset huomiot 4. Hankkeeseen sitoutuminen 48 Keskeiset huomiot 5. Verkostot ja verkottuminen 51 Keskeiset huomiot 6. Kehittämistyön tukeminen kunnissa 54 Keskeiset huomiot 7. Hankkeesta keskeisimmin hyötyneet tahot 56 Keskeiset huomiot 8. Hankkeen vaikutukset 68 Keskeiset huomiot 9. Hankkeen organisointi ja hallinto 73 Keskeiset huomiot 10. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen 77 Keskeiset huomiot 11. Kehittämistyön suuntaaminen ja haasteet 81 tulevaisuudessa 4

Esipuhe Luettavanasi on tärkeä dokumentti vuosien 2009 2011 aikana tehdystä kehittämistyön arvioinnista. Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASTE 2008 2011 on antanut mahdollisuuden osana Väli-Suomen alueen Kasperi -hanketta tehdä Pohjanmaan maakunnassa kehittämistyötä Pohjanmaan perhekaste Familjekaste projektet i Österbotten -hankkeessa. Kehittämisen raami siirtyi Kaste-ohjelman myötä kansallisesti uudelle areenalle. Pohjanmaalla on aiemminkin tehty koko maakuntaa koskevia kehittämishankkeita ja varsinkin pienempiä, monesti kuntakohtaisia kehittämishankkeita. Parhaimmillaan niistä on syntynyt uusia, hyväksi ja vaikuttavaksi todettuja työ- ja palvelumuotoja. Arviointi on tärkeä osa kehittämistyötä. Kaste-hankkeen rahoitus ja ajoissa tehty arviointisuunnitelma mahdollistivat laaja-alaisen arvioinnin tekemisen, joka on osa koko Kasperi-hankkeen arviointia. Pienissä hankkeissa ei ole aiemmin ollut mahdollisuuksia, osaamista eikä resursseja tehdä syvällistä ja vaikuttavuutta kuvaavia analyyseja. Projekteissa tehdyt arvokkaat ja monesti työläätkin kokeilut ovat jääneet hanketyöntekijän ja yhteistyökumppanien kokemukseksi, kun niiden pitäisi muuttua uudeksi käytännöksi. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen aloitus viivästyi rekrytointiongelmien vuoksi. Tuskin oli päästy kunnolla alkuun, kun työrukkasen tukemana aloitettiin arviointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelman tekeminen samanaikaisesti hankkeen aloitustoimenpiteiden kanssa oli kova haaste. Kasperi-hankkeen arviointia valmisteltiin Tampereella Väli-Suomen Kasperi -hankkeen ohjausryhmässä. Arvioinnin pohjaksi valittiin ohjelmateoriaan pohjautuva Robsonin malli, joka raamitti Pohjanmaan Perhekasteen arviointia. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa hankkeen etenemisestä, suunnasta sekä ohjata työntekijöitä tekemään systemaattisesti tiedonkeruuta ja itsearviointia eri vaiheissa tehdyistä toimenpiteistä. Toimenpiteiden ja kokemusten dokumentointi auttaa ymmärtämään minne ollaan matkalla, mutta myös osoittamaan mikä on järkevää ja tuloksia tuottavaa toimintaa. Arviointi antaa tietoa saavutetuista tuloksista ja myös epäonnistumisista. Kaikki tulokset ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä. Niiden perusteella pystytään kehittämään palveluja ja palveluprosesseja asiakkaita hyödyttävällä tavalla sekä muuttamaan projektin aikana suuntaa, jos on valittu väärä suunta/päämäärä. Erityinen haaste hankkeen aikana on ollut asiakkaan osallisuuden edistäminen. Vähimmillään se on asiakastyytyväisyyden kyselemistä, mutta parhaimmillaan se voi olla asiakkaan mukana oloa oman palvelukokonaisuuden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa oman elämänsä asiantuntijana. Asiakkaan ja perheen mukaan ottaminen on iso haaste myös työntekijöille. Arvioinnissa olet mukana myös kohteena, et pelkästään subjektina. Asiakkaalla on oikeus antaa palautetta. Arvioinnissa saatu palaute on myös osattava hyödyntää, muuten palvelut ja palveluprosessit eivät kehity. Hyväksi havaitut toimintatavat on säilytettävä, varmistettava ja voimistettava. Tämä Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arvioinnin kokoava dokumentti antaa paljon opittavaa ja pohjaa jatkotyöskentelylle. Arviointiraportti on itsessään osoitus, että sillä on merkitystä kokonaisuuden ymmärtämiseksi ja miten pienet tekijät voivat edistää hyvään lopputulokseen pääsemistä. Kiitos Maiju Seppälälle arvokkaasta työ- 5

panoksesta arvioinnin toteutuksessa. Kiitos kuuluu myös kaikille projektin työntekijöille, jotka ovat itsearvioinnin ja oman projektityöosuuden dokumentoinnin avulla tuottaneet paljon tietoa jatkotyöskentelyä varten. Kiitos arviointiin osallistuneille maakunnan kunnille ja eri yhteistyötahoja edustaville ammattilaisille. Teille siirtyy projektin päätyttyä vastuu mallien ja opittujen työtapojen käyttöönotosta. Ja kiitos ennen kaikkea palveluja käyttäneille asiakkaillemme, joiden antama kannustavakin palaute osoittaa, että olemme oikealla tiellä! Juha Luomala projektijohtaja Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden Kasperi-hanke Erkki Penttinen tulosaluejohtaja Vaasan kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut 6

Tiivistelmä Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten on Pohjanmaan 16 kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke, joka toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon Kaste-kehittämisohjelman tavoitteita vuosina 2009 2011. Pohjanmaan Perhekaste -hanke on osa Väli-Suomeen alueen Kasperi-hanketta, jonka keskeisiä tavoitteita ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen laajana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmässä myös siten, että palvelut tuodaan suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen etenemisen ja vaikutusten arvioimiseksi hankkeen toimintoja on arvioitu laajasti. Asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä on selvitetty asiakasarvioinnin keinoin, kuten Bikva-arvioinnilla, haastatteluilla ja kyselyillä. Väli-Suomen osahankkeista on puolestaan haettu oppia ja vertaistukea hyödyntämällä vertaisarviointia. Lisäksi kehittämistyön ohjaamisessa ja vaikutusten arvioimisessa on hyödynnetty projektiorganisaation ja kuntien edustajien arvioihin perustuvaa prosessiarviointia, jonka tulokset on esitetty tässä raportissa. Prosessiarvioinnin perusteella Pohjanmaan Perhekaste -hanke on edennyt tavoitteiden suuntaan hyvin. Varhaisen puuttumisen periaate on ollut laajasti esillä hankkeen eri toiminnoissa. Erityispalvelujen tukea peruspalveluille on tuotu useilla vaikuttavilla toimintamalleilla, jotka ovat myös merkittävästi vahvistaneet eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Tästä esimerkkinä voidaan mainita mm. Resurssikoulu ja Resurssitiimimalli. Perhekaste-hankkeen kehittämät palvelut ovat myös kohdentuneet lasten ja nuorten kasvuympäristöihin päiväkoteihin, kouluihin ja koteihin. Uusien työkäytäntöjen ja toimintamallien vaikutuksesta asiakkaan osallisuuden voidaan arvioida vahvistuneen mm. perhekeskusmaisessa monikulttuurisessa työssä. Prosessiarvioinnin perusteella näyttää myös siltä, että hanke on toimillaan koulutuksilla ja yhteistyön tiivistäjänä, pystynyt vahvistamaan henkilöstön osaamista. Prosessiarviointi nostaa myönteisten vaikutusten lisäksi esiin myös kehittämisen paikkoja ja haasteita. Näistä voidaan ensimmäisenä mainita ylisektoriaalinen johtaminen, jonka kehittäminen on hankealueella edennyt vain pistemäisesti. Asiaan tulee tarttua, koska palvelurakenteiden kokonaisvaltainen uudistaminen ei onnistu ilman vahvaa johtamista ja voimavarojen yhdistämistä. Toisena haasteena on turvata kehittämistyön jatkuvuus alueella. Arvioinnin perusteella näyttäisi siltä, että Pohjanmaa on alueena luonteva kehittämisen taso, jonka kehittämisrakenteita tulee edelleen vahvistaa. Kaste-ohjelman tavoitteiden suuntaan on mahdollista edetä, kun eri toimijat kootaan suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Asiasanat: hyvinvointi, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, lastensuojelu, psykososiaaliset palvelut, kehittämistyö, arviointitutkimus 7

1. POHJANMAAN PERHEKASTE KASTE FAMILJEPROJEKTET I ÖSTERBOTTEN OSANA KASTE OHJELMAA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, Kaste-ohjelmassa, on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet sekä niiden saavuttamiseen liittyvät keskeisimmät toimenpiteet. Kaste-ohjelma käynnistyi suurena muutoksena, jonka päätavoitteena on väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen tulevaisuudessa. Ohjelman ensimmäinen kausi koskee vuosia 2008 2011, joiden aikana ohjelman päähuomio on erityisesti 1) ihmisten osallisuuden lisäämisessä ja syrjäytymisen vähentämisessä, 2) ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisessä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa sekä 3) palvelujen laadun, vaikuttavuuden sekä saatavuuden parantamisessa siten, että alueelliset erot vähenevät. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) 1.1. Kaste-ohjelman tavoitteet ja arviointi lyhyesti Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisohjelmana Kaste-ohjelma antaa kokonaiskuvan ohjelmakaudella kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta sekä nostaa esiin toimenpiteet, joihin mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja aluehallintoviranomaisten työpanosta ja kehittämisresursseja kohdennetaan. Uudistamisen painopisteenä on kehittää toimintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistävät hyvinvointia ja terveyttä sekä vastaavat asiakkaiden tarpeita. Keskeisessä asemassa ovat kunnat, joiden kehittämistyön vahvistaminen on yksi Kaste-ohjelman kärjistä. Tavoitteena on luoda kestävät yhteistyö- ja kehittämisrakenteet kuntien ja valtakunnallisesta kehittämistyöstä vastaajien toimijoiden välille. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Ohjelman päätavoitteet perustuvat hallinnonalan keskeisiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisin, joista parempaa osallisuutta, hyvinvointia sekä laadukkaampia palveluja tavoitellaan Kaste-ohjelmassa: 1) ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, 2) varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä 3) luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. 8

Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmassa on määritelty yhteensä 39 toimenpidettä, jotka ohjaavat ohjelman toteuttamista. Tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi on lisäksi valittu 19 tilastollista osoitinta eli seurantaindikaattoria. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008.) Kaste-ohjelman vaikutusten seuraamisessa tärkeänä välineenä on toimenpiteiden arviointi. Kaste-ohjelman arvioiminen toteutetaan kolmiosaisena kokonaisarviointina, joka koostuu I) Kaste-ohjelman valmistelun ja toimeenpanon arvioinnista, II) Kasteohjelman tavoitteiden, keinojen ja toimenpiteiden arvioinnista sekä III) Kaste-ohjelman rahoituksen ja valtionavustushankkeiden arvioinnista. Kokonaisarvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa ohjelman toimivuudesta sosiaali- ja terveysministeriön strategisena sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjauksen välineenä sekä arvioida, miten hankerahoitus on tukenut strategian tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin toteuttaa Net Effect Oy. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009.) Kaste-ohjelman valtionavustushankkeiden arvioinnista ei ole annettu erillisiä ohjeita, mutta arvioinnin merkitystä ja sen perusohjeita on korostettu mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuella (Kivipelto ym. 2010). Valtionavustusta saaneiden hankkeiden arvioinnissa tulee tarkastella mm., miten asetetut tavoitteet on saavutettu, mitä ennakoimattomia sivuvaikutuksia kehittämistyöhön on liittynyt, mitkä ovat toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä mitkä ovat hyvien käytäntöjen ja niiden levittämisen edellytykset. Erityisesti jatkorahoitusta saaneiden hankkeiden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota kehittämistyön etenemisen arviointiin luoden pohjaa seuraavalle hankkeelle (Kivipelto ym. 2010.) Lisätietoa Kaste-ohjelman taustoista ja tavoitteista löytyy osoitteesta www.stm.fi. 1.2. Pohjanmaan Perhekaste -hanke osana Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden Kasperi-hanketta Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke Kasperille (jatkossa vain Kasperi-hanke) myönnettiin vuonna 2009 Kaste-ohjelman Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -osiosta valtionavustusta vuosille 2009 2011 yhteensä 5 060 000 euroa. Kasperi-hanke muodostuu yhteensä yhdestätoista Väli-Suomen alueella toimivasta osahankkeesta, joissa osallisena on viiden maakunnan alueelta yhteensä 66 kuntaa ja 4 sai- 9

raanhoitopiiriä. Kasperi-hankkeen väestöpohja on 1,2 miljoonaa asukasta. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Tampereen kaupunki. (Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hankesuunnitelma 2009.) Kasperi-hankkeessa on neljä teema-aluetta, jotka osin limittyvät toisiinsa. Kasperihankkeen osahankkeiden painopisteet ovat teemoittain seuraavat: Perhepalveluverkostot Erityinen tuki peruspalveluissa Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun vähentäminen Monialaiset palvelurakenteet ja osaamisen kehittäminen Teemojen lisäksi osahankkeiden tavoitteisto nojaa Kasperi-hankkeen Kaste-ohjelman mukaisiin päätavoitteisiin, joita on yhteensä neljä: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Yhteisten tavoitteiden lisäksi kukin Väli-Suomen lasten nuorten ja perheiden palveluja uudistava osahanke on asettanut omat tavoitteensa, joissa Kaste-ohjelman kehittämisintresseihin yhdistetään alueellisten toimijoiden, kuntien ja kuntayhtymien toiveet ja tarpeet. Osahankkeiden välinen yhteistyö on pyritty rakentamaan tiiviiksi, jotta Kasperi-hankkeen tavoitteiden toteutumista pystytään mm. vertaisarvioinnin keinoin seuraamaan. 10

1.3. Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten (jatkossa Pohjanmaan Perhekaste -hanke) on yksi Kasperi-hankkeen osahankkeista, jonka toiminta-alueena on Pohjanmaan maakunta ja sen 16 kuntaa sekä Vaasan sairaanhoitopiiri. Hankkeessa ovat mukana Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs, Maalahti, Laihia, Isokyrö, Vähäkyrö, Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Pedersöre, Luoto sekä Kruunupyy. Hankkeen väestöpohja on n. 175 000 asukasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on vuosille 2009 2011 n. 1,2 milj. euroa. Pohjanmaan Perhekaste -hanke on Väli- Suomen osahankkeista suurin. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen organisaation ovat muodostaneet projektikoordinaattori, 9 projektityöntekijää sekä 4 asiantuntijaa Vaasan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten psykiatrista. Projektityöntekijät ovat sijoittuneet kolmeen kaupunkiin, joita ovat Vaasa, Närpiö ja Pietarsaari. Vaasan kaupungin hallinnoimana hanke on sijoittunut Sosiaali- ja terveysviraston alaisen sosiaali- ja perhepalvelut tulosalueen johtaja Erkki Penttisen vastuualueelle. Lisäksi hankkeen toimintaa on ohjannut alueellinen ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kaikki Pohjanmaan kuntien sosiaalijohtajat, edustajat Vaasan sairaanhoitopiiristä, pohjalaismaakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botniasta, Det Finlandssvenska kompetescentretistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikasta sekä järjestöjen edustaja Folkhälsanista. Mukana on ollut myös maahanmuuttajaedustaja. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Vaasan kaupungin (alueen suurin kunta) sosiaali- ja perhepalvelut tulosalueen johtaja Erkki Penttinen. 11

2. POHJANMAAN PERHEKASTE -HANKE LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄJÄNÄ Kaste-ohjelman päätavoitteena on toimia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaisena ohjausvälineenä, joka määrittelee lähivuosiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet, joille ne voidaan saavuttaa. Kaste-ohjelma hyödyntää uudella tavalla sekä normi-, resurssi-, että informaatio-ohjausta karsien aikaisempaa useisiin ja samanaikaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmiin liittynyttä hajanaisuutta. Kuntien näkökulmasta on tarkoitus, että kunnat fokusoivat kehittämistoimintaansa siten, että Kaste-ohjelman mukainen muutos ja uudistuminen on sosiaali- ja terveydenhuollossa havaittavissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010.) Seuraavassa on lyhyesti taustoitettu kehittämistyön lähtökohtia sekä alueellisia erityispiirteitä Pohjanmaalla. Lisää tietoa on löydettävissä Pohjanmaan Perhekaste - hankkeen loppuraportista. 2.1. Kehittämistyön alueellinen konteksti ja erityspiirteet Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen alueella on yksi iso kunta (Vaasa) sekä neljä yhteistoiminta-aluetta, joita ovat Pietarsaaren seutu eli K4-kunnat (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Luoto ja Pedersöre), Mustasaari ja Vöyri eli K2-kunnat, Kyrönmaa, johon kuuluvat Laihia, Vähäkyrö ja Isokyrö sekä Rannikko-Pohjanmaa eli K5-kunnat (Närpiö, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Maalahti). Yhteistyötoiminta-alueet tuottavat eri malleilla yhdessä mm. sosiaali- ja terveyspalveluita. Paras-hankkeen vaikutus on nähtävissä selkeästi myös Pohjanmaalla, jossa kuntaliitoskeskustelu on ollut vilkasta. Konkreettisia vaikutuksia ovat olleet mm. Vöyrin, Maksamaan ja Oravaisten yhdistyminen Vöyrin kunnaksi sekä Vähänkyrön liittyminen Vaasaan lähivuosina. Pohjanmaan väestöpohja on vahvasti kaksikielinen, sillä erityisesti Pohjanmaan rannikkokuntiin keskittyneiden ruotsinkielisten osuus on alueella lähes 51 %. Muita kieliä kuin valtakieliä alueella puhuu 4 % väestöstä. Pohjanmaalla maahanmuuttajaväestö on sijoittunut koko maakunnan alueelle eikä ainoastaan suurimpiin kaupunkeihin. Perheiden määrä ja sisäinen ikäjakauma vastaavat Pohjanmaalla maan keskiarvoa. (Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen loppuraportti.) 12

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden mittarit osoittavat Pohjanmaalla keskimääräistä tai keskimääräistä parempaa tilaa. Tästä huolimatta alueelliset ja väestöryhmittäiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat suuria. Mielenterveysongelmat ja päihteet ovat yhä merkittävämpi syy väestön ja perheiden pahoinvointiin. Erityisesti huomio kiinnittyy nuoriin ja heidän moninaisiin ongelmiin (häiriökäyttäytyminen, kouluvaikeudet, päihteiden käyttö ja mielenterveydelliset ongelmat kuten masennus). Vanhemmuuden tukeminen on myös ajankohtainen haaste alueella, jossa lähes joka neljäs yläasteella oleva on kokenut vanhemmuuden puutetta. Luku on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi syrjäytymisellä ja huono-osaisuudella on tutkitusti vaikutuksensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaan. (Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen loppuraportti). Pohjanmaan perhekaste -hanke jatkaa alueella jo pitkään tehtyä merkittävää kehittämistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa pohjautuen pitkään kehittämistyön jatkumoon. Pohjan luovat mm. Pohjanmaa-hanke, Lastensuojelun kehittämisyksikkö - hanke, Pikku Saga -hanke ja Perhekeskushanke sekä Vaasan sairaanhoitopiirin psykiatriassa tehty kehittämistyö. Hanke on jatkoa myös vuodesta 2005 asti edenneelle tavoitteelle lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen (erityispäivähoito, kasvatus- ja perheneuvonta, lastenneuvolat ja koulujen oppilashuolto, lastensuojelu, lasten- ja nuorisopsykiatria, lastenneurologia ja lastentaudit) järjestämisestä seudullisesti toimivaksi koordinoiduksi kokonaisuudeksi. Lähtökohtana Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen suunnittelulle on ollut, että olemassa olevat palvelut, niiden nykytila sekä kehittämistarpeet tunnetaan. Hankkeen käynnistyessä hankesuunnitelmaa täsmennettiin toimintasuunnitelmaksi kuntakierrosten sekä muiden keskustelujen pohjalta kuntien ja asiakkaiden tarpeisiin parhaalla tavalla vastaavaksi. Suunnittelussa ja toimintasuunnitelman täsmentämisessä vuosille 2009 2011 on lisäksi hyödynnetty aikaisempien hankkeiden kehittämistyön tuloksia sekä palvelujen ja palvelutarpeiden nykytila-analyysejä. (Ks. lisää Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen loppuraportista). Pohjanmaan Perhekaste -hanke toteuttaa Kaste-ohjelman tavoitteita vuosina 2009 2011 pyrkien sen avulla vastaamaan Pohjanmaan alueella olevaan tarpeeseen uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen toiminnassa Kaste-ohjelman tavoitteita on siten edelleen kirkastettu vastaamaan Pohjanmaan näkö- 13

kulmasta Kaste-ohjelman pyrkimyksiin. Tavoitteet on kertaalleen kuvattu kuviossa 1. 1) 2) 3) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia toimintakäytäntöjä toimintakonsepteja ehkäisevän lasten-suojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4) Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään ylisektoriaalisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Kuvio 1. Pohjanmaan Perhekaste Kaste familjeprojektet i Österbotten tavoitteet Seuraavassa on lyhyesti esitetty Pohjanmaan perhekaste -hankkeessa toteutettuja toimenpide- ja koulutuskokonaisuuksia, jotka kohdentuvat yhteen tai useampaan hankkeen tavoitteeseen. (Luetteloa voi hyödyntää arviointituloksia luettaessa.) Resurssitiimi. Vaasan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten psykiatrisen yksikön antama konsultatiivinen tuki lasten/nuorten kanssa toimiville tahoille (esim. ala- ja yläkoulujen henkilökunnalle). Peruspalvelujen henkilökunta ja psykiatrian asiantuntijat tekevät matalan kynnyksen yhteistyötä lapsen ja perheen ongelmien ratkaisemiseksi varhaisessa vaiheessa. Periaatteena perheiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen lasten, nuorten ja perheiden omassa ympäristössä. Resurssikoulu. Palvelu sellaisille lapsille ja nuorille, joiden opiskelu ei suju normaalissa kouluympäristössä psyykkisten tai psykososiaalisten syiden vuoksi. Lapsi 14

saa Resurssikoulussa tarvitsemaansa hoitoa sekä opetusta ja tukea koulunkäyntiin. Toimintaperiaatteina koulun ja kodin välinen tavoitteellinen yhteistyö, perheen kohtaaminen kokonaisuutena sekä tukeminen moniammatillisesti. Kuusipaikkaisessa koulussa työskentelee opettaja, nuoriso-ohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja perhetyöntekijä. Intensiivihoitomalli. Moniongelmaisten perheiden tukien ja hoidon integrointi asiakaslähtöisesti. Suunnattu perheille, jotka ovat monien tukitoimien kohteena ja käyttävät paljon palveluita. Perheen lisäksi mukana (perhekohtainen palveluohjaaja sekä) sosiaalityön, perusterveydenhuollon (neuvolan, kouluterveydenhuollon), ja lasten ja nuorten psykiatrian asiantuntijaverkosto. Palvelu jalkautuu perheiden kotiin. Koordinaatioryhmä. Pietarsaaren alueelle perustettu ylisektorinen johtoryhmä, jossa on mukana alueen kuntien johtavia virkamiehiä eri sektoreilta. Tavoitteena on jakaa näkemyksiä ja keskustella sektorit ylittävästi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistarpeista sekä tehdä niihin liittyviä päätöksiä. Kokoontuu säännöllisesti. ART -työmenetelmä. (Aggression Replacement Training) Kognitiivisbehavioristinen menetelmä, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään ja jarruttamaan aggressiivisuuden kehittymistä ja vahvistamaan hyväksyttävää käyttäytymistä. Tavoitteena kehittää lapsen sosiaalisia taitoja (käyttäytyminen), itsehillintää (tunteiden tunnistaminen ja hallinta) ja moraalista ajattelua (ajattelu, empatiakyky ja arvomaailma). Taitojen kartuttaminen ryhmässä dialogisilla ja toiminnallisilla menetelmillä. APUA-ryhmä. (Apuja Perheen Uuteen Arkeen) Ryhmämuotoinen interventio, jonka tarkoituksena on yhdessä löytää uusia ja toimivia ratkaisuja perheiden arkipäivän pulmatilanteisiin sekä koulumaailman haasteisiin. Kohderyhmänä perheet, joissa 7 10 -vuotiaita haastavasti käyttäytyviä lapsia. Ryhmässä tavataan muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia. Kokoontuu kehityspsykologin/psykoterapeutin johdolla. BARO-koulutus. (Basis Raads Onderzoek/Basic Council Examination) Puolistruktu- 15

roitu haastattelumenetelmä, joka soveltuu erilaisten muutos- ja nivelvaiheiden tuen tarpeen arviointiin 12 18 -vuotiaiden kohdalla lastensuojelun tarpeen arvioinnissa ja/tai (yhteistyönä) koulun sosiaalityössä. BARO-koulutuksen tavoitteena on tukea sosiaalityötä, koulua ja muita tahoja antamalla henkilöstölle lisää osaamista ja työvälineitä nuoren tilanteen arvioimiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Näpistyskonsultaatio. Tavoitteena on varhainen puuttuminen nuorten näpistyksiin ja muihin lievempiin rikoksiin, kuten ilkivaltaan. Yhteistyössä mukana poliisi, lastensuojelu ja nuorisotyö. Ajatuksena kuulla lasta tai nuorta tapahtuman syistä ja keskustella nuoren kanssa hänen tilanteestaan kotona, koulussa ja vapaaaikana. ICDP-ohjelma. (International Child Development Programs) Voimavaroihin, suhteisiin ja empatiaan perustuva perusohjelma, jonka tavoitteena on tukea ja edistää aikuisten ja lasten välistä myönteistä vuorovaikutusta. ICDP-ohjelmalla edistetään lapsen oikeutta saada osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Vanhemmuuden arviointi. Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen sekä vanhemman erilaisten valmiuksien arviointia siten, että huomiota kiinnitetään perheen vuorovaikutukseen, perushoitoon, rajojen asettamiseen, kasvatuskysymyksiin sekä kodin tunneilmapiiriin. Hankkeen toimien tavoitteena vakiinnuttaa, ylläpitää ja syventää moniammatillisen tiimin valmiuksia. RIST-ryhmät. (Relations Inriktat Småbarns Team) Moniammatillinen ryhmä antaa konsultaatioita ja on mukana pieniä lapsia koskevissa erilaisissa selvityksissä, joita tehdään neuvoloissa, päivähoidossa ja sosiaalityössä. Keskittyy ehkäisevään työhön tavoitteenaan havaita mahdollisimman varhain perheet, joissa on ongelmia varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa. Kasvatuskumppanuus. Työntekijöiden ja vanhempien välistä, keskinäistä ja vastavuoroista vuorovaikutusta, perustuu kuulemiselle, kunnioitukselle, dialogisuudelle ja luottamukselle. Vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Kasvatuskumppanuuskoulutuksen tavoitteena on tarjota osal- 16

listujille työvälineitä kasvatusyhteistyöhön niin perheiden, vanhempien kuin lasten ja lapsiperhepalvelujen ammattilaisten kanssa. Käydään läpi vanhemmuuden, lapsuuden, kasvattajuuden ja kumppanuusperusteisen asiakastyön teemoja kokemuksellisen oppimisen ja tiedollisen lähdeaineiston avulla. Varhaisen vastuunoton kehittäminen. Tavoitteena, että kaikki toimialat ja yhteistyötasot tuntevat varhaisen vastuunoton taustalla olevan ideologian ja sitä tukevat työtavat, esim. Ta upp oron. Selkiytetään palveluprosesseja ja työnjakoa eri sektoreiden ja hallintokuntien välillä, sekä laaditaan yhteiset toiminta- ja yhteistyömallit varhaista vastuunottoa varten. Tuodaan erityispalveluja tukemaan peruspalveluja sekä kehitetään ja vahvistetaan vanhemmuuteen annettavaa tukea perhekeskusajattelun mukaisesti. Ta upp oron -koulutus. Huolen puheeksi ottaminen on tapa ottaa hankala asia asiakkaan kanssa puheeksi häntä kunnioittaen ja tukea tarjoten. Tavoitteena madaltaa lasten ja nuorten parissa työskentelevien kynnystä varhaiseen puuttumiseen ja huolen puheeksi ottamiseen. Helpottaa ja varhaistaa huolen esille ottoa ja parantaa asiakasyhteistyötä. Koulutuksella selkiytetään palveluprosesseja ja työnjakoa eri sektoreiden ja hallintokuntien välillä sekä laaditaan yhteiset toiminta- ja yhteistyömallit varhaista vastuunottoa varten. Bikva-arviointi. (Burgerinddragele i KVAlitetsvurdering) Asiakkaat otetaan mukaan toimenpiteiden arviointiin, jolloin ymmärrys asiakkaiden ongelmista ja niihin liittyvistä julkisista interventioista paranee. Tuottaa laajan kuvan muutos- ja kehittämistarpeista yhdistämällä asiakkailta tullutta tietoa organisaation ja työntekijöiden näkökulmaan. Tavoitteena on muuttaa työkäytäntöjä asiakkaiden asettamien arviointikriteerien ja näkemysten perusteella. Lastensuojelutarpeen selvitys. Selvityksen lähtökohtana on lapsen tilanteesta tehty lastensuojeluilmoitus, jolloin tavoitteena on tutkia lapsen suojelun ja tuen tarvetta sekä arvioida, miten suojellaan tai tuetaan lapsen/nuoren hyvinvointia tulevaisuudessa. Hankkeessa tavoitteena juurruttaa selvitysmalli koko maakunnan alueelle ja kehittää maahanmuuttajataustaisten perheiden lastensuojelutyötä. Osa lastensuojelutyön osaamisen kehittämistä. 17

Monikulttuurinen kohtaamispaikka Helmi. Vaasaan perustettu monikulttuurinen kohtaamispaikka, jossa kunnan eri sektorit ja järjestöt toimivat yhteistyössä tavoitteenaan maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen, kotoutumisen edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä kaksisuuntaisen integraation tukeminen. Helmessä korostuu perhekeskusmainen toiminta. Närpiön Perhetupa (Familjestugan). Hankkeen tukemana perustettu avoin kohtaamispaikka vanhemmille, isovanhemmille ja 0 5 -vuotiaille lapsille. Kohderyhmänä närpiöläiset sekä alueella asuvat maahanmuuttajat. Mukana asiantuntijoita eri organisaatioista, kuten seurakunnasta, neuvolasta, järjestöistä. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja kaksisuuntaista integraatiota, antaa vertaistukea sekä vähentää päivähoidon tarvetta. Rap-verstas. Pietarsaaressa järjestetty Rap-musiikin tekoon ja tunteiden ilmaisuun keskittynyt toimintamuoto nuorille. Toiminnan ovat organisoineet ja ohjanneet hankkeen projektityöntekijä sekä Pietarsaaren kaupungin nuoriso-osasto. 2.2. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arviointi Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arviointia ohjaa varsin väljä ja arviointia kaikkineen raamittava Väli-Suomen Kasperi-hankkeen arviointisuunnitelma, jossa arviointi todetaan kunkin osahankkeen perustehtäväksi. Kasperi-hankkeen arviointisuunnitelmassa osahankkeiden arvioinnin toteuttamistapaa ei ole yksityiskohtaisesti määritelty vaan osahankkeille on suotu paljon liikkumavaraa. Osahankkeiden tavoitteiden kohdentuminen Kasperi-hankeen ja Kaste-ohjelman tavoitteisiin varmistaa osaltaan myös arvioinnin yhdensuuntaisuutta. Kasperi-hankkeen yhtenä osahankkeena Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arviointi tuottaakin yhdessä muiden osahankkeiden kanssa pohjan Väli-Suomen kokonaishankkeen arvioinnille. (Muotio ym. 2009.) Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa arviointiin on kiinnitetty erityistä huomiota sitomalla se monitahoisesti kehittämistyön eri tasoihin ja kokonaisuuksiin. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa toteuttavaa arviointia on raamitettu ja täsmennetty hankkeen arviointisuunnitelmassa, jonka avulla hankkeen tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa hankkeelle asetettuihin, yksilöityihin tavoitteisiin. (Muotio ym. 2009.) 18

Hankkeen arviointiasetelma pohjautuu Robsonin (2001) malliin, joka sisältää ohjelmateorian lisäksi keskeiset arviointikysymykset, menetelmät, aineiston hankintastrategian sekä arvioinnin päämäärän. Kuviossa 2 on kuvattu Robsonin malliin pohjautuva Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arvioinnin viitekehys. Kuvion mukaisesti arvioinnin tarkoituksena on hankkeen vaikuttavuuden ja vaikutusten osoittaminen hankkeen asiakkaille, verkostoille, rahoittajalle ja hankkeelle itselleen. Tarkoituksena on myös tuottaa tietoa päätöksentekoon, tarkastella valitun strategian toimivuutta sekä kehittämistyön merkitystä kunnissa. Onnistuessaan arviointi tuottaa arvokasta tietoa toimintamallien sovellettavuudesta, palvelujen toimivuudesta asiakkaiden kannalta sekä palvelujen kehittämisestä moniammatillisessa kontekstissa. Vaikutusten arvioinnissa on siten myös kyse hyvien toimintamallien löytämisestä sekä niiden implementoinnin tukemisesta. (Muotio ym. 2009.) 19

Tarkoitus Vaikuttavuuden ja vaikutusten osoittaminen: asiakkaille verkostoille rahoittajalle itselle päätöksenteolle Antaa tietoa siitä, pystytäänkö valitussa strategiassa ja onko valittu strategia ollut oikea Onko kehittämistyö kehittynyt kunnissa työntekijä- ja kuntalähtöiseksi toiminnaksi Tukea hyvien toimintamallien implementointia Menetelmät 1. Työn dokumentointi ja itsearviointi 2. Asiakasarvioinnit: kaksi Bikva-arviointi ja asiakas/kuntalaiskyselyt 3. Vertaistuki- ja oppiminen, hankeryppäät ja yhteistyö 4. Prosessiarviointi 5. Tilastot ja indikaattorit 6. Vertaisarviointi: a) monikulttuurinen perhetyö, b) Resurssitiimi + Sihti 7. FSKC:n arviointikoulutus, siihen liittyvät harjoitukset ja työt 8. Opinnäytetyöt Arviointikysymykset 1. Miten erityispalvelujen osaamista on tuotu peruspalvelujen tueksi? 2. Miten asiakkaan ja perheen osallisuutta on kyetty vahvistamaan? 3. Miten on kyetty luomaan ja/tai kehittämään malleja varhaisempaan puuttumiseen? 4. Miten hyvät ja vaikuttavat toimintakäytännöt ovat/tulevat osaksi arkityötä? Aineiston hankintastrategia 1. Jatkuva dokumentointi ja itsearviointi 2. Asiakaslähtöinen arviointimateriaali 3. Vertaisarviointi sekä hyviin käytäntöihin ja vertaistukeen perustuvat oppimiskäytännöt 4. Mahdolliset opinnäytetyöt ja tutkimuksellisuus 5. Tilastot ja indikaattorit 6. THL:n SOnetBOTNIAn ja FSKC:n ohjaus ja verkostot. Ohjelmateoria Perhe huomioidaan kokonaisuutena. Hankkeen tukemana perheen palvelut paranevat siten, että perhe saa palvelut omaan ympäristöönsä. Erityisosaamisen ja peruspalveluiden asiakasprosessien yhteen saattamisella ja kehittämisellä saadaan toimivampi yhteistyö, tullaan tietoiseksi toisista ja poistetaan päällekkäistä ja ristikkäistä työtä. Asiakas hyötyy ja opitaan oikeasti tekemään moniammatillista työtä Hankkeen päättyessä jalkauttaminen toimii käytännössä, prosessit ovat selkeät ja johto on sitoutunut jalkauttamisprosessiin. Asiakkaan osallisuus lisääntyy. Kuvio 2. Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arvioinnin viitekehys (Muotio ym. 2009) Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arviointia ohjaa ohjelmateoria, joka koostuu niistä hypoteeseista ja oletuksista, joiden varaan hanke rakentuu. Pohjanmaan Perhekaste 20

-hankkeen lähtökohtana on ollut perheen huomioiminen kokonaisuutena siten, että tarpeiden mukaisia palveluja tarjotaan oikea-aikaisesti ja ennalta ehkäisevästi ja parannetaan lasten, nuorten ja perheiden omassa ympäristössä. Lisäksi hanke tukee henkilöstön osaamista sekä hyvien käytäntöjen implementointia kunnissa. Työkäytännöiksi ja menetelmiksi valitaan asiakkaan osallisuutta lisääviä tapoja, joiden avulla perheiden asioita käsitellään yhdessä perheen kanssa. (Muotio ym. 2009.) Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen arviointi konkretisoi Kasperi-hankkeen arviointisuunnitelmaa. Kasperi-hankkeen neljä päätavoitetta on Pohjanmaan Perhekastehankkeen arviointisuunnitelmassa purettu konkreettisiksi arviointikysymyksiksi, joihin haetaan vastauksia ennalta määritellyillä menetelmillä sekä asettamalla kunkin päätavoitteen arvioinnille erillinen toteuttamissuunnitelma. Tietoa kerätään useilla eri menetelmillä, joilla seurataan hankkeen tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumista hankeaikana. Työn dokumentointi ja työntekijöiden itsearviointi ovat keskeisessä asemassa. Lisäksi Kasperi-hankkeen linjausten mukaisesti hyödynnetään vertaisarviointia, joka mahdollistaa samaa työtä tekevien ammattilaisten keskinäisen arvioinnin tuottaen kiinnostavia huomioita työn sisällöstä ja etenemisestä. Vertaisarviointi on myös keino kehittämistyön suuntaamisessa eteenpäin. Pohjanmaan Perhekaste - hankkeessa hyödynnettäviä arviointimenetelmiä kuvataan luvussa 2.3. tarkemmin. 2.3. Arvioinnin toteutus Pohjanmaan Perhekaste-hankkeen arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja kokemusta, jota arvioinnin keinoin on kerätty muista alueella aiemmin toteutetuista hankkeista. Perhekaste-hankkeen arvioinnissa ovat mm. huomioituna ne hankkeiden tavoitteen asetteluun, kehittämistyön sisältöihin, organisointiin ja tiedotukseen liittyvät evästykset ja suositukset, joita Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien, SONetBOTNIAn ja alueen 55 kunnan yhteisessä mielenterveys- ja päihdealan kehittämishanke Pohjanmaa-hankkeessa on sen prosessiarvioinneissa (2005 2007 ja 2007 2009) kehittämistyön tulevaisuutta ajatellen korostettu (ks. Vuorenmaa & Löytty 2008; Seppälä ym. 2011). Siten myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyön arvioinnilla on Pohjanmaalla vahva jatkumo, jota Pohjanmaan Perhekaste -hanke omana lenkkinään jatkaa. 21

Pohjanmaan Perhekaste-hankkeen arviointi toteutettiin kolmiosaisena koostuen 1) kehittämistyön prosessin etenemisen ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnista eli nk. prosessiarvioinnista, 2) hanketoimijoiden keskinäisestä vertaisarvioinnista sekä 3) asiakkaiden kokemusten arvioinnista. Menetelmien avulla pyritään ennen kaikkea arvioimaan Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen vaikutuksia ja tavoitteiden toteutumista, mutta myös tuottamaan tietoa Kasperi-hankkeen kokonaisarvioinnille. 2.3.1. Prosessiarviointi Perhekaste-hankkeen prosessiarvioinnissa tarkastelun kohteena on koko hankkeen toiminta-aika eli vuodet 2009 2011. Prosessiarvioinnilla pyritään havainnoimaan, miten kehittämistyötä on hankkeessa käytännössä tehty sekä ymmärtämään kehittämistyössä ilmenneitä ongelmia sekä onnistumisia. Prosessiarvioinnin antia voidaan käyttää hankkeen ohjaamiseen ja toiminnan parantamiseen sekä tiedonkeruuvälineenä mm. hyviksi havaituista työmenetelmistä ja käytänteistä. (Muotio ym. 2009.) Arvioinnin prosessikäyttö perustuu näkemykseen, jonka mukaan arvioinnilla on keskeinen merkitys organisaation oppimisen ja kehittymisen kannalta (Vataja 2005). Prosessiarviointi ja kehittämisevaluaatio ymmärretäänkin usein samansuuntaisesti, jolloin pyrkimyksenä on ennen kaikkea toiminnan edistäminen. Kehittämishankkeissa prosessiarviointi on hyvä väline, sillä sen avulla saatavaa tietoa ja palautetta voidaan käyttää hankkeen ohjaamisessa ja uudelleen suuntaamisessa. Suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet saattavat hämärtyä kehittämistyön edetessä, jolloin niiden tarkistaminen sekä vaihtoehtojen kartoitus ovat paikallaan. Hankkeen vaikutusten ja tuloksellisuuden lisäksi prosessiarviointi tuottaa tärkeää tietoa kehittämistyön luonteesta ja siinä tapahtuneista käänteistä eli auttaa ymmärtämään kehittämistyössä kuljettua polkua. (Seppänen-Järvelä 2004.) Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen kehittämistyön etenemisen arvioimiseksi prosessiarviointi toteutettiin kaksivaiheisena kysely- ja haastattelututkimuksena. Ensimmäinen prosessiarvioinnin vaihe toteutettiin kyselynä, joka kohdistettiin touko-kesäkuussa 2010 Perhekaste-hankkeen ohjausryhmälle sekä projektityöntekijöille. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin hankkeen työskentelyssä ja sen ohjaamisessa. Prosessiarvioinnin toisen vaiheen toteutti hankkeen arviointityöryhmän tuella ulkopuo- 22

linen arvioitsija (HTM Maiju Seppälä) keväällä 2011. Arviointi kohdennettiin ensimmäistä vaihetta laajempana kokonaisuutena hankkeen projektityöntekijöille, hankejohdolle sekä alueellisesti niille toimijoille ja kuntien edustajille, jotka ovat keskeisesti olleet mukana hankkeen kehittämistyössä. Aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä siten, että projektityöntekijöille (13 hlöä) ja hankejohdolle (3 hlöä) järjestettiin noin tunnin mittaiset yksilöhaastattelut. Kuntien edustajia puolestaan kutsuttiin ryhmähaastatteluihin, joita järjestettiin omina tilaisuuksina yhteistoiminta-alueittain yhteensä viisi (Pietarsaaressa, Vaasassa, Mustasaaressa, Kyrönmaalla sekä Närpiössä). Kutsut ryhmähaastatteluihin lähetettiin 54 henkilöille, joista haastattelutilaisuuksiin osallistui yhteensä 25 henkilöä kuntien eri sektoreilta, mm. sosiaalihuollosta, opetus- ja kasvatustoimesta sekä perusterveydenhuollosta. Pietarsaaren alueelta eli K4-kunnista (Pietarsaari, Kruunupyy, Uusikaarlepyy, Pedersöre) haastatteluihin osallistui yhteensä 8 henkilöä, Vaasasta 6 henkilöä, Kyrönmaalta (Isokyrö, Vähäkyrö, Laihia) 3 henkilöä, Rannikko-Pohjanmaan eli K5-kunnista (Kristiinankaupunki, Närpiö, Korsnäs, Kaskinen, Maalahti) 7 henkilöä sekä Mustasaaren alueelta eli K2-kunnista (Mustasaari, Vöyri-Maksamaa) yksi henkilö. Sekä yksilö-, että ryhmähaastatteluissa hyödynnettiin nauhuria, jonka avulla aineisto litteroitiin kirjalliseen muotoon. Yksilö- ja ryhmähaastatteluissa hyödynnettiin samansisältöistä kuuden teeman kysymyslomaketta kuitenkin varioiden siten, että projektityöntekijöiden ja hankejohtajien lomake sisälsi enemmän kysymyksiä mm. kehittämistyön organisoinnista. Teemoittainen ja paikoin tarkasti rajattukin kysymyksenasettelu valittiin haastattelujen pohjaksi, jotta arviot olisivat mahdollisimman konkreettisella tasolla ja tuottaisivat tietoa halutusta aiheesta. Erityisesti kuntien ryhmähaastatteluissa tämä osoittautui hyväksi valinnaksi, koska haastattelutilanteiden jälkeen tulleessa palautteessa osa haastateltavista oli kokenut myös nämä kysymykset haastaviksi ja omasta näkökulmastaan melko laajoiksi. Arviointiteemat olivat seuraavat: I. Ilon ja pettymyksen aiheita hankkeen kaksivuotiselta taipaleelta II. Hankesuunnitelma, sen tavoitteet ja kehittämistoiminnan suunnittelu III. Hankkeen toimintaan sitoutuminen ja osallistuminen 23

IV. Hankkeen vaikutukset V. Organisointi, hallinto ja tiedottaminen VI. Tulevat vuodet kehittämistyön näkökulmasta Arviointikysymykset muodostettiin hankkeen arviointitiimissä, johon ovat arvioijan lisäksi kuuluneet Pohjanmaa Perhekaste -hankkeen projektikoordinaattori Nora Muotio, Vaasan kaupungin sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Erkki Penttinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikan kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa sekä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan kehittämiskeskus SONetBOT- NIA:n kehittämissuunnittelija Tuula Mulju. Haastatteluaineiston laadullinen analyysi teema-analyysin keinoin noudattaa kussakin arvioitavassa teemassa samaa käsittelyjärjestystä ja -rakennetta. Raportissa käsitellään ensin projektiorganisaation eli projektityöntekijöiden ja hankejohdon arvioita käsiteltävästä aiheesta, jonka jälkeen kuntien edustajien näkemyksiä ja arvioita on pyritty aluekohtaisesti koostamaan. Kuntatoimijoiden arviot raportoidaan siinä järjestyksessä kuin ryhmähaastattelut ajallisesti toteutettiin. Järjestys on siten seuraava: Pietarsaaren alue (K4), Vaasan seutu, Kyrönmaa, Rannikko-Pohjanmaa (K5) sekä Mustasaari (K2). Prosessiarvioinnissa kerätty haastatteluaineisto on analysoitu siten, että niissä useimmin esiintyvät sekä monen henkilön tärkeänä pitämät näkemykset saavat tuloksissa suurimman painoarvon. Koska Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen toiminnoissa on toimenpiteistä ja koulutuskokonaisuuksista riippuen ollut mukana vaihteleva määrä ihmisiä, arvioinnin tuloksia analysoitaessa on vaarana, että monia ihmisiä sitoneet toiminnot painottuvat niissä mukana olleiden lukumäärällisesti useiden arvioitsijoiden vuoksi liiallisesti. Projektityöntekijöiden antamissa arvioinneissa tämä näkyy erityisesti Resurssitiimiä koskevissa arvioissa, sillä Resurssitiimissä annetun yhden henkilötyövuoden (100 %) muodostavat neljä erikoissairaanhoidon asiantuntijaa, jonka kunkin työpanos hankkeeseen on ollut 20 % (yksi päivä viikossa). Prosessiarvioinnissa heidät kuitenkin haastateltiin ryhmähaastattelun sijasta toisiin projektityöntekijöihin nähden tasaveroisesti yksilöittäin. Lisäksi analyysissä on pyritty huomioimaan vastaajien asioille asettamaa merkitystä erityisesti niissä toimenpidekokonaisuuksissa, joiden edustajia on haastatteluissa ollut 24

vähemmän. Tällaisina voidaan mainita mm. Pietarsaaren Resurssikoulu, jota on ollut kehittämässä vain yksi projektityöntekijä. Myös monikulttuurisen työn näkökulmaa on haluttu arvioinnissa pitää esillä omana erityisenä kokonaisuutenaan, jota kehitetään Väli-Suomen Kasperi-sateenvarjon alla vain Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa. 2.3.2. Vertaisarviointi Väli-Suomen Kasperi-hankkeen kontekstissa vertaisarviointi on keskeisessä roolissa ja sitä tuetaan THL:n asiantuntijavoimin. Väli-Suomi monine osahankkeineen ja yhteisine tavoitteineen tarjoaa hyvät lähtökohdat samanlaista työtä tekevät ammattilaisten väliselle vertaisarvioinnille, jossa on kyse muilta organisaatioilta oppimisesta. Pyrkimyksenä on saada vertailun avulla tietoa ja kokemukseen perustuvaa näkemystä, jota hyödyntämällä omaa toimintaa voidaan kehittää. Vertaisuus on siten tasaveroista kumppanuutta, vuorovaikutusta ja oppimista. (Heinonen 2010.) Kehittämishankkeessa vertaiskehittämisellä tavoitellaan kokemuksellisuutta sekä samanlaista työtä tekevien ammattilaisten välistä vuorovaikutusta, jossa käytännön tietoa nostetaan kehittämistyön keskiöön. Vertaiskehittäminen on siten oppimisprosessi, jolla voidaan parantaa tietoisuutta kehittämistyöhön vaikuttavista tekijöistä, poimia hyviä käytäntöjä, nostaa esiin näyttöä esim. laadusta tai tuoda esiin vahvuuksia ja heikkouksia. Parhaimmillaan vertaisarviointi sitouttaa toimijat kehittämiseen ja sen arviointiin, tekee näkyväksi tehtyä työtä, mahdollistaa johtamisen ja hallinnon arvioimisen sekä lisää asiantuntijuutta. (Heinonen 2010; Kivipelto ym. 2010.) Vertaisarvioinnin prosessi voidaan toteuttaa seuraavasti (mukaillen Heinosta 2005 ja Seppänen-Järvelää 2005): 1) Jäsennetään omaa toimintaa 2) Valitaan sopiva ja vertailun kannalta mielekäs kumppani(t) 3) Sovitaan arvioinnin menettelytavat, kriteerit, aikataulu 4) Toteutetaan vertailu 5) Reflektoidaan löydöksiä (erot, samankaltaisuudet), annetaan palautetta 6) Raportoidaan arvioinnista Pohjanmaan Perhekaste -hankkeessa vertaisarviointi perustuu dokumentoinnille ja 25

itsearvioinnille. Hankkeen voimavarat on kohdistettu kahteen kehittämiskohteeseen, joita ovat: a) Perhekaste-hankkeen monikulttuurisen perhetyön sisäinen vertaisarviointi b) Resurssitiimin, Lahden Sihti-hankkeen sekä Hämeenlinnan Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hankkeen keskinäinen vertaisarviointi Kokemuksia monikulttuurisen perhetyön vertaisarvioinnista Monikulttuurisen vertaisarvioinnin tavoitteina on ollut selvittää, miten osaaminen on monikulttuurisessa työssä Pohjanmaalla lisääntynyt, miten moniammatillinen yhteistyö on kehittynyt ja miten asiakkaiden osallisuutta on vahvistettu. Vertaisarviointi on koostunut viidestä tapaamisesta, joissa projektityöntekijät ovat tavoitteiden näkökulmasta kertoneet tekemästään työstä sekä arvioineet itseään ja tekemäänsä työtä. Vertaisarvioinnin hengen mukaisesti muut ovat antaneet palautetta ja kehittämisehdotuksia. Itsearviointi ja sen avulla kehittyminen työssä on ollut iso osa vertaisarviointia. Pohjanmaan Perhekaste -hanke on Kasperi-hankealueen lukuisista osahankkeista ainoa, jossa monikulttuurisen työn kehittäminen on ollut yhtenä painopisteenä. Myös kansallisessa mittakaavassa panostus monikulttuuriseen työhön on ollut Pohjanmaan Perhekasteessa mittavaa. Monikulttuurista kehittämistyötä on Perhekasteessa tehty Vaasassa, Pietarsaaressa ja Närpiössä, jossa kussakin on ollut oma projektityöntekijä. Monikulttuurisen kehittämistyön vertaisarviointi perustuu näiden kolmen työntekijän keskinäiseen arvioon kehittämistyön etenemisestä eli kyseessä on hankkeen sisäinen vertaisarviointi. Kuntien lähtökohdat maahanmuuttaja- ja monikulttuurisen työn kehittämisessä ovat kuitenkin melko erilaiset tarjoten hyvän pohjan keskinäiseen reflektointiin ja kokemusten vaihtoon. Hankkeen sisäisen vertaisarvioinnin perusteella voidaan todeta, että monikulttuuriselle kehittämistyölle asetetut tavoitteet ovat olleet oikean suuntaisia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osallisuus on hankkeen toiminnoissa vahvistunut. Myös henkilöstön osaamisen arvioitiin maahanmuuttajakysymyksissä lisääntyneen kaikilla paikkakunnilla. Pietarsaaressa kehittämistyö on lisäksi näkynyt moniammatillisen yhteistyön vahvistumisena. 26

Vertaisarviointiin osallistuneiden kokemukset arvioinnista olivat positiivisia, vaikka saman hankkeen projektityöntekijöinä he jo ennestään tunsivat toisensa sekä olivat tietoisia kehittämistyön etenemisestä eri alueilla. Vertaisarviointi ei siten tuonut esiin mitään kovin uutta ja yllättävää, mutta samalla tuttuus helpotti asioista puhumista. Tapaamiset saman pöydän ympärillä koettiin tärkeiksi ja auttoivat mm. selkiyttämään hankkeen tavoitteita. Lisäksi työstä raportointi on tehnyt kehittämistyötä näkyvämmäksi myös työntekijöille itselleen. Vertaistiimin palaute on koettu tärkeäksi. Vertaisarvioinnin avulla projektityöntekijät ovat saaneet uusia ideoita, mahdollisuuden esittää kysymyksiä sekä Närpiön, Pietarsaaren ja Vaasan kokemusten pohjalta jaettua näkemystä kehittämistyön hyvistä käytännöistä. Kokemuksia Resurssitiimin, Sihti-hankkeen ja Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -osahankkeiden vertaisarvioinnista Resurssitiimin, Sihti-hankkeen ja Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi - osahankkeiden vertaisarvioinnissa on keskitytty selvittämään, miten hankkeissa on kehitetty erityispalveluja tukemaan peruspalveluja sekä miten perustason toimijoita on tuettu ja miten heidän osaamistaan on vahvistettu. Vertaisarvioinnissa on myös pohdittu, miten perheitä on kokonaisuutena kohdattu heidän omissa kehitysympäristöissään. Tarkoituksena on ollut keskustellen selvittää, miten asiakas on hyötynyt hankkeista ja onko tarjottu tuki ollut perheille riittävää. Myös moniammatillisen työn vahvistaminen osahankkeissa on ollut vertaisarvioinnin tavoitteena eli miten avainhenkilöt ovat olleet mukana kehittämistyössä ja mitä yhteistyökäytäntöjä on syntynyt. Lähtökohdiltaan kolmen osahankkeen välinen vertaisarviointi todetaan arvioissa onnistuneeksi, sillä osahankkeet ovat olleet keskenään samantyyppisiä. Hankkeita ovat yhdistäneet paitsi samanlaiset yhteistyökumppanit, mutta myös ongelmat, joista haasteena tunnistettiin yhteistyö lastensuojelun kanssa. Työskentelylle on tuonut pohjaa SWOT-analyysi, jonka avulla on saatu työlle jatkuvuutta ja suuntaa. Resurssitiimin, Sihti-hankkeen ja Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi - osahankkeiden vertaisarviointi todettiin hyväksi tavaksi työskennellä, sillä sen avulla projektityöntekijät ovat saaneet laajempaa, mutta samalla myös syvempää näkemystä kehittämistyöstä. Vertaisarviointiin osallistujat ovat voineet keskustella kysymyksistä avoimesti jopa siinä määrin, että ovat uskaltaneet kyseenalaistaa toisiaan. Vertaisarviointi on lisäksi tuonut mielenkiintoisesti esiin, miten samoihin tavoitteisiin on eri alu- 27