YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT Pk-sektorin rahoitus edellyttää sääntelyruuvin löyhentämistä 24.3.2015
1 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Arvoisa päättäjä, Pienten ja keskisuurten yritysten rooli uusien työpaikkojen luojana on merkittävä. Yrittäjyys on näyttänyt viime vuosinakin voimansa. Pienimmät yritykset ovat lisänneet työvoimaansa taloudellisesti vaikeina aikoina. Tällä hetkellä yritysten henkilöstöstä 63 prosenttia on pksektorilla. Hyvinvointimme tulevaisuus on vahvasti menestyvän yrittäjyyden varassa. Finanssialalla on merkittävä rooli säästöjen ohjaamisessa eri investointikohteisiin. Keskeinen osa pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta tulee pankeilta. Rahoituksen saatavuus ja sen ehdot ovat etenkin kasvuyrittäjille kriittinen kysymys. Vaikka yritysrahoitus toimii tällä hetkellä Suomessa hyvin, erilaisia rahoituksen katvealueita on olemassa. Yritysrahoituksen ehdot ovat finanssikriisin jälkeen yleisesti tiukentuneet. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on se, että pankkien sääntely on voimakkaasti lisääntynyt ja mm. vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet. Uuden sääntelyn tehtailu on lopetettava, koska ylisääntely tukahduttaa kasvun nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Lisäksi on arvioitava huolellisesti olemassa olevan sääntelyn vaikutuksia talouteen ja tarvittaessa oltava valmis tekemään siihen muutoksia Siltä osin kuin yritysrahoituksessa on ongelmia, on etsittävä tehokkaita keinoja rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi. Pankkien tärkeimmät täydentäjät pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa ovat Finnvera ja Tekes. Niiden luottopolitiikka ja pääomitus ovat ratkaisevia pk-yritysten kasvulle. Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja, jotta talous kääntyy vahvaan nousuun. Pk-sektorin rahoitus Suomessa edellyttää sääntelyruuvin löyhentämistä. Esitämme, että strategiseen hallitusohjelmaan ja toimenpidesuunnitelmaan on sisällytettävä kasvuteesit, joilla raivataan esteitä pk-sektorin rahoitukselta. Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja Finanssialan Keskusliitto
2 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Rahoituksen kasvuteesit strategiseen hallitusohjelmaan Suomen Yrittäjät ja Finanssialan Keskusliitto ovat laatineet tulevaa hallitusohjelmaa varten teesit, jotka toteuttamalla varmistetaan yritysrahoituksen toimivuus ja näin mahdollisuus talouskasvuun. 1. Yritysrahoitukseen on etsittävä uusia kanavia, jotka ovat ensisijaisesti markkinalähtöisiä. Julkisen vallan tehtävänä on paikata ilmeisiä markkinapuutteita. On kehitettävä pankkirahoituksen rinnalle samoilla pelisäännöillä toimivia muita rahoitusmuotoja, kuten joukkovelkakirjalainoja ja joukkorahoitusta. 2. Yritysverotuksella on kannustettava toimintaan Suomessa. On vältettävä veroja, jotka ajavat yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. On alennettava kokonaisveroastetta ja huolehdittava veroympäristön ennustettavuudesta. Yrityksille ei pidä luoda uusia kustannusrasitteita. 3. Uuden sääntelyn tehtailu on lopetettava. Ylisääntely tukahduttaa kasvun vaikeuttamalla yritysten toimintaa, nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Yritysten ja kotitalouksien lainarahan ruuvia ei pidä kiristää ylisääntelyllä liian tiukaksi. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön kansallista lisäsääntelyä tai EU-sääntelyä tiukempia vaatimuksia, jotka heikentävät suomalaisten yritysten menestysmahdollisuuksia. 4. Rahoituksen turvaamiseksi pk-yritysten luottojen riskipainolievennyksiä on jatkettava pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa. Riskipainolievennykset laskevat kustannuksia ja helpottavat pk-yritysten lainansaantia koko EU:n alueella. 5. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön järjestelmäriskipuskureita, sillä jo käytössä olevat lisäpääomapuskurit nostavat pääomavaadetta merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Muita vielä valmisteilla olevia pääomavaatimuksia säädettäessä tulee ottaa huomioon suomalaisten pankkien erityispiirteet. Suomen pankkisektori on tutkitusti vakavarainen ja sen häiriönsietokyky on vahva. 6. Pankkitoimintoja ei pidä pilkkoa. Erityisesti markkinatakaustoiminnan eriyttäminen erilliseen kaupankäyntiyksikköön sotisi nykyisiä yritysrahoituksen monipuolistamispyrkimyksiä vastaan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Se nostaisi yritysten markkinaehtoisen varainhankinnan kustannuksia ja heikentäisi markkinoiden likviditeettiä, mikäli markkinatakaustoiminnan houkuttelevuus vähenee pankkien näkökulmasta. 7. Suomen on vastustettava edelleen rahoitusmarkkinaveroa, koska se hyydyttäisi Euroopan taloutta. Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto lisäisi finanssialan ja sen asiakkaiden kustannuksia, heikentäisi rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja johtaisi markkinatoimintojen siirtymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin.
3 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Miten pankkisääntely vaikuttaa yritysrahoitukseen? Lisääntyvän pankkisääntelyn kielteiset vaikutukset pk-yritysten rahoituksen ehtoihin ja saatavuuteen sekä sitä kautta reaalitalouteen ovat nousseet viime aikoina yhä enenevässä määrin esille julkisessa keskustelussa. Konkreettiset toimenpiteet kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi ja esimerkiksi sääntelyhankkeiden vaikutusarviot on tehty pääosin yksittäisten hankkeiden yhteydessä ilman kokonaisvaikutusarviota. Tähän muistioon on koottu vireillä olevia sääntelyhankkeita, jotka Finanssialan Keskusliiton (FK) ja Suomen Yrittäjien mielestä ovat tärkeitä yritysten rahoituksen saannin ja sen ehtojen näkökulmasta. 1 Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusuudistus PK-yritysten luottojen riskipainolievennykset Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen vakavaraisuusasetuksen (Capital Requirements Regulation, CRR 501 artikla) mukaan tietyt kriteerit (luotto enintään 1,5 meur ja asiakkaan liikevaihto enintään 50 meur) täyttävien pk-luottojen riskipainoja voidaan skaalata lähes neljäsosalla perustason vaatimusta lievemmäksi. Lievennys ei paranna yksittäisen pkyrityksen luottoluokituksia muihin yritysasiakkaisiin verrattuna, vaan kukin pankki tekee luottokelpoisuusarvion edelleen omien menetelmiensä mukaisesti. Riskipainolievennys ei ole pysyvä, vaan komission on tehtävä tammikuun alkuun 2017 mennessä arvio lievennyksen jatkamistarpeesta. Komission raporttia varten Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) on tehtävä analyysi antolainauksen kehittymisestä seurantaaikana sekä pk-yritysten tosiasiallisesta riskialttiudesta eri suhdannevaiheissa. Säännös on uudistuksen harvoja osa-alueita, joka lievennyksen kautta yrittää tasapainottaa kiristyvistä vaatimuksista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Eräät eurooppalaiset toimialajärjestöt (mm. Leaseurope) ovat tehneet taustaselvityksiä sen varmistamiseksi, että lievennystä jatketaan. Koko Euroopan näkökulmasta pienten ja keskisuurten yritysten merkitys taloudessa etenkin uusien työpaikkojen luojana on huomattava. Näin ollen pkyritysten toimintaedellytyksistä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Edellytämme, että riskipainolievennyksiä jatketaan määräajan jälkeen, jotta pääomavaatimukset eivät tältä osin kiristy. Lisäksi on etsittävä myös muita keinoja rahoituksen saatavuuden (ks. jäljempänä) helpottamiseksi.
4 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Järjestelmäriskipuskuri Luottolaitosdirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön muiden uusien vakavaraisuusvaatimusten lisäksi myös ns. järjestelmäriskipuskuri. Direktiivi pantiin täytäntöön Suomessa elokuussa 2014, eikä lakiin otettu säännöstä järjestelmäriskipuskureista. Kielteistä kantaa perusteltiin mm. Suomen pankkisektorin vakaudella ja pankkisektorin suhteellisesti pienemmällä koolla esim. Ruotsiin verrattuna. Lisäksi uuden EU-sääntelyn katsottiin joka tapauksessa lisäävän merkittävästi pankkijärjestelmään kohdistuvia taloudelliseen varautumiseen liittyviä vaatimuksia. Lain esitöissä kuitenkin pidettiin tärkeänä, että lisäsääntelyn tarvetta arvioidaan lähiaikoina. Suomessa ei ole tarvetta järjestelmäriskipuskurien käyttöön ottoon, sillä pääomavaatimukset ovat kiristyneet ja kiristyvät lähiaikoina joka tapauksessa merkittävästi. Esimerkiksi luottolaitosdirektiivin mukainen yleinen tappiopuskuri ja vastasyklisen puskurin asettamisoikeus on otettu Suomessa käyttöön nopeutetulla aikataululla (vuoden 2015 alusta lukien). Lisäksi Finanssivalvonta voi 2016 alusta lukien asettaa lisäpääomavaateen kansallisesti merkittäville luottolaitoksille. Näiden ja useiden muiden uusien muutosten kokonaisvaikutuksista reaalitalouteen ei ole vielä kattavia arvioita. Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on hyvin tärkeää löytää tasapainoinen lopputulos, joka ei heikennä pankkien luotonantokykyä entisestään ja vaaranna tätä kautta yleistä talouskehitystä. Vaadimme, että Suomessa ei oteta käyttöön pankkien luotonantokykyyn kielteisesti vaikuttavia järjestelmäriskipuskureita eikä muita ylimääräisiä makrovakausvälineitä. Tiukentuvan likviditeettisääntelyn vaikutukset Vaikka tiukentuva ja yhdenmukaistuva likviditeettisääntely kiistatta lisää luottamusta rahoitusjärjestelmän vakauteen, on samalla otettava huomioon liian rajoittavasta sääntelystä aiheutuvat vaikutukset pankkien luotonmyöntöedellytyksiin ja luottojen ehtoihin. Erityisesti maturiteettitransformaation (lyhytaikaisten talletusten ja muun lyhytaikaisen velkarahoituksen muuntaminen pitkäaikaisiksi lainoiksi) käyttöön kohdistuvat liialliset rajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia myöntää pitempiaikaista rahoitusta. Komissio on vahvistanut maksuvalmiusvaatimuksen (Liquidity Coverage Ratio, LCR) sisällön määrittelevän tarkentavan säädöksen sisällön, ja vaade tulee voimaan 1.10.2015 lukien. Lisäksi pysyvän varainhankinnan vaatimuksen (Net Stable Funding Ratio, NSFR) osalta Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut vaateen lopullisen sisällön, ja päätökset NSFR:n käyttöön ottamiseksi EU:n tasolla tehdään vuoden 2016 loppuun mennessä. NSFR vaateen jatkovalmistelussa on tärkeää ottaa huomioon pohjoismaisten pankkien erityispiirteet (mm. kiinteistövakuudellisten jvk-lainojen merkitys ja talletuskannan vakaus). Muutokset osaltaan vaikuttaisivat myönteisesti pankkien luotonmyöntöedellytyksiin. Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) ei saa perusteettomasti vaarantaa yritysten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta.
5 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Vähimmäisomavaraisuusaste Tulossa olevista vakavaraisuusvaatimuksista erityisesti vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) on ongelmallinen, sillä se vaikuttaa kielteisimmin pohjoismaisiin yleispankkeihin, joilla on suurehkot taseet hyvillä vakuuksilla. Vaatimus asettaa pankeille samansuuruisen (ehdotuksen mukaan vähintään 3 %:n) pääomavaatimuksen kaikille taseerille niiden riskipitoisuudesta riippumatta. Siten esimerkiksi nykyisin vähäriskisiksi luokiteltavien julkisyhteisösaamisten (kuten Finnveran takaamat luotot) pääomavaade kasvaisi. Lopullinen päätös vaatimuksen käyttöönotosta tehdään seurantajakson jälkeen vuoden 2016 loppuun mennessä. Vähimmäisomavaraisuusasteen määrällistä vaatimusta ei pidä saattaa voimaan eikä Finnveran kaltaisten takausten käyttöedellytykset saa vaikeutua, jotta pk-yritysten rahoitus turvataan. 2 Pankkien kriisinratkaisulainsäädäntöön liittyvä MREL - vaade Vuoden 2015 alusta lukien voimaan tulleet kriisinratkaisua koskevat säännökset vaikuttavat kaikkien luottolaitosten sisäisiin menetelmiin ja lisäävät kustannuksia. Pelkästään yhteiseurooppalaiseen vakausrahastoon suomalaisilta luottolaitoksilta vuosina 2016-2023 perittävien vuotuisten vakausmaksujen yhteismäärän arvioidaan ylittävän miljardi euroa. Luottolaitoksilta myös edellytetään riittävää vähimmäismäärää omistaja- ja sijoittajavastuun piirissä olevia omia varoja ja velkaeriä, jotta uuden sääntelyn mukainen sijoittajavastuu toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Vähimmäismäärän (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL) laskennassa käytettävä malli ja minimitason harmonisointi ovat parhaillaan valmisteiltavana EU:ssa. Laskenta tulee pohjautumaan pitkälle globaalilla tasolla sovittaviin säännöksiin, joiden sisällössä on eräitä pohjoismaisten pankkien näkökulmasta ongelmallisia kohtia. Ehdotusten myötä mm. hyvin vakavaraiset ja varainhankinnassaan pitkälle talletuksiin tukeutuvat pankit pakotettaisiin laskemaan liikkeelle huonompietuoikeuksisia velkainstrumentteja, mikä lisäisi tarpeettomasti niiden kustannuksia. Lisäksi malli on tiukentamassa vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa vaadetta, vaikka sen sisältö ja taso ovat vielä EU:ssa auki (ks. edellä). Pohjoismaisten pankkien erityispiirteet pitää ottaa huomioon MREL-vaateen sisällön EU-valmistelussa.
6 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit 3 Pankkien rakenneuudistuksia koskeva sääntely Komissio antoi tammikuussa 2014 asetusehdotuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on poistaa talletussuojasta ja julkisin varoin toteutettavasta kriisinratkaisusta talletuspankkikonsernien harjoittamalle arvopaperitoiminnalle johtuva epäsuora julkinen tuki sekä vähentää tätä kautta myös liiallista riskinottoa. Samalla vähennetään suurten pankkikonsernien rakenteen monimutkaisuudesta aiheutuvia esteitä niiden tehokkaalle valvonnalle ja purkamiselle kriisitilanteissa. Esitys pitää sisällään mm. omaan lukuun tapahtuvan arvopaperikaupan kieltämisen ja mahdollisuuden valvojalle vaatia mm. markkinatakaustoiminnan eriyttämistä talletuspankkitoiminnasta. Komission asetusehdotuksen tavoitteet ovat monilta osin päällekkäiset muiden rahoitusalan sääntelyuudistusten (mm. elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi) kanssa. Näiden uudistusten toimivuudesta ei ole ehtinyt kertyä käytännön kokemusta. Toteutuessaan asetusehdotus vähentäisi huomattavasti synergiaetuja, joita pohjoismainen yleispankkimalli tuottaa pankeille, ja siten lisäisi niiden ja viime kädessä asiakkaiden kustannuksia. Samalla se heikentäisi pankkien asiakkaina olevien suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten yritysten asemaa suhteessa muiden maiden yrityksiin. Myös tarjolla olevien rahoituspalvelujen valikoima ja laajuus voisivat muuttua, mikä haittaisi erityisesti yritysten mahdollisuuksia rahoittaa itseään markkinoilta pankkien välityksellä ja suojautua erilaisia markkinariskejä vastaan. Markkinatakaustoiminnan eriyttäminen erilliseen kaupankäyntiyksikköön sotisi nykyisiä yritysrahoituksen monipuolistamispyrkimyksiä vastaan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Se nostaisi yritysten markkinaehtoisen varainhankinnan kustannuksia ja mahdollisesti myös heikentäisi markkinoiden likviditeettiä, mikäli markkinatakaustoiminnan houkuttelevuus Suomessa vähenee pankkien näkökulmasta. Suomi on ilmoittanut tukevansa komission esitystä. Tämä kanta on tehty riittämättömään tietoon nojaten. Vaikutusarviointi on hyvin puutteellinen, vaikka asetus voisi toteutuessaan koskea jopa kuutta suurta pohjoismaista pankkia. Merkille pantavaa on, että esimerkiksi osa Ruotsin viranomaisista suhtautuu asetusehdotukseen hyvin kielteisesti. Asetusehdotuksen kielteiset vaikutukset (kustannusten lisääntyminen ja mahdollinen rahoituspalveluvaihtoehtojen supistuminen) erityisesti suomalaisyrityksille on otettava huomioon.
7 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit 4 Komission tiedonanto pitkäaikaisesta rahoituksesta ja pääomamarkkinaunionihanke Komissio julkaisi maaliskuussa 2014 tiedonannon pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuden parantamiseksi EU:n alueella. Tiedonannossa komissio korostaa pk-yritysten rahoituksen saatavuutta talouskasvun turvaamiseksi. Komission on myös pankkien vakavaraisuusasetuksen mukaan julkaistava vuoden 2015 aikana raportti uuden sääntelyn vaikutuksista pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuteen. Uuden komission vireille laittama hanke EU:n yhteisestä pääomamarkkinaunionista korostaa osaltaan pk-yritysten rahoituksen turvaamista ja rahoituslähteiden monipuolistamista. Asiaa koskeva komission vihreä kirja on parhaillaan konsultaatiokierroksella. Sen pohjalta komission odotetaan antavan toimintaohjelman alkusyksystä. Unionin pitäisi olla toiminnassa vuoteen 2019 mennessä. Edellä olevat hankkeet osoittavat, että pk-yritysrahoituksen merkitys on tunnustettu myös EU-tasolla. On tärkeää varmistaa, että suunnitellut toimenpiteet toteutetaan siten, että ne helpottavat Suomen yritys- ja finanssisektorien toimintaa. Pääomamarkkinoita kehittävien hankkeiden lähtökohtana tulee olla markkinoiden toimintaa haittaavien esteiden poistaminen, ei uuden sääntelyn luominen. Komission tiedonannossa samoin kuin pääomamarkkinaunionia koskevassa Vihreässä kirjassa on monia ehdotuksia toimenpiteiksi. Näihin vaikuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä viranomaisten sekä yritys- ja finanssialan järjestöjen kesken. Vaikuttavuusarviot tulee tehdä huolella jokaisesta sääntelyhankkeesta ennen voimaan saattamista. Myös sääntelyn vaikutusten kokonaisarviointi tulee tehdä kattavasti niin, että haitalliset vaikutukset yritysten mahdollisuuksiin saada rahoitusta ja rahoituksen ehtoihin minimoidaan. 5 Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) rooli sääntelyssä EBA:lla on uuden sääntelyn myötä merkittävä rooli tarkentavan sääntelyn ja vaikutusarvioiden valmistelussa. Lisäksi EBA:lle on annettu mm. valtuuksia listata tuotteita, joita voidaan hyödyntää vakavaraisuuslaskennassa. Pk-yritysten näkökulmasta tärkeä on mm. EBA:n valtuus listata fyysiset (muut kuin asunto) vakuudet, jotka kelpaavat riskienvähentämismenetelminä sisäisissä luokitusmalleissa (vakavaraisuusasetuksen 199 artikla). EBA:lle on annettu myös keskeinen tehtävä uusien normien tulkinnassa ns. Q & A - rekisterin kautta. Samalla Finanssivalvonnan varovaisuus tulkinnoissa on lisääntynyt. Vaikka nykyisistä tulkinnoista mm. Finnveran takausten rinnasteisuus valtiontakauksiin säilyy, on kansallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen jatkossa haasteellisempaa. EBA:n keskeinen rooli ja sen valmistelussa mukanaolon tärkeys tulee ottaa huomioon. Sidosryhmien informointi muiden kuin julkisten kuulemis- ja konsultaatiokierrosten yhteydessä vaihtelee eri maiden valvontaviranomaisten välillä. Lisäksi sidosryhmien edustajista koostuvan elimen (Stakeholder Group, jossa mukana sekä pankkien että pksektorin edustajia) rooli on jäänyt epäselväksi.
8 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Finanssivalvonnan tulee osallistua aktiivisesti EBA:n norminannon valmisteluun sekä sidosryhmien kytkemistä valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Sidosryhmien kuulemiselimen (Stakeholder Group) läpinäkyvyyttä tulee lisätä ja roolia selkiyttää. Lisäksi EBA:n vaikutusarvioita koskevien raporttien tulee yksittäisten hankkeiden sijaan keskittyä enemmän kokonaisvaikutusten arviointiin. Tarkastelun yhtenä painopisteenä tulee olla ehdotusten vaikutukset rahoituksen saatavuuteen ja reaalitalouteen. 6 Finanssitransaktiovero Finanssitransaktioveroa valmistellaan 11 EU-maan kesken ns. tiivistetyn yhteistyön menettelyllä. Maat sopivat tammikuussa 2015 käytännön järjestelyistä, joilla hankkeen etenemistä yritetään jouduttaa. Tavoitteena on ottaa vero käyttöön vuoden 2016 alussa. Valmistelutyön lähtökohtana on mahdollisimman laajapohjainen vero, jossa verokanta on matala. Vaikka Suomi ei ole mukana veron valmistelussa, toteutuessaan vero koskisi myös suomalaisia finanssilaitoksia, jos ne kävisivät kauppaa veron piirissä olevilla instrumenteilla. Siltä osin kuin kyse on rahoituksen välitykseen kytkeytyvästä kustannuksesta, se siirtyisi pitkälti finanssilaitosten asiakkaiden maksettavaksi. Loppusijoittajien kuten työeläkeyhtiöiden kohdalla vero jäisi rasittamaan niiden kannattavuutta, mikä heijastuisi työeläkemaksujen nousupaineena. Tulevan hallituksen tulee pitää Suomi finanssitransaktioveron valmistelun ulkopuolella. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa veron sisältöön siten, että sen aiheuttamat haitat suomalaisille finanssilaitoksille ja niiden asiakkaille - mikäli vero otetaan käyttöön sitä valmistelevien maiden alueella - jäisivät mahdollisimman pieniksi. 7 Kansallinen säädösvalmistelu Eduskunnan valiokunnat (erityisesti talousvaliokunta) käsittelevät kansallisten lakimuutosten ohella valtioneuvoston kantoja EU:ssa vireillä oleviin säädösmuutoksiin (Uja E-kirjelmät). Näitä ennen sidosryhmiä on kuultu ao. hankkeiden valmistelussa (työryhmät, lausuntokierrokset, vm:n jaosto 10 jne.). Viranomaisten ja toimialajärjestöjen tiivis yhteistyö lainsäädännön valmistelussa on tärkeää mm. suomalaisten markkinoiden erityispiirteiden esiin tuomiseksi (esim. pankkisektorin keskeinen asema pk-sektorin rahoituslähteenä). Näiden erityispiirteiden vuoksi sääntelyn kiristämisellä on Suomessa usein useita muita maita voimakkaampia vaikutuksia luotonmyöntöedellytyksiin, luottoehtoihin ja laajemmin reaalitalouteen. Viime kädessä kiristyvät vaatimukset lisäävät pankkien ja muiden finanssilaitosten asiakkaiden kustannuksia.
9 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteet: http://www.yrittajat.fi/fi-fi/tyontekija/tavoitteet/ Finanssialan Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet: http://www.fkl.fi/kannanotot/hallitusohjelmatavoitteet/ Lisätietoja: Suomen Yrittäjät ry toimitusjohtaja Jussi Järventaus, puh. 050 336 0015 ekonomisti Petri Malinen, puh. 050 434 5952 Finanssialan Keskusliitto toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh.020 793 4210 pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. puh. 020 793 4259 johtaja Reima Letto, puh. 020 793 4244
10 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 58 toimialajärjestöstä. Lisätietoja: www.yrittajat.fi. FK JOTTA RAHA RIITTÄISI Finanssialan Keskusliito (FK) on finanssialan edunvalvontajärjestö. FK edustaa: - pankkeja - vakuutusyhtiöitä - työeläkeyhtiöitä - rahoitusyhtiöitä - arvopaperinvälittäjiä - sijoitusrahastoyhtiöitä - finanssialan työnantajia. Lisätietoja: www.fkl.fi
11 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit