Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Europpalaisten ja suomalaisten työolotutkimusten mukaan Suomessa työpaikkakiusaamista tapahtuu enemmän kuin muissa EU-maissa. Peräti 20 prosenttia eli yli miljoona suomalaista on kokenut työpaikkakiusaamista. Naisia kiusataan enemmän kuin miehiä. EU 27 -tilaston mukaan työpaikkakiusaaminen on Suomessa kasvussa. Mitä tälle hälyttävälle ilmiölle voi tehdä? Miten kiusaaminen ilmenee, mistä sen tunnistaa ja mitä sanoo laki? «Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu on ei-toivotuttua ja yksipuolista joko fyysisistä tai sanallista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä. Se on aina uhrille vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan henkisen kiusaamisen kohteeksi omalla työpaikallaan joutuu vuosittain 4 6 prosenttia eli 100 000 160 000 työssäkäyvää suomalaista. Se tarkoittaa, että työuransa aikana noin 20 prosenttia eli yli miljoona suomalaista joutuu jossakin elämänsä vaiheessa työpaikkakiusauksen kohteeksi. Karkeasti ottaen Suomessa työpaikkakiusataan kaksi kertaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa! Työministeriön arvion mukaan kiusaamisesta johtuvat sairauslomat, työkyvyttömyys, ennenaikaiset eläkkeet ja työtehtävien heikentynyt hoitaminen aiheuttavat Suomessa päivittäin lähes 100 000 euron kustannukset. Vuodessa työpaikkakiusaamisen kustannukset ovat siten noin 36,5 miljoonaa euroa. Kiusaaminen on tutkimusten mukaan tapahtumaketju, jonka kuluessa kielteisen kohtelun kohteeksi joutunut ihminen ajautuu tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa avuton ja puolustuskyvytön. Kiusaaminen on vihamielistä ja epäeettistä toimintaa, joka on tarkoituksellista ja tapahtuu toistuvasti pidemmän ajan kuluessa. Pitää puhua oikeaan osuvilla termeillä Mielenrauha Oy:n toimitusjohtajan Totti Karpelan mielestä nyt olisi kiireellisesti määriteltävä työpaikkojen ongelmakäyttäytymisen ilmenemismuodot ja katsottava, että puhumme tästä pahenevasta ongelmasta asiaa parhaiten kuvaavilla ja oikeaan osuvilla termeillä. Esimerkiksi termi työpaikkakiusaaminen on ongelmallinen. Moni yhdistää sanan kiusaaminen melko harmittomaan ja usein lasten keskinäisiin tilanteisiin liittyvään toimintaan. Työelämässä kyse on kuitenkin uhrille hyvin väsyttävästä ja henkisesti arpeuttavasta toiminnasta, Karpela painottaa. Hänen mukaansa myös termi koulukiusaaminen on ongelmallinen. Lähiaikoina lainsäädäntöömme tuleva vainoaminen on terminä kuvaavampi, Karpela toteaa. Kiusaamisen tai vainoamisen ongelmasta kuulee usein puhuttavan myös termeillä häirintä, piinaaminen ja henkinen väkivalta. Käytämmekö siis oikeita sanoja, kun kuvaamme tätä työntekijää arpeuttavaa toimintaa, Karpela miettii. Kyse on selkeästi työpaikkaväkivallan määritelmän kriteerit täyttävästä toiminnasta. Kaikki ahdistava ei ole kiusaamista Kaikki ikävä, mitä työpaikoilla tapahtuu, ei kuitenkaan ole kiusaamista tai vainoamista. Työpaikoilla ristiriitoja voi syntyä esimerkiksi työhön liittyvistä asioista, päätöksistä tai tulkinnoista, joista voi aiheutua epävarmuutta ja ahdistusta. Monenlaisten ongelmien käsittely on työelämässä normaalia toimintaa, vaikka työntekijä voi kokea ne ahdistavaksi. Esimerkiksi perustellun kurinpidollisen huomautuksen tai rangaistuksen antaminen ei ole työpaikkakiusaamista, Karpela antaa esimerkin. Hän lisää, että työntekijä voidaan myös ohjata vaikkapa työkyvyn tutkimukseen tilanteissa, joissa työntekijän kanssa on ensin keskusteltu työnteossa ilmenevistä vaikeuksista ja sitten mietitty työtehtävien muuttamista. Mitä sanoo laki? Miten työpaikalla sitten pitäisi toimia, jotta toiminta ei ole työpaikkakiusaamista, eivätkä työpaikkaväkivallan määritelmän kriteerit täyty? Mitä sanoo laki? Työturvallisuuslain 18. pykälän kolmas momentti sanoo näin: Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Lakimies Hans Kivimäen mukaan kyse on työntekijän perusoikeuksista. Lainsäätäjä ei kuitenkaan ole halunnut tehdä kiusaamisesta yksityiskohtaisia kieltolistoja, joita viranomainen valvoisi. Vastuu on siirretty työpaikoille. Tämä tarkoittaa, että esimiesten tulee valita oikeat ja riittävät toimenpiteet häirinnän poistamiseksi, Kivimäki painottaa. Häirintä käsittää myös sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun. Kiusaamiseksi määritellään tilanne, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti järjestelmällisen kielteisen tai vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi. Kivimäki korostaa, että työnantajan työturvallisuusvelvotteista säädetään työturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Myös työsopimuslaissa on viittaus työturvallisuuslakiin. Turvallisuus- ja terveellisyysvaatimusten täyttyminen onkin työnantajan sopimusvelvoite, Kivimäki alleviivaa. Hän kertoo, että tuomioistuimissa kiusaamistapaukset tuomitaan yleensä 16 Turvallisuus & Riskienhallinta 4 2012 www.turvallisuus.com