KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus pääkaupunkiseudulla (2009-2010) THL: Tutkijat Jarno Karjalainen, Vappu Karjalainen (vastuullinen) Osa Askel-hanketta (välityömarkkinahanke pääkaupunkiseudulla) Askel-hankkeessa mukana Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, THL, Diak, Vates Tutkimusraportti julkaistaan marraskuussa 2010 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Tarkoituksena on selvittää kuntouttavan työtoiminnan tilaa vuonna 2009/2010 pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen kohteena on (1) mihin asiakkaat siirtyvät kuntouttavasta työtoiminnasta ja (2) kuntouttavan työtoiminnan merkitys siihen osallistuneiden henkilöiden osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuntouttava työtoimintaa osana aktiivista sosiaalipolitiikkaa. Toiminnan tuloksia tarkastellaan siten paitsi työelämätavoitteiden myös hyvinvointitavoitteiden näkökulmasta. Keskeinen lähtökohtakysymys on, - onko kuntouttava työtoiminta osa siirtymätyömarkkinoita - ts. viekö kuntouttava työtoiminta henkilöä eteenpäin kohti työelämää - vai onko se kunnan järjestämää työja toimintakykyä ylläpitävää tukitoimintaa? 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 2

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Elokuussa 2010 vaikeasti työllistyviä oli maassamme 146 000 henkilöä (Findikaattorit). 10 000-12 000 heistä päätyy vuosittain kuntouttavaan työtoimintaan. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä n. 1500 asiakasta kutyssä vuodessa, josta Helsingissä yli 1000 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 3

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle tulee laatia aktivointisuunnitelma ennen työtoimintaan osallistumista. Työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan aktivointisuunnitelma yhdessä asiakkaan, sosiaaliohjaajan tai -työntekijän ja työvoimaohjaajan kanssa. Asiakkaalle etsitään sopiva työtoimintapaikka. Kuntouttava työtoiminta on vastikkeellista työtä kunnan työpajoilla, työkeskuksissa, toimialoilla, järjestöissä tms. Se on luonteeltaan sosiaalisesti ja ammatillisesti kuntouttavaa. Toimintajakson aikana arvioidaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja jakson aikana voidaan käynnistää erilaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 4

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimusaineistot Empiirinen aineisto hankittiin pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa) kaupunkikunnista lomakekyselyin ja paneelihaastatteluin. Työntekijät täyttivät tiedonkeruulomakkeen kuntouttavan työtoiminnan jakson päättäneistä kahtena eri ajankohtana: A. marras-joulukuu 2008+ tammikuu 2009 B. marras-joulukuu 2009 + tammikuu 2010 Tiedonkeruulomakkeella A kerättiin tietoa suunnitelluista ja toteutuneista siirtymistä Lomakkeella B. suunnitelluista ja käynnistetyistä siirtymistä. Asiakkaiden arvioita omasta työ- ja toimintakyvystään kartoitettiin asiakaskyselyllä kuntouttavan työtoiminnan toimipisteissä (maalis-huhtikuu 2010). Syventävää laadullista tietoa hankittiin asiakas- ja työntekijäpaneelein. 8.11.2010 Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus/jarno Karjalainen 5

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimusaineistot Palautuneiden lomakkeiden määrät: - Lomake A 144 kpl - Lomake B 113 kpl - Asiakaskysely 360 kpl 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 6

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakaskunnan rakenne Asiakaskunnan rakenne (Kutyn päättäneet, N=257): - Vastaa pääosin työvoiman palvelukeskusten asiakasrakennetta - Kaupunkien asiakaskuntien rakenteet lähellä toisiaan - Asiakkaiden ikä: - 16 % alle 25-vuotiaita, 84 % 25-vuotiaita tai vanhempia - 18 % 25-34-vuotiaita - 21 % 35-44-vuotiaita - 35 % 45-54 -vuotiaita (suurin osuus) - 11 % 55-vuotiaita tai vanhempia - - Espoossa eniten nuoria (nuorten kuty-ryhmätoiminta) ja vähiten vanhimpia, Vantaalla asiakkailla korkein keski-ikä 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 7

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuvio Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ikäryhmittäin ja kaupungeittain. Kaupunki Yhteensä Alle 25 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55 + v Helsinki 143 12 % 18 % 22 % 34 % 14 % Espoo 63 29 % 19 % 21 % 32 % 0 % Vantaa 46 9 % 13 % 20 % 44 % 15 % Yhteensä 252 16 % 18 % 21 % 35 % 11 % 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 8

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakaskunnan rakenne n. kaksi kolmasosaa (69 %) miehiä ja naisia n. kolmasosa (31 %). hieman yli kaksi kolmasosaa (68 %) oli perheettömiä tai yksinasuvia 17 % avio- tai avoliitossa olevia 7 % yksinhuoltajia 4 % vanhempiensa luona asuvia nuoria 81 % asui vuokra-asunnossa 8 % asuntolassa tai vailla vakituista asuntoa olevia miehistä suurempi osuus perheettömiä/yksinasuvia 86 %:lla äidinkieli suomi tai ruotsi, muu äidinkieli 12%:lla --> Espoossa 29 % maahanmuuttajataustaisia (Hki 5 %, Vantaa 9 %) 86 % oli ollut työttömänä vähintään kaksi vuotta yhtäjaksoisesti, yli puolet vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti. Alle 25-vuotiaista yli puolella (51 %) ei ollut työkokemusta 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 9

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakaskunnan rakenne 46 %:lla korkeimpana koulutuksenaan enintään perusasteen koulutus (suurin osuus) Lisäksi 6 %:lla peruskoulu/-aste oli keskeytynyt. Yhteensä ilman ammatillista koulutusta olevia oli hieman yli puolet asiakkaista. Hieman yli kolmanneksella (35 %) asiakkaista oli keskiasteen koulutus (ylioppilastutkinto, erikoisammattitutkinnot, ammattitutkinnot). 2 %:lla alin korkea-asteen koulutus 2 %:lla ylemmän korkea-asteen koulutus 7 %:lla koulutusaste oli tuntematon (maahanmuuttajataustaiset) 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 10

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - vajaakuntoisuus 17 % työ- ja elinkeinohallinnon määritelmän mukaan vajaakuntoisia Työtoiminnassa oli vähemmän vajaakuntoisia kuin heitä oli pääkaupunkiseudun TYP:ien asiakkaissa keskimäärin (Helsingissä 25 %, Espoossa 30 % ja Vantaalla 42 % vajaakuntoisia (valtakunnallinen keskiarvo TYP:issa 34 %, keskimääräinen tilanne TYP:ssa tammi-kesäkuu 2009). Nuorista vain muutama oli vajaakuntoinen. Vajaakuntoisten osuus oli suurempi vanhemmissa ikäluokissa. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 11

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Asiakkaiden taustalla olevista ongelmista: Yleisiä ongelmia: Päihdeongelmat terveydelliset ongelmat mielenterveysongelmat velkaongelmat Muita: palveluihin osallistumiseen, poissaoloihin, motivaatioon tai käyttämättömiin aikoihin liittyvät ongelmat ja asiakkaan tilanteeseen liittyvät epäselvyydet/epätietoisuus. Asiakkaiden vaikeat elämäntilanteet asettavat haasteita asiakastyölle ja kuntouttavalle työtoiminnan jakson onnistumiselle. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 12

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tavoitteet - Työtoiminnan päättäneillä asiakkailla työelämään siirtymisen valmistelu oli yleisin tavoite. Se oli tavoitteena yli puolella (54 %) asiakkaista. - 36 %:lla mielekkään sisällön tuominen arkeen oli tavoitteena. - 34 %:lla oli tavoitteena päivärytmin vakiinnuttaminen - 34 %:lla työkunnon arvioiminen - 22 %:lla päihteettömyyden tukeminen - 16 %:lla ammattitaidon tai osaamisen kartuttaminen - 11 %:lla sosiaalisten suhteiden luominen/syrjäytymisen ennaltaehkäisy - Muita: Psykososiaalisen tuen järjestäminen (7 %), terveydentilan kohentuminen (7 %), taloudellisen tilanteen parantaminen (4 %). 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 13

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Työtoiminnan järjestäminen ja paikat pääkaupunkiseudulla: - Asiakkaat ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan pääasiassa työvoiman palvelukeskuksista (TYP) - Työtoimintaa järjestetään: - kaupungin työkeskuksissa/työpajoilla - kaupungin toimialoilla - kaupungin järjestämänä ryhmätoimintana - ostopalvelupaikoissa ja muissa järjestöissä - seurakunnissa 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 14

Taulukko Työtoimintapaikat kaupungeittain. Helsinki Espoo Vantaa Kaupungin paja/työkeskus 56 % 11 % 15 % Kaupungin toimiala 20 % 8 % 26 % Ostopalvelupaikka 21 % 35 % 4 % Muu järjestöpaikka 2 % 5 % 41 % Seurakunta 1 % 0 % 2 % Ryhmätoiminta 1 % 41 % 7 % Ei vastausta 0 % 0 % 4 % Yhteensä 100 % (148) 100 % (63) 100 %(46) - Helsingissä kaupungin paikoissa suurin osa asiakkaista - Espoossa ryhmätoiminta ja ostopalvelupaikat - Vantaalla kaupungin paikat ja järjestöt 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 15

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tehtävät Kuntouttavan työtoiminnan jakso: Asiakkaista noin kolmasosa (32 %) oli ollut aiemmin kuntouttavassa työtoiminnassa. Valtaosalla asiakkaista tehtävät kuntouttavassa työtoiminnassa painottuivat ruumiillisiin ja kädentaitoja vaativiin tehtäviin, pienempi osa työskenteli toimisto- /ohjaustehtävissä tai vastaavissa. Tyypillisimpiä tehtäviä olivat purku-, kokoonpano-, postitus- ja kierrätystehtävät, ompelu- ja tekstiilityöt ja puisto- ja ulkotyöt ja erilaiset avustavat tehtävät (vanhustenhoidon avustavat tehtävät, saattotehtävät ym. avustavat tehtävät), 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 16

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - kesto - Tyypillisimmät tuntimäärät olivat neljä tuntia ja kuusi tuntia päivässä. - Neljä tuntia päivässä oli työtoiminnassa vajaa puolet asiakkaista (42 % työtoiminnan alussa ja 44 % työtoiminnan päättyessä) - kuusi tuntia päivässä reilu kolmannes (36 % alussa ja 35 % sen päättyessä). - Noin puolet asiakkaista oli työtoiminnassa viisi päivää viikossa. - Noin viidennes asiakkaista oli työtoiminnassa kolme päivää viikossa. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 17

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - hoito/kuntoutuspalvelut - Lomake B (N=113): - Asiakastyöntekijöiden arvioiden mukaan jotain hoito- tai kuntoutuspalveluja (mukaan luettuna terveystarkastus) oli saanut 42 % asiakkaista. - Terveystarkastukseen tai hoitoon oli ohjattu 23 % asiakkaista kuntouttavan työtoiminnan aikana. - Muita hoitopalveluja kuin terveystarkastuksen oli saanut hieman yli neljäsosa (26 %) asiakkaista. - Päihdehoitoa, kuntoutusta tai korvaushoitoa oli saanut 16 % asiakkaista ja mielenterveyshoitoa tai kuntoutusta 7 % asiakkaista. - Asiakastyöntekijöiden arvioiden mukaan asiakkaista 25 %:lla oli tarvetta johonkin hoidon tai kuntoutuksen palveluun, mutta sitä ei oltu pystytty järjestämään. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 18

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakkaiden omat arviot - ASIAKASKYSELY (N=360): - TYÖ- JA TOIMINTAKYKY: - 60 % asiakkaista kertoi hänellä olevan lääkärin toteamaa pitkäaikaista sairautta tai vammaa. - Asiakkaiden työtehtävät kuntouttavassa työtoiminnassa varsin sopivia työkykyyn nähden: - tehtävien ruumiilliset vaatimukset: - Erittäin hyväksi työkykynsä koki neljännes (24 %) vastaajista. - Vastaajista yli kolmannes (36 %) koki, että oma työkyky oli tehtävien ruumiillisten vaatimusten kannalta melko hyvä - kohtalaiseksi työkykynsä koki 30 % vastaajista. - Melko huonoksi työkykynsä koki kuusi prosenttia ja erittäin huonoksi kaksi prosenttia vastaajista. - tehtävien henkiset vaatimukset: - Työkykynsä koki melko hyväksi tehtävien henkisten vaatimusten kannalta 41 % ja erittäin hyväksi 26 % vastaajista. - Kohtalaiseksi työkykynsä koki vajaa neljännes (23 %). - Melko huonoksi työkykynsä koki tehtävien henkisten vaatimusten kannalta kolme prosenttia ja erittäin huonoksi yksi prosentti vastaajista. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 19

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakkaiden omat arviot - ASIAKASKYSELY (N=360): - TYÖ- JA TOIMINTAKYKY: Yli kolme neljäsosaa (82 %) uskoi, että pystyy työskentelemään terveytensä kahden vuoden kuluttua samantyyppisissä tehtävissä kuin vastaushetkellä. Tähän ei uskonut kolme prosenttia vastaajista ja tuskin pystyvänsä vastasi kymmenesosa vastaajista. Hieman yli puolet vastaajista (54 %) uskoi, että terveytensä puolesta pystyisi kahden vuoden kuluttua työskentelemään vaativammassa työtehtävässä kuin nyt. Tähän ei uskonut 13 % vastaajista, tuskin pystyvänsä vastasi neljännes (24 %) kysymykseen vastanneista. Vajaa puolet (45 %) koki työkyvyllään ja terveydentilallaan olevan paljon merkitystä työnsaantiinsa. Vajaa kolmannes (30 %) koki sillä olevan jonkin verran merkitystä. Kymmenesosa (11 %) ei kokenut työkyvyllään ja terveydentilallaan olevan merkitystä työnsaantiinsa. En osaa sanoa - vastausten osuus oli 10 %. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 20

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kutyn päättyminen: keskim. 48 %:lla kuntouttava työtoiminta päättyi sovitusti keskim. 49 %:lla jakso keskeytyi Suurin osa keskeyttäneistä oli kuitenkin jäänyt työvoiman palvelukeskukseen asiakkaaksi ja heidänkin kanssaan oli voitu suunnitella jatkoa (ja tehty seuraava aktivointisuunnitelma). Poissaolot tai "katoamiset" olivat suurin yksittäinen syy, joka oli aiheuttanut työtoiminnan keskeytymisen tai keskeyttämisen. Siirtymiä kuntouttavasta työtoiminnasta tarkasteltiin kahden eri aineiston valossa: A: marras 2008-tammi 2009 kutyn päättäneet B: marras 2009-tammi 2010 kutyn päättäneet 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 21

Siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta (marras 2009-tammi 2010 kutyn päättäneet, N=113) - Kutyn sovitusti päättäneet ja keskeyttäneet: - Kutyn jälkeen asiakkaan kanssa suunniteltu seuraava siirtymä ja siirtymän toteutuksen käynnistyminen - Toteutuneet siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta olivat pääosin sosiaalipoliittisia: - 19 % siirtyi/siirtymässä takaisin kuntouttavaan työtoimintaan (uudelle jaksolle) / jakso alkanut 14 % - 18 % siirtyi/siirtymässä hoitoon/ mielenterveys-/päihdekuntoutukseen, sairaslomalle tai eläkeselvittelyyn / toimenpide alkanut 13 % - 1 % sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan (d ja e :t) - Työllisyyspoliittiset siirtymät: - 1 % siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille - 4 % palkkatuettuun työhön / alkanut 3 % - 4 % työelämävalmennukseen/työharjoitteluun/työkokeiluun - 5 % johonkin koulutukseen (amm./valm./muu) / alkanut 2 % - --> kutyn sovitusti päättäneistä työhön/palkkatuettuun työhön/tev/koulutus.: yht. 29 % / alkanut 20 % - 41% siirtymä ei toteutunut, ei merkintää 4 %, muu siirtymä (asepalvelu, vankeustuomio ym.) 4 % 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 22

Siirtymät kuntouttavasta työtoiminnasta (marras 2008-tammi 2009 kutyn päättäneet, N=144) - Kutyn sovitusti päättäneet ja keskeyttäneet (vuotta aiemmin, marras 2008-tammi 2009): - Ensisijaiset suunnitellut siirtymät työtoiminnan jälkeen ja niiden toteutuminen (tarkastelujakson aikana) ja asiakkaiden tilanne n. vuotta myöhemmin työtoiminnan päättymisestä - Ei merkittävää eroa siirtymissä verrattuna seuraavaan vuoteen - Asiakkaiden tilanne n. vuotta myöhemmin kutyn päättymisestä (poikkileikkaustilanne): - 20 % kuntouttavassa työtoiminnassa - 15 % Hoidossa/ mielenterveys-/päihdekuntoutuksessa, sairaslomalla tai eläkeselvittelyssä - 1 % sosiaalihuoltolain mukaisessa työtoiminnassa (d ja e :t) - 3 % työssä avoimilla työmarkkinoilla - 6 % palkkatuetussa työssä - 6 % työelämävalmennuksessa/työharjoittelussa - 0 % koulutuksessa - 39 % ei toimenpiteessä, ei merkintää 10 % 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 23

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Syitä, miksi siirtymiä ei ollut tapahtunut (asiakastyöntekijöiden arviot): - Kuntouttavan työtoiminnan keskeytyminen poissaolojen takia - terveydelliset syyt, päihdeongelmat - Sairauslomalle jääminen tai hoitoon meneminen - jatkopaikan etsintä - asiakkaan "katoaminen" - asiakkaan motivaation tai voimavarojen puute 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 24

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakkaiden omat arviot ASIAKASKYSELY (N=360): Jatkotoiveet "Mitä haluaisitte tehdä kun tämä kuntouttava työtoiminta päättyy?" (avoin kysymys, ei ennakkoon annettuja vaihtoehtoja): Vastaajista 38 % vastasi haluavansa päästä töihin Opiskella halusi 12 % vastaajista. Työharjoitteluun halusi siirtyä kolme vastaajaa. 15 % halusi jatkaa kuntouttavaa työtoimintaa halusi jatkaa tai olla vastaavassa toiminnassa Lähes viidennes (19 %) jätti vastaamatta kysymykseen ja 15 % vastasi, ettei osaa sanoa/ei tiedä. 5 % halusi siirtyä eläkkeelle 3 % vastasi haluavansa lomailla. Muita vastauksia mm.: ei usko enää työllistyvänsä, vapaaehtoistyö, huoltosuhteinen työ, laitoskuntoutukseen hakeutuminen, velkasaneeraus. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 25

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakkaiden omat arviot Asiakkaista 82 % vastasi, että kuntouttava työtoiminta on heidän kannaltaan hyvä ratkaisu. Kahden prosentin mielestä se ei ole hyvä ratkaisu ja 15 % vastaajista ei osannut sanoa, oliko se hyvä ratkaisu heidän kannaltaan. "Mikä on parasta kuntouttavassa työtoiminnassa Teidän kannaltanne?" (avoin kysymys): 11 % vastasi jotain työelämään liittyvää: Työelämään totuttelun, uusien taitojen oppimisen tai työkokemuksen hankkimisen) n. kaksi kolmasosaa vastasi henkiseen hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyviä tekijöitä: 26 % vastasi, että päivärytmin tai rutiinien vahvistuminen ja säännöllisyys on parasta kuntouttavassa työtoiminnassa 22 % mainitsi sosiaalisen kanssakäymisen, työkaverit tai paikan hyvän ilmapiirin. 14 % mainitsi sen, että on jotain ajankulua ja tekemistä tai saa tehdä töitä 9 % mainitsi sen, että saa tehdä mielekästä tai järkevää työtä 12 % mainitsi työn helppouden ja stressittömyyden tai mahdollisuuden tehdä lyhyttä tai sopivan pituista työpäivää Muita mainittuja asioita (alle 10 % vastauksista) olivat rahallinen korvaus tai tuki, ruoka tai matkalippu, hyvä, mukava tai itsenäinen työ) ym. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 26

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakkaiden omat arviot ASIAKASKYSELY (N=360): Miten asiakkaiden mielestä kuntouttavaa työtoimintaa pitäisi muuttaa: 38 % vastaajista ei vastannut tähän kysymykseen ja 13 % vastasi, ettei osannut sanoa mielipidettään. 12 % kaikista vastanneista oli sitä mieltä, että kuntouttavasta työtoiminnasta pitäisi saada isompi korvaus tai sairauspäivistä tai kesäloman ajalta tulisi saada myös korvaus. 11 % vastaajista oli sitä mieltä, että kuntouttavaa työtoimintaa ei tarvitse muuttaa mitenkään. 7 % halusi pois pakot tai velvoittavuuden. Enemmän henkilökohtaista ohjausta tai palautekeskustelua tai tiedonkulun parantamista halusi 4 % vastaajista, lisää joustoa työaikoihin tai työtehtävien sopeuttamista kunnon mukaan halusi 3 % vastaajista, samoin 3 % halusi pidempiä kuntouttavan työtoiminnan jaksoja. 3 % halusi monipuolisempia tehtäviä, useampia vaihtoehtoja tai lisää oheiskursseja. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 27

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakaspaneelit (Vantaa) Pajat: myönteinen suhtautuminen kutyyn Saadut hyödyt: päivärytmi, aika kului nopeammin, on paikka mihin mennä työturvallisuus hyvä Typistä saatu hyvin palveluja terveyspalveluihin ohjaaminen toiminut Toimialat: myönteinen suhtautuminen; Parasta työ sinänsä tukea saatu hyvin jakson aikana; työpaikkavierailut ym. Pääsee työrytmiin, "kuty sosiaalinen tapahtuma", saa arvostusta työpaikalla Saaneet vaikuttaa kuty-jakson sisältöön Työelämä tavoitteena useimmilla Typistä saatu hyvin palveluja tarvittaessa; palvelut saman katon alla 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 28

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - asiakaspaneelit (Vantaa) Pajat: Työllistymisen esteitä: ikä, terveys, velat Kutyä ei ajateltu kuntouttavana Kutystä hyötyä, muttei työllistymisen suhteen Asiakkaat eivät tienneet mitä tapahtuu kutyn päätyttyä Työnantajien reagointi kutyyn huolettaa Kelaa kohti kritiikkiä tiedonsaanti uudistuksista vaikeaa Lakiuudistus 2010 liian ankara; velvoittavuus pois Haluttuja muutoksia: Asiakkaat haluavat pysyä samassa paikassa, tehtävien mielekkyys, yksilöllisyyden huomioiminen Toimialat: Asiakkaiden arviot mitä kutyn jälkeen; työttömäksi --> uusi kuty, tai palkkatukijakso, ammatillinen koulutus Haluttuja muutoksia: Kuntien tulisi tarjota palkkatyötä jatkoksi Huomioitava että kaikki eivät pysty työllistymään; "työnhakukierre" Työnantajien reagointi kutyyn huolettaa Kuty "aikuisten päivähoitoa" Kuty leimaava sanana "ilmaista työtä" Velvoittavuus pois, byrokratiaa liikaa (sairausl.) Sosiaalitoimistojen toimintatavat eroavat toisistaan Te-toimistossa ei saa ääntään kuuluviin Kelaa kohti kritiikkiä Kuty ei kerrytä eläkettä Tiedotusta ei tarpeeksi Nuoriin tulisi panostaa; kutyssä liian vanhoja kutyn "palkkaus" liian pieni Atk-kursseja toivotaan, valmentavia/ohjaavia kursseja kohtaan kritiikkiä 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 29

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA - tutkimus Kuntouttava työtoiminta on ensisijaisesti sosiaalipoliittinen toimenpide vaikean työttömyyden tilanteessa. Sillä on yhteisöllisyyden kokemuksia lisääviä, hyvinvointia ja sosiaalista kuntoutumista edistäviä vaikutuksia jopa siinä määrin, että asiakkaat ohjautuvat toistuvasti työtoiminnan piiriin. Siirtymiä palkkatyöhön on vähemmän. 8.11.2010 Esityksen nimi / Tekijä 30

Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus Kiitos! 8.11.2010 Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus/jarno Karjalainen 31