KIRJALLINEN KYSYMYS 561/2001 vp Perusopetuksen tila Eduskunnan puhemiehelle Opetushallituksen arvion mukaan opetussuunnitelmat eivät todellisuudessa ohjaakaan alaluokkien opetusta. Sen sijaan käytetyt oppikirjat ovat nykyisin liki opetussuunnitelman asemassa, vaikka viranomaiset eivät niitä enää tarkasta. Tämä voisi olla hyväkin, jos vain olisi varmuus materiaalien korkeasta tasosta, johon kuuluu muun muassa opetussuunnitelman mukaisuus. Tämä käy ilmi Opetushallituksen julkaisemasta raportista Opetuksen laatu perusopetuksen 1. 6. vuosiluokkien kouluissa vuonna 2000. Saman raportin mukaan perusopetuksen 1. 6. vuosiluokkien työtavat ovat myös enimmäkseen entisellään, vaikka opetussuunnitelmat perustuvat jo uusiin, oppilaiden roolia korostaviin oppimiskäsityksiin. Opetus on edelleen opettajakeskeistä, ja oppilaiden omaan aloitteellisuuteen tai oppilaiden vuorovaikutukseen perustuva työskentely on harvinaista. Myös opettajien tapa suunnitella työtään on varsin vaihtelevaa. Enimmäkseen suunnitelmat ulottuvat vain lähipäiviin. Perusopetuksen opettajat ovat valtaosin muodollisesti päteviä työhönsä. Vain noin joka 20. opettaja on vailla opettajan kelpoisuutta. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut noin joka toinen opettaja. Mutta opettajien täydennyskoulutuksessa on suuria eroja. Lapissa opettajat pääsevät koulutukseen selvästi muita vähemmän. Kaupungeissa koulutukseen osallistutaan enemmän kuin maaseudulla. Opetushallituksen raportin mukaan opettajien saaman täydennyskoulutuksen määrä näkyykin sitten oppilaiden oppimistuloksissa. Koulupsykologi tai koulukuraattori toimii vain noin joka kolmannessa ala-asteen koulussa viime vuonna. Osassa kouluista ei myöskään annettu tukiopetusta tai erityisopetusta. Kyselyyn vastanneista opettajista seitsemän prosenttia ilmoitti tukiopetuksen ja neljä prosenttia erityisopetuksen puuttuvan omasta koulustaan. Lain mukaan oppilailla on niihin tarvitessaan oikeus, ja tarpeet heidän palveluilleen ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet. Lisäksi peräti 40 prosenttia opettajista sanoi, ettei koulussa pidetä enää kerhoja. Noin joka toinen opettaja pitikin tuki- ja erityisopetuksen määrää ja kerhotoimintaa riittämättömänä. Myös kouluympäristöissä havaittiin puutteita. Noin seitsemän prosenttia kouluista kärsi hometai kosteusvaurioista. Luokat olivat usein liian pieniä ja ilmanvaihto puutteellista. Rakennusten kunnossapito on myös usein liian epäsäännöllistä. Kyselyn mukaan koulunpidon suurimpana ongelmana pidetäänkin määrärahojen puutetta. Niukkuus näkyy erityisesti juuri edellä mainituissa pulmissa sekä täydennyskoulutuksen puutteena. Sen sijaan oppimateriaaleihin ja opetusvälineisiin oltiin enimmäkseen tyytyväisiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perusopetuksen puutteiden korjaamiseksi ja parantamiseksi? Versio 2.0
Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2001 Leena Rauhala /skl 2
Ministerin vastaus KK 561/2001 vp Leena Rauhala /skl Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /skl näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 561/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä perusopetuksen puutteiden korjaamiseksi ja parantamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opetushallitus on julkaissut tutkimusraportin: Opetuksen laatu perusopetuksen 1. 6. vuosiluokkien kouluissa vuonna 2000. Koulun tarjoamien edellytysten vertailevaa arviointia. Raportti kuuluu kansallisen perusopetuksen arviointiin ja hanke perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyöhön. Arvioinnin avulla opetushallitus tuottaa tietoa kuntien, kouluhallinnon ja koulujen käytettäväksi koulun ja opetuksen kehittämisen tueksi. Koulujen ja koulutusjärjestelmän laatua ja toimivuutta seurataan arvioinnein. Arviointia voidaan suorittaa ulkopuolisena arviointina ja koulujen itsearviointina. Nyt keväällä 2001 julkaistu raportti on väline koulujen kehittämiseen. Perusopetuksen puutteiden korjaaminen ja parantaminen edellyttää tämän kaltaisen tiedon tuottamista. Raportissa olevat tiedot perustuvat valtakunnalliseen otantaan. Se osoittaa eräitä epäkohtia sekä koulujen vahvuuksia hoitaa opetustehtävää. Epäkohdat tulee minimoida ja vahvuuksia tukea. Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen ja muun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetusta varten opetussuunnitelma. Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelman perusteet ovat koulukohtaisten opetussuunnitelmien laadinnan lähtökohtana. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat ovat taas opetustyön ja arvioinnin perusta. Päivittäinen työ perustuu sekä kyseisiin suunnitelmiin että käytettäviin oppimateriaaleihin ja opetusmenetelmiin. Oppimateriaalit ovat keskeinen osa opetuksen laatua. Materiaalin tulee tukea tavoittellista oppimista. Koulujen opetuksen tulee tukea oppilaan edellytysten mukaista oppimista, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Opetuksen toteuttamiseen opettajat voivat valita opetusryhmän ja oppilaiden tarpeesta lähtevät opetusmenetelmät. Käytettävien opetusmenetelmien tulee olla riittävän monipuolisia. Laadukkaan oppimisen kannalta tulee olla käytössä opettajakeskeisiä, ryhmäkeskeisiä ja oppilaskeskeisiä toimintamuotoja. Opetettava ja opittava asia ratkaisee käytettävän opetusmenetelmän. Suomen peruskoulun opettajat ovat kansainvälisten vertailujenkin mukaan hyvin koulutettuja ja hyvin motivoituneita työhönsä. Elinikäisellä oppimisella, koulutuksella tulee tukea opettajienkin ammatillista kehitystä. Useissa viime vuosina tehdyssä tutkimuksissa on voitu osoittaa opettajien täydennyskoulutuksen vaikuttavan suoraan opetuksen laadun paranemiseen ja myös oppilaiden oppimistuloksiin. Kuntien eli opetuksen järjestäjän tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että opettajille tarjotaan korkeatasoista täydennyskoulutusta ja että opettajia motivoidaan hakeutumaan koulutukseen. Opetusministeriö on asettanut viime vuoden marraskuussa oppilashuoltotyöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää oppilashuollon nykytila ja 3
Ministerin vastaus esittää oppilashuollon kehittämisen ehdotukset. Työryhmä saa työnsä valmiiksi tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Koulujen oppilashuoltotyö on oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvoinnin turvaamista. Se on moniammatillista työtä, jolla voidaan tukea oppilaan oppimista, terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuoltopalvelut tulee saada alueellisesti kattaviksi koko maassa. Tässäkin suhteessa opetuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota siihen, että kouluilla on oppilashuoltosuunnitelma ja moniammatillinen osaajien joukko toteuttamaan oppilashuoltopalveluita. Opetushallitus aloitti erityisopetuksen laadullisen kehittämishankkeen vuonna 1997. Hankkeen lähtökohtana on ollut kehittää kaikille oppilaille tukea tarvitseville oppilaille yhtenäistä laadukasta koulua. Hankkeessa on mukana lukuisa määrä kuntia ja kouluja. Hankkeen aikana on kehitetty perusopetuksen integraatiota, oppilaiden henkilökohtaista opetusjärjestelyjä koskevia menetelmiä, pedagogisia toimintamenetelmiä, opetusmenetelmiä, arviointia ja syrjäytymisen ehkäisemiseen soveltuvia työmenetelmiä. Hanke saa työnsä valmiiksi tämän vuoden aikana ja tulee levittämään siitä saatuja kokemuksia kuntien ja koulujen käyttöön. Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetusministeriö on linjannut lasten iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan strategiset tavoitteet, joiden perusteella opetushallitus on käynnistänyt kolmivuotisen peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishankkeen. Tässä hankkeessa kehitetään myös erilaisia toimintamalleja pienten lasten iltapaivätoiminnan järjestämiseksi kunnissa laajalla moniammatillisella sidosryhmällä. Saatavat kokemukset ovat kaikkien kuntien ja koulujen hyödynnettävissä toimintansa kehittämiseen. Koulujen uudisrakentamisen, miljöörakentamisen ja korjausrakentamisen tulee palvella hyvää oppimista, terveytta ja sosiaalista hyvinvointia. Koulutilojen kunnosta, riittävyydestä ja niiden pedagogisesta tarkoituksenmukaisuudesta vastaa opetuksen järjestäjä. Arviointi on keskeinen keino tuottaa luotettavaa tietoa koulutuksen ja opetuksen tilasta. Arvioinnin avulla saadaan vastaus epäkohdista ja vahvuuksista, joita kulloinkin perusopetuksessa ilmenee. Arvioinnin edelleen kehittämiseksi on erityisen tärkeää, että kunnat, hallinto, koulujen rehtorit, opettajat ja vanhemmat saavat kattavan käsityksen opetuksen tasosta ja tilasta. Nyt Opetushallituksen toimesta suoritettu arviointitutkimus 1. 6. luokkien osalta antaa hyvän käsityksen, mihin perusopetuksen pulmiin tulee kiinnittaa erityistä huomiota. Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 4
Ministerns svar KK 561/2001 vp Leena Rauhala /skl Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leena Rauhala /fkf undertecknade skriftliga spörsmål SS 561/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att rätta till samt avhjälpa bristerna inom den grundläggande utbildningen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Utbildningsstyrelsen har publicerat rapporten "Opetuksen laatu perusopetuksen 1. 6. vuosiluokkien kouluissa vuonna 2000. Koulun tarjoamien edellytysten vertailevaa arviointia", som handlar om den grundläggande kvaliteten i undervisningen på lågstadiet. Rapporten hör till utvärderingen av den nationella grundläggande utbildningen och projektet baserar sig på ett samarbete mellan undervisningsministeriet och utbildningsstyrelsen. På basis av utvärderingen producerar utbildningsstyrelsen information som kommunerna, skolförvaltningen och skolorna kan använda för att stöda utvecklandet av skola och undervisning. Skolornas och utbildningssystemets kvalitet och funktionsduglighet följs upp genom utvärderingar. Utvärderingen kan utföras av utomstående och av skolorna själva. Den rapport som publicerats under våren 2001 är ett instrument för att utveckla skolorna. Den här sortens information behövs för att bristerna i den grundläggande utbildningen skall kunna rättas till och avhjälpas. Informationen i rapporten baserar sig på en nationell sampling. Den pekar både på en del missförhållanden och på skolornas starka sidor när det gäller att sköta undervisningen. Missförhållandena skall minimeras och de starka sidorna skall stödas. Utbildningsstyrelsen beslutar om målen för och det centrala innehållet i den grundläggande utbildningens olika läroämnen och ämneshelheter samt elevhandledningen och den övriga undervisningen, grunderna för läroplanen. De som anordnar utbildningen skall godkänna läroplanen för undervisningen. De av utbildningsstyrelsen utfärdade grunderna för läroplanen är utgångspunkten för skolornas egna läroplaner. Skolornas egna läroplaner utgör för sin del grunden för undervisningen och utvärderingen. Det dagliga arbetet baserar sig på dessa planer samt på det undervisningsmaterial och de undervisningsmetoder som används. Undervisningsmaterialet utgör en väsentlig del av kvaliteten i undervisningen. Materialet skall stöda en målorienterad inlärning. Undervisningen i skolorna skall stöda en inlärning som sker utifrån elevens egna förutsättningar och den skall också stöda elevens hälsa och sociala välfärd. För genomförandet av undervisningen kan lärarna välja undervisningsmetoder som utgår ifrån undervisningsgruppens och elevernas behov. De undervisningsmetoder som används skall vara tillräckligt mångsidiga. För att kvaliteten på undervisningen skall vara hög krävs att lärar-, grupp- och elevcentrerade verksamhetsformer används. Undervisningsmetoden beror på vad läraren skall undervisa i och vad eleven skall lära sig. Lärarna i de finländska grundskolorna är i en internationell jämförelse mycket välutbildade och mycket motiverade. Genom livslångt lärande och utbildning skall också lärarnas yrkesmässiga utveckling stödas. I flera undersökningar som gjorts de senaste åren har man kunnat påvisa 5
Ministerns svar att fortbildning av lärarna leder till att kvaliteten på undervisningen och elevernas inlärningsresultat förbättras. Kommunerna, dvs. de som arrangerar undervisningen, bör speciellt fästa vikt vid att lärarna erbjuds högklassig fortbildning samt vid att lärarna motiveras att söka sig till utbildningen. Undervisningsministeriet har i november ifjol tillsatt en arbetsgrupp för elevvård, vars uppgift är att utreda den nuvarande situationen inom elevvården och föra fram förslag om hur elevvården kan utvecklas. Arbetsgruppens arbete blir klart i slutet av oktober detta år. Elevvårdsarbetet inom skolorna innebär att elevens totala välfärd skall tryggas. Detta är ett multiprofessionellt arbete och genom det kan man stöda elevens inlärning, hälsa och sociala välfärd. Elevvårdsservice skall finnas inom alla regioner över hela landet. Också i detta avseende skall den som arrangerar undervisningen fästa uppmärksamhet vid att det skall finnas elevvårdsplaner i skolorna och att elevvårdsservicen genomförs av en grupp av multiprofessionella experter. Utbildningsstyrelsen inledde 1997 ett projekt för utveckling av kvalitativ specialundervisning. Utgångspunkten för projektet var utvecklande av en enhetlig, kvalitativt sett god skola för alla elever och speciellt för sådana elever som behöver stöd. I projektet deltar många kommuner och skolor. Under projektet har integration av den grundläggande utbildningen, metoder som gäller elevernas personliga undervisningsarrangemang, pedagogiska verksamhetsmetoder, undervisningsmetoder, utvärdering och arbetssätt som skall förhindra utslagning utvecklats. Arbetet med projektet kommer att avslutas under det här året och de erfarenheter man gjort under projektet kommer att distribueras för att kommuner och skolor skall kunna dra nytta av dessa. I samband med den grundläggande utbildningen kan det för eleverna ordnas biblioteksverksamhet, klubbverksamhet och annan verksamhet med nära anknytning till undervisningen. Undervisningsministeriet har stakat ut eftermiddagsverksamhetens och klubbverksamhetens strategiska mål och utbildningsstyrelsen har utgående från dem satt igång ett treårigt projekt för att utveckla klubbverksamheten i grundskolan. Inom projektet utvecklas också olika verksamhetsmodeller för hur eftermiddagsverksamheten för de mindre barnen kan ordnas i kommunerna med hjälp av olika multiprofessionella intressegrupper. Erfarenheterna kan utnyttjas av alla kommuner och skolor som arbetar med att utveckla verksamheten. Syftet med nybyggnad, miljöbyggande och reparationer av skolor skall vara att bidra till en god inlärning, hälsa och social välfärd. Den som ansvarar för arrangerandet av undervisningen ansvarar också för i vilket skick skollokalerna är, att de räcker till och att de är pedagogiskt ändamålsenliga. Utvärdering är ett viktigt sätt att få pålitlig information om hur det står till med utbildningen och undervisningen. Genom utvärderingen får man reda på vilka missförhållanden som råder och vilka som är de starka sidorna i den grundläggande utbildningen. Det är ytterst viktigt att vidareutveckla utvärderingen så att kommunerna, förvaltningen, skolornas rektorer, lärare och föräldrar får en uppfattning om nivån på undervisningen och om hur det står till med den. Den utvärdering av undervisningen i 1 6 klassen som utbildningsstyrelsen nu låter göra ger en god uppfattning om vilka problem inom den grundläggande utbildningen som man bör fästa speciell uppmärksamhet vid. Helsingfors den 17 maj 2001 Undervisningsminister Maija Rask 6