MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGIAT, OHJELMAT Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Satakunnan palvelukokonaisuudet 2019, luonnos 1.6.2017 ALUEIDEN KÄYTTÖ, LUONNONVARAT JA LIIKENNE 3 PALVELU- KOKONAISUUTTA ALUEIDEN KÄYTÖN PALVELUT LIIKENNE- PALVELUT YMPÄRISTÖ- JA LUONNONVARA- PALVELUT
Toimialaan kohdistuvat palvelutarpeet Palvelutarpeet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL), Maantielakiin (MaantieL), Luonnonsuojelulakiin (LSL) sekä muihin substanssilakeihin. Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata asianosaisten riittävä osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (MRL 1999/132, 1 ) Palvelut tuotetaan asiantuntijapalveluilla, tietotuotannolla sekä tuottamalla lakisääteisiä suunnittelu- ja hankeasiakirjoja. Lisäksi kilpailutetaan laajasti palveluhankintoja. Keskeisiä palveluja ovat mm. suunnitteluasiakirjat, lausunnot, viranomais- ja työneuvottelut, ajankohtais- ja koulutustilaisuudet, ajankohtaiskatsaukset ja selvitykset sekä tilastojen ja paikkatietojen seuranta ja ylläpito. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 4
Palvelukokonaisuuksien asiakkaat Alueiden käytön palvelukokonaisuuden asiakkaita ovat maakunnan kunnat ja naapurikunnat, kuntayhtymät, poliittisen tason kunnanvaltuustot- ja hallitukset sekä lautakunnat omassa päätöksenteossaan, sektoriviranomaiset, maakunnalliset organisaatiot ja etujärjestöt, yritykset, asukkaat ja kansalaiset eli laajasti osalliset. Liikenne-palvelukokonaisuuden asiakkaina ovat kaikki alueen liikennepalveluiden käyttäjät sekä tienkäyttäjät (fokuksena ihmisten liikkumistarpeet ja elinkeinoelämän kuljetukset). Myös luvan tarvitsijat ja tapauskohtaisesti maanomistajat ovat mm. tietotarpeiden osalta liikennepalvelujen asiakkaita. Myös luvan tarvitsijat ja tapauskohtaisesti maanomistajat ovat mm. tietotarpeiden osalta liikennepalvelujen asiakkaita. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 5
Suora asiakasvuorovaikutus Alueiden käyttö Satakuntaliitossa on organisoinut asiakaspalvelun Satakuntaliiton verkkosivujen kautta verkkopalveluna ja toissijaisesti suoran yhteydenoton varaan asiantuntijoiden tehtäväkuvien mukaisesti joko sähköpostitse tai puhelimitse ELY:ssä on alueiden käytön, liikenteen ja ympäristö- ja luonnonvarojen tehtävissä käytössä monikanavainen asiakaspalvelumalli (Y-ASPA ja L-ASPA) Asiakkaan ensisijainen palvelukanava on verkkopalvelu ja sähköinen asiointipalvelu, toissijainen keskitetty asiakaspalvelutoiminto (liikenteen asiakaspalvelukeskus, ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus) ja kolmantena vaiheena asiointi asiantuntijan kanssa. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 9
Suora asiakasvuorovaikutus Tienkäyttäjien osalta asiakasvuorovaikutus on ohjattu toimimaan Liikenteen asiakaspalvelukeskuksen kautta, joka on siirtymässä Liikenneviraston tehtäväksi. Asiakaspalvelukeskukseen voi ottaa yhteyttä sähköisesti, puhelimitse tai chat-palvelun kautta. Myös tienpitoon liittyvät luvat on pääosin keskitetty Asiakaspalvelukeskuksen yhteyteen. Joukko- ja taksiliikennelupiin liittyvät lupatehtävät ollaan keskittämässä vuoden 2018 aikana Trafille. Akuutteihin liikenteen ja tiestön häiriöihin liittyen on yhteystahona Liikenneviraston tieliikennekeskus (Tienkäyttäjän linja). Yhteydenottoja tulee vuosittain Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle Asiakaspalvelukeskuksen kautta yhteensä 10 000-20 000 (pääosin suoria tienkäyttäjien yhteydenottoja). Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 10
Alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet Vaikuttavuustavoitteena on hyvän elinympäristön ja ympäristön kestävän käytön edistäminen (MRL 1 ). Maakunnan tulevaisuuden tahtotila määritetään koko maakunnalle yhteisenä uudessa maakuntastrategiassa. Maakunnan uuden maakuntastrategian suuntaviivojen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pohjalta Satakunnan kokonaismaakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 uusitaan kohti 2050-lukua. Merialuesuunnitelma tulee olla valmis 31.3.2021 mennessä ja suunnitelma tulee tarkistaa kymmenen vuoden välein. Pitkän aikavälin suunnittelu edellyttää mm. erilaisten selvitysten laadintaa, tietopohjan kartuttamista ja tulevaisuuden ennakoimistyötä osana globaalistuvaa yhteiskuntaa. Edellä mainittuja suunnitelmia toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa mm. neuvottelujen ja lausuntojen avulla. Seurataan maakuntakaavojen toteutumista. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 12
Alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet Viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen tarkoituksena on varmistaa, että mm. ympäristön, luonnon ja yleisen edun kannalta tärkeät arvot ja suunnitelmat otetaan riittävässä määrin huomioon kuntien kaavojen laatimisen lähtökohtana ja samalla edistää hyvää kaavoitustapaa. Ajankohtaiskeskustelun tavoitteena on maakunnan ja kuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja ennakollisuuden lisääminen alueidenkäyttöä koskevissa kysymyksissä. Tehtävät ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä tehtäviä ja lakisääteisten tehtävien tavoitteiden edistämistä. Palvelukokonaisuuden tavoitteet ovat pääsääntöisesti sanallisia. Seurantaindikaattoreina ovat ajankohtaiskeskustelujen ja lausuntojen määrät. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 13
Alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet Maantieverkon omistajuus säilyy valtiolla ja omistaja (Liikennevirasto) asettaa maantieverkon kehittämiselle ja kunnossapidolle erillisiä tavoitteita. Nykytilanteessa Liikennevirasto on ohjannut ELY-keskusten liikennevastuualueita mm. päällystetyn tieverkon kuntoon, siltojen kuntoon ja painorajoituksiin, henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrään ja asiakastyytyväisyyteen liittyvillä määrällisillä (vuosittaisilla) tulostavoitteilla. Seurantatavoitteita on asetettu seuraaviin kokonaisuuksiin: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemä perusväylänpidon keinon, alempiasteisen tieverkon kunto, kevyen liikenteen väylien kunto, tienpidon meluntorjunnan vaikutus ja pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon keinoin. Liikennevirasto on asettanut vuosittain myös laadullisia tavoitteita. Lisäksi Liikennevirasto ohjaa toimintaa erilaisten toimintalinjausten ja -ohjeiden kautta. Laadulliset ja määrälliset tavoitteet määritellään myöhemmin. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 14
Alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet Ympäristötietoa tarjotaan sekä substanssin toiminnassa että varsinaisena viestintätoimintana (mediatiedotteet, verkkosisällöt, julkaisut, some-päivitykset sekä sidosryhmätilaisuudet ja tapahtumat). Tarjonnan tulee kattaa tasapuolisesti kaikki tehtäväalat ja kyetä tukemaan niiden tavoitteiden toteuttamista. Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ovat: 1) Ympäristöä koskevaa luotettavaa tietoa on käyttökelpoisessa muodossa riittävästi tarjolla päätöksenteon ja valintojen tueksi. 2) Tietoisuus ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, riskeistä ja ihmistoiminnan vaikutuksista saavuttaa laajasti asukkaat ja eri toimijatahot. 3) Tietoa kansalaisten ja yhteisöjen osallistumismahdollisuudesta ympäristöä koskevaan päätöksentekoon on riittävästi tarjolla. 4) Ympäristökasvatustoimintaa koordinoidaan ja tuetaan siten, että lapsille ja nuorille voidaan tarjota aineksia kasvaa ympäristötietoisiksi aikuisiksi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma vuoteen 2020 on Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen. Ohjelma on esillä ja sen toteutumista seurataan Ympäristö Nyt verkkopalvelussa. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 15
Alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samalla vesien tila ei saa myöskään heiketä. Satakunta kuuluu Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren -vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016-2021 hyväksyttiin vuonna 2015 ja niiden toimeenpano on käynnissä. Vesienhoidon suunnittelu toistetaan kuuden vuoden välein. Meren hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Meren tilan parantamiseksi laaditussa merenhoitosuunnitelmassa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on arvioitu meren nykytila sekä asetettu tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi (VN päätös 2012). Toinen osa on merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma (VN päätös 2014). Merenhoitosuunnitelman kolmannessa osassa eli toimenpideohjelmassa arvioidaan nykyisten merenhoitotoimien riittävyyttä ja esitetään uusia toimia eri aloille meren hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ohjelman toimeenpano tapahtuu vuosina 2016-2022. Merenhoitosuunnitelman toteutumista tarkastellaan ja suunnitelman kolme osaa tarkistetaan kerran kuudessa vuodessa. Ensimmäinen osa tarkistetaan hyväksyttäväksi vuonna 2018, toinen 2020 ja kolmas osa eli toimenpideohjelma vuonna 2021. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 16
Alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilainsäädännön mukaiseen tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2016-2021 hyväksyttiin 18.12.2015. Tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvakartoitukset ja tulvariskien hallintasuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Maakunnat vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta?ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. Maakunnat ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa. Tavoitteena on järjestää jatkuvasti hoidettavat tehtävät kuten esimerkiksi säännöstelyjen käyttö ja seurannat. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 17
Alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen ja EU on myös asettanut jäsenvaltioille tavoitteen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä mitataan luonto- ja lintudirektiivin asioiden (lajit ja luontotyypit) osalta 6 vuoden välein. Suomen kaikkien lajien uhanalaisuutta seurataan 10 vuoden välein; seuraavan kerran vuonna 2020. Vastaavasti tarkastellaan myös Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta. Maakunta osallistuu seurannan järjestämiseen. Kalataloushallinnon toiminta-ajatuksena ja laadullisena tavoitteena on turvata kalakantojen elinvoimaisuus, edistää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kalavarojen kestävää käyttöä sekä luoda edellytykset niihin perustuville elinkeinoille ja vapaa-ajankalastukselle. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: turvata tietoon perustuvalla toiminnalla kalakantojen elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden sekä käytön kestävyyden, varmistaa kalavarojen käytön hyväksyttävyyden sovittamalla yhteen erilaisia näkemyksiä, luoda hyvät edellytykset alan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kalastusharrastukselle, toimia johdonmukaisesti, avoimesti ja vuorovaikutteisesti ja viestiä aktiivisesti ja selkeästi sekä kehittää uusia, asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen, yksityisen sektorin ja kansalaisten Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 18 välillä.
Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? (Sijainti esim. konserni, liikelaitos, yhtiö) Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 19
MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGIAT, OHJELMAT Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Satakunnan palvelukokonaisuudet 2019, luonnos 1.6.2017 ALUEIDEN KÄYTTÖ, LUONNONVARAT JA LIIKENNE 3 PALVELU- KOKONAISUUTTA ALUEIDEN KÄYTÖN PALVELUT LIIKENNE- PALVELUT YMPÄRISTÖ- JA LUONNONVARA- PALVELUT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TILA MAAKUNTAKAAVOITUS MAAKUNNAN SUUNNITTELU MERIALUESUUNNITTELU KUNTIEN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUN JA RAKENNUSTOIMEN EDISTÄMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO LIIKENNETTÄ KOSKEVA TIETO LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU- JA HANKINTAPALVELUT YKSITYISTIE- JA LIIKK.OHJ.AVUSTUKSET TIENPIDON SUUNNITTELU JA OHJAUS LIIKENNESUUNNITTELUN ASIANTUNTIJAPALVELUT INVESTOINTIEN SUUNNITTELU- JA HANKINTAPALVELUT KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELU- HANKINTAPALVELUT YMPÄRISTÖTIETO JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN EDISTÄMINEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUN EDISTÄMINEN VESIEN JA MERENHOITO ELINKEINOKALATALOUS, KALAVAROJEN HOITO JA VAPAA-AJAN KALATALOUS VESISTÖJEN SÄÄNNÖSTELY VESIHUOLLON EDISTÄMINEN JA SUUNNITTELU ALUEELLISET LUONNONVARATEHTÄVÄT JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ TULVARISKIEN HALLINTA YMPÄRISTÖ-, VESIHUOLTO- JA VESISTÖTÖIDEN TOTEUTTAMISESTA HUOLEHTIMINEN VESILAIN JA VESIHUOLTOLAIN VALVONTA
Organisointi Liikennejärjestelmäsuunnittelu a. liikennejärjestelmätyön koordinointi maakunnassa b. alueellinen liikenneturvallisuustyö c. liikkumisen ohjaus Joukkoliikenteen suunnittelu- ja hankintapalvelut Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset Tienpidon suunnittelu ja ohjaus a. tienpidon kokonaisuuden suunnittelu, ohjaus ja taloushallinta b. tieinvestointiohjelmat c. kunnossapidon ohjelmointi Liikennesuunnittelun asiantuntijapalvelut a. liikenteen asiakastieto b. liikenteen alueellinen viestintä c. tie- ja liikenneolojen seuranta, rekisteritiedot d. maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun liikennesuunnittelupalvelu e. liikenteen hallinta f. tieliikenteen ympäristöasiat g. maanteiden liikenneturvallisuustehtävät Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 21
Organisointi Investointien suunnittelu- ja hankintapalvelut a. investointihankkeiden esi-, yleis- ja hankesuunnittelu b. investointihankkeiden suunnittelun ja rakentamisen hankinta c. sillankorjausten ja investointien hankinta d. maanhankinta? Kunnossapidon suunnittelu- ja hankintapalvelut a. tiestön kunnossapidon suunnittelu b. kunnossapidon hankinta c. kunnossapidon urakan aikainen toiminta d. päällystettyjen ja sorateiden ylläpidon ja peruskorjausten hankinta e. tieympäristön rakenteiden ja laitteiden ylläpidon ja peruskorjausten hankinta f. sähköteknisiin laitteisiin ja telematiikkaan liittyvät hankinnat Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 22
Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa Alueiden käytön, liikenteen, ympäristön ja luonnonvarojen palvelukokonaisuudet linkittyvät vahvasti aluekehittämiseen, hyvinvointia ja terveyttä, turvallisuutta ja varautumista koskeviin sekä maaseutupalveluja koskeviin tehtäväkokonaisuuksiin. Toimiala tuottaa useita lakisääteisiä palveluja (mm. maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, vesien- ja merenhoidon suunnitelmat) Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 23
Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Toimialan palvelukokonaisuudet tuovat asiantuntemuksensa koko konsernin käyttöön. Maakuntastrategia on koko konsernia koskeva asiakirja, jonka laadintaan ja toteuttamiseen alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat palvelukokonaisuudet tuovat alansa asiantuntemuksen. Esimerkiksi liikennestrategia kytkeytyy maakuntastrategiaan ja liikennestrategian kautta tuotetaan liikenteeseen liittyvää jalostettua asiakastarvetietoa maakunnan käyttöön. Palvelukokonaisuuden asiantuntemus, laajat yhteistyöverkostot ja tietoaineistot ovat käytettävissä myös maakuntaohjelman ja muiden strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa. Toimiala varmistaa osaltaan turvallisuus- ja varautumistehtävien toimintaympäristöjä. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 24
Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? matalan organisoitumisen mallia siten, että palvelut pystytään hoitamaan asiantuntijatyönä matalassa organisaatiossa. Operatiiviset tehtävät tulisi delegoida viranhaltijoille kuten liitossa, ELY:issa ja kunnissa nykyisinkin toimitaan. Esimerkiksi maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennestrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä asiakirjoja ja niiden laadinnan, toteuttamisen ja seurannan tulisi olla hallinnollisesti suoraan maakuntahallituksen strategisen johdon alaista toimintaa. Maakunnilla on merkittävä rooli valtakunnan tason kehittämistyössä ja valtakunnan tasolla tapahtuvaan palvelukokonaisuuksien sisältöihin liittyvään valmistelutyöhön osallistuminen tulisi ottaa huomioon maakuntastrategiassa ja varata myös tähän resursseja. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 25
Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Yhteistyön tarve maakuntien välillä on tärkeä ottaa huomioon. Resurssien ja osaamisen pirstaloituminen ei ole järkevää suhteessa julkishallinnon säästötavoitteisiin. Ylimaakunnallisesti aiemmin laadittujen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien valmistelutyöhön tulee varata siirtymäaika, koska resurssit eivät riitä muutostilanteessa kaikkien tehtävien maakunnalliseen toteuttamiseen. Myös ohjelmien voimassaoloaikojen jatkamista tulisi tarvittaessa harkita siirtymäkauden aikana. Valmistelutyöryhmän työn aikana on noussut esille hallinto- ja tukipalvelujen merkitys ja läheisyys osana viranomaistehtävien menestyksellistä toteuttamista. Teknisten järjestelmien lisääntyminen edellyttää, että virastolla on käytettävissä järjestelmien käyttöön liittyvä lähipalvelutuki. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 26
Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Liikennetehtävien osalta esivalmistelua hankaloittaa lainsäädännön keskeneräisyys. Edelleen on osin epäselvää mitkä tehtävät hoidetaan jatkossa maakunnissa. Valmisteilla olevassa maantielaissa kirjataan tehtävistä yksityiskohtaisemmin, linjataan yksityiskohtaisemmin ohjausmallista sekä mahdollisista yhteistyöalueista tai muusta yhteistyömallista. Joka tapauksessa henkilöresurssien riittävyys tulee olemaan erittäin todennäköinen ongelma. Henkilöresurssit ovat vähentyneet merkittävässä määrin viime vuosina mm. yt-menettelyn ja suuren eläköitymismäärän vuoksi. Tästä ja osaamisen turvaamistarpeesta johtuen noin puolet liikenteen tehtävistä on nykyään keskitetty yhteen tai useampaan elyyn. Lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi palvelukokonaisuuksien ja erityisesti organisoinnin määrittely on vielä tässä vaiheessa haastavaa. Selvitettävänä ja pilotoitavana tällä hetkellä on, että nykyiset elyn liikennetehtävät hoidettaisiin esimerkiksi maakuntien yhteistyöalueilla Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 28
Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Liikennetehtävien uudelleen järjestelyn osalta huolena ovat erityisesti henkilöresurssit, mutta myös tulevan toimintamallin asettamat haasteet ja siihen liittyvän byrokratian kasvaminen. Lisäksi haasteena tulee olemaan jatkossakin substanssirahoituksen ja muun substanssiohjauksen sekä hallinnollisen ohjauksen eriytyminen, jolloin eri ohjaavien tahojen tavoitteet, resurssit ja linjaukset voivat olla ristiriidassa keskenään. Tienpidon toimintaan liittyy ennakoimattomia ja kiireellisiä tehtäviä, minkä vuoksi matala organisoituminen on tärkeää. Liikenneviraston ohjausrooli tulee myös huomioida käytännön työssä. Nykyisten liikenteen sidosryhmätoimintamalleja on pidetty tarkoituksenmukaisina ja niiden säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan jatkossakin on tärkeää. Erityisen tärkeää on kuntayhteistyö ja Liikennevirasto-yhteistyö. Resurssien vähyydestä johtuen myös oman toiminnan tehokkuus ja turhan byrokratian välttäminen tulee olla keskiössä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat yhdessä pilottialueen, jossa testataan v. 2018 liikenteen rahoituslinjauksia ja kohdentumisia maakunnittain. Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 29